BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

28.12.2013

Rail Baltic – Baltian maiden yhteistyö koetuksella

Filed under: Rail Baltic — baltirail @ 23.06
Tags: , ,

Rail Baltic vuonna 2013

Rail Baltic on yksi Euroopan Komission TEN-T liikenneinfrastruktuuri kärkihankkeista. Sen tavoitteena on nopean raideliikenneyhteyden rakentaminen Baltian maiden halki Tallinnasta Varsovaan. TEN-T dokumenteissa Rail Balticin reitti esitetään usein muodossa Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki, koska Rail Balticin (ja Suomenlahden alittavan raideliikennetunnelin) taloudellisen kannattavuus on riippuvainen Suomesta tai Suomen kautta kulkevan liikenteen volyymista.

Rail Baltic Growth Corridor on Helsingin ja Berliinin kaupunkien aloitteesta käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on ollut viedä eteenpäin Rail Balticin ja siihen liittyvän logistiikkainfrastruktuurin toteuttamista. Euroopan Unionin Baltic Sea Region Programme -ohjelmaan kuuluvasta hankkeesta ovat olleet vetovastuussa Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopiston pienyrityskeskus, ja siinä on ollut mukana partnereita myös Baltian maista, Puolasta, Saksasta ja Ruotsista. Rail Baltic Growth Corridor -hanke käynnistettiin kesäkuussa 2011, ja sen päätöskonferenssi pidettiin 14.6.2013 Berliinissä. Hankkeen lopputuotoksena syntynyt RBGC Growth Strategy löytyy täältä.

Euroopan Komissio on korvamerkinnyt 2,6 miljardia euroa rahoitusta Rail Balticille budjettikaudella 2014-2020. Komissio rahoittaisi 85 % hankkeesta, ja lopuille 15 %:lle järjestyisi edullinen rahoitus Euroopan Investointipankista. Rahoituksen ehtoihin sisältyy fyysisten rakennustöiden aloittaminen vuoteen 2016 mennessä. Jos töitä ei saada siihen mennessä käyntiin, on Euroopan Komissiolla mahdollisuus perua rahoituspäätös, ja käyttää pääomat johonkin muuhun hankkeeseen.

Rail Baltic on tarkoitus toteuttaa eurooppalaisen standardin mukaisella 1435 millimetrin raideleveydellä. Baltian maissa (ja Suomessa ja Venäjällä) käytetään 1520/1524 millimetrin raideleveyttä, ja saman vaunukaluston käyttäminen kahden eri standardin rataverkoissa vaatii erikoiskalustoa.

Rail Balticin edistyminen RBCG -hankkeen päättymisen jälkeen

Rail Balticin edistyminen tai edistymättömyys viime kuukausina on ollut eniten kiinni Eestin ja Liettuan välisistä näkemyseroista. Baltian maiden tasaosuuksin omistaman Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta oli tarkoitus käynnistää tammikuun 2014 alussa, mutta neuvottelujen venymisen takia näin ei tule tapahtumaan.

Rail Balticiin liittyvää uutisointia voi seurata esimerkiksi näistä lähteistä:

Hyvä yhteenveto Baltian maiden Rail Balticiin liittyvistä intresseistä löytyy myös TRINITI Estonian 25.11.2013 päivätystä Rail Baltic katsauksesta.

Heinäkuu 2013: Useita kuukausia Baltian maiden välillä kestänyt kiista näytti päättyvän onnellisesti, kun Baltian maat ilmoittivat päässeensä yhteisymmärrykseen Rail Balticin rakentamiseen ja hallinnoimiseen liittyvistä ehdoista. Sopimus Rail Balticin rakentamista hallinnoivan yhteisyrityksen perustamisesta oli tarkoitus allekirjoittaa syyskuussa. Tiedotustilaisuudessa olivat paikalla myös Suomen ja Puolan liikenneministerit.

Syyskuu 2013: Sopimus Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta oli tarkoitus allekirjoittaa 17.9.2013. Sopimusta ei kuitenkaan saatu syntymään, koska Eesti ei hyväksynyt Liettuan viime tingassa esittämää vaatimusta Liettuan pääkaupungin Vilnan ottamisesta mukaan Rail Balticin reitille. Kokouksen päätökseksi tosin allekirjoitettiin julkilausuma jossa mainittiin myös Vilna, mutta tämä ei vielä muodostanut riittävää pohjaa yhteisyrityksen perustamiselle. Alkuperäinen suunnitelma on ollut linjata Rail Baltic suorinta tietä Kaunasin läpi, mutta liettualaiset vaativat joko koko Rail Balticin linjauksen siirtämistä idemmäksi, tai ainakin 100 km pituisen Kaunas-Vilna -poikittaisyhteyden kunnostamisen sisällyttämistä Euroopan Komission Rail Baltic -rahoitukseen.
Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas totesi, että Liettuan olisi pitänyt esittää vaatimus aikaisemmin, ja neuvotteluja päätettiin jatkaa syksymmällä.

Lokakuu 2013: ”Rail Baltic Express” -juna kuljetti suuren joukon toimittajia, poliittisia päättäjiä ja muita merkkihenkilöitä Liettuasta Tallinnaan. Hitaasti mutta arvokkaasti sujuneen matkan tavoitteena oli edistää päätöksentekoa kolmen Baltian maan tasaosuuksin omistaman Rail Baltic -yhtiön perustamista. Junamatkan päätteeksi Tallinnassa pidettiin 16-18.10.2013 kolmen päivän pituinen TEN-T konferenssi, jossa asia ei valitettavasti edistynyt merkittävästi.

Marraskuu 2013: Baltian maiden pääministerit tapasivat Rigassa 11.11.2013, ja ilmoittivat sopineensa Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta vuoden loppuun mennessä. Marraskuun lopulla Liettuan liikenneministeri vielä tarkensi, että heidän puolestaan yhteisyrityksen perustamisasiakirjat voidaan allekirjoittaa, kunhan vaan Latvia ja Eesti suostuvat Liettuan vaatimukseen sisällyttää Kaunas-Liettua -yhteys Rail Balticiin. Tarkoitus oli päästä laittamaan nimet paperiin seuraavan viikon neuvottelujen jälkeen, ja käynnistää yhtiön toiminta 1.1.2014.

Joulukuu 2013: Baltian maiden neuvottelut päättyivät joulukuun alussa tuloksettomina. Asiassa ei auttanut, että Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius oli myöntänyt haastattelussa Vilnan yhteyden vaatimisen olleen liettualaisille lähinnä neuvottelutaktiikkaa.
Neuvottelujen kariuduttua Eestissä nousi taas esiin keskustelua Rail Balticin reitin kierrättämisestä Tarton kautta. Eestin Rail Baltic projektijohtaja Indrek Sirpin mukaan Pärnun kautta koukkaaminen pidentäisi reittiä 100 kilometrillä ja maksaisi 500 miljoonaa euroa, ja tällaiseen ei ole varaa. Myös ympäristönäkökohtia on tuotu voimakkaasti esiin Eestissä, Rail Balticin suunniteltujen ratalinjausten alueelta mahdollisesti löytyvät haikaranpesät tai pikkukiljukotkanpesät saattavat hidastaa rakennustöiden aloittamista.

Liettua ja Rail Baltic

Liettuan parlamenttivaaleissa syksyllä 2012 vasemmistopuolueet voittivat tiukkaa talouskuria ylläpitäneen konservatiivipuolueen, ja joulukuussa 2012 aloittaneen uuden hallituksen pääpuolueina ovat populistista linjaa suosivat sosiaalidemokraatit sekä työväenpuolue. Eestiläinen Postimees-lehti syyttää Liettuan hallitusta Rail Balticin tahallisesta viivyttämisestä. Sen mukaan Liettuan uusi hallitus ei kunnioita edellisen hallituksen tekemiä Rail Balticia koskevia päätöksiä ja sitoumuksia, vaan haluaisi panostaa vain poikittaisten raideyhteyksien kehittämiseen. Postimees vihjaa, että Venäjän liikenteestä täysin riippuvainen Liettuan valtion rautatieyhtiö pitäisi Rail Balticia kilpailijanaan, ja että uuden hallituksen linjaukset olisivat itse asiassa lähtöisin Liettuan rautatieyhtiöltä.

Liettuan sisälläkään ei olla yksimielisiä Rail Balticiin liittyvissä asioissa. Kaunasin kaupungin johto lähetti Liettuan parlamentin jäsenille vetoomuksen pitää kiinni aiemmin sovitusta Kaunasin kautta kulkevasta linjauksesta, mutta tästä huolimatta parlamentti valtuutti 18.12.2013 Liettuan hallituksen teettämän Vilnan kautta linjatun Rail Baltic -yhteyden kannattavuusselvityksen.

Liettuan talous on erittäin riippuvainen Venäjän kaupasta. Liettuan valitettua Gazpromin perimistä kaasun hinnoista Venäjä nokitti viime lokakuussa kieltämällä liettualaisten meijerituotteiden tuonnin Venäjälle. Tämä tulkittiin yleisesti Venäjän varoitukseksi Liettualle, joka on pyrkinyt edistämään Ukrainan ja Euroopan Unionin välistä yhteistyötä. Joulukuun lopun tietojen mukaan Venäjä olisi purkamassa liettualaisten meijerituotteiden tuontikiellon tammikuussa.

Mikä maksaa?

On vaikea keksiä yhtään asiaa mikä muuttuisi huonommaksi Rail Balticin myötä, mutta silti Eestin, Latvian ja Liettuan päätöksenteko asiasta on tuskaisen vaikeaa. Hankkeelle on luvassa 85 % rahoitus Euroopan Komissiolta, joten parempien rahoitusehtojen tinkaamisesta tuskin on kyse.

Eestin, Latvian ja Liettua Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiselle alkaa olla kiire, koska ennen rakennustöiden aloittamista on vielä tehtävänä melkoinen urakka mm. ratalinjauksiin liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä. Liikennekomissaari Siim Kallaksen uhkaukset EU:n 2,6 miljardin euron rahoituksen peruuttamisesta, jos rakennustyöt eivät ole alkaneet vuoteen 2016 mennessä, eivät ole ainakaan vielä johtanut konkreettisiin tuloksiin.

Kauppalehti julkaisi 27.12.2013 Olli Herralan artikkelin ”Baltian kiistelty rautatie toteutuu”, jossa haastatellut Rail Baltic Growth Corridor -hanketta vetäneet Olli Keinänen ja Malla Paajanen uskoivat Baltian maiden välisen sovun löytyvän ja Rail Baltic hankkeen edistyvän kevään aikana..

Syksyn Rail Baltic uutisia

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Advertisements

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: