BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

25.01.2016

Tunneliselvityksistä

Filed under: Helsinki-Tallinna -tunneli,Talsinkifix,Tunneli — baltirail @ 9.19

Tunnelista ja Rail Balticista on puhuttu vuosikymmenet. Jälkimmäinen on asettunut jo toteutumisen polulle, vaikka rakennuttamisessa onkin osallisuusmaiden kesken epämääräisyyttä. Tunnelihankkeen valmistelu on nyt käynnistymässä toden teolla, ja nyt on syytä keskustella radan ja tunnelin linjauksesta.

Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 on rantaradan eteläpuolella Porkkalan niemessä pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta karkeasti mitaten jopa 10 000 hehtaaria. Sinne mahtuu rataa ja ratapihaa, kaupunkia ja luontoa vaikka Espoon verran. Kysymys tietysti on siitä haluavatko kirkkonummelaiset sitä tulevina satoina vuosina. Nyt heidän voisi silti toivoa sallivan raidelinjauksen, jonka varaan sitten tahtoa tai ei.

Onko Uudenmaan Liitto keskustellut siitä? Maakuntakaava tunnistaa liikenneyhteystarpeen, mutta ei sijoita sitä. Onko Kirkkonummella poliittinen kanta rataan? Onko sitä kysytty? Julkista keskustelua ei ole asiasta näkynyt lehdistössä.

Swecon selvitys antaa epäsuoran vastauksen väittämällä, että Porkkalan kautta yhteys ei ole ”nopein” vaan Helsinkiin päin ”hidas”, ja liittymä olevaan liikenneverkkoon on ”heikko”, kun taas keskusten väliset yhteydet ovat ”mitä optimaalisimmat” . Myös aiheuttaisi linjaus Porkkalan alueella ”ympäristöllisiä vaikutuksia” ja olisi ”geologisesti hankala”. Kun Sweco vielä korostaa ”liikennejärjestelmien yhteyttä kummankin valtion sisällä” ja tunnustaa, että selvityksen ohjelma perustuu ”ennalta määrättyyn reittiin A” eli Muuga-Pasila, ei keskustelulle ole ollut tilausta.

Rata Porkkalasta Pasilaan voidaan tehdä ilman väliasemia tarvittaessa jopa maatunnelissa, jolloin ajoaika keskuksesta keskukseen on saman kestoinen molemmissa vaihtoehdoissa riippuen mahdollisista ajonopeuksista varsinkin meriosuudella. Maa-alueella on valmius yhteyteen rinnakkaiselle paikallis- ja rahtiliikenteelle asemineen terminaaleineen ja varikkoineen.

Porkkalan linjauksen kustannusta ”ei ole laskettu”. Kun se lasketaan Swecon taulukoiden lukujen perusteella ja jätetään pois ”Rolling Stock” ja ”Risk reserves” saadaan tunnelin, liittymisratojen ja rahti- sekä matkustaja-asemien kustannukseksi  alle 6 miljardia euroa eli alle puolet Swecon ”ylähinnasta”. Koska hinta-arvioilla on tapana toteutua korotetusti, ei korotuksia pidä sijoittaa jo rahoitustarvelaskelmiin. Turhan korkeat ennusteet vain haittaavat rahoittajien halukkuutta.

Asian jatkokäsittely vaatii toteuttamisselvityksen sisällä vaihtoehtojen asiallista suunnittelua ja asetettujen päämäärien toteutumisen vertailua numeerisesti. Tärkein kriteeri on oltava yhdyskunta- ja kansantalousvaikutus, vaikka apukriteeritkin kuten matka-aika ja investointikustannus ovat Porkkala-linjauksessa ainakin edulliset. Merkittävä etu metropolille on pääkeskusten välinen yhdyskuntarakenne, asukasmäärä ja työmatkaliikenne, joka Espoon ja Kirkkonummen ollessa lyhyen ja nopean yhteyden päässä kummastakin lisääntyy terveellä tavalla. Vaihtoehdossa A nuo alueet jäävät esikaupunkien asemaan lisäten liikenneongelmia ja rajoittaen matkasuoritteiden kasvua.

Vielä ei ole myöhäistä ohjelmoida seuraavaa selvitystä, mutta ilmeisesti kysymys vaatii pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja tarpeellisia poliittisia päätöksiä.

24.1.2016

Väinö Castrén, arkkitehti

– – – – – – – – – –

TAVOITTEITA JA KEINOJA

1. Kaksoiskaupunki-metropoli Helsinki-Tallinna on talousalueen Tarto- Riika-Lappeenranta, Mikkeli-Tampere-Turku sekä valtioiden dynamo. Päivittäinen matkustusaika on alle kaksi tuntia osakaupunkien sisällä ja talousalueelta kauempaan keskukseen. Seudullisten keskusten ja osa-alueiden kehittyminen otetaan päämääräksi osana kokonaisuutta. Junanvaihtoa vältetään varustamalla tunneli kaksoiskiskotuksella ja liittämällä tunnelirata oleviin seuturatoihin. Seutulinjojen vaihdotonta pendelöintiä osakeskusten välillä ja seudun sisällä tuetaan.

2. Matkalipun hinta minimoidaan. Matkan pituuden, ajan ja vaihtojen vaikutus lipun hintaan otetaan huomioon kustannusperiatteella, mutta tukien tasapuolisesti koko seudun ja talousalueen käyttäjäkuntaa. Investointi on mahdollisimman pieni ja alueellista urakointia mahdollistava. Uuden yritystoiminnan ja asuialueiden sijoittumista metropolialueen sisällä tuetaan tiivistävän kaavoituksen keinoin.

3. Rahtiliikenteen on oltava sujuvaa Suomen sisällä, Pietariin ja Eurooppaan. Tunneliyhteydessä kotimaiseen ja kansainväilseen verkkoon vältetään ruuhkareittejä, tavoitetaan kaikki kuljetussuunnat ja huolehditaan huoltovarmuuden lisääntymisestä. Junamuodostuksen tilaa vaativat ratapihat ovat lähellä lähellä tunnelia tärkeän junanohjauksen takia. Teminaaleihin liittyvän yritystoiminnan on oltava markkinoiden lähellä saavutettavissa ja ympäristöllisesti houkuttelevissa olosuhteissa yhdyskunnan kilpailutekijänä.

4. Kriisitilanteet ennakoidaan. Liikenne- ja rakennevaikeuksiin ym poikkeustilanteisiin varaudutaan tunnelin ja maaratojen linjauksessa, hallinnossa ja operoinnissa. Turvallisuuden takia tunnelissa saisi olla vain yksi juna suunnassaan varsinkin henkilöiden ja rahdin vuorottaisajossa.Tunnelin pituus on helposti kapasiteettikysymys varsinkin hitaammille rahtijunille. Varallisiin kuljetuksiin ei varauduta tunneleissa ja matkustaja-asemilla.

5. Varaudutaan tulevaisuuteen. Skandinavian, Venäjän ja Jäämeren uusien ratojen mahdollisuudet otetaan huomioon. Eurooppalaisen raideleveyden linjaus Suomen läpi pääratasuunnissa otetaan huomioon. Metropolin sisäinen liikenne ajetaan nykyisestä nopeutetulla kalustolla. Yhteinen linjaus city-city varustetaan molemmille kalustoille mm kaksoiskiskotuksella. Tulevaisuuden ratojen liitynnät ja rinnakkaislinjaukset varataan maankäytön suunnitelmissa.

26.1.2016

Väinö Castrén, arkkitehti

 

Lisää allekirjoittajan tekstejä linkissä Väinö Ilmari Castrén.

 

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: