BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

14.10.2017

Väinö Castrén: Eurooppalainen ratayhteys ja Suomenlahden suurkaupunkipari

 

Väinö Castrén, 13.10.2017

Ratayhteys Tallinnasta Baltian halki Keski-Eurooppaan on rakenteilla. Samaan aikaan Suomessa vatvotaan nykyaikaisen tunnelin tarvetta Suomenlahden ali, vaikka se tarjoaa liikennemuodon jonka vertaista ei ole tehokkuudessa ja ekologiassa. Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että moni ei osaa ääneen ajatella sen mahdollistamia etuja tulevaisuudessa. Onneksi asia ei ole aivan vailla julkisuutta. Tunnelin selvittelyä on julkisorganisaatioidenkin toimesta teetetty joidenkin vuosien ajan.
Meidän suomalaisten tulee herätä tällaisen väylähankkeen ja sen parhaiden vaikutusten edistämiseen. Tarvitaan laajaa ja aktiivista julkista keskustelua. Nyt on käsillä viimeiset tilaisuudet aloittaa!

Kaupunkipari vai suurkaupunkipari?
Suomen ja Viron pääkaupunkiseutujen välinen ja niiden sisäinen tavoitettavuus voi olla enintään puoli tuntia lisättynä jatkokävelyllä. Virallisille selvityksille on olettamuksena, että suorin tunneli on nopein, eikä kaikkia seutukaupunkeja haluta osallisiksi. Matkat päättyisivät Helsingissä maanalaisille asemille jatkuen liukuportaissa kadulle, jolloin kokonaismatka-aika kasvaa ruuhkissa ja vaihtolaitureilla yli puolen tunnin. Asumisen, palveluiden ja työpaikkojen kasvualueita on Helsingissä tarjolla vain rajoitetusti kohtuullisilla etäisyyksillä ja ympäristöillä nykyisten maankäyttötavoitteiden toteuduttua. Yhdyskuntarakenne ei pääse kehittymään monikeskuksiseksi vanhan liikennejärjestelmän takia, ja matkustajamäärien kasvu lisää liikennehäiriöitä. Helsinki ja Tallinna kehittyvät kaupunkiparina – eivät suurkaupungin osina. Seutukaupungit jäisivät esikaupungeiksi.

Suurkaupungissa on liikkumisen verkko

Kun tunneli rakennetaan Kirkkonummen ja Espoon kautta, on matka-aikatavoitteen piirissä eri ajoreiteillä Helsingin Päärautatieaseman lisäksi rantaradan suunta jopa 20 minuutissa, Pisara-radan valmistuttua Hakaniemi ja Töölö sekä suorien Tallinna-seutujunavuorojen palvelemina Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo ja Lohja. Verkottuneet julkiset yhteydet tukevat myös Helsingin kehittymistä, sillä sisäiset nopeat kaupunkijunat sallivat tulevaisuudessa puolen tunnin matka-ajan jopa Nummelasta, Karjaalta ja Tammisaaresta. Seudun läntiset kaupungit saavat edellytykset kehittyä Helsingin ja Tallinnan välissä osiksi suurkaupunkiparin kaksoiskeskustaa.

Pääradan kaupungit saavat vaihdottoman yhteyden Tallinnaan, kun Pisararadan kautta tai jo Pasilassa voi liikenne jakautua tunneliradalle. Sama koskee suoraa yhteytä lentoasemalta Tallinnaan ja kansainvälistä kaukoliikennettä. Uusi Eurooppa-junan asema olisi Aalto-Tapiola, josta on Jokeri- ja Metroyhteys Helsinkiin ja Espooseen.

 

Muita vaikutuksia

Mannertunnelin rakentamisessa varaudutaan seutuliikennerataan ja sen asemiin. Tallinna-Helsinki Express-junat ajavat eurooppalaisilla raiteilla pysähtymättä väliasemilla. Suuri ajonopeus korvaa linjauksen lisäpituuden ja uusitulta kansainväliseltä Päärautatieasemalta päästään heti kadulle ja kantakaupungin vaihtolinjoille.

Lyhyen meritunnelin kapasiteetti on pidempää tunnelia parempi, jos turvallisuussyistä meren alla ajaa vain yksi juna suuntaansa. Kirkkonummelta pääsevät rahtijunat Helsinkiin ja rantaradalle tai uudelle Siuntio-Lohja-Salo oikoradalle ja Hyvinkäälle ruuhkaisen pääradan ohi. Ratapihat sijoitetaan lähelle meritunnelin suuta eri liikenneväylien yhteyteen. Rantaradalta matka-ajat Rail Balticille lyhenevät kun ei kierretä Helsingin kautta, mikä edistää Turun ja Tukholman suunnan liikennettä.

 

Kustannuksista ja rahoituksesta

Kirkkonummen tunnelilinjaus ei nosta rakennuskustannuksia, koska kallis merenalainen tunneliosuus on lyhyempi ja mantereen alla rakentaminen on halvempaa. Helsinki-linjausta rasittavat kalliit maanalaiset asemat.

Euroopan Unioni tahtoo ja siis rahoittaa tunnelia, mikä edellyttää parasta yhdyskuntakehityksen lisäarvoa. Kirkkonummi-linjaus on Helsinki-linjauksen edut sisältävä, mutta haittojen sijasta paljon tarkoituksenmukaisempi kestävää tulevaisuutta ajatellen. Rakentaminen soveltuu jaksotusten ja tekniikan vaihtoehtojen puolesta kotimaisille urakoitsijoille. Kokonaisrakennusaika lyhenee meritunnelin lyhentyessä. Siltä osin kuin mannerrataa voidaan tehdä maan pinnalla, on ratayhteys erityisen edullinen. Vaihtoehtojen vaikutuksissa on merkittävä ero: verkottuneessa, monikeskuksisessa kaupunkirakenteessa menestyy myös Helsinki pääkeskuksena parhaiten.

Kaikki voittavat. Metropolin kasvu on kansantalousetu, joka nopeasti kompensoi ne liitännäispanostukset, joita tarvitaan joka tapauksessa seudun ja Suomen muunkin tie- ja rataverkon modernisointiin.

Kansainvälisesti houkutteleva suurkaupunkipari olisi Suomenlahden helmi!

Väinö Castrén

Kirjoittaja on BaltiRail -yhdistyksen puheenjohtaja ja arkkitehti, eläkkeellä Helsingin Kaupungin Rakennusviraston esisuunnittelutoimiston jaospäällikön ja kehittämisyksikön arkkitehdin toimista – virkatehtävinä olivat mm. kaavoituksen seuranta ja julkisen rakentamisen valmistelu.

 

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: