BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

03.06.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta kesäkuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————–

”Late in February, the three Baltic countries submitted a joint request to the Commission asking for the support of 459 million euros, i.e. 85 percent of the project value (EUR 540m). The Lithuanian railway operator Lietuvos Geležinkeliai (Lithuanian Railways) separately asked for 106 million euros, the European Commission Representation in Lithuania said on Monday. As proposed, support to RB Rail, a joint Baltic venture in charge of the project, will account for 81.83 percent (EUR 442m) of the total project value and support to Lietuvos Geležinkeliai will cover 85 percent (EUR 106m) of project costs.” (source: delfi.lt)
  • 29.6.2015 Liikennekomissaari Violeta Bulc ilmoitti esittävänsä 13,1 miljardin euron CEF-rahoitusta yhteensä 276 eri hankkeelle, ja tämän pitäisi samalla mahdollistaa 28,8 miljardin euron arvoisen yksityisen rahoituksen saamisen hankkeille. Komission laskelmien mukaan nyt käynnistyvällä ohjelmalla olisi mahdollista luoda Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä 10 miljoonaa uutta pysyvää työpaikkaa ja kasvattaa BKT:tä 1,8 prosentilla. Bulcin esittämistä rahoituksista tehdään lopulliset päätökset perjantaina 10.7.2015.

”Pisararataa arvioitaessa kannattaisi pohtia, mikä on aikanaan ehkä toteutuvan Tallinnan-tunnelin merkitys koko Suomen ja Helsingin henkilö- ja tavaraliikenteelle. Tunneli avaisi rohkean näköalan siihen, miten Berliinistä Tallinnan kautta Helsinkiin tuleva käytävä voidaan avata läpi Suomen aina Kirkkoniemeen ja Jäämerelle asti.”

Kansalaiskeskustelun ongelmallisuutta kuvaa hyvin se, että painavilla äänenpainoilla Hesarin nettisivulle kirjoitettuihin 33 lukijakommenttiin ei ole mahtunut ensimmäistäkään mainintaa Tallinna-tunnelista tai Jäämeren yhteydestä. Todennäköisesti kommentaattorit ovat rynnänneet julistamaan omia totuuksiaan Pisarasta niin kovalla kiireellä, etteivät ole ehtineet edes lukea Rehnin kirjoitusta loppuun asti.

  • 26.6.2015 Baltian maiden, Puolan ja Suomen liikenneministerien allekirjoittama Rail Baltica -julkilausuma löytyy täältä. MEP Henna Virkkusen Twitter-kommentin mukaan ”Rail Baltic edistyi hitusen”, ja eipä tästä sopimuksesta valitettavasti voi positiivisempaa kommenttia vääntää. Projekti etenee, mutta suurimpiin ongelmiin ei ole vielä löytynyt ratkaisua. Tässä muutamia havaintoja julkilausumasta:

• Baltian maiden ministerien lisäksi myös Suomen ja Puolan liikenneministerit sekä liikennekomissaari Violeta Bulc laittoivat nimensä paperiin, tämä on edistystä.

• Suomi ja Puola liittyvät mukaan projektiin observer -statuksella, ja myös European Coordinator Catherine Trautmann on nimitetty Rail Baltic task forceen observeriksi. Tämän pitäisi vähintään parantaa tiedonkulkua, mutta jos Liettuan ja Puolan suunnan ongelmat jatkuvat entisellään, niin tarkkailijan valtuuksilla ei tilannetta helposti korjata.

• Kaunas-Vilna -yhteyden lisääminen Rail Baltic -projektiin on edelleen ongelma. Tälle sivuraiteelle ei ole Brysselin rahoitusta luvattu, mutta Liettuan liikenneministerin allekirjoitusta ei olisi tähänkään julkilausumaan saatu ilman mainintaa Vilnan yhteydestä. Toisaalta muiden allekirjoittajien vaatimuksesta sanamuotoja lievennetään ja loivennetaan, tällä kertaa tuloksena oli tällainen lauselma:

”Recalling that the shareholders of the Joint Venture have agreed [Suomen ja Puolan liikenneministerit sekä EU:n liikennekomissaari siis allekirjoittivat tämän paperin, jossa todetaan että Joint Venturen osakkaat eli kolme Baltian maata ovat keskenään sopineet asiasta, jonka päättämiseen niillä ei ole valtuuksia] on the connection of Vilnius-Kaunas as part of the railway’s route in order to interconnect all the capitals of the partner countries and to deploy joint efforts [Eestin ja Latvian kannalta on helpotus, että ne sitoutuvat vain ”yhteisiin ponnistuksiin”, käytännössä Latvialla ja varsinkaan Eestillä ei ole aitoa intressiä panostaa Liettuan sisäisten yhteyksien rahoituksen puolesta lobbaamiseen] to make the Vilnius-Kaunas section equally eligible for European Union co-funding as the North-South connection from Tallinn via Pärnu – Riga – Panevezys – Kaunas to Warsaw; whereby the parties to the Joint venture understand that such parts of the Railway will be phased so that the entire Project would not be delayed or stopped [tässä kohdassa olisi ehdottomasti pitänyt mainita selkeä prioriteettijärjestys: ensin rakenntaan yhteys Tallinnasta Varsovaan ja vasta sen jälkeen selvitetään Vilnan yhteyden toteutettavuus ja rahoitusmahdollisuudet];

• Julkilausumassa sovitaan että Liettua ja Latvia aloittavat maiden välisen Rail Baltic -raja-aseman suunnittelun ASAP, myös Puolan ja Liettuan viranomaisten yhteistyön lisäämisestä ollaan yhtä mieltä.

• Rail Baltic -viestintää luvataan lisätä ja parantaa, ja Baltian maat ovat myös sopineet yhteisen Rail Baltic -nettisivun avaamisesta. Yhteistyön haasteita kuvaa hyvin karu tosiasia, että jopa yhteisen nettisivun perustaminen vaatii liikennekomissaarin patistelua.

• Lisää rahoitusta on tarkoitus hakea jo alkuvuodesta 2016:

”The common aim is the coordination of the development of the railway line between Tallinn, Riga, Kaunas and Warsaw with a benefit for the coordinated proposals to be submitted under the next calls for projects of the Connecting Europe Facility upon completion of the analysis of the ongoing feasibility study, the first of these calls being foreseen to close in early 2016.”

Kaikista haasteista huolimatta näyttää selvältä, että Connecting Europe Facility myöntää 10.7.2015 kokouksessaan RB Railin hakemat 620 miljoonaa euroa projektin käynnistämiseen.

  • 22.6.2015 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on kommentoinut Riikassa allekirjoitettua Rail Baltic -sopimusta uutistoimisto BNS:lle. Sinkeviciuksen mukaan Liettua ei aio rakentaa Kaunasin (ei Vilnan, kuiten alun perin vahingossa kirjoittin) ja Puolan rajan välille uutta 240 km/h kaksoisraidetta, ennen kuin Puolassa on tehty päätös vastaavan tasoisen radan rakentamisesta. On selvä että myös Puolaan pitää rakentaa kunnollinen Rail Baltic -rata, mutta Sinkeviciuksen kommentin ajoitus on yllättävä. Connecting Europe Facility tekee nimittäin äänestyspäätöksen Rail Balticille mahdollisesti myönnettävästä rahoituksesta vasta 10.heinäkuuta, ja tällaisen ukaasin esittäminen ei ehkä tue Baltian maiden hakemuksen läpi menoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Sinkevicius kertoi myös että tänään allekirjoitetussa julkilausumassa olisi ollut mukana  klausuuli Vilnan yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticiin, mutta ilmeisesti Puolan ja Suomen liikenneministerit eivät olleet allekirjoitaneet tätä osaa julkilausumasta. Déjà vu all over again.

  • 22.6.2015 Baltian maiden, Puolan ja Suomen edustajat ovat allekirjoittaneet Riikan TEN-T -päivien yhteydessä uuden Rail Baltic -julkilausuman, mutta julkilausuman sisältöä ei vielä löydy netistä.

Ministeri Anne Berner esitteli iltapäivällä digitalisaation merkitystä otsikolla ”The future of infrastructure development has begun: innovative and intelligent solutions as integral TEN-T components”. Esitys oli sinänsä ansiokas, mutta hiukan ihmetytti kun esityksessä mainittiin sana ”digitalisaatio” varmaan yli 20 kertaa ja Rail Baltic 0 kertaa [EDIT: Bernerin puheen käsikirjoitus löytyy LVM:n nettisivulta, sana ”digitalisaatio” eri muodoissaan mainittiin vain 11 kertaa]. Onneksi liikennenkomissaari Violeta Bulc sentään piti Rail Baltic -paperin allekirjoittamista tweettaamisen arvoisena tapahtumana.

Signature of Rail Baltic joint declaration 20150622

  • 22.6.2015 Latvian liikenneministeri Anrijs Matīss on kommentoinut Riikassa Helsinki-Tallinna -tunnelin tarpeellisuutta. Matīssin mukaan Rail Balticin rakentaminen on kiireellisin asia, eikä Rail Baltic -projektin käynnistämistä ole syytä kytkeä tunnelin toteutettavuuden selvittämiseen. Matīss kuitenkin toteaa, että Helsinki-Tallinna -tunneli voisi olla Rail Balticin ”kolmas vaihe”.

Ja samaan aikaan Vilnassa… Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius neuvotteli eilen Kiinan varapääministeri Zhang Gaolin kanssa maiden välisen yhteistyön tiivistämisestä. Gaoli totesi että Kiina on erittäin kiinnostunut osallistumaan Rail Baltic -projektin tarjouskilpailuihin.

  • 20.6.2015 RB Rail on avannut Rail Balticin hyöty/kustannus -analyysin tekemistä koskevan tarjouskilpailun. Tarjousten jättöaika päättyy 30.7.2015, ja valinta suoritetaan kolmen kuukauden kuluessa. Urakka on erittäin mittava, ja valmista pitäisi tulla 17 kuukauden aikana, eli keväällä 2017. Tarjousdokumentin voi ladata täältä.

Tässä muutamia havaintoja tarjousdokumentista:

• Rail Balticin vaikutusalueeksi on määritelty Baltian maat, Puola, Saksa ja Suomi.

• Rail Balticin reitiksi määritellään dokumentin alussa Tallinna-Varsova, mutta myöhemmässä vaiheessa tarkennetaan että selvitettäviä reittivaihtoehtoja on kolme: Tallinnasta Kaunasiin, Tallinnasta Liettuan/Puolan rajalle sekä kolmas, prosessin aikana määriteltävä vaihtoehto.

• Selvityksessä tulee esittää erilaisia skenaarioita Rail Balticin valmistumisesta 30 vuoden päähän. Skenaarioiden muutostekijöinä käytetään esimerkiksi globaalien hankintaketjujen muutoksia, Rail Balticin vaikutusalueen maiden talouskasvua, globaalin talouden painopisteen muutoksia sekä EU:n kuljetuspolitiikan muutoksia. Näiden lisäksi tulee esittää ”do-nothing” option analyysi, jossa selvitetään Rail Balticin rakentamatta jättämisen vaikutukset muihin liikennemuotoihin ja talouteen.

• Erikseen pyydetään tekemään arvio Aasian liikenteen mahdollisesta siirtymisestä ”Silkkitielle” sekä Jäämeren reitille (”e.g. from the port of Kirkenes through Finland and across the Gulf of Finland to Rail Baltica”).

• Helsinki-Tallinna -tunnelia ei tarjousdokumentissa suoraan mainita, mutta rivien välistä se kyllä löytyy: ”The Contractor shall submit its consideration regarding the transportation mode necessary for carrying the Finland-related cargo to Rail Baltic (whether or not a train ferry connection is needed) and the future organization of the rail gauge transition of cargos related to Russia and Belarus.

Ensi maanantaina ja tiistaina Riikassa pidettävien TEN-T -päivien aikana saamme toivottavasti kuulla lisää uutisia Rail Balticin edistymisestä. Uutistoimisto BNS:n mukaan Liettuan liikennenministeriön Ricardas Slapsys olisi vahvistanut, että Baltian maiden, Puolan ja Suomen liikenneministeriöiden edustajat allekirjoittaisivat ensi maanantaina Riikassa Rail Baltica  -julkilausuman. Ilmeisesti Euroopan Komissio edellyttää että Rail Balticin konkreettiset rakennustyöt saataisiin alkamaan vuonna 2018, ja allekirjoittajamaiden on tarkoitus sitoutua tekemään työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Lithuania is interested to implement projects by making use of all the opportunities offered by the Fund.

Erityisen tärkeänä Butkevičius piti energia-alan hankkeita. EU:n rahoituksella rakennetut voimansiirtokaapelit Ruotsiin ja Puolaan ovat olleet tervetulleita, ja seuravaksi olisi saatava kiireesti järjestettyä rahoitus Liettuan ja Puolan välille rakennettavaa kaasuputkea varten:

The gas interconnection Lithuania–Poland project (GIPL) is highly significant as well, and its financing issue should be settled without delay”, stressed the Prime Minister.

Butkevičius on myös keskustellut Puolan pääministeri Ewa Kopaczin kanssa maiden välisestä yhteistyöstä. Neuvottelujen pääpaino oli energia-asioissa, mutta myös liikenneasioista puhuttiin:

According to the Lithuanian Prime Minister, Poland could get fully involved in the work of the project Rail Baltica 2. “Only then we would have a railway line that connects the Baltic States with the Western Europe,” said A. Butkevicius and asked for assistance in the implementation of this crucial project.

On itsestään selvää että Puolan täytyy laittaa kuntoon oma osuutensa Rail Balticista, ja Komissio onkin neuvotellut Puolan kanssa aktiivisesti. Toisaalta Rail Balticin rakentaminen ei tunnu oikeasti kiinnostavan Liettuaa, joka käyttäisi Brysselistä saatavaa rahoitusta mieluummin energia-alan investointeihin. Puolan tekemisiin ja tekemättä jättämisiin vetoaminen perusteluna Liettuan omalle viivyttelle Rail Baltic-asioissa on epäasiallista. Toivottavasti liikennekomissaari Violeta Bulc onnistuu neuvottelemaan sekä Puolen että Liettuan kanssa sellaiset sopimukset, että Rail Balticin projektisuunnitelma pysyy raiteillaan.

  • 9.6.2015 Ruotsin ja Liettuan välinen 450 kilometrin pituinen Nordbalt -merikaapeli on saatu tänään asennettua paikalleen, ja tavoitteena on aloittaa sähkön siirto ensi tammikuun alussa. Liettuassa käytetystä sähköstä kaksi kolmannesta on tuotu ulkomailta, ja ruotsalaisen vesivoimalla tuotetun sähkön odotetaankin laskevan sähkön hintoja Baltiassa. Nordbalt -kaapelin asennustyöt takkuilivat keväällä, kun Venäjän sotalaivat häiritsivät kaapelitöitä ”suojellessaan” sotaharjoituksille varattua aluetta Itämerellä. Toivottavasti EU:n rahoituksella toteutettu Liettuan sähköverkon onnistunut integroiminen länteen toimii myönteisenä esimerkkinä myös Liettuan rautatieverkkoa ja Rail Balticia kehitettäessä.
  • 6.6.2015 Vilnassa ilmestyvä kansallismielinen ja euro-skeptinen Respublika -lehti julkaisi artikkelin Kaunasin ja Puolan rajan välisen Rail Baltic -radan historiasta ja näkymistä. Liettuan ja Puolan välisen rajan ylittää nykyisin noin 3000 rekkaa vuorokaudessa  molempiin suuntiin. Kirjoituksessa laskeskeltiin, että jos tyypilliseen rekkajunaan mahtuu noin 50 rekkaa, syntyisi pelkästään tämän liikenteen siirtämisestä raiteille yksi juna 15-20 minuutin välein vuorokauden ympäri. Potentiaalia siis riittää.

Kirjoituksessa selvitetään myös Marijampolėn kaupungin merkitystä Rail Balticin historiassa. Marijampolėssa on ratahanketta voimallisesti vastustava kansanliike, joka on vuosien varrella onnistuneesti jarruttanut Rail Balticin rakentamista vaikeuttamalla maanhankintaa. Tohtori Gediminas Akelaitisin mukaan Rail Balticia ei kannata rakentaa, koska se lisäisi stressiä, aiheuttaisi korkeaa verenpainetta ja muita sairauksia. Toinen hankkeen vastustaja, nimeltään Kęstutis Subačius, toteaa että Puola ja Latvia tuskin rakentavat Rail Balticia, joten sitä ei kannata rakentaa myöskään Marijampolėssa.

  • 3.6.2015 Latvialainen liikenneasiantuntija Valters Bolēvics on kommentoinut uutistoimisto LETA:lle antamassaan haastattelussa Rail Balticin taloudellisia vaikutuksia. Laivaliikenteen ja satamatoiminnan parissa työuransa tehnyt Bolēvics näkee, että Rail Balticin rakentaminen heikentäisi Latvian Rautateiden, Ventspilsin ja Riikan satamien sekä maan ilmailuliikenteen toimintaedellytyksiä. Hänen mukaansa Rail Balticille kaavaillut liikennemäärät eivät voi toteutua ainakaan ilman Helsinki-Tallinna -tunnelia, ja Rail Balticista olisi muutenkin enemmän hyötyä Eestille ja Liettualle. Bolēvics toteaa kuitenkin haastattelun lopuksi, että Rail Baltic -projektin geopoliittinen merkitys EU:lle on niin suuri, että sen toteutuminen on käytännössä varmaa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta LETA:n välittämissä uutisissa on, että Rail Balticin valmistumisaikatauluksi kerrotaan nyt osuudelle Tallinna-Kaunas vuosi 2025, ja välille Kaunas-Varsova vuosi 2030. Euroopan Komissio neuvottelee tällä hetkellä Puolan kanssa Rail Balticista, ja tarkempaa tietoa neuvottelujen lopputuloksesta saataneen juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Puolan Rauteteiden edustaja Miroslav Semenets on kuitenkin todennut uutistoimisto BNS:lle, että Puolassa vuonna 2009 tehdyt selvitykset Rail Balticin ympäristövaikutuksista Bialystokin ja Liettuan rajan välillä ovat jo vanhentuneet. Projektin jatkaminen edellyttäisi siis uusien selvitysten tekemistä.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

2 kommenttia »

  1. Hei jokainen, olen jäsen Lucio Harris Texas USA, olen nopeasti halua käyttää tätä keskipitkällä leikkaamaan todistus siitä, miten Jumala ohjasi minut Legit ja todellinen laina lainanantaja jotka ovat muuttaneet elämääni aina ruohosta armon, olemasta heikosta rikas nainen, joka voi nyt ylpeillä terveitä ja varakkaita elämää ilman stressiä tai taloudellisia vaikeuksia. Kun niin monta kuukautta yrittää saada lainaa internetissä ja huijattiin summa $ 6,200 i tuli niin epätoivoinen saada lainaa helposti luettava laina lainanantaja verkossa, joka ei lisää tuskani, sitten päätin ottaa yhteyttä ystävä minun joka viime aikoina saanut lainaa verkossa, keskustelimme siitä asiasta ja johtopäätöksemme hän kertoi Mies nimeltä herra Andy Murray, joka on toimitusjohtaja Havills lainan Koti joten hain lainaa summan (310,000.00USD) matalan koron osuus 2%, joten lainan hyväksymisestä helposti ilman stressiä ja kaikki valmistelut, jossa tehdään luotto- siirto ja alle kaksi (2) päivää laina talletetaan minun pankkiin niin haluan neuvoja tahansa tarpeessa laina nopeasti yhteyttä häneen kautta: (havillsloanhome@gmail.com) hän ei tiedä teen sitä rukoilen, että Jumala siunaa hänet hyvää hän on tehnyt elämässäni.

    kommentti Kirjoittanut lucio — 02.03.2016 @ 2.16 | Vastaus

  2. Dear lainan hakijoita !!!

    Sinä missään taloudellisissa vaikeuksissa? Haluatko oman yrityksen? Tämä laina Yritys perustettiin ihmisoikeusjärjestöt ympäri maailmaa, jonka ainoana tarkoituksena on auttaa köyhiä ja ihmiset taloudellisia vaikeuksia elämän. Jos haluat hakea lainaa, saada takaisin meille alla olevat tiedot sähköposti: g.marius95@hotmail.com

    Nimi:
    Lainamäärä tarvitaan:
    Laina Kesto:
    Puhelinnumero:

    Kiitos ja Jumalan siunausta
    CONFIDENCE
    Herra. Marius

    kommentti Kirjoittanut Herra. Marius — 10.07.2016 @ 16.02 | Vastaus


RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: