BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

02.03.2014

Rail Baltic -seuranta maaliskuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista  löytyy seuraavien linkkien takaa: vuosi 2013, tammikuu 2014 ja helmikuu 2014. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————–

  • 30.3.2014 Eestin uusi kahden puolueen hallitus on julkistanut hallitusohjelmansa. Ohjelma alkaa lapsilisien nostamisella, ja päättyy vuoden 2018 valmisteluun. Silloin järjestetään Eesti 100 itsenäisyysjuhla, ja samaan aikaan on myös Eestin vuoro hoitaa Euroopan Unionin presidentin virkaa.

Pääministeri Taavi Rõivaksen (reformipuolue) ja Sven Mikserin (SDP) allekirjoittamassa 20-sivuisessa ohjelmassa on 15 kategoriaan jaettuna 191 erillistä tavoitetta tai linjausta, joista kahdessa on mainittu Rail Baltic. Tältä näyttävät ohjelman 15 pääotsikkoa sekä Rail Balticia sivuavat alakohdat:

1. Family policy: increased child benefits, continued reform of child benefits
2. Tax policy: reducing labour-related taxes
3. National security: national defence and foreign policy (14. For the Baltic Sea Year, we will set a goal of increasing regional competitiveness. And, among others things, we will support the establishment of Rail Baltic, Baltic Connector and liquefied natural gas (LNG) terminals, together with the promotion of a digital regional common market)
4. Democracy and involvement
5. Social security, labour market, healthcare
6. Education and science
7. Business, innovation, transportation (10. We will determine within a year the route of Rail Baltic, an undertaking of strategic importance in respect to Estonian national importance, giving utmost care to the residential and environmental wishes of local inhabitants. We will specify the presumed operating costs of Rail Baltic.)
8. Energy
9. Citizenship, language and ethnic policy
10. Environment
11. Rural life, agriculture, regional policy
12. Legal order and internal security
13. Culture and sports
14. State reform
15. Republic of Estonia 100 and the 2018 European Union presidency

Ohjelmajulistuksesta päätellen tuuli olisi kääntymässä Eestissä piirun verran pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan, ainakin kevään 2015 parlamenttivaaleihin asti. Äänestäjiä eniten kiinnostavat sisäpoliittiset asiat ovat Eestissä(kin) listan kärjessä, ja Rail Balticin edistäminen näyttäisi olevan The Economist -lehden viime lokakuun uutisen mukaisessa Slow train -moodissa. Baltian maiden väliset neuvottelut Rail Balticista jatkunevat huhtikuussa, mutta näillä näkymin merkittävää edistystä lienee turha odottaa.

Baltian maiden kiinnostus NATO-yhteistyön tiivistämiseen näkyy entistä selvemmin viime päivien kommentoinnissa. Eestin puolustusministeri Urmas Reinsalu ”would welcome NATO precense, particularly American troops” ja Latvian puolustusministeriön valtiosihteeri Janis Sartsin mukaan ”we want to have a larger presence of NATO’s forces as soon as we can”. Rail Balticin rakentaminen ei varmasti olisi ristiriidassa Baltian maiden NATO-aktiviteettien kanssa, mutta tässä tilanteessa junaradan suunnittelu ei yllä prioriteettilistan kärkipaikoille.

  • 28.3.2013 Siim Kallas on kommentoinut Brysselissä liettualaiselle verslo žinios -lehdelle Rail Balticin tilannetta. Kallas ei itse ole tällä hetkellä neuvotteluissa mukana, mutta hän on edelleen optimistinen, eikä halunnut sulkea pois mahdollisuutta Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Balticiin. Kallasin mukaan pallo on nyt kolmella Baltian maalla, joiden täytyisi tehdä yhteinen ratkaisuesitys Euroopan Komissiolle.

Kaikki kolme Baltian maata ovat sekä Euroopan Unionin että NATOn jäseniä. Viime aikojen tapahtumien jälkeen Baltiassa ei tunnu löytyvän kovin vahvaa luottamusta siihen, että Brysselin suunnasta voisi saada apuja tiukan paikan tullen. Sen sijaan Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite ja Latvian Andris Berzins tapasivat viime viikolla USA:n varapresidentti Joe Bidenin, joka lupasi että ”Under Article 5 of the NATO Treaty, we will respond, we will respond to any aggression against a NATO ally”. Grybauskaite tapasi myöhemmin myös Barack Obaman, joka vahvisti että “the Baltic region will remain in the center of United States’ attention”. Sotilaallisen tuen lisäksi Baltian maat ovat lämmitelleet myös kauppasuhteita USA:n suuntaan, Liettua on kiinnostunut esimerkiksi USA:n nestekaasusta.

Eestissä suurin huomio on kiinnitetty hallituksen vaihdokseen. Oletettavasti uusi hallitus jatkaa Rail Balticin edistämisestä edeltäjänsä linjausten mukaisesti, vaikka Siim Kallas vetäytyikin hänelle kaavaillulta pääministerin paikalta. Mielenkiintoinen nimi Taavi Rõivasin hallituksessa on 28-vuotias koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaava ministeri Jevgeni Ossinovski, jonka isä on rautatiekuljetuksiin liittyvällä liiketoiminnalla Eestin rikkaimmaksi mieheksi noussut Oleg Ossinovski.

Suomessakaan ei Rail Balticia edistetä tällä hetkellä ainakaan ministeritasolla. Toivottavasti Merja Kyllösen seuraajalla riittää aikaa ja energiaa kotimaan liikenneinvestointien lisäksi myös Rail Balticiin perehtymiseen.

  • 10.3.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss totesi Biznes&Baltija –lehdelle antamassaan haastattelussa, että Venäjälle mahdollisesti asetettavat taloudelliset pakotteet vahingoittaisivat Latvian kuljetustoimialaa. Noin 60 % Latvian satamien volyymista on Venäjän liikennettä, ja Latvian rautatieyhtiö Latvijas Dzelcelsin palkkalistoilla on 10 000 latvialaista. Kaiken kaikkiaan kuljetussektori muodostaa 12 % Latvian BKT:sta.

Baltic Times -lehden uutisessa Latvian yhtenäisyys-puoluetta edustavan ulkoministeri Matissin lausuntoa pidettiin lyhytnäköisenä. Jos Venäjän Krimin niemimaalla tarjoama ”apu” venäjänkieliselle väestönosalle saisi yleisen hyväksynnän, “the risk is that it may eventually expands its aggression to ‘protect’ Russian-speakers in other parts of Europe, including the Baltics.”

Samaan aikaan Liettuassa… Kaliningradin ja Liettuan välissä kulkevan Skirvytė -joen rannalla sijaitsevan Rusnen kaupungin asukkaat ovat seuranneet huolestuneina joen vastarannalle ilmestyneitä, jatkuvasti vartioituja perävaunuja.  Jotkut liettualaiset pelkäävät ilmiön liittyvän Venäjän sotilaallisen aktiviteetin lisääntymiseen. Todennäköisimpänä selityksenä pidetään kuitenkin parin-kolmen viikon päästä alkavaan kuoreenkalastussesonkiin valmistautumista, eikä Rusnen asukkailla näin ollen pitäisi olla syytä huoleen.

  • 8.3.2014 Baltian maat pitivät viime viikolla Tallinnassa Rail Baltic -kokouksen. Tarkoitus oli jatkaa neuvotteluja Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticiin Eestin edellisessä kokouksessa tekemän kompromissiehdotuksen pohjalta. Eestin tekemä kompromissiehdotus pohjautui kahteen asiaan:

•    Euroopan Komissiolta pyydetään varmistus, että Kaunas-Liettua -yhteys voidaan rahoittaa samalla periaatteella kuin Rail Baltic.
•    Liettua tekee selvityksen sen varmistamiseksi, että Kaunas-Liettua -yhteyden kannattavuus tulisi olemaan samalla tasolla kuin AECOMin selvityksessä laskettu Rail Balticin kannattavuus.

Valitettavasti Tallinnan kokous meni taas kerran pieleen, ja Eestin Rail Baltic projektijohtaja Indrek Sirp esitti kokouksen jälkeen tällaisia kommentteja:

•    Kaksipäiväiseksi suunnitellut neuvottelut typistyivät yhden päivän pituisiksi, koska liettualaisilla ei ollut valtuuksia neuvotella Eestin edellisessä kokouksessa tekemästä kompromissiehdotuksesta.
•    Rail Baltic yhteisyritys on tarkoitus perustaa Riikaan, mutta Liettua vaatii että yritys toimisi Liettuan lakien mukaisesti, ja myös monista muista yhtiön hallintoon liittyvistä asioista on edelleen eriäviä mielipiteitä.
•    Kaunasin ja Puolan välisen yhteyden toteuttamisesta on erilaisia näkemyksiä, Liettua haluaisi käyttää vanhaa Neuvostoliiton aikaista ratapohjaa, joka kuitenkin rajoittaisi huippunopeudeksi 120 km/h.
•    Vilnan yhdistäminen Rail Balticiin on edelleen suurin ongelma. Eestin näkemyksen mukaan EU:n rahoitusehdot eivät mahdollista Vilnan yhteyden sisällyttämistä jo neuvoteltuun Rail Baltic -sopimukseen, mutta Liettuan liikenneministeriö ei suostu neuvottelemaan asiasta Euroopan Komission kanssa.
•    Eestiläiset haluaisivat ratkoa jäljellä olevia Rail Baltic ongelmia yksi kerrallaan, mutta Liettua nostaa pöydälle jatkuvasti uusia asioita.
•    Seuraava Rail Baltic -kokous pidetään huhtikuussa, mutta Indrek Sirpin mukaan virkamiestason neuvotteluista on tämän jälkeen turha odottaa edistymistä. Sirpin mielestä auki olevista asioista olisi syytä tehdä päätökset ministeritasolla.

Myös Latvian liikenneministerin neuvonantaja Ilze Aleksandrovica oli tyytymätön kokouksen antiin. Hänen mukaansa ”liettualaiset kysyivät heti ensimmäiseksi Siim Kallasin kansanäänestys -kommentista, ja sen jälkeen neuvotteluissa ei päästy enää eteenpäin, koska liettualaiset eivät olleet valmistelleet yhtäkään asiaa.

Siim Kallas oli edellisenä sunnuntaina Eestin Reformipuolueen kokouksessa heittänyt ilmaan ajatuksen kansanäänestyksestä, ajatuksena oli että jos kansan enemmistä vastustaa Rail Balticia niin unohdetaan sitten koko juttu. Kyseessä oli kuitenkin vain puolueen sisäisessä keskustelussa käytetty retoriikka eikä Rail Balticin aito kyseenalaistaminen, mutta Liettuan liikenneministeriö löysi siitä yhden uuden syyn olla tekemättä Rail Balticiin liittyviä päätöksiä

Siim Kallasin näkemys Rail Balticin tilanteesta on tälläinen:

“Actually, we don’t have a day to lose anymore. The project and the possible EU financing, right now, is a unique opportunity to fully integrate us with Europe. Infrastructure-wise, Estonia with the other Baltics is still a part of Russia.”

Yhteenveto Liettuan liikenneministeriön näkemyksistä on tässä Arenijas Jackusin Tallinnan kokouksen jälkeen antamassa lausunnossa:

”We see Vilnius as being a component integrated with the Rail Baltic project. The transport ministers agreed and the prime ministers approved it and it doesn’t need to be discussed with the European Commission.”

Valitettavasti Liettuan liikenneministeriön tulkinta poikkeaa Latvian ja Eestin näkemyksistä. Muiden maiden edustajat uskovat vain luvanneensa, että neuvotteluja Vilnan yhteydestä voidaan jatkaa.

Kokoamani kommentit ovat tällä kertaa peräisin lähinnä Eestistä, ensi viikolla saamme varmasti lukea liettualaisen version neuvottelujen kulusta ja ongelmien syistä.

Lähteinä käytetty: Postimees, Baltic Times, Baltic-Course, ERR ja Baltic Business News

  • 7.3.2014 Ulkoministerit Baltian maista sekä Visegrad-ryhmän jäsenvaltioista (Puola, Tsekki, Slovakia ja Unkari) tapaavat tänään Narvassa Eestissä. ITAR-TASSin uutisen mukaan tapaamisen agendalla on tärkeimpänä asiana Azerbaidžanin, Armenian, Valkovenäjän, Georgian, Moldovan ja Ukrainan alueellista yhteistyötä kehittävän Euroopan Unionin Eastern Parnership -ohjelman tilanne. Ohjelman toiminta lamaantui viime marraskuussa Ukrainan presidentti Viktor Yanukovichin kieltäydyttyä Vilnassa pidetyssä kokouksessa allekirjoittamasta sopimusta EU:n kanssa. ITAR-TASSin raportissa mainitaan myös, että Rail Balticin ja Visaginasin ydinvoimalaprojektin viivästyminen on aiheuttanut tyytymättömyyttä Eestissä ja Latviassa. Liettuan harjoittama tietoinen jarruttelu tai päättämättömyys on suurin syy projektien etenemättömyyteen, ja näitäkin asioita saatetaan käsitellä Narvan kokouksessa.

Eestin pääministeri Andrus Ansip on odotetusti jättänyt ero-anomuksensa, ja Eestin reformipuolueen sisäisenä järjestelynä Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas on palaamassa Eestiin pääministerin paikalle. Kallasin valinta ei kuitenkaan ole aivan mutkaton. Eesti Päevaleht raportoi muutama päivä sitten, että Siim Kallas olisi vuonna 1994 Eestin Pankin pääjohtajana toimiessaan käyttänyt noin 100 miljoonan dollarin arvosta Eestin Pankin vakuuksia tarkemmin määrittelemättömiin liiketoimiin Swiss Bank Corporationin kautta. Asiasta kysyttäessä Siim Kallas totesi että järjestely kuulostaa tutulta (kyseessä oli sentään noin 20 % Eestin Pankin pääomista), mutta hän ei muistanut järjestelyn yksityiskohtia tai perimmäistä tarkoitusta tarkemmin. Rail Balticin edistämisen kannalta Siim Kallas olisi varmasti hyvä valinta Eestin pääministeriksi, presidentti Toomas Hendrik Ilves esittelee uuden pääministeriehdokkaan ensi viikolla.

  • 2.3.2014 Ukrainan tilanne tilanne ei vaikuta suoraan Baltian maihin, mutta välillisesti sillä voi olla vaikutusta myös Rail Balticin edistymiseen tai edistymättömyyteen. Baltian maista Eesti ja Latvia ovat jo ottaneet euron valuutakseen ja myös Liettua suunnittelee euroon siirtymistä vuonna 2015, mutta Brysselistä tulevien ohjeiden lisäksi Baltian maiden on päätöksenteossaan edelleen otettava huomioon myös Moskovan intressit. Poikittaisliikenne Itämeren satamien ja Venäjän välillä on kaikille Baltian maille tärkeää, ja alla olevasta kartasta voi palauttaa mieleen miten maiden rajat nykyisin kulkevat.

Baltian kartta

Venäjällä on käytettävissään monia vaihtoehtoisia reittejä Itämeren kautta kulkevan tavaravirran kuljettamiseen:

  • Kaliningradin sataman ja Liettuan ja Valkovenäjän kautta
  • Liettuan (Klaipedan satama) ja Valkovenäjän kautta
  • Latvian (Ventspilsin/Riikan/Liepajan satamien) kautta
  • Eestin (Tallinnan satama) kautta
  • Suomen satamien kautta
  • Suomenlahden pohjukassa sijaitsevien Venäjän omien satamien kautta

Liettuan asema on Venäjän liikenteen hoitamisen kannalta ehdottomasti moniulotteisin. Kaliningradin enklaavin sijainti Venäjältä katsottuna ”Liettuan takana” takaa sen, että Liettuan valtion olemassaolo ei varmasti pääse unohtumaan Kremlissä. Toisaalta Liettualla ei ole yhteistä maarajaa manner-Venäjän kanssa, vaan kaikki Venäjänliikenne kulkee Valkovenäjän kautta. Ukrainan levottomuuksien leviäminen Valkovenäjälle lisäisi jännitystä varmasti myös Baltian maissa, ja siinä tilanteessa Rail Baltic -neuvottelut varmasti peruutettaisiin kiirellisempien kokousten tieltä.

Latvialla on perinteisesti vahva asema Venäjän kuljetuksissa. Latvian suunnasta ei ole tullut kovin paljoa Rail Balticiin liittyviä kommentteja, mutta viime aikoina liettualaiset ovat tulkinneet Latvian olevan Liettuan kanssa samoilla linjoilla. Jos Latvian ensi lokakuun parlamenttivaaleissa Venäjän busineksilla rikastuneet oligarkit vahvistavat asemiaan, voi Latvian suhtautuminen Rail Balticiin viilentyä samalla tavalla kuin Liettuassa tapahtui syksyn 2012 vaalien jälkeen.

Eesti yrittää elvyttää lähes olemattomia transitokuljetuksiaan Venäjän kanssa, ja Narvan yhteyden lisäksi on keskusteltu myös Etelä-Eestissä sijaitsevan Koidulan rajanylityspaikan aktivoimisesta. Suomen satamat kilpailevat Suomenlahden itäosissa sijaitsevien Venäjän omien satamien kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: