BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

08.09.2014

Rail Baltic -seuranta syyskuu 2014

Filed under: Rail Baltic,Rail Baltica — baltirail @ 22.17
Tags: ,

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

————

  • 23.9.2014 Eestin valtionvarainministeriön neuvonantaja Anti Moppelin mukaan Rail Balticin Eestin osuuden kustannusarvio on 1,14 miljardia euroa, josta Connecting Europe Facility voisi rahoittaa 56 prosenttia. Vain kaksi kolmannesta projektin kokonaiskustannuksista kuuluu FEC:n 85 % rahoituksen piiriin. Moppel muistuttaa myös, että mistään EU-rahoituksesta ei ole vielä tehty virallista päätöstä. Rahat Rail Balticia varten on kyllä varattu, mutta Baltian maiden täytyy ensin toimittaa tasokas hakemus Brysseliin, ja vasta sen jälkeen rahahanat voivat mahdollisesti aueta.
  • 19.9.2014 Eestin Rail Baltic -projektista vastaavaksi johtajaksi on valittu Miiko Peris, joka toimi viimeksi liikennekomissaari Siim Kallaksen avustajana. Ennen Brysselin keikkaansa Peris vastasi Eestissä Rail Baltic -projektista, joten homma on hänelle entuudestaan tuttu.
  • 18.9.2014 Liettuan liikenneministeriön tiedotteen mukaan Eestin liikenneministeri Urve Palo olisi vakuuttanut Milanossa pidetyssä tapaamisessa, että Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyritys perustettaisiin lokakuun aikana.
“I consider this confirmation as a commitment to implement the project in time by putting all the necessary efforts and arranging formalities in time. During the meeting, we discussed the most important elements of the project. As a result, I am pleased that both sides agreed on the key issues i.e. the establishment of the joint venture and joint application to the European Commission for the funding of the project cannot be delayed anymore.” – Rimantas Sinkevičius, the Minister of Transport and Communications of the Republic of Lithuania

Tämän tiedotteen todellinen painoarvo ja uskottavuus selviää siinä vaiheessa, kun Eestin edustajat kertovat näkemyksensä neuvottelujen tilanteesta. Liettuan mukaan Baltian maat ovat päässeet yksimielisyyteen tärkeimmistä asioista (”key issues”), mutta valitettavasti niistä vähemmän tärkeistäkin asioista pitäisi saada sovittua ennen yhteisyrityksen perustamista.

Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Ricardas Slapsysin mukaan Eestin Rail Baltic-yhtiölle olisi jo valittu toimitusjohtaja, jonka nimitys julkistettaisiin tällä viikolla.

Liettuan liikenneministeriö ilmaisi myös tyytyväisyytensä TEN-T intermodaaliverkoston edistymisestä. Toisaalta Liettuan näkemyksen mukaan rautatiekuljetuksia ei saisi suosia liikaa muiden kuljetusmuotojen kustannuksella, ja tämä lausunto voidaan tulkita myös kritiikiksi Rail Balticia kohtaan. Siinä mielessä Liettuan liikenneministeriön toiveella on hyvät mahdollisuudet toteutua, että (Liettuan vaatiman) Kaunas-Vilna -raideyhteyden toteuttamatta jättäminen pienentäisi raideliikenneyhteyksiin kohdistettua panostusta.

”Lithuania encourages including various transport modes in TEN-T network without prioritizing only the rail connections. Both rail and road transport connections should be developed equally” – Rimantas Sinkevičius, the Minister of Transport and Communications of the Republic of Lithuania
  • 16.9.2014 Eestin reformipuolueen kansanedustaja Kalle Palling kiirehtii Baltian maiden päätöksentekoa Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisessa ja rahoitushakemuksen jättämisessä. Pallingin mukaan Connecting Europe Facilitylla jaossa olevalle yhteensä 11,9 miljardin euron rahoitukselle on kysyntää muuallakin, ja viivyttely voi johtaa siihen että Rail Balticille varattu rahoitus käytettäisiin muualla. Baltian maiden liikenneministerit neuvottelevat asiasta tänään ja huomenna Milanossa.
  • 15.9.2014 Eestin ja Liettuan liikenneministerit neuvottelevat tällä viikolla Rail Balticista Milanossa epävirallisen ministeritapaamisen yhteydessä. Eestin Urve Palo ja Liettuan Rimantas Sinkevicius ”neuvottelivat epävirallisesti” myös viime toukokuussa (katso Rail Baltic uutiseuranta 10.5.2014 ja 14.5.2014), ja silloin Urve Palo yllätti liettulaiset tiedottamalla välittömästi tapaamisen jälkeen, että ongelma on ratkaistu ja Liettua on suostunut lykkäämään Kaunas-Vilna -rataosuuden toteuttamisen tulevaisuuteen. Tämä oli tietysti vain osatotuus, Vilnan yhteyden toteuttaminen myöhemmin olisi sopinut liettulaisille siinä tapauksessa, että Eesti ja Latvia suostuisivat takaamaan rataosuuden rahoituksen.

Viime viikolla Liettuan liikenneministeriö ilmoitti Liettuan olevan valmis Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiseen, heidän mukaansa kyse on enää Eestin valmiudesta paperien allekirjoittamiseen. Samassa yhteydessä Liettuan liikenneministeriön Arenijus Jackus kertoi, että Baltian maat ovat parhaillaan laskemassa omien maidensa rataosuuksille tarvittavan rahoituksen määrää. Laskelmien valmistuttua yhteisyrityksen tehtävänä olisi vain laskea kolmen maan tarvitsemat rahasummat yhteen, ja lähettää rahoitushakemus Brysseliin:

”The specialists are still working and calculating. Also, the joint venture will have to add the amounts of all three countries together to determine the total requested amount.”

Tässä vaiheessa voidaan kysyä, että kuinka pitkä matka on yhteisyrityksen (mahdollisesta) perustamisesta rahoitushakemuksen jättämiseen? Jos kaikki kolme maata tekevät omat laskelmansa, ja jos Liettua esittää reilusti ylimitoitetun (ja siten runsaasti tinkimisvaraa sisältävän) arvion omista kustannuksistaan, niin neuvoteltavaa riittää pitkään. Toisaalta tällä asialla ei ole niin suurta merkitystä, jos RB Rail kilpailuttaa koko Tallinna-Kaunas -osuuden yhtenä kokonaisuutena, niin että pohjatöiden tekeminen koko matkalle olisi yksi urakka, kiskotus toinen urakka ja sähkö&viestiyhteydet kolmas urakka.

Lopuksi vielä selvennys neuvoteltavana olevasta projektista. Nyt on siis tarjoitus rakentaa 1435 mm eurooppalaista raideleveyttä kayttävä ”Rail Baltic 2” ratayhteys Tallinnansta Kaunasiin. Liettua saa valmiiksi Kaunasista Puolan rajalle johtavan osuuden jo vuoden 2015 aikana. Tallinna-Kaunas -radan pituus olisi AECOMin laskelman mukaan 605 km, ja karkea arvio eri maille jakautuvien osuuksien pituudesta näkyy alla olevassa kartassa.

Rail Baltic 605 km 20140915

  • 13.9.2014 Pietarissa järjestetyssä Baltic Transport Forumissa on jaettu tietoa Baltian raideliikenteen näkymistä. Stasis Gudvalis, Deputy General Director – Director of Directorate of freight traffic of JSC ”Lithuanian Railways”, on kommentoinut Rail Balticin tilannetta. Hänen mukaansa Puolan rajalta Kaunasiin johtava Rail Baltic -yhteys valmistuu aikataulun mukaan vuoden 2015 aikana, ja samalla Kaunasiin valmistuu 55 000 TEU kapasiteetin intermodaaliterminaali. Gudvalisin mukaan myös Vilnaan rakennetaan intermodaaliterminaali, jonka kapasiteetti olisi 100 000 TEU. Vilnan terminaalille on tosin kartalta katsoen vaikea keksiä käyttöä, ainakaan ilman 1435 mm raideyhteyttä.

Vladimir Orlov, head of technical policy service at Oktyabrskaya Railway (Russian Railways branch), kertoi että Ust-Lugan sataman rautatiekuljetusten kapasiteetti vuonna 2013 oli 38,3 miljoonaa tonnia. Vuonna 2015 se tulee nousemaan 64 miljoonaan tonniin, ja vuonna 2020 noin 80 miljoonaan tonniin. Tässä on ajattelemisen aihetta Latvian ja Liettuan rautatietyhtiöille, jotka joutuvat jatkossa kilpailemaan entistä kovemmin Venäjän omalla maaperällä sijaitsevan Ust-Lugan sataman kanssa.

Myös Nurminen Logistics on kiinnostunut idän raideliikenteessä. Nurminen allekirjoitti elokuussa aiesopimuksen Venäjän, Valkovenäjän ja Kazakstanin rautatieyhtiöiden omistaman UTLC-nimisen yhteisyrityksen kanssa, ja pyrkii aloittamaan konttikuljetukset Kiinan ja Suomen välillä jo kuluvan vuoden aikana. Kuljetusaika Kiinasta Suomeen lyhenee Nurmisen mukaan merkikuljetuksen vaatimasta 80 vuorokaudesta noin 20 vuorokauteen. Viime maaliskuussa UTLC solmi aiesopimuksen DHL:n kanssa, jonka Kiinan ja Eurropan välisten konttijunien pääteasema Euroopassa on DHL:n intermodaalikeskus Małaszewiczessä Puolan ja Valkovenäjän rajalla.

  • 12.9.2014 An English language analysis on Rail Baltic, titled ”Rail Baltic – Connecting Europe or Connecting Vilnius?” can be read at nurkkaresearch.
  • 12.9.2014 Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Ricadas Slapšys on todennut, että Baltian maat ehtivät hyvin jättää rahoitushakemuksen Euroopan Komissiolle, jos yhteisyritys saadaan perustettua lokakuussa. Liettua olisi omalta osaltaan valmis allekirjoittamaan yhteisyrityksen perustamisasiakirjat, ja Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius aikoo neuvotella asiasta Eestin liikenneministeri Urve Palon kanssa ensi viikolla Milanossa järjestettävässä epävirallisessa ministeritapaamisessa. Slapšys ei kommentoinut lausunnossaan Eestin allekirjoitushaluttomuuteen liittyviä syitä.

Rahoitushakemusten jättämisen takaraja on 26.2.2015 joten periaatteessa aikaa on vielä lähes puoli vuotta, mutta hankkeen uskottavuuden kannalta lokakuun tavoiteaikataulusta lipeäminen olisi takaisku. Sinkevicius ja Palo tapaavat siis ensi viikolla Milanossa, ja olisi toivottavaa, että tapaamisen jälkeen annettavista lausunnoista välittyisi yhdenmukainen kuva neuvottelujen lopputuloksesta. Viime aikoina Liettuan ja Eestin ministerien välisten tapaamisten jälkeen on yleensä vallinnut suuri epätietoisuus neuvotteluissa käsitellyistä ja sovituista asioista.

  • 8.9.2014 Rail Baltic -uutisointi on ollut hiljaista, mutta Venäjän rautateiden RZD-Partner sentään jaksaa välittää tietoa. RZD:n tuoreen uutisen mukaan Eestin liikenneministeriö olisi ilmoittanut, että Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys pitäisi perustaa lokakuun alkupuoliskolla. Elokuussa olleesta edellisestä aikarajasta ei voitu pitää kiinni sopimuksen sisältöön liittyvien erimielisyyksien takia.

Kaunasin ja Vilnan välisen yhteyden rahoitussitoumuksista käytävän kiistan lisäksi erimielisyyksiä on mahdollisesti ollut myös Rail Balticin rakennusurakan kilpailuttamisen ehdoista. Liettuan suunnasta on esitetty epäilyksiä, että EU:n sääntöjen mukaan toteutettu kilpailutus saattaisi johtaa niin suuriin urakkakokonaisuuksiin, ettei liettualaisilla yrityksillä olisi riittäviä resursseja uskottavan tarjouksen tekemiseen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: