BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

05.05.2018

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta toukokuu 2018

Päivitämme tänne Rail Baltican ja Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeiden edistymiseen liittyviä uutisia.

  • 15.5.2018 Suomen ja Viron liikenneministeriöiden kevään aikana tekemän tunneliselvityksen valmistumisesta kertova tiedote liitemateriaaleineen löytyy täältä (and in English language here).
  • 8.5.2018 Suomen ja Viron hallitusten yhteisestä kokoontumisesta on uutisoitu mm. näin:

LVM: Liikenneministerit Berner ja Simson keskustelivat Suomen ja Viron yhteisistä liikennehankkeista Keskustelujen pääasiana oli Rail Baltica -ratayhteys ja Suomen mahdollinen laajempi osallistuminen tähän hankkeeseen.
Hesari: Pääministeri Sipilän mukaan ”meillä on yhteinen haave tai visio, että jonakin päivänä maat olisi yhdistetty tunnelilla”. Toimittajan kysyessä Rail Balticasta Sipilä vakuutti, että Rail Baltica on Suomen intresseissä, mutta ei kommentoinut Suomen mahdollista lähtemistä RB Railin osakkaaksi.
Yle: Viron pääministeri Rataksen mukaan ”tunneli mahdollistaisi ihmisten työssäkäynnin naapurimaassa nykyistä sujuvammin ja hyödyttäisi molempien maiden talouksia”, kun taas Sipilä linjasi että tunnelihankkeessa ”yksityinen raha olisi enemmän kuin tervetullutta”.

Asiat etenevät, mutta varsinkin tunnelihankkeen kommentointi on varovaista. Onneksi asiat kuitenkin etenevät oikeaan suuntaan!

Nähtäväksi jää kuinka ajatus maanantaina esitettävästä tunnelihankkeen 3-5 vuoden jatkoselvittelystä otetaan vastaan. Todennäköisesti ensi viikolla isointa ääntä mediassa pitävät kaikkitietävät ankeuttajat, jotka eivät edes ymmärrä kritisoivansa suureen ääneen tunnelia, vaikka tässä vaiheessa keskustellaan vasta tunnelin mahdollisen rakentamisen edellytysten selvittämisestä.

Helppoa ei ole poliitikoillakaan, jotka joutuvat tunnelikantaansa miettiessään huomioimaan seuraavat vaalit. Tunnelihankkeen ahkera kritisoiminen ja ”tunnelimiljardien” vaihtoehtoisten käyttökohteiden visioiminen voisi hyvinkin olla voittoisa vaalistrategia.

Positiivista asiassa on se, että nyt ollaan yhtä mieltä siitä mitkä kriteerit radan tulee täyttää. Pieniä paranoidisia väristyksiä taas aiheuttaa se, että Baltian maat ovat joutuneet lisäämään Kaunas-Vilna -yhteyden ainakin teknisiin dokumentteihin, vaikka Liettuan ja Euroopan Komission näkemykset hankkeen rahoitussitoumuksista ja aikataulusta ovat täysin erilaiset.

  • 5.5.2018 Baltian maat ovat reagoineet EU:n 2021-2027 budjettiraamiin näin:

• Viron pääministeri Jüri Ratas listaa Virolle kolme keskeistä tavoitetta budjettiväännössä:

1. building Rail Baltic and synchronizing electricity systems with Europe;
2. balancing the direct payments of the Common Agricultural Policy, i.e. fairer competition conditions for our farmers;
3. ensuring that structural support for regions is phased-out gradually as they converge.

• Latviaa huolettaa eniten maataloustuet, mutta pääministeri Kucinskis arvio myös, että Rail Baltica saattaa nousta Latvian ja EU:n budjettiväännöissä keskeiseksi teemaksi:

Latvia’s main concerns are about the EU Commission’s plan to cut funding for agricultural and cohesion policies by roughly 5 percent. It is already clear, however, that Latvia will have to be more insistent when seeking EU support for major projects like Rail Baltica railway line amid reduced cohesion funding, Kucinskis said, adding that Rail Baltica might become the central topic in Latvia’s budget negotiations in Brussels.

Liettuan varaliikenneministeri Ricardas Degutis lupaa että Rail Baltica viivästyy, jos Komissio laskee rahoitusosuutta merkittävästi alle 85 prosentin.

”Now the intensity of EU co-financing in this project is 85%. If the share of European financing changes significantly, then it will undoubtedly affect the project implementation schedule, in which case the project will be delayed.”

Hollantilainen MEP Wim van de Camp, joka on myös Euroopan Parlamentin Liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) jäsen, nostaa Rail Baltican esimerkiksi sotilaallisilla perusteilla rahoitettavasta liikennehankkeesta:

“The 6.5 billion budget is used to speed up the development of TEN-T railway corridors in East-Europe. This serves two purposes: to deliver good transport at times of peace, but also to be able to utilise a good infrastructure at times of war. Rail Baltica is a good example.

Vähemmän yllättäen Kremlin suunnasta välitetään nyt entistä pontevammin viestiä, jonka mukaan Rail Baltican perimmäinen tarkoitus on olla ”a bypass around Russia”. Samalla logiikalla Liikenneviraston Luumäki-Imatra -ratahanke on pohjimmiltaan ”a bypass around Vyborg”.

Suomen kannalta on merkityksellistä, että Venäjän Rail Baltica -propagandassa nostetaan nyt esiin myös Suomen rooli. Vitsikkäästi nimetty newinform.com kertoo Latviassa paljastuneen/keksityn korruptioepäilyn vaarantavan Suomen halun saada suora ratayhteys Eurooppaan. Ehkä saamme jo ensi viikolla lukea Venäjän näkemyksiä Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen motiiveista ja toteuttamiskelpoisuudesta.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: