Baltrail-hankkeessa on tarkoituksena aikaansaada mahdollisimman nopeasti suora rautatieyhteys Suomesta läpi Baltian maiden eurooppalaiseen rataverkostoon. Suomenlahden poikki mentäisiin aluksi juna- ja auto-lautoilla, myöhemmin liikennöinti tapahtuisi rautatietunnelissa. Reitti on osa (Corridor I) v. 1994 Kreetalla hyväksyttyä ja v. 1977 Helsingissä vahvistettua Euroopan TEN-rataverkostoa.
Suomelle Baltirail juna-ja autolauttayhteyksin on todellinen suora oikotie Euroopan sydämeen. Suomen ulkomaankaupalle uuden suoran reitin täysipainoinen hyödyntäminen voisi tuoda erittäin merkittäviä taloudellisia etuja. Suomen tärkeimmässä vientituotteessa – puujalosteissa – päästäisiin siirtymään varastotaloudesta virtatalouteen, logistiset ketjut yksinkertaistuisivat ja lyhenisivät huomattavasti. Rahdin kuljetuksissa käsittelykerrat (tehtaalta asiakkaalle Euroopassa) vähenisivät ainakin puoleen, samoin kuljetusaika voisi nopeutua ainakin puolella.
Baltirailin sijaintimaiden asiantuntijatahojen laatiman kuntoarvioselvityksen ( maksiminopeus, akselipaino, junan maksimipaino, jne.) mukaan nykyinen junareitti on edelleenkin käytettävissä säännölliseen, aikataulun mukaiseen, varmaan ja luotettavaan junaliikenteeseen. Nykyiseen autolauttakalustoon, kontteihin ja trailereihin tukeutuen junayhteys olisi teknisesti käynnistettävissä varsin nopeasti, jopa muutamassa kuukaudessa sekä vähäisin lisäkustannuksin. Junalauttayhteyden käynnistyminen Helsingin ja Tallinnan välille veisi teknisesti vähän enemmän aikaa
Käytettävissä olevan tutkimustiedon ja laajan kotimaisen ja kansainvälisen vertailuaineiston pohjalta Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin suunnittelu- ja toteutuskustannuksiksi arvioitu tunneliosuuden osalta 1,5 – 2 miljardia euroa, lisäksi tulevat maanpäälliset ratakustannukset.. Hankkeen suunnittelu- ja rakentamisaika olisi 8-12 vuotta. Tunnelin rahoitus perustuisi lainoitukseen ja tunnelin tulevilta käyttäjiltä perittäviin tunnelimaksuihin.
Eurooppalaisen suurnopeusrataverkoston yksi lonkero voisi olla Tallinnassa aikaisintaan vuonna 2016. Helsinki – Tallinna rautatietunnelin aikaansaaminen sen tuoma liikennemäärä tekee Baltirailin, Rail Baltican myös taloudellisesti kannattavaksi. Vasta rautatietunnelin valmistuttua voidaan puhua todellisesta Helsinki-Tallinna kaksoiskaupungista (klikkaa).
Lisätietoja Baltirail-yhdistyksestä ja Baltirail-hankkeesta:
BALTIRAIL VENTURE
The Baltirail venture intends to create the fastest possible railway connection between Finland and central Europe through the Baltic states. In the first phase the connection across the Gulf of Finland is carried out by train ferries on existing rails. The final vision includes an underwater railroad tunnel between Helsinki and Tallinn and a superfast railroad between St. Petersburg Helsinki and Berlin – The Baltirail.
No nyt tätä olisi tarvittu kun pitäisi monen päästä tänne peräpohjolaan etelän reissuilta vaan eihän tätä ole vieläkään olemassa.
kommentti Kirjoittanut Nimetön — 17.04.2010 @ 21.33 |
Helsinki-Tallinna-tunneli on joskus pakko rakentaa.
Öljyn aika on ohi muutamassa kymmenessä vuodessa ja polttoaineet tulevat rajusti kallistumaan. Halpojen lentojen aika on pian ohi.
Suomen, Baltian, Puolan ja Saksan pitäisi ajaa tätä asiaa kiirellisenä. Muuten jäämme pian pussin perälle kun lennoista tulee huomattavan kalliita!
Ainakin toistaiseksi liikenneministeri (kesk) ja muut Suomen päättäjät nukkuvat.
kommentti Kirjoittanut Hannes — 18.05.2010 @ 14.18 |