BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

10.05.2018

Rail Baltica – Baltian maiden liikenneministeriöiden temmellyskentästä osaksi yhteisen Eurooppamme puolustusta

Rail Baltica on ollut yksi EU:n liikennepolitiikan kärkihankkeista jo yli 10 vuoden ajan. Sen rooli on muuttunut ja painoarvo kasvanut viime vuosien aikana.

Budjettikausi 2007-2013

Rail Baltica oli alun perin yksi EU:n liikennepolitiikan kärkihankkeista, TEN-T Priority Project #27. Hankkeen koordinaattori Pavel Telička repi hiukset päästään yrittäessään paimentaa eripuraisia Baltian maita tekemään parempaa yhteistyötä. Euroopan Komission valtakirjalla toimivan virkamiehen toimivalta on kuitenkin rajallinen, eikä virolainen liikennekomissaari Siim Kallaskaan voinut kansallisuutensa takia puuttua kovin vahvasti Latvian ja Liettuan tekemisiin. Ansiokasta työtä tehnyt Telička turhautui Baltian maiden kinasteluun, ja siirtyi europarlamentaarikoksi kesällä 2014.

Budjettikausi 2014-2020

Rail Baltica liitettiin osaksi laajempaa kokonaisuutta North Sea Baltic Corridor, ja näin Rail Balticasta tuli osa Pohjanmeren (ja Euroopan) suurimpiin satamiin johtavaa kuljetusketjua. Liikennekomissaariksi valittiin Violeta Bulc ja hankekoordinaattoriksi Catherine Trautmann.

Vuodet 2014-2015 sujuivat vanhaan malliin Baltian maiden jatkaessa keskinäistä nokitteluaan. RB Railin perustaminen ja Baiba Rubesan valinta yhtiön johtoon syksyllä 2015 olivat merkittäviä edistysaskelia, vaikka balttien yhteistyö takkuili edelleen.

Vuoden 2017 aikana Rail Baltica alettiin nähdä yhä enemmän myös sotilaspoliittisena hankkeena. Kremlin propagandassa oli toki korostettu Rail Baltican militaristista luonnetta jo pitkään, ja lopulta tähän ajatukseen herättiin myös Brysselissä.

Vielä viisi vuotta sitten Rail Balticasta kiistelivät lähinnä Baltian maiden rautatieyhtiöt ja liikenneministeriöt. Nyt neuvottelupöydässä ovat mukana liikenneministerien (ja presidenttien ja pääministerien ja Euroopan Komission edustajien) lisäksi myös puolustusministerit. Tukea on saatu myös esimerkiksi Hollannilta, jonka intresseissä ovat North Sea Baltic Corridorin länsipäässä olevat Rotterdamin ja Amsterdamin satamat.

Kaikki Baltian maat ovat EU:n ja NATO:n jäseniä. Kun NATO hoitaa suurelta osalta Viron, Latvian ja Liettuan puolustukseen mahdollista pienten vihreiden miesten invaasiota vastaan, on kohtuullista, että EU osallistuu talkoisiin edes hoitamalla asialliset kuljetusyhteydet Baltiaan.

EU:n military mobility -hanketta kommentoivat virkamiehet ja poliitikot muistavat aina muistuttaa, että heidän harras toiveensa on, ettei Rail Balticalla tarvitsisi koskaan kuljettaa sotilaskalustoa. Sotilaskaluston kuljetusreittinä toimimisen lisäksi Rail Balticalla on kuitenkin merkittävä rooli myös Baltian maiden ja Suomen huoltovarmuuden parantamisessa. Saman teeman alle mahtuu myös keskustelu Helsinki-Tallinna -tunnelista ja Jäämeren radan rakentamisesta.

Jos Itämeren laivaliikenne häiriintyy esimerkiksi sotilaallisista syistä tai jonkin luonnonmullistuksen takia, tarvitaan vaihtoehtoisia kuljetusreittejä. Luotettava raideyhteys Euroopan neljään suurimpaan konttisatamaan olisi arvossa arvaamattomassa, jos Itämeren laivaliikenne seisahtuisi pidemmäksi aikaa.

Budjettikausi 2021-2027

Rail Baltican näkymät ovat vaihteeksi hiukan valoisammat. Suurimmat epävarmuudet liittyvät edelleen Puolaan ja Liettuaan, mutta hankkeen kytkeytyminen osaksi koko EU:n yhteistä Military Mobility -hanketta sujuvoittaa päätöksentekoa. Yksittäinen Etelä-Baltian maa ei voi enää perustaa päätöksentekoaan yksinkertaiseen optimointimalliin, jossa tavoitteina on (1) oman rahoitusosuuden paisuttaminen (2) mieluiten kaverin rahoitusosuutta nakertamalla.

EU on tähän asti rahoittanut Rail Balticaa avokätisesti 85 % rahoitusosuudella. Tulevan budjettikauden rahoitusosuutta emme vielä tiedä, mutta kun rahoitushakemukseen voidaan laittaa tunnisteeksi #militarymobility, on hakemuksen hylkäämisen todennäköisyys mitättömän pieni. Vladimir Putinin valinta uudelle kuuden vuoden virkakaudelle poisti tästä asiasta viimeisetkin epävarmuudet.

Suomi ja Rail Baltica

Koordinaattori Trautmannin mukaan Suomi ja Puola neuvottelevat toukokuun aikana RB Railiin osakkaaksi lähtemisen edellytyksistä. Suomen rooli olisi luonnollisesti ”järjen äänenä” toimiminen ja Komission linjausten tukeminen. Puolan tämänhetkisen poliittisen tilanteen sekavuus sekä Puolan syksyn 2019 vaalien jälkeiseen aikaan liittyvä epävarmuus ovat kuitenkin riskejä, joita Suomi joutuu puntaroimaan päätöstä tehdessään. Ei ole syytä lähteä soitellen sotaan.

Viime talvena liikkui huhuja, joiden mukaan Suomi vastustaisi Rail Baltican rahoittamista EU:n budjettikaudella 2021-27. Vaikka huhujen lähde oli luotettava, itse viesti oli niin absurdi, että se ei ylittänyt edes Baltirailin uutisseurannan epämääräisellä korkeudella häilyvää julkaisukynnystä.

Totuus on joskus tarua ihmeellisempi, ja koordinaattori Trautmann vahvistaa Latvijas Avīzen haastattelussa huhun todenperäisyyden. Positiivista tässä asiassa on se, että Trautmannin mukaan Suomi on sittemmin kääntänyt kelkkansa, ja kannattaa nyt Rail Baltican rakentamista valmiiksi alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuoteen 2026 mennessä.

©Esa Nurkka

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: