BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

02.01.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta tammikuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————

  • 29.1.2016 Seura-lehden artikkelin ”Tällaisella koneella kaivetaan tunneli Helsingistä Tallinnaan” voi lukea täällä.

• Rail Baltic ei tule koskaan olemaan taloudellisesti kannattava, vaan perustelut projektin toteuttamiselle löytyvät geopolitiikan ja turvallisuuspoliitiikan puolelta.

• Rail Baltic etenee tällä hetkellä suunnitelmien mukaan, mutta rahoituksen jatkumiseen vuoden 2020 jälkeen sisältyy vielä epävarmuuksia

• Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli ei voisi olla Poskusin mielestä taloudellisesti kannattava, ja se hyödyttäisi käytännössä vain Suomea. Baltian maille olisi tunnelista vain vähän hyötyä.

The Baltic Coursen julkistaman uutisen loppukaneettina on maininta, että Euroopan Komissio on maksanut jutun kirjoittajan matkan Vilnaan. Todennäköisesti Brysselin suunnalla ei olla täysin tyytyväisiä tähän investointiin, koska matkan tuloksena syntyneessä kirjoituksessa esiin nousevat asiat eivät ole täysin yhteensopivia Euroopan Komission linjausten kanssa.

Niinpä Poskusin esittämät näkemykset ovatkin saaneet kritiikkiä yllättävältä taholta. Liettuan sosiaali-demokraattista puoletta edustava europarlamentaarikko Zigmantas Balčytis kirjoittaa blogikirjoituksessaan, että Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on ensisijaisesti Suomen ja Eestin välinen asia. Balčytis uskoo myös että tunneli olisi taloudellisesti kannattava, ja että siitä voisi olla vain ja ainoastaan hyötyä myös Liettualle. Mitä enemmän Rail Balticille saadaan kuljetettavaa, sitä enemmän on kuljetettavaa myös Liettuan Rautateillä.

Toki Balčytis on sen verran poliitikko, että hän nostaa kirjoituksessa esille myös omia intressejään. Rail Baltic -”sivuraiteen” rakentaminen Klaipedan syväsatamaan olisi vuosina 2001-2004 Liettuan liikenneministerinä toimineen Balčytisin mielestä järkevä investointi.

  • 16.1.2016 Rail Baltic -hanke edistyy. RB Railissa työskentelee hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesan lisäksi kaksi työntekijää, mutta ensi kesään mennessä organisaation palkkalistoilla pitäisi olla jo kymmenen työntekijää. Kiireellisin tehtävä on kilpailutusten organisoiminen. Baltian maiden toisistaan poikkeavat hankintalainsäädännöt tekevät tästä urakasta haastavan.

Baltian maat ovat myös sopineet Rail Baltic -projektin riskejä valvovan työryhmän perustamisesta. Tarkastusyksikkö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen kerran ensi keväänä Vilnassa.

Among the beneficiaries are flagship initiatives such as Rail Baltica, the Brenner Base Tunnel, the Seine-Schelde waterway, the Caland Bridge and the Fehmarn Belt Fixed Link.

Lippulaivahankkeista tärkein eli Rail Baltic mainitaan tietysti ensimmäisenä. Viiden kärkihankkeen listalla on myös kaksi tunnelia: Itävallan ja Italian yhdistävä Brennerin tunneli sekä Tanskan ja Saksan välisiä yhteyksiä radikaalisti parantava Femernin tunneli. Toivottavasti tällä listalla nähdään tulevaisuudessa myös Finest link.

  • 10.1.2016 Eestin Viikerradio haastatteli viime viikolla professori Ilmar Pihlakia Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen näkymistä. Haastattelun voi kuunnella täältä, Ilmarin haastattelu alkaa noin 16 minuutin kohdalta.

Kiinalaisten tarjoama rahoitus ei myöskään innosta Sinkeviciusta. Ulkopuoliselle rahoitukselle ei ole Liettuassa tarvetta, koska EU maksaa 85 % kustannuksista. Ulkopuolinen rahoitus olisi joko laina (joka on maksettava takaisin) tai osakkuus (johon sisältyisi myös määräysvaltaa), ja nämä eivät sovi Liettuan suunnitelmiin.

Rail Baltic -projektin koordinoinnista vastaavan RB Railin hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesa yrittää edelleen saada järjestettyä vain yhden tarjouskilpailun koko Baltian halki johtavat Rail Baltic -radan rakentamisesta. Liikenneministeri Sinkeviciuksen kommenteista päätellen Liettua aikoo kuitenkin edelleen pitää omalla maaperällään toteutettavien urakoiden kilpailutuksen täydellisesti omissa käsissään.

  • 6.1.2016 Suomen ja Eestin liikenneasioista vastaavat ministerit allekirjoittivat 5. tammikuuta 2016 Tallinnassa yhteistyömuistion liikenneyhteistyön vahvistamisesta. Allekirjoitetun yhteistyömuistion toimeenpanemiseksi muodostetaan ministeriöiden, alueiden ja kaupunkien virkamiehistä työryhmä, joka edistää hankkeita ja tiedottaa niiden etenemisestä.

Yhteistyömuistion allekirjoittamisesta ovat tiedottaneet mm. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kaupunki. Jatkossa Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin ja muiden yhteistyömuistiossa mainittujen liikennehankkeiden edistymisestä tiedotetaan finestlink.fi nettisivulla.

Tunneliasiaa käsitellään ministeritasolla seuraavan kerran helmikuun alussa Helsingissä, jolloin tapaamiseen osallistuu myös EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc.

Eilistä yhteistyömuistion allekirjoittamista on uutisoitu mediassa:

The Guardian uutisoi tunnelihankkeen taustasta asiallisesti, ja suomalaisittain on mielenkiintoista lukea artikkeliin tulleita lukijakommentteja. Suomessa jotkut vastustavat tunnelihanketta ”ei suomalaisten verorahoilla” -perusteella, ja useat britit tuntuvat olevan samoilla linjoilla. Tosin heitä huolestuttaa brittien EU:lle maksamien (vähien…) rahojen kanavoiminen Brysselin kautta Suomen ja Eestin hankkeeseen.

Helsingin Sanomat raportoi tunnelihankkeen alkuvuosien historiasta artikkelissa, jossa Helsinki-Tallinna -seuran ja myös Baltirailin taustahahmojen osuutta nostettiin esiin.

• Ylen uutisessa liikenneministeri Anne Berner painottaa pääkaupunkiseutujen välisen yhteyden parantumisen lisäksi myös ison kuvan näkemisen merkitystä: ”Tunneli avaisi liikenteelle nopean väylän Suomesta Rail Balticaa pitkin syvälle Eurooppaan ja Keski-Euroopasta parhaimmillaan Suomen läpi jopa arktisille alueille ja Aasiaan asti”.

Yle on haastatellut myös EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasaloa, joka toivoo että EU-rahoituksen määrä olisi reilusti yli 50 prosenttia hankkeen kustannuksista. Tunneliyhteyden operoinnista Haapasalo esittää näkemyksenään, että globaalit huolintaoperaattorit ja Suomenlahdella toimivat varustamot voisivat hyvin lähteä operoimaan myös tunnelin junaliikennettä.

Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on Ylen uutisen mukaan tarkoitus rakentaa TBM (Tunnel Borring Machine) -menetelmällä.  Tunnelinporaustekniikka kehittyy kovaa vauhtia, ja alaan voi tutustua vaikkapa Youtube -videoita katselemalla. Suurimmat TBM-laitteistot poraavat maaperään halkaisijaltaan lähes 20 metristä tunnelia, ja umpikallioonkin syntyy tarvittaessa jopa 15 metristä tunnelia.

herrenknecht-mega-tbm

Kuvassa saksalaisen perheyrityksen Herrenknecht AG:n valmistama TBM-laitteisto

Liettuan liikenneministeriön Ricardas Slapsys arveli kiinalaisten kiinnostuksen olevan lähinnä teoreettista pohdiskelua, koska liikenneministeriötä ei ole lähestetty virallisesti asian tiimoilta. Toisaalta, jos Rail Baltic -hankkeen koordinoinnista vastaava yhteisyritys RB Rail järjestää vain yhden kilpailutuksen kaikkien Baltian maiden läpi kulkevan radan rakentamisesta, on kiinalaisen valtuuskunnan syytä keskittää asiointinsa Liettuan liikenneministeriön sijasta RB Railin pääkonttorille Riikaan.

Kiinalaisten infratoimittajien track record Itä-Euroopan liikennehankkeiden toteuttajana ei ole paras mahdollinen. Kun moottoritien rakentaminen Puolaan oli liian vaikeaa kiinalaisille, on uskottavan Rail Baltic -tarjouksen tekeminen haastava urakka.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Advertisements

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: