BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

27.09.2015

Baltirail -yhdistyksen kommentti Helsingin Sanomien Juutinrauma silta -artikkeliin

Arvoisa toimittaja Elina Kervinen,

Hesari on 27.9.2015 uhrannut ansiokkaasti kolme täyttä sivua Juutinrauman sillalle, joka on myös puoliksi tunneli.

Juutinrauman yhteyden kehujen jälkeen aukeamalta ja yhdeltä sivulta ei ole löytynyt silti tilaa edes muutaman rivin maininnalle siitä, että sama kaikenlaisen hyvän potentiaali on Helsingin ja Tallinnan välillä ja koskee koko Suomea 3,3 % bruttokansantuotteen kasvuvaikutuksella. (Pre-feasibility study of Helsinki-Tallinn fixed link / SWECO 11.2.2015, Talsinkifix)

Toinen yksityiskohta on, että artikkeli jättää lukijan arvattavaksi, millä konstilla ihmiset käyvät töissä salmen puolelta toiselle. Tilastopylväät kertovat, että junamatkustus on karkeasti kaksinkertaista autoiluun verrattuna. Kuvien yhteydestä löytyy myös tieto siitä, että junamatka maksaa enintään kolmanneksen auton siltamaksusta. Minkä päälle autoilijalle tulevat vielä kulut itse autosta. Tilastopylväät eivät kerro sitä, mikä osa auto- ja junamatkoista on päivittäistä työmatkailua, mikä olisi ollut oikeasti kiinnostava tieto nimenomaan siihen liittyen, mikä on yhteyden suurin aluetalouden vaikutus ollut.

Googlaamalla löytyy tilastotietoja Öresundin (Juutinrauma kansainvälisesti) sillasta. Junamatkustajista 60 % on päivittäin matkustavia, autoilijoista 40 %. Eli aluetalouden kannalta nimenomaan junamatkustus on merkittävä asia. Työ(päivittäis)matkoja tehdään vuosittain noin 7 miljoonaa junalla ja alle 3 miljoonaa autolla.

Kiintoisa tieto on myös sellainen, että Juutinrauman silta ei ole tuhonnut lauttaliikennettä. Juutinrauman poikki kuljetaan edelleen lautoilla suunnilleen yhtä paljon kuin ennen siltaa. Silta on siis vain tehnyt mahdolliseksi sellaisen liikenteen kysynnän tyydyttämisen, johon laivaliikenne ei voi vastata. Ja toisaalta, siltaa käyttää sellainen liikenne, joka ei laivoja koskaan tulisi käyttämään. Mikä myös tarkoittaa sitä, että se toiminta, joka sillan liikennettä hyväkseen käyttää, on estynyt niin kauan kun siltaa ei tehdä ja ollaan lauttaliikenteen varassa.

Kiinnostava artikkelista löytyvä tieto – vaikkakin vähän epämääräisesti esitetty – on maininta siitä, että sillan kanssa työmatka salmen yli kestää 35 minuuttia ja ennen lauttamatka kesti tunnin. Asia on sen verran epämääräisesti ilmaistu, että lautasta puhuttaessa ei käy selville, onko tunti kokonaismatka-aika vai vain lautan bruttoaika, jonka päälle on sitten vielä matkat maanpinnalla. Mutta niin tai näin, tästä saadaan tietty kipuraja. Tunnin matkoja ei päivittäin lautalla tehty, kun matka-aika lyheni 20–30 minuuttia, Juutinrauman talousalueen väestö teki salmen yli 10 miljoonaa vuosittaista uutta matkaa. Kun alueella on 2,6 miljoonaa asukasta, se tarkoittaa, että tämän matka-aikamuutoksen matkatuotos on 3,8 matkaa/asukas vuodessa.

Kun tätä kaikkea peilataan Helsinki-Tallinna / Talsinki -alueeseen, voidaan arvioida:

• Laivoilla ja tunnelilla on eri markkinat. Ne, jotka nyt matkustavat Tallinnan lautoilla, tekevät sen jatkossakin. Koska vapaa-aika ja työmatkailu ovat eri markkinat. Lauttayhtiöiden on turha kiukutella ja lobata tunnelia vastaan, se ei ole heiltä pois. Pikemmin voi olla heille eduksi, jos kansa vaurastuu ja sillä on sekä aikaa että rahaa entistä enemmän juhlimiseen laivoilla.

• Nykyinen matka-aika Tallinnaan on kolme tuntia. Junatunnelissa päästään samaan matka-aikaan kuin Juutinrauman tunnelin ja sillan yhdistelmällä. Ja jos verrataan nykyisiin Helsingin pendelöijien matka-aikoihin, päivittäinen matkailu kokonaisuudessaan tulee täysin siedettäväksi. Talsinki-alueella on noin 1,7 miljoonaa asukasta, ja matkatuotoksen voi arvioida olevan Juutinrauman esimerkkiä parempi. Jos matkatuotos olisi sama, päivittäisiä matkoja olisi ainakin 6,5 miljoonaa vuodessa. Kun Helsingissä kuitenkin on jo nyt vähintään 30.000 virolaista työntekijää, pelkästään heidän päivittäisestä työmatkailusta tulee 12 miljoonaa matkaa. Kun maksimiarviot virolaisista Helsingin seudulla ovat jopa 60.000, 12 miljoonaa työmatkaa lienee varsin konservatiivinen arvio.

• Autojen rahtaamiseen tunnelin kautta ei kannata panostaa mitään. Juutinrauman sillan maksimikapasiteetti on 4000 autoa tunnissa yhteen suuntaan. Autokaistat ovat kuitenkin sillan kallis osa, koska 4-kaistainen autosilta on 2,5–3 kertaa niin leveä (=kallis) kuin 2-raiteinen rautatie, jolla on suurempi kapasiteetti. Juutinraumassa toteutuma siis on, että junaliikenne on 2-kertainen autoliikenteeseen nähden. Kuluttajahinta kertoo myös tilanteesta. Ei ole sattuma, että autoilijalle hinta on 3-kertainen.

• Suomenlahden tunneli on enemmän kuin kaksi kertaa niin pitkä kuin Juutinrauman silta+tunneli. Yhdistyvän talousalueen koko on kolmanneksen pienempi kuin Juutinraumassa, jossa yhdistyi kaksi pohjoismaista, varsin kehittynyttä talousaluetta. Mitä korkeampi yhteiskunnan kehitysaste on, sitä pienempi on toimintaan vaikuttavien muutosten vaikutus. Talsinki-alueella tilanne on toinen. Tallinna on edelleen voimakkaassa kehityksen vaiheessa, joten vaikutuspotentiaali on selkeästi suurempi kuin Malmön seudulla Ruotsissa. Helsingin seutu on Kööpenhaminaa pienempi talousalue, joten siksi Helsingilläkin on parempi kasvupotentiaali kuin Kööpenhaminan seudulla.

Ydinviesti nyt on, että Helsingin seudun muista tunnelihankkeista ja koko suomen liikenneverkon hankkeista on kansantaloudellisesti kannattavin ja siis tärkein Suomenlahden tunneli. Sen kustannukset maksaa suurelta osin EU. Esimerkiksi Rail Baltic, jonka oleellisin edellytys tunneli on, on saamassa 85% EU:n tukea. Tunnelin valmistuttua 10-15 vuodessa on kansantalouden kasvu nopeasti kattanut kotimaiset rahoitus- / lainaosuudet. Rakennusaikana liikkuva raha antaa vuosittain alueen elinkeinoelämälle keskimäärin yhden miljardin euron ruiskeen. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen on rakenteellisesti mahdollista vain Rail Baltic -radan ja -tunnelin avulla. Ja silloin syntyy työpaikkoja.

Ystävälisin terveisin

Baltirail -yhdistys, psta

Väinö Castrén, puheenjohtaja

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: