BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

13.03.2013

Rikkidirektiivi ja Rail Baltic-tunneli

Filed under: Yhdistys — baltirail @ 16.46
Tags: , ,

EU:n määräämä polttoöljyn enimmäis-rikkipitoisuus tai savukaasujen pesu Itämeren laivaliikenteelle aiheuttaa Suomen kansantaloudelle eräiden arvioiden mukaan kielteisine seurannaisvaikutuksineen jopa 600 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Valtioneuvosto on hyväksynyt ajatuksen kasvavien rahtikulujen kompensoinnista kansallisen kilpailuaseman ja työllisyyden suojelemiseksi mm innovaatiotukena uudelle nesteytetyn polttokaasun teknologialle ja jakelulle. Hyvä niin, ja koska EU:n tavoitteena on edistää vähäpäästöistä liikennettä, olisi meilläkin juuri nyt syytä tarttua tilanteeseen ja selvittää ulkomaanliikenteen uutta mahdollisuutta ilman kallistuvaa öljysidonnaisuutta sekä rikki- ja hiilidioksidipäästöjä. Poikkeusoloista riippumaton, nopea ja varma yhteys asiakkaisiin olisi vientiteollisuudelle ja matkailullekin hyödyllinen. Tavoitteena tulisi olla kiinteä liittyminen uuteen Rail Baltic -rataan.

 EU:n TEN-T projekti PP27 eli Rail Baltic -rata välille Warsova-Tallinna tulee päätettäväksi 2015, ja siinä yhteydessä tulisi päättää myös siihen liittyvän tunnelin aikaansaamisesta Suomenlahden ali. Suomen tulisi olla valmis nopeaan liikenteeseen pääratasuunnissa ja Helsingin lentokentälle vuoteen 2030 mennessä, joten käytössä on vähimmäisaika selvityksille, tutkimuksille, suunnitteluille ja rakentamisille. Selvittämispäätöksen viivyttäminen olisi nykytilanteessa turhauttavaa etupiiripolitiikkaa. Rikkidirektiivi-päätöstä voidaan pitää EU:n painostuksena Suomea kohtaan liittymiseksi Korridoori 1:een, jota se itse on tukenut mm ”pohjoisen ulottuvuuden” politiikalla. Suomessa tulisi ymmärtää, että EU ajaa ratatunnelia paitsi ympäristösyistä, myös koska silloin avautuu mahdollisuus ratoihin Jäämereltä Välimerelle, Tyyneltämereltä ja Aasiasta länsi-Eurooppaan ja Atlantille; Helsinki jaTallinna saavat puolen tunnin kestoisen seutujuna-yhteyden, eli kaksi Euroopan pääkaupunkia muodostavat kaksoiskaupungin.

 Kun Suomessa päätetään tutkia ja suunnitella tunnelin rakentamista, voidaan EU:n kanssa aloittaa neuvottelut rikkidirektiivin toimeenpanon myöhentämisestä. EU ei kerää rikkidirektiiviveroa itselleen, joten sille lienee yhdentekevää kuinka Suomi kuittaa rikkikustannuksen. Tapahtuuko se tukemalla saastuttavaa, kallista ja hidasta merenkulkua vai valitsemalla päästöttömän, edullisen ja nopean sähköjunan. Koska aikaa tunnelin kansallisen rahoitusosuuden keräämiseen on jopa 20 vuotta, riittää tarvittavien laivojenkin polttoaineen uusimiselle rahoitusta.Tämä järjestely merkitsisi samalla sitä, että vallitsevaan tilanteeseen verratuna tunneli ei Suomelle maksa mitään. Vaikka EU ei rahoittaisikaan tunnelia täyteen määrään, mutta myöhentäisi rikkidirektiivin toimeenpanoa tunnelin käyttöönottoon asti, kertyisi Suomen kansantalouteen menosäästöjä yli tunnelin hinnan! Se sopinee kaikille, varsinkin kun tunnelin aiheuttamat säästöt ja tuotot kattavat senkin reaalikustannuksen, jonka Suomi on jo hyväksynyt rikkidirektiiviin alistuessaan. Haastena poliitikoille ja talousihmisille on ”vain” säästöjen kanavointi julkiseksi rahoitukseksi tunnelille. Valtion luottoluokituksen mukaisilla ehdoilla on kansainvälinen yksityinenkin rahoitus saatavilla edullisesti.

 Milloin valtioneuvosto käynnistää tunneliyhteyden vaikutuksia ja rakentamista koskevan kansantaloudellisen selvitystyön, sillä onhan kohteena Suomelle kestävä liikennemuoto, vientituotannon arvon nousu, työpaikkojen lisääntyminen, ehkä jopa uuden aikakauden alku? Tarvitaanko ”lobbariksi” autolautta-öljytankkerihaveri jäämyrskyisellä Suomenlahdella?

 Neuvottelutavoitteena EU:n kanssa tulisi olla siis se, että rakentaessaan tunnelia saisi Suomi vapautuksen rikkidirektiivistä. Syynä on koko Suomen logistisen järjestelmän, erityisesti merenkulun ja satamien, sopeutuminen tunnelin vaikutuksiin. Pitkällä siirtymäajalla voidaan järjestellä näitä välttämättömiä muutoksia.

12.3.2013

Baltirail ry

Väinö Castrén, pj

Mainokset

1 kommentti »

  1. Rikkidirektiivi ja tunnelihankkeen ”koplaaminen” tuntuu erinomaiselta ajatukselta, siinä yhdistyvät järkevästi sekä taloudelliset että ympäristönäkökohdat. Hyviä näkökantoja Helsinki-Tallinnan kaksoiskaupungin kehittämisen ja tunnelihankkeen puolesta löytyy myös Risto Linturin erinomaisesta Digitaalinen Helsinki 2027 esityksestä: http://www.alykassuomi.fi/2013/02/digitaalinen-helsinki-2027-seuraavat-viisitoista-vuotta/

    Esa Nurkka

    kommentti Kirjoittanut baltirail — 15.03.2013 @ 11.39 | Vastaus


RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: