BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

10.01.2014

Rail Baltic -seuranta tammikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia vuoden 2014 alusta lähtien, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä viime vuoden Rail Baltic -uutisista löytyy täältä, ja laajempi selvitys löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 31.1.2014 Liettuan rautateiden perustaman Rail Baltic -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys hämmästelee Eestistä tulevia syytöksiä, joiden mukaan Liettua jarruttaisi tarkoituksellisesti Rail Baltic -hankeen etenemistä. Delfi Lithiuania -lehdelle antamassaan haastattelussa Budrys esittää mm. tällaisia kommentteja:
    •    Liettua ei jarruta Rail Baltic -hanketta, vaan on hankkeen valmistelussa viisi askelta edellä muita Baltian maita
    •    Eestiläisten kiireen taustalla ovat mahdollisesti Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallasilta tulevat paineet
    •    Rail Balticille suunniteltu 240 km/h huippunopeutta pitäisi jarruttaa paremmin tavaraliikenteen tarpeille sopivaksi
    •    Rail Balticin valmistelu Latviassa on ollut hidasta hallituksen vaihdoksen takia, mutta nyt uusi hallitus on aloittanut työt ja Riiassa voitaisiin perustaa Rail Baltic -yritys ensi huhtikuussa
    •    Puolan parlamentti hyväksyi viime vuonna päätöslauselman, jossa kehotetaan selvittämään Vilnan sisällyttämistä Rail Balticiin
    •    Budrys ihmettelee, ettei Aecomin tekemässä Rail Baltic feasibility studyssa (jonka pohjalta Rail Balticia koskevat päätökset on käytännössä tehty) käsitelty ollenkaan Rail Balticin linjaamista Vilnan kautta
    •    Budrys ei halua kommentoida väitteitä, joiden mukaan Liettuan rautatiet jarruttaisi Rail Balticia
  • 29.1.2014  Kolmen Baltian maan ja Puolan pääministerit tapaavat ensi viikon alussa Tallinnassa epävirallisesti, asialistalla ovat the Rail Baltic project, the cross-border introduction of digital signatures, and the EU climate and energy package. Pääministerit pitävät lehdistötilaisuuden maanantaina 3.2.2014 klo 14.00 Eestin aikaa.Liettuan valtion rautatieyhtiön perustaman Rail Baltic -tytäryhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys toteaa, että Liettua olisi valmis Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiseen vaikka huomenna. Budrys kuitenkin painottaa, että jos kaikista yhteisyritykseen liittyvistä asioista (käytännössä Kaunas-Vilna yhteyden toteuttamisesta) päästäisiin yhteisymmärrykseen, niin parhaassa tapauksessa yhteisyritys voitaisiin ehkä saada perustettua ”jo” huhtikuussa.Oman värinsä Liettuan sisäpoliittiseen vääntöön Rail Balticista tuo Liettuan valtion halu siirtyä euron käyttöön jo vuonna 2015. Eestissä otettiin euro käyttöön vuonna 2011, ja Latvia siirtyi euroaikaan kuluvan vuoden alussa.Eestissä on tutkittu Rail Balticin linjausten vaikutuksia luontoon. Rail Balticin Eestin osuudella arvioidaan tarvittavan 20-30 alikulkua (”ecoduct”) villieläinten kulkureittien turvaamiseksi. Rataa varten varataan 66 metriä leveä maa-alue jonka ympärille rakennetaan 2,5 metriä korkeat aidat, ja Eestin Valtiovarainministeriön mukaan 5 % Rail Baltic -hankkeen Eestin budjetista eli 50 miljoonaa euroa on varattu alikulkujen rakentamista varten.
  • 25.1.2014 Professori Ramūnas Palšaitis Vilnan Teknillisestä Korkeakoulusta ja tohtori Vladas Gaidelis Kaunasin Teknillisestä Korkeakoulustasta ovat kommentoineet Rail Balticin tilannetta Delfi.lt -nettisivustolle. Tässä akateemikoiden mietteitä.
    Professori Palšaitis, Vilnan Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Balticista riiteleminen ja hankkeen viivästyminen on ennen kaikkea Venäjän intresseissä.
    •    Liettuan tulisi keskittyä hankkeen toteuttamisen aiemmin sovitun suunnitelman mukaisesti.
    •    Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys on myös syytä pistää kuntoon, mutta se voidaan toteuttaa erillisenä projektina.
    •    Suunnitelmat ovat valmiina ja rahoituskin on järjestetty, mutta eräät tahot ajavat omia, tai Venäjän intressejä.
    •    Palšaitis muistuttaa että strategiset hankkeet etenevät Liettuassa aina nihkeästi. Ydinvoimala-projekti kaatui ja nestekaasuterminaali-hanketta jarrutetaan niin paljon että Liettuan liuskekaasu -tuotantoa ei saada käynnistettyä.
    •    Palšaitisin näkemys tiivistettynä: “From my point of view, everything is done to spread anger and confusion between the Baltic States aiming for the decision not to sign agreements. It is obvious who is interested in that – the Russians”.
    Tohtori Gaidelis, Kaunasin Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Baltic on strategisesti tärkeä hanke. Gaidelis vertaa sitä hitaasti etenevään Liettuan nestekaasuterminaali -hankkeeseen, jonka toteuttaminen aiheuttaisi Venäjän Liettualle myymän kaasun hinnalle laskupaineita. Viime vuoden lopulla Venäjä asetti (reaktiona Liettuan vaatimuksille tuontikaasun hinnan alentamisesta) Liettuan meijerituotteet tuontikieltoon, ja vaihtoehtoisia vientikanavia meijerituotteille ei huonojen kuljetusyhteyksien takia ollut olemassa.
    •    Rail Baltic tarjoaisi kaikille Baltian maille enemmän vaihtoehtoja ulkomaankaupan hoitamisessa.
    •    Gaidelis toteaa että Liettuan pääkaupunki Vilna olisi kaikesta huolimatta hyvä saada mukaan projektiin.
  • 25.1.2014 Liettuan valtion rautatieyhtiö on rekisteröinyt Liettuan kaupparekisteriin tytäryhtiön nimeltä Rail Baltica Statyba, jonka tarkoitus on edustaa Liettuaa Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksessä. Rail Baltica Statyban johtaja Dainius Budrysin mukaan yhtiön tavoite on valvoa uuden julkisen infrastruktuurin luomista ja puolustaa Liettuan kansallisia intressejä Liettuan lakien mukaisesti. Tavoitteemme on harmonisoida projektin rahoitus niin että kaikki osapuolet olisivat tyytyväsiä. Liettuan parlamentissa Sosialidemokaattista Puoluetta edustava Budrys on kotoisin Klaipedasta, ja viime marraskuussa hänen huolenaiheensa oli Rail Balticin Klaipedan sataman liikennettä mahdollisesti vähentävä vaikutus. Budrys painottaa, että Liettuan maantieteellinen sijainti on ainutlaatuinen, ja se on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa pidettävien Rail Baltic -neuvottelujen onnistuminen tai epäonnistuminen lienee paljolti kiinni siitä kuka/ketkä edustavat Liettuaa neuvotteluissa, ja millä valtuuksilla.

  • 23.1.2014 Eestin pääministeri Andrus Ansip on kyllästynyt talousministeri Juhan Partsin arvaamattomaan toimintaan, ja Eestin hallitus käsittelee tänään 23.1.2014 Partsin jatkoa hallituksessa. Varomattoman Rail Baltic -kommentoinnin lisäksi Juhan Partsin syntilistalla on sooloilu Jan Vapaavuoren kanssa käydyissä LNG-terminaalin sijaintia koskevissa neuvotteluissa, sekä lukuisa joukko Eestin sisäisiin hankkeisiin liittyviä sähläyksiä. Parts itse myöntää tehneensä huonon sanavalinnan kommentoidessaan Liettuan hallituksen toimia Rail Balticissa, mutta muiden syytösten osalta hän toteaa vain tehneensä työtään, jota hän aikoo jatkaa niin kauan kuin hänellä on annettavaa Eestille.

Latvia ei ole juuri osallistunut Eestin ja Liettuan väliseen vääntöön Rail Balticin linjauksesta ja laajuudesta, mutta liettualaisen tulkinnan mukaan Latvia kannattaa Liettuan näkemystä. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite kävi viime viikolla tapaamassa Latvian presidentti Andris Berzinsiä, ja matkalla mukana olleen presidentti Grybauskaiten chief advisor Nerius Udrejasin mukaan neuvotteluissa vallitsi täysi yksimielisyys siitä että ”kaikkien Baltian maiden pääkaupungit pitäisi yhdistää modernilla rautatieverkolla”. Latvia ei ole kommentoinut asiaa, joten emme tiedä käytiinkö keskustelua vain yleisellä tasolla vai puhuttiinko myös Rail Balticin akuutista tilanteesta.

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaiten neuvonantaja Nerius Udrejas toteaa, että Liettuan presidentin kansliassa ollaan Liettuan liikenneministeriön puolella Rail Baltic -asiassa. Liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Vilnan sisällyttäminen Rail Balticiin on ainoa Baltian maiden neuvottelujen jäljellä oleva ratkaistava asia, ja hän toivoo asian ratkeavan kuuden kuukauden kuluessa. Sinkevicius painotti myös, että Liettua ei tule perääntymään vaatimuksestaan, ja muistutti että ”Neither Estonia nor Latvia will be able to join the European railroad network without Lithuania, this is very important to them”.

Liettuan pääministeri  Algirdas Butkevicius tasapainoilee Rail Baltic edistämisen ja sisäpoliittisten paineiden välissä, ja hänen kommenttiensa sävy tuntuu vaihtuvan vähintään kerran viikossa. Puola ja Suomikin nousevat esiin hänen viimeisimmässä Liettuan Radiolle antamassaan kommentissaan:

Lithuanian Prime Minister Algirdas Butkevicius also said in an interview with Lithuanian State Radio on Tuesday that the Rail Baltica section from Kaunas to Vilnius was envisaged in a memorandum that the Baltic countries had signed with Finland. Now agreement must be reached on European Union funding for this railroad section. If it is Lithuania that must pay for construction of this railroad section, or if the EU decides to cover less than 85 percent of the project’s cost, such a project will be unfeasible to Lithuania, he added.

Butkevicius said he hoped that the matter would be discussed at a meeting of the Baltic prime ministers in Tallinn on February 3. The Polish prime minister has also been invited to the meeting.

  • 21.1.2014 Eestin talousministeri Juhan Partsin varomattoman lausunnon aiheuttama diplomaattinen kriisi on rauhoittunut. Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius sopi maanantaina eestiläisen kollegansa Urmas Paetin kanssa, että maat jatkavat neuvotteluja Rail Balticin toteuttamisesta.

Juhan Parts on itse keskustellut Liettuan pääministeri Rimantas Sinkevičiuksen kanssa, ja esittänyt anteeksipyynnön. Sinkevičius hyväksyi anteeksipyynnön ja totesi Rail Baltic -projektin olevan niin tärkeä, ettei sen onnistumista kannata vaarantaa näin pienillä asioilla. Liettualaisten mukaan Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisen tiellä on seitsemän yksittäistä ongelmaa, joista Vilnan yhteyden sisällyttäminen mukaan projektiin on ainoa merkittävä asia.

Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelut jatkuvat maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa, ja ainakin Liettuan pääministeri uskoo että neuvottelut saadaan siellä päätökseen. Tällä hetkellä ilmassa on optimismia, mikä johtunee osittain siitä, että Liettuan liikenneministeriön edustajat eivät ole kommentoineet Rail Balticia yli viikkoon.

Swedbankin Liettuan yksikön pääekonomisti Nerijus Mačiulis on todennut kirjoituksessaan, että Vilnan yhdistämiselle Rail Balticiin ei ole taloudellisia perusteita. Hänen mukaansa siitä voisi olla jopa haittaa aluepolitiikalle, koska kaikkea ei kannata keskittää Vilnaan.

  • 20.1.2014 Wall Street Journalin perjantain artikkeli on herättänyt paljon keskustelua Baltiassa. Liettuan nykyistä hallitusta kritisoinut Eestin talousministeri Juhan Parts pahoitteli WSJ:n toimittajan kanssa käytyyn pitkään puhelinkeskusteluun pohjautuneen lehtiartikkelin vihamielistä sävyä. Parts pyytää anteeksi artikkelin sanavalintaa, ja toivoo että kaikkien Baltian maiden yhteinen Rail Baltic -projekti saadaan etenemään vauhdikkaasti. Eestin pääministeri Andrus Ansip totesi että Partsin käyttämä sana ”jobu” ei tarkoita idioottia eikä hölmöä, vaan oikea käännös englanniksi olisi ollut miedompi ”inept” eli kykenemätön.

WSJ:n artikkelin nettikommenteissa lukijat tarjoavat sanalle ”jobu” käännöksiksi myös englanninkielen sanoja ”bastard” [äpärä] ja ”jerk” [kusipää]. Lukijakommenteissa tuomitaan Partsin toiminta ja sanavalinta, mutta yleinen linja sekä eestiläisten että liettualaisten kommenteissa tuntuu olevan, että huonoista sanavalinnoista huolimatta Parts puhui asiaa. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius odottaa selitystä Eestin suurlähettiläältä.

  • 18.1.2014 Perjantaina Wall Street Journal julkaisi Liis Kängseppin blogikirjoituksen, jossa Eestin talousministeri Juhan Parts ja Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas esittävät näkemyksiään avoimesti. Tosin Juhan Partsin Liettuan nykyisen hallituksen edustajista käyttämä Eestin kielen sana ”jobud” oli käännetty WSJ:ssa alun perin sanaksi ”idiots”, joka myöhemmin pehmennettiin sanaksi ”fools”. Eestin ja Liettuan näkemykset Rail Balticin ongelmien taustasta ovat WSJ:n raportin mukaan tällaiset:
    •    Eesti: Liettuan edellinen hallitus nimenomaan halusi Rail Balticin linjauksen Kaunasin kautta. Noin vuosi sitten virkaan astuneessa Liettuan uudessa hallituksessa on hölmöläisiä (ei idiootteja), jotka antoivat Liettuan valtion rautatieyhtiön ohjata toimintaansa.
    •    Liettua: Edellisen hallituksen aikana tehtiin vain alustava selvitys Rail Balticista, ja nyt pitäisi aloittaa sen pohjalta konkreettinen vaihtoehtojen kartoitus. Liettua ainoastaan suojelee kansallista intressiään, ja pitää toimintansa ohjenuorana Rail Baltic -projektin kokonaisuuden ymmärtämistä ja Baltian maiden välistä ystävyyttä. Vilna on ja pysyy Liettuan pääkaupunkina, ja siitä syystä ei ole olemassa perusteita jättää Vilna Rail Balticin linjauksen ulkopuolelle.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Nyt tarvittaisiin Martti Ahtisaarta hoitamaan homma

  • 16.1.2014 Liettuan ja Eestin välinen nokittelu jatkui viikon loppuun asti. Keskiviikkona Eestin talousministeri Juhan Parts totesi että Liettuan pitäisi maksa Kaunas-Vilna -rataosuuden urakka omasta budjetistaan. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius vastasi sovittelevasti että Partsin kannanotto on turhan jyrkkä, Butkevičius itse uskoi että neuvotteluissa lopulta löydetään yhteinen sävel.
  • 14.1.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius toteaa, että jos Eesti ja Latvia eivät suostu sisällyttämään Liettuan pääkaupungia Vilnaa mukaan Rail Balticiin, koko projekti uhkaa peruuntua. Sinkevičiuksen mukaan Baltian maiden tulisi lopettaa poliittinen kädenvääntö, ja lähteä toteuttamaan Rail Balticia tehdyn sopimuksen mukaisesti. Myös Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on kommentoinut tilannetta, hänen mukaansa Baltian maat sekä Suomi ja Puola ovat jo sopineet Rail Balticin toteutamisen tarpeellisuudesta. Nyt meneillään oleva neuvottelu on pääministerin mukaan vain asiantuntijatason vääntö Kaunasin ja Vilnan yhdistämisestä Rail Balticiin noin 100 km pituisella 1435 mm raideyhteydellä. Pääministeri Butkevičius totesi tänään Liettuan radiolle antamassaan haastattelussa, että hän henkilökohtaisesti uskoo Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamiseen eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä.

Eesti tai Latvia eivät ole ilmeisesti vielä kommentoineet viime perjantain neuvotteluja, joissa asia ei (liettualaisten kommenteista päätellen) edistynyt ollenkaan.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 2.12.2013 Liettuan pääministeri totesi näin The Lithuania Tribunelle antamassaan haastattelussa:

“I’d say that it [the line to Vilnius] was more of a bargaining point. What we’ve achieved so far is that this branch line has been included in the memorandum”.

Reilun kuukauden aikana muistioon mukaan saatu maininta Vilnasta on jalostunut Liettuan Liikenneministeriön tulkinnoissa sitovaksi sopimukseksi. Toivottavasti neuvottelut edistyvät suotuisasti, vaikka näkemyserot Liettuan ja Baltian pohjoisempien maiden välillä ovat merkittävän suuret.

  • 10.1.2014 Baltian maiden edustajat jatkoivat neuvotteluja Tallinnassa, mutta asiassa ei edistytty. Liettuan Liikenneministeriön Kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus totesi maanantaina 13.1.2013 The Lithuania Tribunelle antamassaan lausunnossa, että Eesti ja Latvia haluaisivat nostaa  keskustelun Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin poliittiselle tasolle. Jackusin mukaan osapuolet ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet poliittisen päätöksen jossa Vilna on mainittuna, eikä asiasta näin ollen ole tarvetta keskustella.

  Baltian maat jatkavat neuvotteluja helmikuussa. Liettuan lähtökohta neuvotteluihin käy ilmi Arenijus Jackusin seuraavasta kommentista (Seimas on Liettuan parlamentti):

I think this issue (including Vilnius into the Rail Baltica route) could be raised during that meeting. However, we have a decision adopted by the Seimas that Vilnius is part of Rail Baltica. Therefore, I do not even know how this issue should be discussed. We are a sovereign state and no one should tell us where to build a railway line.

  • 7.1.2014 Latvian hallitus myönsi Latvian Liikenneministeriölle 4,9 miljoonan euron rahoituksen Rail Baltic -projektin edistämiseen. Latvialaisten mukaan Rail Balticin kokonaisbudjetti olisi 3,87 miljardia euroa, josta Euroopan Komissio rahoittaisi 85 %. Rahoitushakemus jätettäisiin vuonna 2015, jolloin rakennustyöt päästäisiin aloittamaan vuonna 2016.
  • 3.1.2014 Liettuan toinen liikenneministeri ja Liettuan valtion rautatieyhtiön hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas (Liettuan työväenpuolue) allekirjoitti Liettuan ja Valkovenäjän rautatieyhtiöiden johdon kanssa sopimuksen Vilna-Minsk rataosuuden parantamisesta. Rahoituksen projektiin järjestää The Latvia, Lithuania and Belarus Cross Border Cooperation Program within the European Neighborhood and Partnership Instrument. Liettuan valtio panostaa siis yhteyksiin Vilnasta itään, ja samaan aikaan Kaunasin kaupungissa kirjaillaan vetoomuksia Kaunasin kautta kulkevan Rail Balticin puolesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: