BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

Hel-Tal tunneli

Helsinki-Tallinna tunneli, utopia vai mahdollisuus

HELSINKI-TALLINNA SEURA 26.8.1994

Lukijalle

Ajatus, idea Helsingin ja Tallinnan valisesta tunnelista tai sillasta on asian harrastajilla ja -tuntijoilla vaikkynyt mielissa jo vuosia. Aihe on alkanut kiinnostaa entista enemman nyt, kun liikenne onnopeasti kasvanut voimakkaasti.

Helsinki-Tallinna-Seurassa kokoontui syksylla 1993 ryhma pohtimaan tunneli-ideaa. Sovittiin, etta tarkastellaan kaytettavissa olevan materiaalin valossa tunnelin tekniikkaa, taloutta ja vaikutuksia. Oheinen raportti on tarkoitettu keskustelun kaynnistajaksi ja pohjamateriaaliksi.

Selvityksen valmisteluihin osallistuneet uskovat, etta rautatietunneli Helsingista Tallinnaan on mandollisuus, jonka toteutumiselle on olemassa vankkoja perusteita.

Kaytavaan keskusteluun tarvitaan viela runsaasti jatkoselvityksia ja alustavia suunnitelmia. Jatkovalmistelu ei voi enaa pitkalle perustua talkootyolle, vaan hanke tulisikin organisoida ja rahoittaa hankkeen kansallista ja kansainvalista merkitysta vastaavalla tavalla. Hankkeelle tarvitaan ”isanta”, jolla on rakkautta ja rahaa vieda ideaa eteenpain.

Martti Asunmaa
Helsinki-Tallinna-Seuran puheenjohtaja

P.s. Helsinki-Tallinna-Seura ry on Helsingin kaupungin henkilokunnan ja luottamushenkiloiden keskuudessa toimiva aatteellinen yhdistys. Sen tarkoituksena on edistaa Helsingin ja Tallinnan kaupungien ja niiden henkilbstojen valista yhteistyota ja yhteyksia eri elaman alueilla. Vuoden 1992 alussa perustetussa seurassa on 250 jasenta.

HELSINKI -TALLINNA-RAUTATIETUNNELI
utopia vai mahdollisuus?

R. Kipling:
Transportation is civilization


Suomi on liikenteellisesti Euroopan periferisimpia valtioita – vaikeina jaatalvina lahes eristynyt. Yhteydet mannerEurooppaan ovat ongelmallisia erailla muillakin merentakaisilla alueilla – Englannilla, Ruotsilla ja osittain Tanskallakin, jotka yksi toisensa jalkeen ovat tunnustaneet kiintean maayhteyden valttamattomyyden yhteiskunnallisen kehityksensa edellytyksena osana Eurooppaa.

Keski-Euroopalla ei ole tarvetta parantaa yhteyksiaan Suomeen. Baltian maista vain Virolla on merkittavaa etua Suomen laheisyydesta, mutta heillekin potentiaalimpi suunta on sama kuin Suomella eli Keski-Eurooppa. Venajan intressi Suomeen on jarjestaa valiaikainen transito-liikenne, kunnes sen oma yhteiskunta ja infrastruktuuri on kilpailukykyinen. Suomen ja Pietarin ratayhteyksien parantaminen palvelee molempien maiden paikallisia etuja, ja Suomen etuja laajemmin sitten, kun IVY -maiden ja Suomen kauppasuhteilla on merkitysta. Ajatus Suomen transitoliikenteesta Venajan kautta Keski-Eurooppaan ei ole kaytannollinen. Sen sijaan transito-liikenne Pietarista Keski-Eurooppaan voi kulkea Helsingin ja Baltian kautta, jos reitti on kilpailukykyinen.

Tarkoituksenmukainen strategia Suomen logistisissa suhteissa Keski-Eurooppaan on edistaa Venajan ja Baltian integroitumista lansi-Eurooppaan ja rakentaa junarata Suomenlahden ali.

Nykyaikainen liikennetekniikka on tehokkaasti edistanyt matkustamista ja kuljetuksia Suomenlanden poikki. Kehitys on erityisesti nakynyt matkan nopeutumisessa, mukavuudessa ja kuljetuskapasiteetissa. Kuitenkin on meriluonto sitkeasti vastustanut nopeaa, turvallista ja ymparivuotisesti hairiotonta liikennetta.

Liikennetunneleiden avulla on luonnonesteita voitettu kaikkialla, joten ajatus ei ole uusi. Tally selvityksella halutaan valottaa seka niita teknistaloudellisia tekijoita, jotka vaikuttavat tunnelin rakennettavuuteen, etta niita kansantaloudellisia ja kaupunkikehityksellisia mandollisuuksia, joita helpolla yhteydella Helsingin ja Tallinnan valilla olisi.

Tunnelikysymys on niin mielenkiintoinen, etta se on saatava mukaan ajankohtaiseen liikennepolittiseeen keskusteluun ja etta alustaviin geoteknisiin tutkimuksiin tulee ryhtya.

Helsingista Tallinnaan

Kaupunkiseutujen yhdistaminen halvalla, nopealla ja varmalla paikallisjunaliikenteella luo edellytykset 1,6…2 miljoonan asukkaan talousalueen yhdentymiselle mm tyossakaynnin, tuotannon, palvelusten ja kaupan osalta. Tunnelin valilliset vaikutukset matkailuun, yleiskulttuuriin ja sosiaaliseen seka muuhun kehitykseen ovat suuret.

Suora etaisyys kaupunkien keskustojen valilla on 80 km. Matka-aika on lentokoneella liityntamatkoineen 1 tunti 20 min, laivaila kesalla 1,5…3,5 tuntia, ja laivalla talvella vaikeissa jaaolosuhteissa kuusi tuntia. Mikali kaupunkien valille rakennettaan merenalainen suora rautatietunneli, on matka-aika nykyisella VR:n kalustolla vajaa tunti ja tulevilla nopeilla junilla jopa vain puoli tuntia, mikes vastaa nykyisia aikaetaisyyksia Riihimaelta ja Jarvenpaasta Helsinkiin.

Matkan hinta on lentaen 500, laivalla matka-ajasta riippuen 140.. .60 markkaa. Junalla matka maksaisi 40 markkaa VR:n kotimaan liikenteen tariffia kaytettaessa. Rahtikuljetuksen hinta Tallinnaan on rekka-autossa autolautalla 90 ja junalla 70 mk/tn, jos juna olisi kaytettavissa. Rahtikuljetus katetussa suurvaunussa maksaa VR:n kotimaan tariffia kaytettaessa talta matkalta 50 mk/tn, mutta pidemman kuljetuksen osana vain 20…30,-/tn.

Vuonna 1993 kaytti laivaa 2,1 miljoonaa ja lentokonetta Riika mukaan luettuna 0,1 miljoonaa matkustajaa. Matkustajamaarat ovat kasvaneet 1,5 -kertaisiksi vuosittain. Laivaristeilyjen ja verottoman ostosmatkailun osuus matkustajamaarista on huomattava. Rahtia liikkui laivoilla 0,44 miljoonaa tonnia, josta suurin osa oli kuorma-autoissa.

Helsingista Keski-Eurooppaan, kuva 1

Helsinki-Tallinna -rautatietunneli on merkittava kuljetustaloudellinen mandollisuus. Se on osa yleiseurooppalaista kuljetusjarjestelmaa, jossa verkosto jasentyy keruu-, kaukokuljetus-, terminaali- ja jakeluvaiheisiin. Euroopan talousalueen laajentuminen ja yhdentyminen seka tuotannollinen erikoistuminen lisaavat seka raaka-aineiden etta kappaletavaran kuljetustarpeita, mikes kilpailutilanteissa edellyttaa Suomelta edullista kaukokuijetusmandollisuutta. Ymparistonsuojelulliset seka varmuus- ja turvallisuusnakokohdat puoltavat junaliikennetta.

Keski-Eurooppa-radan linjaus Baltian kautta on ajankohtaista sen takia, etta Baltian maissa on kiinnostusta keskieurooppalaisen rataleveyden rakentamiseksi Puolan rajalle. Mikali sama rataleveys ulottuu Helsinkiin ja edelleen Pietariin seka Merenkurkun poikki Ruotsiin, on Helsingilla ja Tallinnalla edullinen talousmaantieteellinen asema suurten markkinaalueiden yhdistajana. Jaameren ja kalottialueen ratayhteyksien parantaminen tulevaisuudessa edellyttaa myos Suomen rautatieverkon ulottamista alueelle.

Mikali Helsingista on nopea junayhteys Baltian lapi KeskiEurooppaan, on matka-aika esimerkiksi keski-Saksaan ajonopeudesta riippuen 0,5…1 vrk. Automatka Ruotsin kautta samalle alueelle kestaa nykyaan 1,5…2 vrk ja lautalla 2…3 vrk. Junaliikenteen rahtikustannus on edullinen, mikali vesikuljetusvaihtoehto ei ole lahella lahto- ja maarapaikkaa. Mites etelaisempiin Euroopan osiin kuljetukset suuntautuvat, sit& edullisemmaksi suora rautatieyhteys muodostuu.

Edullinen, nopea ja korkealaatuinen junayhteys Suomesta ja Keski-Euroopasta Baltiaan lisaa sinne suuntautuvaa ja lapikulkevaa matkailua. Makuuvaunu- ja autonkuljetusjunaa tullaan kayttamaan runsaasti lentomatkan ja itseajamisen sijasta. Se tuo lisaa keskieurooppalaisia automatkailijoita Suomeen ja vie suomalaisia etelanmatkaajia heraamaan virkeina kohdealueellaan.

Linjausvaihtoehdot, kuva 2

Perusvaihtoehtoina voidaan tarkastella kahta eri linjausvaihtoehtoa: (A) nopeinta ja edullisinta kayttaa tai (B) halvinta rakentaa. Muutkin vaihtoehdot sijoittuvat kaytannossa linjo-` jen Kantvik – Naissaari ja Vuosaari – Prangli valiin. Lopullinen reitti maaraytyy pohjatutkimusten avulla saatavien kallioperatietojen perusteella.

A-vaihtoehdossa on ratapituus lyhyin, 105 km, josta 84 km on tunnelissa Pasilasta Rohuneemen kautta Maarduun. Sielta on vanhaa pintarataa Baltian asemalle 20 km. Pasilasta rata menee joko suoraan Ruoholahteen tai Vallilan, Hakaniemen, paarautatieaseman ja Kampin kautta Ruoholahteen, josta alkaa meritunneli. Merenalaisen osuuden pituus on 66 km.

B-vaihtoehdossa on ratapituus 120 km, josta 67 km on tunnelissa Porkkalan niemelta Rohuneemen kautta Maarduun. Sen lisaksi on rakennettava 10 km pintarataa Porkkalan niemella Masalan asemalle. Vanhoja parannettavia ratoja kaytetaan Masalasta paarautatieasemalle ja Maardusta Baltian asemalle. Merenalaisen osuuden pituus on 50 km. Tama tunneli on lyhyytensa takia rakennuskustannuksiltaan halvin ja periaatteessa turvallisin.

Pituusleikkaus, kuva 4

Rata laskeutuu 1,2.. .1,75 %:n kaltevuudella siten, etta yli 50 metrin syvyydessa meren alla on vahintaan 50 metrin kalliokatto, joka kantaa myos meriveden hydrostaattista painetta 20 ilmakehaa. Suomessa meren alle tultaessa ollaan linjauksesta riippuen syvyydessa -.50…-100 metric. Kallioperan laskeutumisen ja ruhjevyohykkeiden valttamisen takia alitetaan Suomenlahti niin syvalla, etta Viron mantereen alle tullaan Rohuneemessa kovassa kalliossa -180…-210 metrissa.

Viron puolella noustaan maksimikaltevuudella 1.75 % maan pinnalle 10 km:n matkalla. Suomen puolella kalliotunnelin pituus on 6 km, jonka jalkeen rata kulkee avoleikkauksessa ja penkereella. Tyonaikaiset ramppitunnelit ja huoltotunnelit sijaitsevat Rohuneemessa ja Ruoholandessa tai Porkkalassa.

Poikkileikkaus, kuva 3

Tunneli muodostuu kandesta erillisesta 50 m2:n tunnelista, jotka ovat sulkuovien kautta yhteydessa toisiinsa. Molemmat mitoitetaan juna- ja huoltoliikenteelle seka varustetaan erillisilla teknisilla jarjestelmilla, siten etta kumpikin voi toimia seka itsenaisesti etta toisen varalla.

Varaudutaan tarvittaessa myos sellaisten erillisten teknisten huoltotunnelien rakentamiseen, joita voidaan kayttaa maakaasun, kaukolammon, sahkon ja tiedonsiirtoon.

Kallioperaolosuhteet, kuva 4

Geologian tutkimuskeskuksen askettain julkaisemasta Suomenlanden alueen kallioperakartasta selviaa, etta kova kiteinen kalliopera jatkuu Suomenlanden etelapuolelle keskimaarin sadan metrin syvyydessa. Kallion pinnassa esiintyy mandollisesti -150…-160 metrin tasolle ulottuvia syvanteita. Viron rannikon kohdalla kallio on -120…-150 metrin syvyydessa. Graniittisten ja gneissisten paakivilajien laadusta ei ole tarkempaa tietoa, mutta lahtooletus on, etta ne soveltuvat tunnelin rakentamiseen. Viron puolella Maardussa on graniittisen kallioperan paalla savikivesta, hiekkakivesta ja kalkkikivesta koostuvia kerroksia, jotka ovat louhittavissa ja kaivettavissa, mutta joissa tunneli on tuettava taysin vesitiivilla terasbetonisilla tukikaarilla.

Suunnittelun kaynnistaminen edellyttaa kalliopinnan akustisia ja seismisia luotauksia. Kallion laadun selvittamiseksi on myos tehtava porakone- ja naytekairauksia. Merialueen pohjalla olevien heikkousvyohykkeiden (ruhjeiden) paikallistaminen on erittain tarkeaa.

Louhinta

Tunnelit voidaan tehda joko perinteisella poraus-rajaytystekniikalla tai taysprofiiliporauksena. Lopullinen louhintatapa valitaan teknistaloudellisten vertailujen ja riskiselvitysten perusteella. Taysprofiiliporauksen edut ja kilpailukyvyn parantuminen johtanee sen kayttoon. Poraus, lastaus ja kuljetus hoidetaan paaasiassa sahkokayttoisella kalustolla. Molemmissa tyotavoissa muodostavat tunnusteluporaukset ja esi-injektointi olennaisen osan varsinaisen louhinnan toteutuksesta ja jaksottamisesta.

Tunnelit varustetaan 400 metrin valein yhdyskaytavilla, joita kaytetaan mm varapoistumisteina ja liikkuvan junan aiheuttaman paineiskun tasaamiseen.- Ty omaatukikohtiia on 5…10 km:n valein. Ilmanvaihto-, vedenpoisto- ja hatapoistumiskuiluja varaudutaan tekemaan.

Louhittava kalliotilavuus on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin alla jo olevat tilat, eli 6…7 milj m3, kun mukaan ei oteta Paijannetunnelia.

Tekninen varustelu

Ilmanvaihto on selvitettava erityisen tarkasti, silla missaan ei ole kokemusta nain pitkista ratatunneleista (maailman pisimmat ratatunnelit ovat n 50 km:n mittaisia). Vuotovedet kootaan kerailyaltaisiin, joiden tilavuuksissa otetaan huomioon varapumppujen mandollinen rikkoutuminen. Sahkonsaannille seka kulun, tulipalon, vuotovesien ja ilmanlaadun valvonta- ja hatailmoitusjarjestelmille on varajarjestelmat.

Tunnelit varustetaan sahkojunaliikenteen edellyttamalla normaalitekniikalla siten, etta kiskotus on seka paikallisen etta lansieurooppalaisen rataleveyden mukainen. Rakenteissa varaudutaan nopean kaluston vaatimuksiin. Virransyoton hairioihin varaudutaan siten, etta juna vol poistua tunnelista omin voimin.

Matkustaminen

Tunnelissa matkustaminen on helsinkilaisille tuttua metron ansiosta. Vaikka ajoaika Sornaisista Ruoholahteen onkin vain muutamia minuutteja, lisaksi asemilla pysahtyen, antaa asemavalien ajo hyvan mielikuvan pidemmastakin matkasta. Tunnelissa matkustaminen on kaytannossa paljon turvallisempaa kuin lentaminen tai merenkulku, silla voihan siella jopa pysahtya, peruuttaa ja kavella, jos tekninen vika sattuisi yllattamaan. Terrorismin tai luonnonvoimien mandollisuudet ja vaikutukset ovat muuhun liikenteeseen verrattuna pienemmat.

Nykyaikaisen juna- ja ratateknologian avulla on matkustaminen tasaista. Vaunussa on tilaa istua ja kavella, vol katsella elokuvaa tai kayda ravintolassa, vol tyoskennella tieto- ja yhteyspalveluja kayttaen. Tulevaisuuden Europa-express – junassa on kysynnan mukaiset palvelut. Ne jotka ovat sletaneet yolennon Kanarien saarille tai viettaneet illan Lapin yopikajunassa, voivat kuvitella mites tunti tai puoli tarjoaa maan- ja merenalaiselle matkustajalle: mielikuvituselamyksen johon tottuu.

Aikataulu

Pohjatutkimuksiin ja suunnitteluun tarvitaan 2…3 vuotta ja paatoksenteolle 1…2 vuotta. Louhittaessa merenalaista osuutta kandesta suunnasta yhtaikaa sellaisella tekniikalla, joka etenee sata metric viikossa, kestaa pisimm.an tunneliosuuden teko eri vaihtoehdoissa 5…6 vuotta. Kun asennukset vievat viela 1…2 vuotta, on tunneli kayttovalmis 9…11 vuoden kuluttua tutkimusten aloittamisesta.

Kustannukset, taulukko

Pitkien kalliotunneleiden toteutuneita ja eraita suunnitelmista laskettuja yksikkohintoja on kaytetty tassa kustannusarviossa tarvittaessa 1,2 -kertaisina. Names yksikkokustannukset sisaltavat myos tutkimuksen ja suunnittelun osuuden 10 %. Avoratakustannusten osuus on Suomen puolella arvioitu olevan vaihtoehto A:ssa 50 ja vaihtoehto B:ssa 450 miljoonaa markkaa. Avoradan kustannukset on Viron puolella jatetty huomiotta olettaen, etta se voidaan ottaa huomioon Maardun satamaradan kunnostuksen yhteydessa. Nain laskettu perushinta on vaihtoehdossa A 6,9 ja vaihtoehdossa B 6,2 miljardia markkaa.

Merenalaisten olosuhteiden ja pohjatutkimustiedon kattavuusriskin takia on rahoitustarvearvioon otettu mukaan odottamattomien kustannuslisien varaus 20 %. Tutkimukset ja suunnittelu vaikuttavat linjauksen tarkentumiseen ja louhintamenetelman valintaan. Ne osoittavat myohemmin, missa maarin vertailuhintojen korotus odottamattomalla lisalla on aiheellinen. Rahoitusmuodosta riippuen on nain pitkaaikaisessa rakennustyomaassa myos rakennusaikainen sijoitetun paaoman korko esim 15 % otettavissa huomioon.

Rautatietunnelin kokonaishinta on vaihtoehdossa A 6,9.. .9,5 ja vaihtoehdossa B 6,2…8,5 miljardia markkaa vuoden 1994 hintatasossa.

Rahoitus

Nain suurta rahoitusta on tietenkin vaikea jarjestaa. Oleellista lienee se, etta kansantalouteen pysyvasti vaikuttava hanke nandaan strategisena sijoituksena, johon ajankohta tarjoaa poikkeuksellisen tilaisuuden. Paaperustelu rahoitukselle on bruttokansantuotteen kasvattaminen tyollisyytta lisaamalla. Suomen, Venajan ja Baltian maiden taloudellinen integroituminen Euroopan unioniin mandollistaa EU:n rahoitustuen hankkeelle. Euroopan unionin rahoitusohjelmissa on liikenne vahvasti mukana ja sopivia hankkeita etsitaan parhaillaan avustettaviksi.

Kotimaisten paaomatulojen vakauttamisen tarve pitkalla aikavalilla tarjoaa pankeille ja elakerahastoille mielenkiintoisen mandollisuuden, mikes pankeille onkin jo kanaalitunnelihankkeesta tuttua. Pankkituen takaisinmaksu voidaan kytkea tunneliyht-ion rahoittamiseen. Elakesaatiot voivat siirtaa rahastojaan vakaaseen ja aikanaan hyvin tuottavaan tarkoitukseen.

Osa rahoitusta voidaan jarjestella maksamalla tuotto-osuutta tai antamalla tullinkanto-oikeus. Venalaiset, joilla on alan erityisosaamista, voivat urakoiden maksaa Suomen nykyisia kauppasaatavia ja/tai ottaa maksuksi transito-oikeutta Pietariin. Viron ja Suomen rautatielaitokset osallistunevat rahoitukseen. Suomen valtio voi toimia takaajana. Liikenteen eri kehittamishankkeet kilpailevat yhteisista rahoitusmandollisuuksista.

Kayttokustannukset ja kayttotulot

Tassa selvityksessa ei ole paneuduttu tunnelin yllapitoon tai tavara- ja henkilovirtojen ennusteisiin, kuljetuskustannuksiin, kilpailutilanteen vaikutuksiin tms liikennetaloudellisiin kysymyksiin. Rautatietunneli tarjoaa sellaiset mandollisuudet, etta kaytto- ja kuljetustaloudelliset selvitykset on syyta kaynnistaa pian. Matkustaja- ja rahtimaarat tulevat kasvamaan kymmenen vuoden kuluessa ja yleensakin tunnelin kayttoian huomattavan pitkana aikana niin paljon, etta kannattavuus vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin on liiketaloudellisesti riittava ilman liikennepoliittisia subventioita.

Vaikutuksia Helsingin kaupunkirakenteeseen, kuva 5

Eri ratalinjausvaihtoehtojen huomioon otto Helsingin maankayton ja liikenteen suunnittelussa yleiskaavatasolla on tarkeaa, koska satamien rekka- ja henkiloautoliikenne vahenee. On ennakoitavissa, etta Tallinnan laivat kehittyvat risteilykayttosuuntaan.

A-vaihtoehdon peruslinjausta (suora tunneli Pasilasta Ruoholahteen) voidaan taydentaa rakentamalla Lansisatamaan maanalainen ratapiha, jolloin Toolonlanden etelapuolinen satamarata poistuu. Kansainvalisen matkustajaliikenteen tulo Pasilaan vaikuttaa siella maankayttoon. Rata vol toimia lantisena osana mandollista VR:n lahiliikenteen ratalenkkia kantakaupungissa ja siina varaudutaan Toolon aseman rakentamiseen. Varaudutaan myos yhteyteen Ruoholanden metroasemalle.

A-vaihtoehdon toinen linjausmandollisuus keskusta-alueella on Ruoholanden jalkeen samalla itainen osa VR:n lahiliikenteen junien lenkkia kantakaupungissa, jossa on yhteysvaraukset Kampissa, paarautatieasemalla, Hakaniemessa ja uudella Vallilan asemalla, jolle liittyy myos itametron Pasila-haara. Sompasaaren tavararata voidaan samalla kertaa linjata Hermannin all Pasilaan, jolloin Kylasaaren ja Kumpulan laakson maankaytto vapautuu.

Talousalueen vahvistuessa myos Helsingin keskusta kehittyy. Se kasvaa uusien asiakasvirtojen ymparille jo muutoinkin kaynnissa olevan maankayton muutoksen tukemana. Vaikutus Helsingin sisaiseen liikenne- ja vaylajarjestelmaan on erittain mielenkiintoinen.

Riippumatta satamien siirtymiskysymysten kehlttymisesta palvelevat nillle tehtavat tunnelit alueilla sailyvia ja uusia toimintoja.

B-vaihtoehdon vaikutusta Espoon ja Kirkkonummen maankayttoon ei ole tarkasteltu. Samoin on tunnelin vaikutus Tallinnan maankayttoon jatetty kasittelematta.

Lopputoteanus

Rautatietunnelin rakentaminen Helsingin ja Tallinnan valille on teknisesti mandollista. Rakentamisaika on noin kymmenen vuotta. Kokonaiskustannukset ovat vaihtoehdoista ja olosuhteista riippuen 6,2.. .9,5 miljardia markkaa. Rata vaikuttaa laajasti Helsingin ja Suomen seka Baltian talousmaantieteelliseen asemaan ja yleiseen kehitykseen. Otsikon.kysymykseen vol vastata, etta utopian sijasta se on mandollisuus, joka toteutuu, jos asiaan paneudutaan.

Helsingissa 26. pnä elokuuta 1994

Usko Anttikoski, dipl ins

Vaino Castren, arkkitehti

Timo Cronvall, dipl ins

Lähteet

  • Map of the Precambrian basement of the Gulf of Finland and surrounding area, 1:1 000 000. Geological Survey of Finland, Espoo. 1994
  • Helsingin kaupungin geotekninen osasto, Geotekninen kartta 1989 ja kantakaupungin kallioresurssikartta 1992
  • Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys, Kalliorakentaminen Suomessa 1986 ja Kalliorakentamisen mandollisuudet 1988
  • Suomen rakennusinsinoorien liitto, Kalliorakentaminen 2000 seka Kuilujen kautta tapahtuva kalliotilojen ja tunnelien louhinta 1992
  • Tallinnan teknillinen korkeakoulu, alustavia tietoja Tallinnan alueen kallioperasta 1994
  • VR:n rataosasto, Ratateknilliset maaraykset ja ohjeet ja Rautatien maanrakennustoiden yleinen tyoselitys 1976

Tama kirjoitus on yhteenveto Helsinki – Tallinna -seuran puheenjohtajan Martti Asunmaan pyytamasta selvityksesta. Yhteistyota on selvityksen teossa ollut myos Tallinnan teknillisen korkeakoulun kanssa.

Kirjoittajien yhteystiedot;

  • Usko Anttikoski, Helsingin Kaupungin kiinteistoviraston geotekninen osasto, puh 3510 8210, telefax 3510 8200
  • Vaino Castren, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, puh 166 2329, telefax 624 802
  • Timo Cronvall, Teknillisen korkeakoulun kalliotekniikan laboratorio, puh 451 2802, telefax 451 2812

LIITTEET

Liite 1Liite 2Liite 3

Liite 4Liite 5Taulukko

Tässä vielä ylläoleva esitys suomen- ja venäjänkielisinä Acrobat Reader-muodossa

TrackBack URI

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: