BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

28.12.2013

Baltirailin lausunto LVM:n Liikenteen ympäristöstrategiasta 2013-2020

Lausunto LVM:n Liikenteen ympäristöstrategiasta 2013-2020

Baltirail ry (aiempi Helsinki-Tallinna -tunneliyhdistys) toteaa LVM:n laatiman liikenteen ympäristöstrategian tukevan hyvin Suomen liikenteen valtakunnanlaajuista suunnittelua. Baltirail ry:n näkemyksen mukaan Suomen elinkeinoelämän ja ulkomaankaupan kilpailukyvyn tulisi kuitenkin olla strategiassa vahvemmin esillä. Suomen maantieteellinen sijainti Euroopasta katsottuna ”saarella” aiheuttaa jopa 20 % suurempia kuljetuskustannuksia Keski-Euroopan suuntaan, ja tästä syystä Suomenlahden alittava ja Baltian läpi johtava nopea rautatieyhteys on Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätön. Strategiassa keskeisinä teemoina olevat ilmastonmuutoksen torjunta ja Itämeren suojelu tukevat myös Suomenlahden alittavan raideliikennetunnelin rakentamista. 

Rekka- ja laivaliikenteen päästöjen vähentäminen onnistuu tehokkaimmin, kun soveltuva osa laivaliikenteestä korvautuu junaliikenteellä. Vaikka kansainvälinen liikenne ei olisikaan LVM:n Liikenteen ympäristöstrategian keskeistä sisältöä, ei satamien kautta tapahtuvan liikenteen oleellista merkitystä strategian toteutumiselle voida jättää vähälle huomiolle. Strategiassa mainitaan sana ”satama” 13 kertaa, joista suurin osa liittyy satamien melu- tai tärinähaittoihin. Suomen talouden ja vientiteollisuuden kannalta oleellisen tärkeä rikkidirektiivi erittäin tiukkoine päästörajoineen mainitaan strategiassa vain ”ylhäältä annettuna” faktana, eikä tekstistä löydy ajatusta siitä, millä keinoilla Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä voitaisiin tässä tilanteessa tukea. 

Tunnelin ja Baltian kautta liikkuvat nopeat junat yhdistävät Suomen rataverkon koko Eurooppaan jopa vuorokaudessa ohi satamien ja siirtokuljetusten. Arctic Corridor ja Pietari – Berliini -radat hyödyttävät Suomen talouselämää vain tunnelin avulla, sillä muuten ne ohittavat Suomen. Talvisen merenkulun ja tieliikenteen päästöjä ja muita kustannuksia sekä turvallisuusriskejä tulisi mieluummin korvata raideliikenteellä, kuin keskittyä polttomoottoriteknologiaan, missä öljyriippuvuus parhaimmillaankin on lisääntyvä kustannus.

Maankäytön edistäminen toteutuu parhaiten raideliikenteen avulla maakunnallisissa kasvu-, tuotanto- ja aluekeskuksissa. Kehotus ohjata henkilöauto- ja rekkaliikennettä raiteille olisi selkeä viesti valtion omistamalle junaoperaattorille. Pääkaupunkiseutu liittyisi tunnelin seutujunien avulla osaksi yli kahden miljoonan asukkaan suurseutua Uusimaa-Harju. Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin edistäminen on myös Maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaista toimintaa, jonka ansiosta kahden erillisen kaupungin pirstaloituvien yhdyskuntarakenteiden ongelmia korjautuu myös Helsingin puolella Suomenlahtea.

Meriliikenteen 40 % päästövähennystavoite toteutuu jo kuljettamalla vastaava määrä tunnelissa sähköllä. Potentiaalinen säästöaste on sitäkin suurempi. Vaikka maantieliikenteen suoritteen kasvua ei voisikaan estää, on rautateiden palvelun lisäämisellä kasvua hillitsevä vaikutus.

Taloudellisia ohjauskeinoja voidaan käyttää liikenteen siirtämiseksi tunneliin, kuten on hyväksyttykin Rikkidirektiivin myötä. Sen kansantaloudelle vuosittain aiheuttamat lisäkustannukset ovat tunnelin rakentamista ja ylläpitoa suuremat. EU:n kanssa tulisi neuvotella direktiivin voimaantulon siirtämisestä tunneliradan rakentamisen ajaksi. Massiiviseen mutta usealle vuodelle jakautuvaan uusinvestointiin on syytä ryhtyä tunnelin rakentamiseksi ja sen mukaiseen Euroopan liikenteen sovittamiseksi Suomen rataverkkoon. EU:n eri tukirahoitusmallit ja kansantaloudelliset säästöt sekä hyödyt huomioon ottaen investointi on kannattava – jo vaikutusajan pituudenkin johdosta.

Rail Balticin toteutuminen odottaa vielä Baltian maiden viimeistä päätöksentekoa. Suomen pitäisi sitoutua uskottavasti sekä Rail Balticin että tunnelin rakentamiseen, sillä Suomenlahtitunneli hyödyttäisi sekä Suomea että Baltiaa. Tallinnaan päättyvän Rail Balticin liikenne jäisi liian vähäiseksi. Juuri nyt on myös oikea aika lähteä pohjustamaan EU-rahoitusta tunnelille, sillä vireillä oleva Rail Baltic -hanke tarjoaa hyvät perusteet. 

Jos Suomi ei halua tunnelia, syntyy eurooppalainen yhteys Pietariin Suomenlahden eteläpuolelle jo olevan radan parannuksella. Tunnelihankkeen kannattavuuden virallisella selvittämisellä on kiire, koska se on signaali vakavasta suhtautumisesta Suomen tulevaisuuteen. Emme tarvitse 300 000 työtöntä ja 7 miljardin euron alijäämää vaan uskoa tulevaisuuteen.

Baltirail ry, 24.12.2013, Väinö Castrén, puheenjohtaja

Advertisements

1 kommentti »

  1. ”BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen,” Kirjoitus on asiallinen, koska pelkästään rikkidirektiivin tuomat kustannukset Suomen kauppalaivaston aluskantaan ovat n. 600 miljoonan tai peräti 1,3 miljardin luokkaa. Rikkipesureitten konvertoiminen ja vähäpäästöisimpiin polttoaineisiin siirtyminen ei ole mitenkään edullista kansantaloudellisesti ajatellen. Siinä saattaa käydä niin, että suomalainen merenkulku katoaa lähes kokonaan merikuljetuksien osalta.

    kommentti Kirjoittanut Raine Taponen — 05.01.2014 @ 21.23 | Vastaus


RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: