BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

04.01.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta tammikuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

———-

“Considering the importance of the project for the entire Nordic-Baltic region, I would like to take the opportunity to invite Finland to get actively involved in implementation of this strategic project and the operations of the Rail Baltica II joint venture. Finland is invited to join the Rail Baltica II joint venture as a shareholder in line with the terms of the shareholder agreement.”

Baltian maiden Rail Baltic -johtajat

Tässä kysymys liikenneministeri Paula Risikolle: ”Will a fourth set of ministerial hands hop aboard Rail Baltica II?” (lähde: LSM.lv)

Suomessa näitä asioita operatiivisella tasolla hoitava Liikennevirasto ei kuitenkaan vaikuta kovin innostuneelta Rail Balticista. Joulukuussa Liikenneviraston kanta oli ”Katsellaan nyt ensin että saavatko Baltian maat edes rahoitushakemuksen aikaiseksi. Ja jos projekti etenee, Suomi voi varmaan lähteä mukaan tarkkailijaksi, mutta ei missään nimessä osakkaaksi.Suomi jättäytyi sivuun Rail Baltic -projektista syksyllä 2013, kun Baltian maiden välinen riitely pysäytti projektin etenemisen täydellisesti. Nyt Suomea kaivattaisiin mukaan ulkopuoliseksi ”järjen ääneksi”, koska Baltian maat ovat omia intressejään vartioidessaan jumiutuneet omiin poteroihinsa.

Rail Balticin alkuperäinen tarkoitus oli ihmisten ja tavaraliikenteen liikkumisen helpottaminen EU:n sisällä. Viime aikoina Rail Balticin geopoliittisten ja maanpuolustuksellisten ulottuvuuksien merkitys on lisääntynyt, ja eestiläisen näkemyksen tästä aiheesta voi lukea Railbalticustrahulikult -blogista. Suomessakin ollaan toki huolestuneita Ukrainan tilanteesta, mutta Suomenlahden eteläpuolella Mariupolin taisteluiden seuraamisessa on astetta vakavampi sävy.

Helsinki-Tallinna -tunnelin toteuttamiskelpoisuutta selvittäneen Talsinkifix -projektin tulokset julkistetaan helmikuussa. SWECOlta tilatun selvityksen ensisijaisena lähtökohtana oli Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin välinen pendelöintiliikenne, mutta Rail Baltic -junan uskottava liikkeellelähtö loisi tukevampaa pohjaa tunnelihankkeen laajan feasibility studyn toteuttamiselle.

  • 20.1.2015 British Rail Industry Associationin Rail Balticiin keskittyvä kolmen päivän Baltian kiertue alkoi eilen ministeritason tapaamisella Latviassa. Tänään Lord Livingstonen johtama, 13 eri yrityksen edustajista koostuva ryhmä tapaa Rail Baltic -päättäjiä Tallinnassa, ja huomenna matka jatkuu Liettuaan. Suomalaisten vienninedistämisorganisaatioiden tai yritysten Rail Baltic -aktiviteeteista ei ole uutisoitu mediassa, joten oletettavasti myyntityötä tehdään julkisuudelta piilossa.
  • 18.1.2015 Talsinkifixia ja Rail Balticia ei ole juuri uutisotsikoissa näkynyt, mutta helmikuussa tilanteen pitäisi muuttua. Helsinki-Tallinna -tunnelin esiselvityksen tulosten odotetaan valmistuvan helmikuussa, ja myös Rail Balticin rahoitushakemus pitäisi toimittaa Brysseliin helmikuun aikana.

Helsinki-Tallinna -tunnelin mahdollisen kannattavuusselvityksen toteuttamista varten ovat sekä Harjun maakunta että Helsingin Kaupunki ja Uudenmaan Liitto ”varanneet” 2 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Nämä ”varaukset” ovat mukana Euroopan Komissiolle toimitetulla taloutta elvyttävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden toivomuslistalla, jolle kertyi hankkeita yhteensä 700 miljardin euron arvosta. Tunnelin jatkoselvittämistä varten haettavan rahoituksen saamisesta tai edes tarpeesta emme toki vielä tiedä. Suomen kannalta kiinnostavan Baltic Core Network Corridor -ohjelmaan liittyvien, rahan puutteessa olevien projektien lista löytyy täältä, ja koko Baltic Core Network Corridor -ohjelman joulukuussa ilmestynyt loppuraportti löytyy täältä.

Latvian puolivuotiskausi EU:n puheejohtajamaana alkoi räväkästi. Euroopan Komissio ilmoitti tammikuun alussa tutkivansa Liettuan Rautateiden toimia syksyllä 2008. Silloin Liettua yksipuolisella päätöksellään lopetti rautatieliikenteen (Latviassa sijaitsevan) Liepajan sataman ja (Liettuassa sijaitsevan) Mazeikiain välillä ja myöhemmin syksyllä poisti kiskot ko. rataosuudelta. Euroopan Komissio epäilee, että tällainen menettely saattaisi olla EU:n kilpailulainsäädännön vastaista toimintaa. Ei liene sattumaa että tämä vanha kiista nousee agendalle juuri nyt kun Baltian maat viimeistelevät Rail Baltic -rahoitushakemusta.

The European Commission has informed the Lithuanian railway incumbent AB Lietuvos geležinkeliai (”LG”) that it suspects the company of having limited competition on the rail markets in Lithuania and Latvia by removing a railway track connecting the two countries. Such behaviour, if established, would breach EU antitrust rules…

  • 10.1.2015 Iltalehti julkaisi mittavan artikkelin Helsingin maanalaisesta rakentamisesta. Kirjoituksessa esitellään mm. Helsingin Energian kallioperään rakentamaa infrastruktuuria ja selvitetään Suomen kallioperän laatua, sen sijaan maanalaisia raideliikennehankkeita (Metro, Pisara-rata, Talsinkifix) ei juuri kommentoida.

Helsingin kaupungin geoteknisen osaston päällikkö Ilkka Vähäaho antaa tunnustusta suomalaisille lupaviranomaisille, hänen mukaansa kalliorakentamisen päätöksentekoon liittyvä byrokratia on Suomessa – pahoista puheista huolimatta – vähäisempää kuin monissa muissa maissa. Myös maanalaisen rakentamisen toimialan pienuus on Vähäahon mukaan edistänyt alan hyvinvointia: – ”Suomessa on suurin piirtein kuusi varteenotettavaa urakoitsijaa. Siinä on tuntemus ja luotto alalla, että tehdään niin kuin on hyvä, eikä niin, että missä haetaan ensimmäisiä lisälaskun paikkoja läpi.”

  • 10.1.2015 Joulukuussa uutisoitiin maailman pisimmän rautatieyhteyden käyttöönotosta. Kiinasta kuljetettiin 13 000 kilometrin päähän Madridiin 30 konttia kolmessa viikossa, kun laivakuljetukseen olisi mennyt aikaa kuusi viikkoa. Kuljetuksen reitti kulki Kazakstanin, Venäjän, Valkovenäjän, Puolan, Saksan ja Ranskan kautta, ja sen operoinnista vastasivat InterRail Services ja DB Schenker.
'Yixinou' sets the record for the longest train journey in history, Abronigal railway station, Madrid, Spain - 09 Dec 2014

Container train ”Yixinou” from Yiwu to Madrid, carrying 30 containers (Photo: Guardian)

Kovin suurta menestystä Kiinan ja Espanjan väliselle raideyhteydelle on tuskin luvassa. Erilaisten raideleveyksien takia kontit jouduttiin lastaamaan matkan aikana kolme kertaa uusiin vaunuihin, ja jopa ilman Exceliä pystyy arvioimaan että rautatiekuljetuksen hyötykustannussuhde ei pärjää laivakuljetukselle. Maailman tämän hetken suurin konttialus ”CSCL Globe” kuljettaa kerralla 19 000 konttia Kiinasta Eurooppaan, ilman välilastauksia. Keväämmällä maailman suurimman konttialuksen titteli siirtyy Mediterranean Shipping Companylle, jonka vesillelaskua odottava ”MSC Oscar” on hiukan CSCL Globea suurempi.

Container ship ”CSCL Globe” Qingdao – Felixstowe carrying 19 000 containers

Container ship ”CSCL Globe” from Qingdao to Felixstowe, carrying 19 000 containers (Photo: BBC)

  • 4.1.2015 Talsinkifix -hankkeeseen tai Rail Balticiin liittyvää uutisointia ei ole viime aikoina näkynyt, mutta Suomen ja Baltian raideliikenteen sekä Suomenlahden ja Itämeren laivakuljetusten kannalta merkityksellisen Pietari-Moskova-Beijing -ratayhteyden valmistelut etenevät. Talouselämän uutisen mukaan alun perin ranskalaiselle Alstomille myönnetty urakka Moskovan ja Kazanin välisen radan rakentamisesta olisi siirretty China Railwayn tytäryhtiölle, joka nyt vastaisi koko 7000 kilometrin ratayhteyden toteuttamisesta. Kremlissä olisi tehty päätös Alstomin syrjäyttämisestä sen jälkeen, kun Ranska kieltäytyi luovuttamasta Venäjän tilaaman sotalaivan marraskuussa. Talouspakotteilla on siis vaikutusta.
Moscow-Beijing railway

Pietari-Moskova-Beijing -ratayhteys Businessinsider.comin mukaan.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Advertisements

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: