BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

10.08.2014

Rail Baltic -seuranta elokuu 2014

Filed under: Uncategorized — baltirail @ 22.40
Tags: ,

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

————–

  • 28.8.2014 Latvian Rautateiden johtaja Ugis Magonis suhtautuu epäilevästi Rail Balticin kannattavuuteen. Hänen mukaansa Eesti hyötyisi Tallinnan sataman lisääntyvästä liiketoiminnasta, mutta Latvia olisi Rail Balticille vain läpikulkumaa. Radan kannattavuuslaskelmat perustuvat Magonisin mukaan liian optimistisiin volyymiennusteisiin, ja käytännössä Latvian valtio joutuisi rahoittamaan radan ylläpitoa ja operointia. Magonis toteaa myös, että Latvian satamien kautta kulkeva liikenne tulee kulkemaan jatkossakin itä-länsi -suunnassa, eikä Rail Baltic vaikuta tähän liiketoimintaan.  Tämän uutisen lähde oli muuten Российские железные дороги (Venäjän Valtion Rautatiet) -yhtiön omistama RZD-partner information agency, joka jakaa tietoa Venäjän alueen liikenneasioista.

Tilannetulkintaa ja spekulointia: Latvian Rautatiet tuntuu nyt toistelevan samanlaisia teemoja kuin Liettuan liikenneministeriö. Koko Rail Balticin tarpeellisuutta ja kannattavuutta kyseenalaistetaan, mutta ei kuitenkaan haluta kokonaan pysäyttää projektia. Jos Latvian mielestä Rail Balticista olisi aidosti hyötyä vain Eestille, niin onko seuraava askel keskustelun avaaminen EU:n rahoitusosuuksista? Kun Liettua vaatii Kaunas-Vilna -osuuden sisällyttämistä projektiin, niin vaatiiko Latvia seuraavaksi itselleen isompaa siivua Brysselin rahoituksesta?

  • 24.8.2014 Rail Baltic yhteisyrityksen tavoiteaikataulu on nyt selkeä. Yhteisyrityksen perustaminen oli alun perin tarkoitus julkistaa eilen Riikassa, mutta Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiuksen mukaan yhtiön perustaminen lykkääntyi syyskuulle, ja rahoitushakemus Euroopan Unionille on tarkoitus jättää lokakuussa. Myös Latvian pääministeri Laimdota Straujuma on vahvistanut, että rahoitushakemus pyritään jättämään Brysseliin lokakuussa.

Tämä kuullostaa hyvältä, mutta vielä ei ole syytä kaivaa samppanjapulloja jääkaapista. Liettualaisten mielestä ainoa este yhteisyrityksen perustamiselle oli se, että Eestin valtiolla ei olisi ollut vielä perustettuna yhtiötä, joka omistaisi kolmanneksen yhteisyrityksestä. Pääministeri Butkevicius kommentoi uutistoimisto BNS:lle keskusteluaan Eestin pääministeri Taavi Roivaksen kanssa näin:

”The prime minister [Taavi Roivas] said that a public discussion had been held on the establishment of the joint venture. They promised that the joint venture would be founded in the near future. We expect this to happen in September…]”

Jos kyse olisi vain eestiläisten yhtiön perustamiseen liittyvän byrokratian hoitamisesta, yhteisyrityksen käynnistämiseen ei liittyisi mitään epävarmuutta. On kuitenkin mahdollista, tai jopa todennäköistä, että varsinainen ongelma liittyy yhteisyrityksen osakassopimukseen. Mikään sanamuodon hienosäätö ei ole ratkaisu, jos perimmäinen kysymys kuuluu: Kuka maksaa Kaunas-Vilna -yhteyden rakentamisen, jos Euroopan Unioni ei suostu rahoittamaan sitä?

  • 23.8.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Baltian maat eivät perusta Rail Baltic yhteisyritystä tänään Riikassa pidettävän Baltic Way 25 years juhlatilaisuuden yhteydessä. Butkeviciuksen mukaan sopimus olisi muuten valmis, mutta Eestin valtio ei olisi vielä ehtinyt perustamaan yhtiötä omistamaan Eestille kuuluvaa kolmanneksen osuutta yhteisyrityksestä:

The shareholders’ agreement has been prepared and the talks are over. The Latvians set up their company some two weeks ago, but Estonia has not done so yet. As far as I know, this should be done next week. I think we’ll be able (to sign the agreement) in September”, he told BNS.

Tämä Butkeviciuksen kommentti kuullostaa perinteiseltä liettualaiselta propagandalta. Jos osakassopimuksesta olisi todellisuudessa päästy kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, niin asiasta puhuttaisiin täysin eri sävyyn. Kuten täältä Baltirailin uutisseurannasta on voinut lukea jo viikko sitten, Eesti hoiti oman Rail Baltic -yrityksen perustamiseen liittyvät valtuudet kuntoon samaan aikaan kuin Latvia, ja todellinen syy sopimuksen allekirjoittamattomuuteen on muualla (eli Vilnassa). Eesti ei ole vielä kommentoinut Liettuan näkemyksiä julkisuudessa, mutta odotamme Urve Palon tai Taavi Roivaksen lausuntoa mielenkiinnolla.

  • 19.8.2014 Ensi lauantaina 23.8.2014 Baltian maiden pääministerit tapaavat Riikassa, jossa juhlitaan Baltian maiden itsenäistymistä Neuvostoliiton miehityksestä. Baltian kohtalon sinetöinyt Molotov-Ribbentropin sopimus allekirjoitettiin 23.8.1939, ja miehityksen päättymistä vauhdittanut Tallinnasta Vilnaan johtanut ihmisketju toteutettiin 23.8.1989.

Baltic Way 19890823 photo Laimonis Stipnieks LSM

Baltic Way 19890823 photo Laimonis Stipnieks LSM

Pääministerien ohjelmassa on myös osallistuminen Rail Baltic -esitykseen, ja tässä yhteydessä jaetaan taas kerran positiivisia lausuntoja projektin edistymisestä. Myös mediassa näkyvät otsikot tulevat olemaan myönteisiä, tyyliin ”Pääministerit iloitsevat Rail Balticin etenemisestä”. Valitettavasti pääministerien sopuisat kommentit eivät ole tähän mennessä mahdollistaneet yhteisyrityksen perustamista, koska osakassopimuksen sanamuodoista ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Toivottavasti kesän aikana käydyissä neuvotteluissa olisi vihdoin edistytty niin paljon, että Riikaan perustettava yhteisyrityksen toiminta saataisiin vihdoin käynnistettyä ja rahoitushakemus voitaisiin toimittaa Brysseliin.

  • 16.8.2014 Verslo Zinios -lehden haastattelema liettualainen liikenneasiantuntija Donata Panavienė arvio, että Kaunas-Vilna -välille suunnitellun 1435 mm raideyhteyden sijasta kannattaisi hyödyntää jo olemassa olevaa 1520 mm raidetta ja tutkia mahdollisuutta käyttää Talgon vaihtuvan raideleveyden kalustoa. Kaunasin intermodaali-keskuksen yhteen rakennettava raideleveydensäätöykikkö olisi kustannustehokas ratkaisu.

Rail Balticin linjauksesta on päästy sopuun Pärnussa. Pitkään jatkuneiden neuvottelujen jälkeen päädyttiin noin 2 km alkuperäistä suunnitelmaa pidempään reittiin, joka on kuitenkin maanhankinnan kannalta paremmin toteutettavissa.

Eesti on Latvian esimerkkiä seuraten perustanut yrityksen omistamaan ja hallinnoimaan Eestin osuutta Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksestä. Seuraava haaste on yhteisyrityksen osakassopimuksen sanamuodosta ja yhtiöjärjestyksestä päättäminen.

  • 13.8.2014 Latvian hallitus päätti eilen perustaa ”Eiropas dzelzceļa līnijas” -yhtiön, joka omistaisi yhden kolmanneksen Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksestä. Latvialaiset arvelevat, että yhteisyritys voitaisiin perustaa syyskuussa. Sitä ennen pitää vielä päästä yhteisymmärrykseen osakassopimuksesta ja yhtiöjärjestyksestä.
  • 12.8.2014 Latvian hallitus käsittelee tänään Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamista. Pääministeri Laimdota Straujuman mukaan hallitus suhtautuu myönteisesti yhteisyrityksen perustamiseen, ja Latvian Liikenneministeriön mukaan yhteisyritys voitaisiin perustaa Baltian pääministerien 21.6.2014 allekirjoittaman julkilausuman mukaisesti. Juhannuslauantaina allekirjoitetun paperin mukaan kolme Baltian maata sopivat (1) Vilniuksen ottamisesta mukaan Rail Balticiin ja (2) siitä että maat hakisivat yhdessä Euroopan Komissiolta rahoitusta Kaunas-Vilna -yhteyden rakentamiseen. Hankkeen pääasiallisen rahoittajan eli Euroopan Komission edustajan nimeä ei näistä sopimuksista kuitenkaan löydy.

Valitettavasti yhteisyrityksen perustaminen näiden ehtojen mukaisesti ei ole itsestäänselvää. Yhteisyrityksen perustaminen on lykkääntynyt, koska Liettua ei ole halunnut kantaa yksin riskiä siitä, että Euroopan Komissio ei suostuisi rahoittamaan Kaunas-Vilna -ratayhteyden rahoittamista. Kaunas-Vilna -yhteydestä ei ole vielä tehty edes alustavaa feasibility studya, joten minkäänlaista (myönteistä tai kielteistä) kannanottoa hankkeen mahdollisuudesta saada rahoitusta Brysselistä on turha odottaa pariin vuoteen. Tässä tilanteessa Eesti ja Latvia eivät voi missään nimessä suostua takaamaan Vilnan yhteyden rahoittamista.

  • 10.8.2014 Rail Baltic -uutisointi on ollut erittäin vähäistä viime viikkoina. Ilmeisesti töitä on jatkettu myös kesällä, mutta median suuntaan on pidetty radiohiljaisuutta.

Kirjoitin kuukausi sitten Verslo žinios -talouslehdessä ilmestyneeseen kirjoitukseen jatko-osan, sen englanninkielisen version voi lukea blogistani. Tällä hetkellä ei ole tietoa olisiko Verslo žinios tai joku muu media kiinnostunut julkaisemaan kirjoitukseni.

Kirjoitukseni otsikko on ”Rail Baltic – to Deal or Not to Deal?”, ja käsittelen siinä Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiseen liittyviä haasteita. Olennaiset teemat artikkelissa ovat:

• Ministerien säännöllisin väliajoin allekirjoittamat julkilausumat eivät tunnu edistävän yhteisyrityksen perustamista

• Vuoden 2014 alun jälkeen kenelläkään ei tunnu olevan käsitystä Rail Baltic -projektin mahdollisesta tai todennäköisestä aikataulusta

• Baltian maiden yhteisen rahoitushakemuksen vaihtoehdoksi on esitetty kaikkien kolmen Baltian maan itsenäistä rahoitushakemustaa. Tämä olisi erittäin huono ratkaisu.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: