BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

06.01.2018

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta tammikuu 2018

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia.

—–

Tässä perusteluja hankkeen tarpeellisuudelle:

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori: ”Lentoradalla on suurempi strateginen merkitys koko liikennejärjestelmämme toimivuudelle tulevaisuudessa. Sen positiivinen vaikutus koko maan kasvulle on merkittävä.”
Tampereen pormestari Lauri Lyly: ”Tämä on koko Suomea hyödyttävä hanke. Tarvitsemme kolmannen raiteen Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Helsinkiin tukemaan pääradan toimivuutta.”
Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo: ”Suomi elää matkailubuumia ja meidän on nyt mahdollisuus rakentaa Suomesta todellinen matkailumaa. Helsingin keskustasta nopeasti lentokentälle ja siitä edelleen muualle Suomeen kulkeva Lentorata on välttämätön, kun liikenne kasvaa.”
VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson: ”Uusi suora rata Helsinki–lentoasema–Kerava, eli niin sanottu Lentorata, poistaisi nykyisen pullonkaulan ja mahdollistaisi lisää junia pohjoiseen ja itään. Lentoradan lisäksi pitää panostaa myös ahtaan Helsingin ratapihan ja Helsinki–Pasila-välin välityskyvyn parantamiseen. Tähän kaavailtu Pisararata olisi yksi ratkaisu, jotta kasvavalle junaliikenteelle saadaan tilaa ja mahdollisuuksia.”

Tässä visio lentoradasta:

Kuvan lähde: hel.fi

Yle kertoo, että Liikennevirastossa aloitettiin joulun alla Lentoradan suunnitelmien päivittäminen. Liikenneministeri Anne Berner painottaa, että yksittäisten hankkeiden kehittämisessä täytyy pitää mielessä myös Suomen liikennepolitiikan kokonaiskuva.

”Meille on erittäin tärkeätä, että muodostamme ison kuvan siitä, millaisella logistiikalla Suomi haluaa menestyä. Millä me luomme kilpailuetua ja olemme houkutteleva investointimaa? Haluamme huolehti siitä, ettemme ole saari tai pussinperä.

Meillä on erilaisia selvityksiä yhtäaikaisesti menossa. Toisaalta katsomme pohjoisessa Jäämeren rataa, siihen kytkeytyvää nopeaa päärataa, sen päätymistä Helsinkiin, sen jatkumista tunnelin kautta Tallinnaan ja sen liittymistä Rail Balticaan.”

  • 13.1.2018: Peter Vesterbacka lupailee tunneliikenteen aloitusta jo jouluaattona 2024. Vesterbackan kuulumisia voi lukea Ylen nettisivulta tai katsoa Yle Areenasta.

Raportissa käydään läpi pääkaupunkiseudun kilpailukykyä, kehitysnäkymiä ja menestystekijöitä. Raideliikenneasioissa mielenkiintoinen linjaus on selvityksen sivulla 49 visioitu ”Kärkihanke: Valtio rahoittaa pääradan luotijunayhteyden Helsinki-Vantaan lentokentän kautta ”. Ajatuksena on ohjata pääradan kaukojunat lentoaseman kautta Helsingin keskustaan. Samalla tulisi myös kytkettyä Helsinki-Vantaan lentoasema olennaisesti nykyistä nopeammin junayhteyksin maakuntakeskuksiin.

Selvityksen mukaan uusi lentoaseman rata voisi aikanaan jatkua Tallinnaan ja liittyä Rail Balticaan, mutta enempää ei tätä asiaa kommentoida. Itse asiassa, koko 56 sivun laajuisessa raportissa ei edes mainita sanaa ”tunneli” kertaakaan, vaikka Liikenneviraston suunnitelmien mukaan lentorata nimenomaan kulkisi ”pääosin maan alla” eli tunnelissa.

• FinEst Link -projekti järjestää keskiviikkona 7.2.2018 Tallinnassa seminaarin, jossa julkistetaan projektin tuotokset. Tilaisuudessa esitellään myös FinEst Linkin syksyllä järjestämän ”New Technology Challengen” tuloksia.

• FinEst Linkin projektijohtaja Kari Ruohosen mukaan ”on selvää, että EU haluaa Rail Balticin valmiiksi ennen kuin se haluaa vakavasti keskustella tunnelin rahoituksesta.” Rail Baltican pitäisi valmistua (optimisten) suunnitelmien mukaan vuoden 2026 loppuun mennessä.

• Peter Vesterbackan Otaniemen kautta linjatun tunnelihankkeen taustavoimiin kuuluvan EU:n alueiden komitean varapuheenjohtaja Markku Markkulan mukaan EU:lta olisi mahdollista saada vain ”hyvin pieni” rahoitusosuus tunnelihankkeeseen. Vesterbacka haluaisikin rakentaa tunnelin nopealla aikataululla, käyttäen kiinalaista ja muuta yksityistä rahoitusta. Sen sijaan FinEst Linkin suunnitelmat perustuvat ainakin 40 % EU-rahoitukseen, jota koskevat neuvottelut voitaisiin päästä aloittamaan aikaisintaan 8 vuoden kuluttua.

• Markku Markkula ehdottaa tunnelin linjauksen suhteen kompromissia, jossa FinEst Linkin Pasilaan suunnittelema asema sijoitettaisiin Ilmalaan, josta olisi yhteys myös Keilaniemeen.

Yle on muutenkin kunnostautunut liikennehankkeiden uutisoinnissa, korkealentoisempaa visiointia tunnelihankkeesta in english löytyy täältä.

  • 6.1.2018 Railwaygazette kirjoittaa Rail Baltica Puolan hankintapäätöksistä. On tietysti hienoa että Rail Baltican Koillis-Puolan osuutta lähdetään kunnostamaan, mutta vanhan ratapohjan kunnostaminen ja vanhojen siltarumpujen leventäminen tuplaraiteiden vaatimiin mittoihin ei välttämättä ole se kaikkein kustannustehokkain ratkaisu.

Kuvan lähde: Railwaygazette.com

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

02.12.2017

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta joulukuu 2017

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

  • 30.12.2017 Rail Baltica etenee Puolassa. Joulun välipäivinä allekirjoitettiin sopimukset huonokuntoisten Bialystok-Elk ja Elk-Trakiszki -rataosuuksien uudistamisesta. Asiasta tiedotti Puolan infrastruktuuri-asioista vastaava ministeriö, jonka mukaan urakoiden pitäisi valmistua vuoteen 2025 mennessä.

Näiden hankkeiden kustannukset ovat useita satoja miljoonia euroja, ja tärkein rahoittaja on luonnollisesti Euroopan Komission Connecting Europe Facility. Puolalaiset uhraavat myös omia rahojaan projektiin, Puolan rautatiet kehuu laittavansa omia pääomiaan Elk-Trakiszki -osuuden toteutettavuusselvityksen laatimiseen peräti 2,6 miljoonaa zlotya eli yli 600 000 euroa.

Alla olevassa kartassa näkyy rataosuuksien linjaus. Varsovan ja Bialystokin välisen osuuden modernisointi on jo käynnissä, ja Trakiszkan jälkeen rata jatkuu Liettuan puolella.

Kuvan lähde: mib.gov.pl

Kuvan lähde: yle.fi

Kuvan lähde: kommersant.ru

”Joskus mainitsen esimerkkinä Suomesta. Olemme työskennelleet pitkään Suomen kanssa, joka on myös EU-maa ja rajaa meidät. Kun oli huhu siitä, että EU pakottaa Suomi muuttamaan raiteitaan. Suomalaisten vastaus tähän oli ainutlaatuinen: ”Emme ole tyhmät!” Miksi luoda ongelmia itsellesi?”

  • 23.12.2017 FinEst Link ja Uudenmaan liitto ovat tiedottaneet tunneliprojektin etenemisestä. Selvityksen lopulliset tulokset julkistetaan helmikuussa Tallinnassa.

Suomi on varmasti valmis tukemaan Rail Balticaa kaikin voimin, mutta Puolan tilanne on huolestuttava. Rail Baltica ei yhdistä Suomea ja Baltian maita Eurooppaan, jos Liettuan rajalta Varsovaan johtava rataa ei saada liikennöitävään kuntoon. Puolan rautatiet on toki aloittanut työt Koillis-Puolassa, mutta Puolan kansaa silmään pissaavan PiS-hallituksen ja Euroopan Unionin välit ovat niin huonossa kunnossa, että mikään ei ole varmaa. Puolan seuraavia parlamenttivaaleja saadaan odotella vielä melkein kaksi piiiiiitkää vuotta.

Viron pääministeri Jüri Ratas puolestaan painotti, että Rail Baltican rahoitus vuonna 2020 alkavalle budjettikaudelle olisi syytä saada varmistettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ratas jakoi myös selkeitä näkemyksiä eräistä muista asioista:

”We [the Baltic countries] must continue contributing to ensure NATO’s attention to our region and its presence in the Baltic States in the future as well.”

Ratas painotti myös Suomen ja Viron välisen kaasuputken sekä Baltian ja Euroopan välisten sähkäverkkojen synkronoinnin tärkeyttä. Baltian maat eivät peittele haluaan vähentää riippuvuuttaan Venäjän toimittamasta energiasta.

  • 23.12.2017 Euroopan Komission talouskomissaari Jyrki Katainen varoittelee kiinalaisen rahan käytöstä Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen -rahoittamisesta. Kataisen mukaan nyt on vielä liian aikaista keskustella mahdollisen tunneliprojektin mahdollisesta rahoituksesta, ja jos ensi vuoden puolella julkistettavan selvityksen pohjalta päätettäisiinkin edetä varsinaisen feasibility studyn tekemiseen, silloinkin ”kolmansien maiden” investointeihin on syytä suhtautua varauksellisesti.

Kiinalaisten näkemys tästä asiasta on tietysti päin vastainen, tohtori Xen Chinin mielestä EU:n kannattaisi aktiivisesti edistää Kiinan ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteistyötä.

Itä-Lapin kuntien aloitteen on huomioinut myös The Barents Observer.

  • 16.12.2017 Kremlin suunnasta on otettu kantaa Helsinki-Tallinna -tunnelin tarpeellisuuteen/tarpeettomuuteen. Rambler.ru -sivusto kertoo että Доктор экономических наук, проректор Финансового университета при Правительстве РФ Алексей Зубецin mielestä Tallinnan ja Helsingin välille ei kannata rakentaa Rail Baltican jatkeeksi suunniteltua tunnelia, koska kuljetettavaa ei riitä. Aleksei Zubets muistuttaa myös, että Baltian maiden ei kannata myöskään laskea sen varaa että Silkkitien kautta Kiinasta kuljetettavaa rahtia päätyisi Baltian maiden satamiin. Silkkitien Euroopan päätepiste on Zubetsin mukaan Valkovenäjä.

Useimmissa tapauksissa Kiinasta Eurooppaan lähetettävä konttijuna varmasti meneekin luontevasti Valkovenäjän kautta Keski-Eurooppaan, mutta jos rahtikirjassa jostain syystä lukee määräaseman kohdalla Riikan satama, niin sinnehän Silkkitie-juna todennäköisesti päätyy, Zubetsin näkemyksistä huolimatta.

Pääministerit keskustelivat pitkään myös Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeesta. Toteutuessaan hanke toisi kaupunkien ja maiden välisen yhteistyön täysin uudelle tasolle. äministerit järjestävät helmikuussa erillisen kokouksen asian tiimoilta. Pääministerit ovat valmiita edistämään hanketta, jos selvitystyö osoittaa, että taloudelliset edellytykset ovat olemassa.

Rubaltic.ru -sivuston toimittajien analyysin mukaan Brexit vähentää EU:n tuloja niin paljon, että Rail Baltican hankerahoitus loppuisi vuoteen 2020. Rahoituksen loppuminen on tietysti erittäin epätodennäköistä, mutta asiansa osaavat progandistit voivat jatkaa tällä teemalla mehustelemista vielä pitkään. Nykyinen 85 prosentin rahoitus on poikkeuksellisen suuri, ja seuraavalla budjettikaudella tukiprosentti tulee todennäköisesti olemaan alempi. Tuen pienentämisen seurauksena Baltian maat joutuisivat itse maksamaan suuremman osuuden urakan kustannuksista, ja tällaisista asioista tehtävät poliittiset päätökset ovat aina värikkäitä näytelmiä.

Kun EU-komissiossa liikenneasioista vastaavalta komissaarilta Violeta Bulcilta kysyy Vesterbackan tunnelista, hän alkaakin pohtia EU-tunnelia. Viron liikenneministeriössä Vesterbackan idea vaikuttaa erittäin huonosti tunnetulta.

Viro ja komissio ovat siitä yhtä mieltä, että Virosta etelään lähtevä raideyhteys Rail Baltica olisi saatava valmiiksi ennen tunnelia. Etelä vaikuttaa olevan Virolle kiinnostavampi suunta, joten huomio halutaan ohjata rataan.

Myös Vesterbackan rahoitusmalli tuntuu olevan kiusallinen. Bulc vastaa, että kyllä kiinalainen raha kelpaa, mutta. . .

Myös Viron mediassa siteerataan ”Suomen suurinta Helsingin Sanomaa”, ja kerrotaan että suomalaisten mukaan Virossa ei olla innostuneita tukemaan Vesterbackan hanketta.

Ongelman taustalla on Kiinan aktiivinen hakeutuminen yhteistyöhön itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa. Hanke tunnetaan nimellä Cooperation between China and Central and Eastern European Countries, ja Kiina on ottanut siihen mukaan alla olevalla kartalla näkyvät maat. EU:n kannalta on ongelmallista, jos Unionin yhteisiin pelisääntöihin suuripiirteisesti suhtautuvien Itä-Euroopan maiden (esimerkiksi Visegrad-maat Puola, Tsekki, Skovakia ja Unkari) integroituminen Euroopaan hidastuu ja vaikeutuu Kiinan aktiviteettien seurauksena. [EDIT: Sunnuntain Hesarin pääkirjoituksessa lisää tarinaa Kiinan ja EU:n suhteista.]

China 16+1

EU-rahoitteinen ”virallinen” tunnelihanke ja Vesterbackan hanke näyttäisivät ainakin tällä hetkellä olevan toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

  • 2.12.2017 Rail Baltica Estonia on avannut uudet nettisivut:

  • 2.12.2017 RB Raililla tuntuu olevan vahva tekemisen meininki. Uusia työntekijöitä palkataan jatkuvasti, ja joutavanpäiväinen kinastelu on toivottavasti taakse jäänyttä aikaa. Rail Baltica infrastruktuurin omistuksestakaan ei ilmeisesti tarvitse enää kiistellä, toivottavasti alla olevan kuvan ratkaisu on ok myös Euroopan Komission kannalta.

Geotalouspolitiikasta kiinnostuneet voivat miettiä, miten ja miksi Liettua sai lisättyä alkuperäiseen suunnitelmaan kaikkein mittavimman lisäkkeen (Vilnan sivuraide) ja miksi Latvia sai toiseksi eniten lisäherkkuja.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

04.11.2017

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta marraskuu 2017

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

  • 26.11.2017 Peter Vesterbackan tunneliprojekti etenee. Eilisen Kaapelitehtaan tapahtuman annista raportoivat mm. MTV ja Hbl.

EDIT: Lisää tarinaa Helsingin Sanomissa ja YLE:n A-Studiossa. Pöyryn lehdistötiedote aiesopimuksesta löytyy täältä.

Vesterbacka keskittyy edelleen yksityisellä rahoituksella rakennettavan, Espoon kautta linjattavan tunnelin edistämiseen:

• Vesterbackan johtama FinEstBayArea, Poyry, A-Insinöörit ja Fira allekirjoittivat eilen aiesopimuksen tunnelihankkeen selvittämisestä. Pelkkä aiesopimus ei tietysti takaa vielä yhtään mitään, mutta uskottavien suuryritysten saaminen mukaan parantanee Vesterbackan uskottavuutta maanrakennusalalla.

• Hankkeen budjetti on 15 miljardia euroa, josta 70 % tulisi Kiinasta ja loput pohjoismaisilta vakuutusyhtiöiltä. Vesterbackan korkealentoisessa visiossa Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki sijaitsee sopivasti Euroopan ja Beijingin välissä, eli Euraasian sydämessä.

• Vesterbacka maalailee tunneliteknologian siivittämälle Suomen taloudelle peräti 10 prosentin talouskasvua, ja Hbl:n artikkelin mukaan tunnelin halkaisija olisi 17 metriä. Ja tunneli olisi luonnollisesti ”den största och bästa järnvägstunneln någonsin”.

Ilman yltiöoptimistista asennetta olisi Rovion Angry Birdsienkin lento jäänyt näkemättä, joten jätämme ”nyt Peter jalat maahan ja jäitä hattuun” -varoittelun muille. Silti on pakko myöntää, että näin levottomien näkemysten heitteleminen julkisuudessa hiukan huolestuttaa. Tässä on sentään kyse vakavamielisestä rakennusprojektista, eikä läntisen maailman johtavan suurvallan päämiehen twitter-viestinnästä.

  • 25.11.2017 Kaapelitehtaalla on meneillään FinEstBayArea -tapahtuma, jonka antia voi seurata Twitterissä. Tilaisuuden ohjelma näkyy alla olevassa kuvassa. Avauspuheenvuoron on pitänyt Peter Vesterbacka, ja tämän jälkeen ohjelmassa on ollut A-Insinöörien, Pöyryn ja Firan puheenvuorot. Paneelikeskustelussa on ollut mukana myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula.

FinEstBayArea -hankkeessa painotetaan kaksoiskaupungin merkitystä erityisesti korkeakoulujen ja start up -yrittäjien toimintaedellytysten parantajana. Myös Suomenlahteen suunniteltujen tekosaarten hyödyntäminen on agendalla mukana. Alla olevassa kuvassa Tero Vanhasen futuristinen visio Helsingin TAI Tallinnan matalalle suunnitellusta tekosaaresta.

Eilen Vesterbacka oli esittelemässä tunnelisuunnitelmiaan Tallinnassa.

• Tiedotteen alussa painotetaan, että nyt ei olla tekemässä pelkkää tunneliselvitystä, vaan selvityksen lopputulema voi olla myös suositus ”ei rakenneta tunnelia vaan kehitetään laivaliikennettä”.
• Finest Linkin suunnitelmassa 103 km pituisen tunnelin päätepisteet ovat Ülemiste Tallinnassa ja Helsinki-Vantaan lentokenttä. Suomessa olisi asemat myös Helsingin keskustassa ja Pasilassa. Pasilasta lentoasemalle tunnelissa olisi 1435/1524 mm kaksoisraide. Tämä linjaus ei kuitenkaan ole vielä kiveen hakattu, vaan projektipäällikkö Kari Ruohonen toivottaa myös Peter Vesterbackan OtaKeila -ehdotuksen tervetulleeksi meneillään olevaan suunnittelukilpailuun.
• Ajonopeus tunnelissa olisi henkilöjunille 200 km/h, autojunille 160 km/h ja tavarajunille 120 km/h.
• Selvityksen pohjalla olevan vuoteen 2050 asti tehdyn liikenne-ennusteen mukaan ”kokonaiskasvun ansiosta myös laivaliikenne tulee lisääntymään, vaikka osa matkustajista ja rahdista siirtyisikin kulkemaan tunnelissa”.
• Tunnelin kustannusarvioita ei julkistettu, mutta lentoaseman yhteyden lisäämisen jälkeen aiemmin esitetty 9-13 miljardin euron haarukka tulee ylittymään.
• Tunnelin rahoittamisesta ja omistamisesta ei FinEst Linkin tiedotteessa puhuta, joten lähtökohtana pidettäneen julkista rahoitusta ja omistusta. Myöskään alla olevassa kartassa näkyvien kahden Suomenlahteen nousevan tekosaaren hyödyntämistä ei tiedotteessa erikseen mainita.

Kuvan lähde: Finest Link

Jos 103 kilometrin pituinen tunneli tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta, niin kannattaa muistaa että vuosina 1972-82 noin 200 miljoonan euron kokonaiskustannuksilla louhittu Päijänne-tunneli on pituudeltaan 120 kilometriä. Toki Päijänne-tunneli olisi tullut paljon kalliimmaksi rakentaa, jos sen turvallisuuden taso olisi nostettu henkilöliikenteen vaatimalle tasolle, mutta eipä ollut 70-luvulla myöskään itsekseen tunnelia kallioon jyrsiviä TBM-poria.

Tulevana talvena media tulee täyttymään monipuolisesta tunnelikeskustelusta, jossa asiallinen keskustelu ja debatointi uhkaa taas kerran hautautua kaljaputki-vitsien, ei-minun-verorahoillani -siilipuolustautumisen ja no-sittenhän-Baltian-rikolliset-ja-halpaduunarit-pääseekin-tänne-entistä-helpommin -kyniikan alle. Toivottavasti media saa pidettyä keskustelun edes kohtuullisella tasolla.

”The purpose of the stock exchange launch of Tallinna Sadam is to grow the value of the company and to create investment opportunities for the Estonian public and the pension funds”.

  • 14.11.2017 RB Rail AS on järjestellyt hallintoneuvostonsa kokoonpanoa. Liettua päätti vaihtaa toisen edustajansa, ja Steponas Šaltmerisin tilalle nimitettiin Liettuan Rautateiden Rail Baltica koordinointiosastoa johtava Arenijus Jackus. Toivottavasti Baltian maiden välinen yhteistyö sujuu myös uudella miehityksellä. Jackus on kokenut rautatielogistiikan ammattilainen, joka on takavuosina kunnostautunut perääantamattomana Liettuan etujen puolustajana Rail Baltica -neuvotteluissa.

Vuosina 2014-2016 Rail Baltica -projekti ei edennyt juuri ollenkaan, koska liettualaisten neliraajajarrutus esti järkevän päätöksenteon. Suurin riidan aihe oli Kaunas-Vilna -sivuraiteen sisällyttäminen Rail Balticaan. Liettua vaati muita Baltian maita sitoutumaan tähän linjaukseen, vaikka ainoa oikea neuvottelukumppani asiassa olisi ollut hankkeen rahoittaja Euroopan Komissio. Esimerkkinä liettualaisten neuvotteluasenteesta käy Arenijas Jackuksen kommentointi tammikuussa 2014. Jackus totesi että ei tässä asiassa (Kaunas-Vilna -radan rakentamisessa) ole oikeastaan mitään neuvottelemista, koska ”we are a sovereign state and no one should tell us where to build a railway line”. Euroopan Komissio oli tosin tehnyt periaatepäätöksen vain Kaunasin kautta pohjoiseen kulkevan radan rahoittamisesta, mutta liettulaisten mielestä heillä olisi ollut oikeus käyttää rahat halutessaan myös itä-länsi -yhteyden rakentamiseen.

Lokakuun lopulla Liettua ilmoitti, että (Euroopan Komission rahoittaman) Liettuan maaperälle rakennettavan Rail Baltica -radan pitäisi jäädä radan valmistuttua suoraan Liettuan valtion omistukseen. Nyt Liettua vaihtaa lennossa RB Railin hallintoneuvostoon miehen, jonka Rail Baltica -aktiviteettien ytimessä ovat menneinä vuosina olleet projektin jarruttaminen ja kaikkea järkevää yhteistyötä häiritsevä osaoptimointi. Mitähän seuraavaksi?

  • 13.11.2017 Peter Vesterbackan optimismia tihkuvia näkemyksiä tunneliprojektista voi lukea tämän päivän Hufvudstadsbladetista, tai vaihtoehtoisesti Höbläriä siteeraavan Ylen nettisivulta.
  • 11.11.2017 Eesti Rahvusringhääling eli ERR uutisoi, että Baltian maiden yhteisesti tasaosuuksin omistama RB Rail AS on alkanut käyttää virheellistä ”Rail Baltica” -muotoa hankkeesta, jonka nimestä liikennekomissaari Siim Kallas pudotti viimeisen a-kirjaimen pois. Latviassa, Liettuassa ja myös EU:n suunnalla on Kallaksen linjauksesta piittaamatta käytetty jatkuvasti alkuperäistä Rail Balticaa, ja joskus myös poliittisesti über-korrektia Rail Baltic/Rail Baltica -nimitystä.

Lyhyemmän Rail Baltic -version käyttäjistä kaksi merkittävintä ovat olleet Viro ja Baltirailin uutisseuranta. Koska Baltirail ei halua olla kehityksen esteenä, olemme tänään 11.11.2017 klo 11 päättäneet harmonisoida toimintamme RB Rail AS:n ja EU:n kanssa. Tästä lähtien käytämme siis uutisseurannassa ainoastaan Rail Baltica -kirjoitusasua.

  • 11.11.2017 Baltian maat tiivistävät yhteistyötään pääomamarkkinoilla, ja pyrkivät ensi vaiheessa harmonisoimaan lainsäädäntöään. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda yhteinen, koko Baltian kattava pääomamarkkina. Tämän hankkeen vastuuhenkilöt tuntevat varmasti Rail Baltican historian, ja toivottavasti pystyvät välttämään Rail Balticaa useilla vuosilla viivästyttäneen ministeriöiden välisen nokittelun.
  • 11.11.2017 Ilta-Sanomat uutisoi keväällä 2019 liikennöinnin Helsingin ja Tallinnan välillä (mahdollisesti) aloittavasta maaefekti- eli patosiipiteknologiaa hyödyntävästä lentoaluksesta. Suunnitelma kuulostaa ja näyttää hyvinkin utopistiselta, mutta toivotamme kuitenkin onnea matkaan Sea Wolf Express -yhtiölle.
  • 4.11.2017 Valtioneuvoston kanslia on julkistanut Suomen Itämeren strategian. Erityisesti ympäristöasioita painottavan raportin teemoja ovat Kestävä sininen kasvu, Edelläkävijä bio- ja kiertotaloudessa, Itämeren alueeseen kytkeytynyt Suomi, Turvallinen Itämeri, Innovaatiot ja kilpailukyky sekä Yhteistyö ja vaikuttaminen.

Logistiikka- ja liikenneyhteyksiä käsittelevässä kappaleessa käsitellään luonnollisesti eniten laivaliikennettä ja satamia, mutta mukaan mahtuu myös ”Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvun edellytyksistä huolehtiminen” sekä TEN-T rahoituksen voimakkaampi hyödyntäminen ja laajempi yhteistyö naapurimaiden kanssa.

Baltirailia erityisesti kiinnostavia teemoja käsitellään 59-sivuisessa raportissa tämän verran:

Raportista löytyy painavaa asiaa myös Itämeren alueen digitaalisista sisämarkkinoista, Pohjoisesta ulottuvuudesta, huoltovarmuudesta ja innovaatiotoiminnastakin. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjan tuotokset eivät taida usein keikkua best seller -listojen kärjessä, mutta toivottavasti tätä raporttia ladataan ja luetaan enemmän kuin (Valtioneuvosoton nettisivun laskurin tällä hetkellä näyttämät) 27 kertaa.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160247/15a_VN_Itameristrategia.pdf

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

14.10.2017

Väinö Castrén: Eurooppalainen ratayhteys ja Suomenlahden suurkaupunkipari

 

Väinö Castrén, 13.10.2017

Ratayhteys Tallinnasta Baltian halki Keski-Eurooppaan on rakenteilla. Samaan aikaan Suomessa vatvotaan nykyaikaisen tunnelin tarvetta Suomenlahden ali, vaikka se tarjoaa liikennemuodon jonka vertaista ei ole tehokkuudessa ja ekologiassa. Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että moni ei osaa ääneen ajatella sen mahdollistamia etuja tulevaisuudessa. Onneksi asia ei ole aivan vailla julkisuutta. Tunnelin selvittelyä on julkisorganisaatioidenkin toimesta teetetty joidenkin vuosien ajan.
Meidän suomalaisten tulee herätä tällaisen väylähankkeen ja sen parhaiden vaikutusten edistämiseen. Tarvitaan laajaa ja aktiivista julkista keskustelua. Nyt on käsillä viimeiset tilaisuudet aloittaa!

Kaupunkipari vai suurkaupunkipari?
Suomen ja Viron pääkaupunkiseutujen välinen ja niiden sisäinen tavoitettavuus voi olla enintään puoli tuntia lisättynä jatkokävelyllä. Virallisille selvityksille on olettamuksena, että suorin tunneli on nopein, eikä kaikkia seutukaupunkeja haluta osallisiksi. Matkat päättyisivät Helsingissä maanalaisille asemille jatkuen liukuportaissa kadulle, jolloin kokonaismatka-aika kasvaa ruuhkissa ja vaihtolaitureilla yli puolen tunnin. Asumisen, palveluiden ja työpaikkojen kasvualueita on Helsingissä tarjolla vain rajoitetusti kohtuullisilla etäisyyksillä ja ympäristöillä nykyisten maankäyttötavoitteiden toteuduttua. Yhdyskuntarakenne ei pääse kehittymään monikeskuksiseksi vanhan liikennejärjestelmän takia, ja matkustajamäärien kasvu lisää liikennehäiriöitä. Helsinki ja Tallinna kehittyvät kaupunkiparina – eivät suurkaupungin osina. Seutukaupungit jäisivät esikaupungeiksi.

Suurkaupungissa on liikkumisen verkko

Kun tunneli rakennetaan Kirkkonummen ja Espoon kautta, on matka-aikatavoitteen piirissä eri ajoreiteillä Helsingin Päärautatieaseman lisäksi rantaradan suunta jopa 20 minuutissa, Pisara-radan valmistuttua Hakaniemi ja Töölö sekä suorien Tallinna-seutujunavuorojen palvelemina Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo ja Lohja. Verkottuneet julkiset yhteydet tukevat myös Helsingin kehittymistä, sillä sisäiset nopeat kaupunkijunat sallivat tulevaisuudessa puolen tunnin matka-ajan jopa Nummelasta, Karjaalta ja Tammisaaresta. Seudun läntiset kaupungit saavat edellytykset kehittyä Helsingin ja Tallinnan välissä osiksi suurkaupunkiparin kaksoiskeskustaa.

Pääradan kaupungit saavat vaihdottoman yhteyden Tallinnaan, kun Pisararadan kautta tai jo Pasilassa voi liikenne jakautua tunneliradalle. Sama koskee suoraa yhteytä lentoasemalta Tallinnaan ja kansainvälistä kaukoliikennettä. Uusi Eurooppa-junan asema olisi Aalto-Tapiola, josta on Jokeri- ja Metroyhteys Helsinkiin ja Espooseen.

 

Muita vaikutuksia

Mannertunnelin rakentamisessa varaudutaan seutuliikennerataan ja sen asemiin. Tallinna-Helsinki Express-junat ajavat eurooppalaisilla raiteilla pysähtymättä väliasemilla. Suuri ajonopeus korvaa linjauksen lisäpituuden ja uusitulta kansainväliseltä Päärautatieasemalta päästään heti kadulle ja kantakaupungin vaihtolinjoille.

Lyhyen meritunnelin kapasiteetti on pidempää tunnelia parempi, jos turvallisuussyistä meren alla ajaa vain yksi juna suuntaansa. Kirkkonummelta pääsevät rahtijunat Helsinkiin ja rantaradalle tai uudelle Siuntio-Lohja-Salo oikoradalle ja Hyvinkäälle ruuhkaisen pääradan ohi. Ratapihat sijoitetaan lähelle meritunnelin suuta eri liikenneväylien yhteyteen. Rantaradalta matka-ajat Rail Balticille lyhenevät kun ei kierretä Helsingin kautta, mikä edistää Turun ja Tukholman suunnan liikennettä.

 

Kustannuksista ja rahoituksesta

Kirkkonummen tunnelilinjaus ei nosta rakennuskustannuksia, koska kallis merenalainen tunneliosuus on lyhyempi ja mantereen alla rakentaminen on halvempaa. Helsinki-linjausta rasittavat kalliit maanalaiset asemat.

Euroopan Unioni tahtoo ja siis rahoittaa tunnelia, mikä edellyttää parasta yhdyskuntakehityksen lisäarvoa. Kirkkonummi-linjaus on Helsinki-linjauksen edut sisältävä, mutta haittojen sijasta paljon tarkoituksenmukaisempi kestävää tulevaisuutta ajatellen. Rakentaminen soveltuu jaksotusten ja tekniikan vaihtoehtojen puolesta kotimaisille urakoitsijoille. Kokonaisrakennusaika lyhenee meritunnelin lyhentyessä. Siltä osin kuin mannerrataa voidaan tehdä maan pinnalla, on ratayhteys erityisen edullinen. Vaihtoehtojen vaikutuksissa on merkittävä ero: verkottuneessa, monikeskuksisessa kaupunkirakenteessa menestyy myös Helsinki pääkeskuksena parhaiten.

Kaikki voittavat. Metropolin kasvu on kansantalousetu, joka nopeasti kompensoi ne liitännäispanostukset, joita tarvitaan joka tapauksessa seudun ja Suomen muunkin tie- ja rataverkon modernisointiin.

Kansainvälisesti houkutteleva suurkaupunkipari olisi Suomenlahden helmi!

Väinö Castrén

Kirjoittaja on BaltiRail -yhdistyksen puheenjohtaja ja arkkitehti, eläkkeellä Helsingin Kaupungin Rakennusviraston esisuunnittelutoimiston jaospäällikön ja kehittämisyksikön arkkitehdin toimista – virkatehtävinä olivat mm. kaavoituksen seuranta ja julkisen rakentamisen valmistelu.

 

14.04.2017

Tunnelikeskustelusta – tai sen puutteista

Väinö Castrén, 14.4.2017

Vaihtoehtojen vertailu

Kiusallinen piirre tunnelin linjausvaihtoehtojen julkisessa esittelyssä on vaihtoehdottomuus. Yleensä piirretään kartalle tai puheilla vain Helsingin ja Tallinnan välinen suora viiva. Suomenlahtitunnelia koskevassa keskustelussa on vältetty lyhyimmän eli Kirkkonummi-tunnelin käsittelyä, vaikka ratkaisevat ominaisuudet eri vaihtoehdoissa puoltavat sitä. Niin kauan kuin Suomen rataverkon ja pääkaupunkiseudun maankäytön yleisratkaisuista  ei ole edes käyty julkista debattia, vaikka Rail Baltica on toteuttamassa kansainvälisen ratayhteyden manner-Eurooppaan ja kaikki vaihtoehtoiset tunnelilinjaukset pitäisi olla tasapuolisesti esillä. Muuten tulee vaikutelma julkisen mielipteen manipuloinnista ja vapaan valinnan haittaamisesta.

Kriteereitä

Matka-aika Helcity-Talcity on sama ja rakentamisen kustannus on sama molemmissa vaihtoehdoissa meren alaisen ja tarvittavan mantereenalaisen tunnelin osuuksien summana.  Rahoitus on sama molemmissa eli pääosin EU (kunhan neuvotteluissa päästään asiallisiin lukuihin). Kustannuseroa syntyy mm maanalaisten asemien tarpeesta Helsingissä. Lyhyt meritunneli on nopein ja helpoin rakentaa. Mannertunneli on helpompi rakentaa ja halvempi yksikkökustannuksiltaan kuin merenalainen. Mannertunneli voidaan tehdä useammassa jaksossa ja kotimaisemmin urakoitsijoin kuin erikoiskalustoa vaativa meritunneli. Suomen veronmaksajat eivät maksa tunneliradasta juuri mitään, koska se on EU: n TEN-T hanke ja rahoituskohde.

Matka-ajoista

Lyhyessä tunnelissa matkustusaika Viron ja Suomen välillä on nopeinta, ajonopeudesta riippuen jopa alle 20 minuuttia, kun taas pitkässä tunnelissa ja maan alta kadulle pääsee parhaimmillaankin aamuruuhkassa puolessa tunnissa – tosin jatkoyhteydet pääradoille lisäävät seutumatkojen pituutta. Kirkkonummen  kautta sekä express- että seutujunat junat saapuvat Pasilassa pintaraiteille ja pääsevät sekä Pisara-radan asemille että Kansainväliselle uusitulle Keskusasemalle, jossa seuturaiteiden poistuttua on runsaasti uutta palvelutilaa matkustajille. Merkittävä etu Kirkonummen linjaukselle on se, että Espoosta ja Kirkkonummelta pääsee suoraan Tallinnaan alle puolessa tunnissa vaihtamatta Helsingin kautta. Jos meritunnelin ajonopeustavoitetta hidastetaan esimerkiksi turvallisuussyistä alle 240 km/h:sta, tulee lyhyemmän tunnelin matka-aika selvästi edullisemmaksi suuren ajonopeuden takia maatunnelissa Kirkkonummelta Pasilaan.

Kansalliset kriterit

Kirkkonummen kautta Suomen kansainvälinen rahtiliikenne pääsee Helsingin ja Pääaradan ahtauden ohi uuden Siuntio-Lohja oikoradan ja Hyvinkään radan kautta. Tämä on tärkeää rahtikuljetusten kasvuodotusten takia erityisesti pitkällä aikavälillä (Lappi, Jäämeri). Sama rata johtaa myös Hangon ja Kantvikin satamiin, mikä huoltovarmuussyistä on myönteistä. Uusi oikorata yhdistää Turun uuden radan Suomenlahtitunneliin lisäten Lounais-Suomen kasvuedellytyksiä ja Tukholma – Tallinna liikennepalveluja. Lyhyemmän tunnelin välityskyky on 1,3 -kertainen pitkään verratuna, jos tunnelissa saa ajaa kerrallaan vain yksi juna suuntaansa turvallisuussyistä. Häiriö- ja pelastustilanteita ajatellen lyhyempi on tietysti myös parempi.

Merkittävin vaikutus Kirkkonummi-linjauksessa on se, että kahden pääkaupunkiseudun kehitys kaksoismetropoliksi saa lyhyimmän yhteyden varassa parhaat edellytykset ja mahdollisuudet maankäytön järjestämiselle.

01.12.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta joulukuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 22.12.2016 Liettuan uusi liikenneministeri Rokas Masiulis linjaa, että Liettuan on kiireesti parannettava mainettaan Rail Baltic -projektissa. Liikenneministeriön ja Liettuan rautateiden riitely esti vuosien ajan tolkullisen päätöksenteon Vilnassa:

The first thing to be fixed is Lithuania’s reputation. Lithuania was accused — perhaps in part rightly, but, I am sure, in part wrongly — of acting as a brake on Rail Baltica. We did not always find agreement among ourselves: the ministry was at odds with the railway operator and the latter locked itself in a fortress, and we in Lithuania did not do our homework to look solid from outside.”

Masiuliksen käynnistämät selvitykset Liettuan Rautateiden sisäisistä väärinkäytöksistä ovat myös edistyneet. Ernst & Youngin selvityksen mukaan Liettuan rautateiden ja sen tytäryhtiöiden sisäinen laskutus vuosina 2011-2015 oli 429 miljoonaa euroa, ja suuri osa näistä liiketoimista on toteutettu ilman EU:n lainsäädännön edellyttäämää kilpailutusta. Ongelmia on myös Liettuan rautateiden Venäjältä hankkiman liikkuvan kaluston laskutuksissa, lukuisista pienemmistä epäselvyyksistä puhumattakaan.

  • 18.12.2016 Uusi Moskovan ja Berliinin yhdistävä junayhteys otettiin käyttöön eilen. Rail Balticin kannalta on merkillepantavaa, että junassa käytetään Talgon valmistamaa sekä 1435 mm  että 1520 mm raideleveyksillä toimivaa kalustoa, jolle saattaisi olla käyttöä myös Rail Balticin jatkoyhteyksien järjestetämisessä. Varsovan ja Berliinin välisen radan liikenteen lisääntyminen varmistanee myös sen, että ko. rataosuuden parantamiseen löytyy sekä kiinnostusta että rahoitusta.

Tästä on kysymys:

Kuvia junan ensimmäisen junan lähtöseremonoista voi katsoa vaikka European Pressphoto Agencyn tai Sputnik Imagesin  sivuilta.

• Eestissä käydään edelleen keskustelua Rail Balticin linjauksesta. Suuri joukko mielipidevaikuttajia vaatii että rata pitäisi linjata Tarton kautta koukaten, eikä suoraviivaista Pärnun kautta kulkevaa reittiä joka on 85 km lyhyempi. Zimmermann painottaa, että hankkeen rahoittaja EU vaatii suorinta mahdollista linjausta, ja lisäksi Tarton kautta koukkaaminen tulisi erittäin kalliiksi koska nykyinen 1520 mm radan ratakäytävä on niin kapea että vanhan radan viereen rakennettavien 1435 mm raiteiden tieltä jouduttaisiin purkamaan suuria kiinteistöjä. Myös eritasoliittymien rakentaminen olisi työlästä.

• Riikan ja Tallinnan välillä ei ole matkustajaliikennettä, ja tämä johtuu tariffipolitiikasta. Nykyisen systeemin mukaan samalla kalustolla ei voida yrittää maiden välistä rajaa, vaan matkustajat joutisivat vaihtamaan junasta toiseen Eestin ja Latvian rajalla. Zimmermannin mukaan 1520 mm rata ei ole ongelma, mutta liikkuvaan kalustoon ja EU:n lainsäädäntöön liittyvät ongelmat pitäisi saada ensin ratkaistua. Jos ja kun Rail Balticin linjaus kulkee Pärnun kautta, Tarton ja Riikan välisen henkilöliikenneyhteyden avaaminen 1520 mm radalla olisi hyvinkin perusteltua.

• Zimmermann kritisoi Oleg Ossinovskyn Latvian rautateille myymää kalustoa, joka ei olisi läheskään niin laadukasta kuin Ossinovsky väittää. Kuten muistamme, elokuussa 2015 Latvian Rautateiden silloinen toimistusjohtaja Ugis Magonis sai potkut sekoitettuaan omat ja firman rahat ostaessaan Ossinovskilta dieselvetureita Latvian Rautateille.

• Vuonna 2012 eestiläiset suunnittelivat konttijunayhteyden avaamista Baltian halki etelään ja itään. Latvialla ja Liettualla on tällaiset yhteydet toiminnassa.  Suomen vientiteollisuuden yhtiöt olivat kiinnostuneita eestiläisten hankkeesta, mutta projekti kuivui kasaan Liettuan Rautateiden kieltäydyttyä yhteistyöstä.

• Zimmermannin mukaan Suomesta kulkee Eurooppaan noin 300 000 rekkaa vuosittain, näistä 200 000 Saksaan ja loput 100 000 Itä-Euroopan ja Italian suuntaan. Yhteen Rail Baltic -junaan mahtuu 40 rekkatraileria, joten potentiaalia kyllä riittää. Rail Balticin avaaminen parantaisi tilannetta myös Via Balticalla, jossa puolalaisten rekkakuskien kolonnat estävät ohitukset ja muodostavat jatkuvasti vaaratilanteita.

• Reilun 100 kilometrin osuus Liettuan ja Puolan rajalta Bialystokiin on myös Zimmermannin mukaan suuri ongelma Rail Balticille, koska Puola on enemmän kiinnostunut maan etelä- ja länsiosien rataverkoston remontoimisesta. Bialystokista Liettuan rajalle johtava rataosuus on surkeassa kunnossa, ja sen uusiminen on erittäin vaativa operaatio alueella sijaitsevien luonnonpuistojen takia.

uusisilkkitie-lapinkansa-fi

Lähde: Lapinkansa.fi 17.12.2016

”The situation in this company is extremely difficult, so changes in the LG’s management were due back yesterday. An urgent decision was taken to recall the management board as there was not a second to lose. LG’s operations have been entangled in suspicious deals and non-transparent decisions for years. ” 

Tänään Masiulis nimitti Liettuan Rautateille uuden johtokunnan, vanhan johtokunnan viisi jäsentä on vapautettu tehtävistään. Liettuan liikenneministeriön tiedote asiasta löytyy täältä, ja Liettuan Rautatiet kommentoi henkilövaihdoksia täällä.

Uutistoimisto BNS raportoi että Liettuan rautateillä oli noin miljoonan euron vuotuinen budjetti, jolla rahoitettiin sosialidemokraattisen puolueen johtohenkilöiden vaalipiireissä toteutettuja projekteja. Näistä lahjuksista olisivat hyötyneet mm. edellisen hallituksen liikenneministeri Rimantas Sinkevicius ja pääministeri Algirdas Butkevicius.

Liettuan uuden hallituksen muodostaminen on osoittautunut vaativaksi urakaksi. Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Algirdas Butkevicius on yrittänyt löytää puolueensa riveistä kelvollista oikeusministeriehdokasta, ja tällä hetkellä tarjolla on jo neljäs kandidaatti, jonka CV:stä ei toivottavasti enää löydy rattijuoppoilua eikä läheisiä yhteyksiä ”maineeltaan epämääräisiin” liikemiehiin. Butkeviciuksen itsensä pitäisi olla uuden hallituksen puolustusministeri.

Lisää tietoa näistä asioista löytyy Organized Crime and Corruption Reporting Projectin eli OCCRP:n nettisivulla julkaistusta englanninkielisestä uutisesta ja vaikkapa Baltic Timesin Liettua-uutisista.

  • 4.12.2016 Uusi Moskovan ja Berliinin välillä kulkeva junayhteys avataan lauantaina 17.12.2016. Valkovenäjän ja Puolan rajalla junan raideleveys vaihdetaan venäläisestä 1520 millimetristä eurooppalaiseen 1435 millimetriin Talgon kehittämällä raideleveyden säätötekniikalla, jolla operaation pitäisi onnistua 20 minuutissa. Talgon säätötekniikan toimivuutta ehditään siis testaamaan ja hiomaan useamman vuoden ajan ennen kuin Rail Balticin ja FinEst Link -tunnelin teknisistä ratkaisuista päästään tekemään päätöksiä.
  • 3.12.2016 Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet eli Lietuvos Gelezinkeliai ovat viime vuosina sabotoineet menestyksekkäästi Rail Balticin etenemistä. Ensi viikolla työnsä aloittavalla liikenneministeri Rokas Masiuksella on edessään kova urakka asioiden korjaamiseksi, mutta ainakin alku on lupaava. Eilen käytyjen neuvottelujen jälkeen Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka jätti eronpyyntönsä:

”Assuming responsibility for the company, I resign from the CEO office. Without political support and the approval of strategic decisions, it is impossible to achieve the objectives important both to the company and the state.”

Baltitrailin valistunut arvaus on, että Dailydkan kanssa samalla ovenavauksella LG:n pääkonttorista joutuu poistumaan muitakin vanhan kaartin johtajia, ja siivousoperaatio tulee koskemaan myös liikenneministeriön virkamieskuntaa. Ensi viikolla työnsä aloittavan hallituksen uudistuksilla on presidentti Dalia Grybauskaiten täysi tuki.

Rail Baltic -projektin Liettuan toimintojen tervehdyttäminen on varmasti uuden liikenneministerin prioriteettilistan kärjessä. Myös Orlen Lietuvan ja Liettuan rautateiden yli 10 vuotta kestänyt rautatierahteja koskeva riita olisi hyvä saada päätökseen. Mazeikiain öljynjalostamoa operoiva Orlen Lietuva on Liettuan suurin veronmaksaja, ja Liettuan rautateiden toiminta ei ole ollut viime vuosina kovinkaan asiakaslähtöistä. Tämän erimielisyyden ratkaiseminen parantaisi myös Puolan ja Liettuan välisiä suhteita, ja voisi lisätä Puolan intoa toteuttaa oma osuutensa Rail Balticista.

Lopuksi Youtube-video viime viikolla Riikassa pidetystä Rail Baltic -konfferenssista:

  • 1.12.2017 Slush-tapahtuma on laajentunut alkuaikojen nörttifestivaalista kattamaan mitä vaan tärkeitä asioita. Peter Vesterbacka markkinoi tunneli-projektia väsymättä, ja jos joku ihmettelee että miksi tunneli pitäisi rakentaa, Vesterbackan perustelu kuuteen sanaan tiivistettynä on tällainen:

There is no reason why not.

Yksityiskohtaisempaa perustelua kaipaavat voivat lukea laajemman version Vesterbackan visiosta Nordic Investment Bankin nettisivulta.

Slushissa esiintynyt legendaarinen pääomasijoittaja Steve Jurvetson tukee Vesterbackaa, ja vertaa Helsinki+Tallinna yhdistelmää San Fransiscoon ja Silcon Valleyyn. Jurvetsonin vanhemmat pakenivat Eestistä vuonna 1944 ennen Neuvostoliiton miehitystä, ja vuonna 1967 syntynyt (esimerkiksi Teslan hallituksen jäsenenä toimiva) Steve on luonut uransa ja omaisuutensa Kaliforniassa. Steve Jurvetson oli myös ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen Eestin e-kansalainen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.10.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 29.10.2016 Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelihankkeen eli FinEst Link -hankkeen toteutettavuusselvityksen kilpailutus löytyy nyt Hilmasta. Tästä on kyse:

The purpose of this Invitation to Tender is to request tenders on comparative impact analysis of the proposed tunnel between Helsinki and Tallinn. The physical, economic and environmental constraints for this analysis are coming from other subprojects of this FinEst Link-project. The aim of these analysis is to look for the larger impacts that the tunnel would have on Finnish and Estonian, and European economies, regional development, demographics and transport infrastructure. The analysis is divided to three parts: background estimations, comparative impact analysis and standard cost-benefit analysis.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid arvioi samassa yhteydessä että Rail Balticia aiemmin kohdanneet ongelmat on syytä jättää taakse, ja keskittyä yhteyden rakentamiseen. Baltiassa on nyt kaksi naispresidenttiä, ja molemmat tukevat erittäin vahvasti ja näkyvästi Rail Balticia. Toivottavasti myös Liettuan liikenneministeriön johtoon saadaan yhtä fiksusti ajattelevaa ja toimivaa Girl poweria.

[conspiracytheorizin’]Puolan ja Suomen aktivoituminen Rail Balticissa ei tietysti ole ollenkaan huono idea, mutta Liettuan esityksiin on pakko suhtautua pienellä varauksella. Kun Euroopan Komission on ilmeisesti torpedoinut lopullisesti Liettuan vaatimuksen Kaunas-Vilna -yhteyden liittämisestä meneillään olevaan Rail Baltic -hankkeeseen, Liettua suunnittelee mahdollisesti Puola -kortin käyttöön ottamista. Toivottavasti Liettuan tuleva hallitus ja uusi liikenneministeri ovat tilanteen tasalla, eivätkä suvaitse Liettuan liikennevirkamiehiltä enää mitään ”Kyllähän me rakennetaan Rail Baltic myös tänne Liettuaan, mutta vasta sitten kun Puola on ensin laittanut omansa kuntoon” -politikointia.[/conspiracytheorizin’]

  • 29.10.2016 Rail Balticin sotilaspoliittisen merkitystä ovat viime aikoina nostaneet esille ennen kaikkea Kremlin näkökantoja levittävät propagandamyllyt. Toiselta kantilta asiaa tarkastelevien USA:n ja NATO:n näkökulma käy esiin konservatiivista linjaa pitävän Jamestown Foundationin artikkelissa, jota on kierrätetty monilla muillakin nettisivustoilla. Vaikka Venäjä ja NATO ovat eri mieltä lähes kaikista maailman asioista, Rail Balticista vallitsee liikuttava yksimielisyys: Rail Balticilla on merkitystä Baltian maiden sotilaspoliittiseen asemaan.

Liettuan parlamenttivaalien toinen äänestyskierros tuotti yllätystuloksen, kun keskusta-oikeistolainen ”Peasants and Greens party” sai muutosta halajavalta Liettuan kansalta veretseisauttavan vaalivoiton. Sosialidemokraattien valtakausi siis päättyi, mutta valitettavasti tulevavan hallituksen linjauksista ei ole mitään tietoa. Uuden valtapuoleen voimahahmo Ramunas Karbauskis lupasi ennen vaaleja pysäyttää liettulaisten maastamuuton (Liettuan väkiluku on on laskenut 10 vuodessa 3,3 miljoonasta 2,9 miljoonaan), ja esitti muitakin yllättäviä vaalilupauksia:

In the weeks leading up to election, Karbauskis said a Peasants and Greens government would take a more active role in the economy, among other things by creating a monopoly on alcohol sales and establishing a state-owned bank to compete with commercial ones.

Toivottavasti Liettuan tuleva pääministeri ja liikenneministeri ymmärtävät Rail Balticin päälle.

  • 9.10.2016 Latviassa toimiva putinilaisen propagandan äänitorvi nasha.lv on ottanut kantaa Rail Baltic -hankkeen etenemiseen.  Kirjoituksen mukaan hankkeessa ei ole taloudellista järkeä, joten radan todellinen tarkoituksen täytyy olla NATOn joukkojen ja varustuksen nopean siirtelyn mahdollistaminen Baltiassa. Niinpä uutinen on otsikoitu räyhäkkäästi ”Rail Baltic – Baltia valmistautuu sotaan Venäjää vastaan”.  Venäjän viime aikojen toimet Kaliningradissa toki antavatkin Baltian maille ja Puolalle hyvän syyn pitää huolta sotilaallisesta valmiudestaan.

Liettuan vaaleissa sosiaalidemokraattien odotetaan menettävän asemiaan, ja Rail Baltic -hankkeen etenemistä jarruttaneista liettualaisista poliitikoista monet ovatkin olleet paikallisen demari-puoleen edustajia. Valitettavasti Liettuan poliittinen kartta on niin sekava, että sosiaalidemokraattien mahdollisen vaalitappion seuraamuksia on mahdotonta ennakoida. Voi olla että Rail Baltic -asiat lähtisivät etenemään paremmin, tai vaihtoehtoisesti asiassa voitaisiin päätyä ojasta allikkoon.

Englanninkielisen yhteenvedon Rail Balticin edistymisestä vuosina 2006-2016 voi lukea nurkkaresearch -sivustolta.

Helpomminkin nämä asiat olisi voinut hoitaa, mutta toivottavasti nyt Rail Baltic -projektissa päästään nyt siirtymään politikoinnista radanrakennukseen.

  • 8.10.2016 Euroopan Komission Innovation and Networks Executive Agency eli INEA (joka on Trans European Transport Networkin eli TEN-T:n seuraaja Euroopan Komission hallinnossa) on aloittanut selvitykset Liettuan toiminnasta Rail Baltic -projektissa. INEA:n mukaan Liettuan viivyttely olisi Connecting Europe Facilityn toimintaa ohjaavien sääntöjen vastaista, ja syyskuun loppuun asetetusta äärimmäisestä takarajasta lipsuminen olisi ollut viimeinen pisara. Nyt INEA alkaa selvittää Liettualle jo myönnetyn 320 miljoonan euron rahoituksen vähentämistä tai peruuttamista ja takaisinperintää.

Liettuan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas – joka tunnetaan myös saavutuksistaan moottoriurheilun saralla – lupailee että sopimuksen allekirjoittamista voidaan käsitellä hallituksen kokouksessa, mutta hallituksen jäsenten ulkomaanmatkojen takia seuraavan kokouksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä voitu päättää.

Tilanne on kimurantti. Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautateiden johto käyvät veristä valtataistelua, Euroopan Komissio uhkaa peruuttaa satojen miljoonien rahoituksen Liettualle, ja maassa on tänä viikonloppuna eduskuntavaalit. Valistunut arvaus ensi viikon tapahtumista:

• Jonkun Liettuan rautateiden edustajan nimi saadaan Rail Baltic -sopimukseen jo maanantai-iltana, tai vähimmillään sopimuksen allekirjoittamisen ajankohta julkistetaan

• Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä Liettuan rautateillä ja Liettuan liikenneministeriössä ”some heads are gonna roll

Henkilöstöuutisia odotellessa kannattaa katsoa RB Railin viime keskiviikkona pitämästä tiedotustilaisuudesta tehty videotallenne:

  • 7.10.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka ei ole vieläkään allekirjoittanut Baltian maiden välistä Rail Baltic -sopimusta. Jupakasta on monenlaisia erilaisia näkemyksiä:

Postimees.ee: Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Nerijus Kaucikas selitti allekirjoituksen viivästymisen johtuvan teknisistä syistä. Pääjohtaja Dailydkan mukaan Liettuan rautateiden hallituksen pitäisi ensin tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä. Eestin liikenneasioista vastaava ministeri Kristen Michal ei ymmärrä viivästystä alkuunkaan, koska Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on jo pistänyt nimensä paperiin.
rzd-partner.ru: Liettuan rautateiden pääjohtajan neuvonantaja Darius Tarasevichyus vahvisti (Venäjän rautateiden omistamalle) rzd-partner.ru tietotoimistolle, että sopimuksen allekirjoittamista haitanneet esteet saadaan ratkaistua maanantaina. Näin ollen sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkuviikosta.
bns.lt: Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka lupaa allekirjoittaa sopimuksen jos hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas määrää. Dailydkan mukaan sopimus olisi kuitenkin Liettuan rautateiden kannalta erittäin epäedullinen, ja tässä asiassa Dailydka taitaa olla oikeassa.

I have to trust the words of my colleagues that it will happen. It is a fact, however, that we have failed to fit in set terms. And so I have a question – what happens if Lithuania does not sign the agreement? I believe they will.”

Jos Liettuan liikenneministeriö ei saa Liettuan Rautateiden johtoa ojennukseen, Baiba Rubesa asettaa toiveensa Euroopan Unioniin:

If Lietuvos geležinkeliai does not sign the document, the EU will have something to say about it.”

Jos EU yltyisi kiristämään Liettuaa yli 8 miljardin euron EU-rahoituksen jäädyttämisellä, olisi Liettuan valtiojohdolla kova paine vaihtaa Lietuvos Gelezinkeliain johto. Samalla voitaisiin laittaa ojennukseen Liettuan Rautateiden ja Orlen Lietuvan välinen kiista. Päätöksiä olisi hyvä tehdä ennen ensi viikonlopun vaaleja.

Odotan silmä kovana Tallinna–Helsinki-tunnelin etenemistä.”

Toivottavasti presidentti Kaljulaidin viisivuotiskauden päättyessä FinEstLink -hanke on noussut esimerkiksi siitä, kuinka EU-rahoituksella toteutettavat monikansalliset hankkeet voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tehokkaasti ja ripeästi.

  • 3.10.2016 Baltian maiden välisessä Rail Baltic -sopimuksessa on nyt kahdeksan allekirjoitusta yhdeksästä, vain Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasis Dailīdkan nimikirjoitus puuttu paperista. Liettuan rautatiet vaatii edelleen että kaikki Rail Baltic -kilpailutuksia koskeva päätöksenteko pitäisi keskittää RB Railille, vaikka pitkällisen kinaamisen jälkeen syyskuussa saatiin sovittua että Liettua ja Eesti voivat järjestää osan kilpailutuksista omissa maissaan. Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on se, että Liettuan liikenneministeriön lisäksi myös Liettuan rautateiden omistaman RB Statyba -yhtiön edustaja on jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen.
  • 1.10.2016 Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus allekirjoitettiin eilen, uutisoi Baltic Times:

Details of financing and implementation for the Rail Baltica railroad project have been finalised and the agreement was signed today in the three Baltic capitals”, Baltic joint venture RB Rail CEO Baiba Rubesa informed Saeima European Affairs Committee today.

However, Baltic News Network raportoi asiasta tarkemmin:

It may seem that this day is a dramatic date, but I would like to clear some of the drama,” – Rubesa said, adding that the agreement has been reached and technical work will follow soon to ensure all nine Baltic institutions sign the document.

Sopimusta ei oikeasti siis saatu allekirjoitettua eilen, vaan omissa pääkaupungeissaan palaveria pitäneet Baltian maiden edustajat pääsivät RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Alkuperäisenä tavoitteena oli kaiketi järjestää allekirjoitustilaisuus Riikassa 30.9.2016 ja poksautella samppanjapullot historiallisen läpimurron kunniaksi, mutta tälläkään kertaa neuvottelut eivät sujuneet Strömsö-tyyliin.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan haasteena on tähän asti ollut Brysselin linjausten ajaminen läpi Baltiassa. Nyt Rubesa joutuu ensimmäistä kertaa miettimään, kuinka selittää sopimuksen allekirjoittamisen absoluuttisesta takarajasta lipsuminen Euroopan Komissiolle.

Liettuan sekava tilanne käy toki selityksestä ainakin jonkin aikaa. Sopimukseen olisi tarvittu Liettuan liikenneministeriön, Liettuan rautateiden ja Liettuan Rail Baltic -yhtiön edustajien allekirjoitukset, ja Liettuan liikennepäättäjät eivät nyt ehdi muilta kiireiltään allekirjoitushommiin. Viikon päästä pidettävät vaalit lisäävät oman mausteensa soppaan.

EDIT: Keskiviikkona 5.10.2016 klo 10.30 pidetään Riikassa tiedotustilaisuus, jossa RB Railin ja kaikkien Baltian maiden edustajat valottavat Rail Baltic -sopimuksen tilannetta.

In the opinion of Lietuvos Gelezinkeliai, all of the management functions and accountability should be handed over to RB Rail in order for the project to be successfully implemented. The alternative suggestion of successful implementation of the project in every individual Baltic state did not work out – Lithuania has made substantial progress in the project work, while Latvia and Estonia have hardly started.” (Albertas Simonas, Lietuvos Gelezinkelia)

Tämän lisäksi Liettuan rautatiet haluaisi siirtää suorassa omistuksessaan olevan (Liettuan Rail Baltic -asioista vastaavan) RB Statyba -yhtiön liikenneministeriön omistukseen. Vasta tällaisten kommervenkkien jälkeen Liettuan rautatiet olisi itse oikeutettu osallistumaan Rail Baltic -tarjouskilpailuihin. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on nyt vasta sisäistänyt, että Brysselin rahoituksen saamisen ehtona on myös EU:n lainsäädännön noudattaminen. Liettuan liikenneministeriön valaistumista näissä asioissa saamme vielä odotella.

Tässä Liettuan liikenneministeriön vastaus LG:n ehdotukselle:

The Rail Baltica project is managed by the state, not by Lietuvos Gelezinkeliai. The negotiations have taken place and have been confirmed. We do not comment on Lietuvos Gelezinkeliai’s opinion.” (Ricardas Slapsys, Liettuan liikenneministeriö)

Stay tuned for the next episode…

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.05.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta toukokuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 30.5.2016 Latvian liikenneministeriön alivaltiosihteeri Dins Merirands kertoo että Baltian maiden hallitusten välisestä Rail Baltic -sopimuksesta käydään intensiivisiä neuvotteluja, mutta varoittaa että ei ole mitään syytä odottaa nopeaa ratkaisua. Uutistoimisto LETAn mukaan Merirands painotti sopimuskokonaisuuteen sisältyvien yksityiskohtien määrää, ja erityisesti vältti syyttämästä Liettuaa kapuloiden laittamisesta rattaisiin:

Dins Merirands, the deputy state secretary of the Latvian Transport Ministry, said intensive consultations were under way between the three countries, but avoided criticizing Lithuania for putting a spoke in the wheel.

  • 29.5.2016 Alla oleva Rail Baltic -promovideo ladattiin Youtubeen viikonlopun aikana, mutta siinä esitettävät lausunnot eivät ole aivan tuoreita. Latvian liikennenministeriön näkemyksen esittää liikenneministeri Anrijs Matiss, jonka virkakausi päättyi hallituksen kaatuessa viime vuoden lopulla.

Valitettavasti Liettua haraa vieläkin vastaan, mutta siitä ei ole tietoa onko Liettuan vaatimuslistalla arvonlisäverojen jakamisen lisäksi edelleen myös vaatimus Vilnan yhteyden sisällyttämisestä sopimukseen. Liettuan liikenneministerin mukaan arvonlisäverojen jakaminen olisi ainoa auki oleva asia neuvottelupöydällä, mutta on mahdollista että liettualaiset pitävät Vilnan sivuraiteen sisällyttämistä projektiin jo ”saavutettuna etuna” josta ei olisi enää tarvetta neuvotella erikseen.

Ensi maanantain kokouksesta tuskin kannattaa odotella suuria uutisia. Dins Merirandsin kommenttien mukaan tällä hetkellä varaudutaan jo siihen että vain kaksi maata allekirjoittaisi sopimuksen kesäkuussa, ja kolmas joskus myöhemmin:

”It is planned that the agreement will be signed in June. It is not excluded that first a bilateral agreement might be signed, and the third country might join later.”

  • 26.5.2016 RB Rail AS:n vuoden 2015 lopussa päättyneen ensimmäisen tilikauden vuosikertomus tilinpäätöksineen löytyy täältä. Yhtiöllä on ollut toistaiseksi toiminnassaan vain kuluja, eikä tilinpäätöksen numeroista löydykään mitään erityisen mielenkiintoista.

Vuosikertomuksen tekstiosiossa oli listattuna vuoden 2016 tavoitteet:

–  Significant progress in attaining the Company’s strategic milestone goals on time and in in good quality;
–  Shareholders´ agreement on the Construction Scheme to determine the role of the Company and then flesh out the split of responsibilities between the Company and the national entities;
–  Establish a transparent, legally adequate framework for timely, efficient and transparent project activity fulfillment as well as gain credibility with INEA partners on project sustainability – including further grant financing stages – to effectively and sustainably acquire financing in full;
–  Strengthen administrative capacity: transparent and professional establishment of the Management Board and other personnel by attracting qualified and experienced professionals, avoiding the politicization of the management.

Kaikille osapuolille kelpaavan osakassopimuksen muotoileminen ja allekirjoittaminen on koko Rail Balticin kannalta kriittisen tärkeää. Jos tämä projekti olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan, yhteisyritys olisi perustettu ja kelvollinen osakassopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo vuoden 2012 loppuun mennessä. Toivottavasti viimeiseksi tavoitteeksi kirjattu ”hallinnon politisoitumisen välttäminen” toteutuu, ja Rail Balticin tulevaisuudeen liittyvät epävarmuudet vihdoin hälvenevät.

  • 26.5.2016 Rautatieteknikka -lehden numerossa 2/2016 oli artikkeli Rail Balticista. Kirjoituksessa keskityttiin enimmäkseen Virossa tehtyyn työhön, ja artikkelin sanoma oli että Rail Baltic -hankkeen toteutuminen näyttää päivä päivältä realistisemmalta.
  • 21.5.2016 RB Rail AS on rekrytoimassa työntekijöitä Rail Baltic -projektiin, tällä hetkellä on auki kahdeksan vakanssia. Tehtäviä hakevilta edellytetään mm. kielitaitoa, korkeaa eettistä standardia sekä hyvää mainetta. Rautatieasioiden ymmärtämystä tai työkokemusta ei vaatimuslistassa mainita erikseen.

”All candidates must be fluent in Business English, have knowledge of one of the Baltic languages; be honest, have high ethical standards with an impeccable reputation; and be able to benchmark and apply best practices of large infrastructure projects and organizations.”

  • 21.5.2016 Korkean tason virkamiehet Baltian maiden liikenneministeriöistä ovat sopineet Rail Balticin vauhdittamisesta. Euroopan Komission suunnalta tulleen painostuksen jälkeen muotoiltu sopimus saatiin allekirjoitettua alkuviikosta Riikassa. Toivottavasti juhannukseen mennessä saadaan sovittua myös konkreettisista asioista, viime  vuosina on allekirjoitettu mittava määrä Rai Balticia koskevia julkilausumia ja aiesopimuksia, jotka ovat harvemmin johtaneet käytännön toimintaan.
  • 17.5.2016 Kuusi europarlamentaarikkoa on allekirjoittanut avoimen kirjeen Baltian maiden, Puolan ja Suomen pääministereille ja liikenneministereille. MEPit vetoavat ministereihin että maat tukisivat yksissä tuumin Rail Balticin toteuttamista niin, ettei Euroopan Komission tarjoamaa 85 % rahoitusta menetettäisi.

EDIT: Avoimen kirjeen allekirjoitti itse asiassa 16 MEPpiä, heidän joukossaan myös Merja Kyllönen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Sen sijaan 10 suomalaista MEPpiä ei pidä Rail Balticia niin merkittävänä asiana Suomen kannalta että olisivat pistäneet nimensä paperiin. Listaa kaikista suomalaisista Europarlamentin jäsenistä voi katsella täällä.

”Helsinki-Tallinna yhteyden lauttaliikenne on kasvanut erittäin nopeasti ja se on ollut ratkaiseva tekijä alueiden integroitumisessa kaksoiskaupunkikonseptin mukaisesti. Kiinteällä tunneliyhteydellä olisi merkittävä vaikutus integraation syvenemiseen.”

  • 11.5.2016 Huhtikuun lopulla Riikassa pidetyn Rail Baltica Corporate Governance -seminaarin esitysmateriaalit löytyvät täältä. Toivottavasti Baltian maat osaavat nyt toimia oikeaoppisen corporate governancen hengessä ja löytävät sovun tulevina viikkoina. Juhannusviikolla Rotterdamin TEN-T -päivillä Baltian maat sekä Suomi ja Puola pääsevät toivottavasti allekirjoittamaan sellaisen sopimuksen, jonka pohjalta Rail Baltic-työt saadaan vihdoin kunnolla käyntiin.

Positiivisin Rail Baltic -uutinen pitkään aikaan on Liettuan Liikenneministeriön linjan muutos. Liikenneministeri Rimantas Sinkevičius liputtaa nyt innokkaasti Rail Balticin puolesta, ja jopa kiittelee Catherine Trautmannia hankkeen eteen tehdystä kovasta työstä. Liettuan rauteteiden pääjohtaja Stasys Dailydkan kyyniset kommentit Sinkevcius sivuuttaa toteamalla, että saahan rautatieyhtiön pääjohtajalla toki olla omiakin mielipiteitä. Ilmeisesti Euroopan Komission uhkaukset Rail Baltic -rahoituksen takaisinperinnästä ja Baiba Rubesan vaatima nollatoleranssi korruption suhteen on vihdoin saanut Liettuan ruotuun.

Liettualaisten mukaan ”ainoa” este projektin etenemiselle on rataurakoista kertyvän arvonlisäveron jako, kaikesta muusta oltaisiin päästy jo yhteisymmärrykseen. Vuosien varrella Liettua on esittänyt monenmoista perustelua Rail Balticin jarruttamiselle, ja suurin osa näistä vaatimuksista on ollut täysin perustelemattomia. ALV:n jakaminen maittain (sen sijaan että kaikki ALVit menisivät RB Railin kotipaikan perusteella Latviaan) on kuitenkin hyvin perusteltavissa oleva vaatimus. Juridisia haasteita tällaisen järjestelyn toteuttamiseen varmasti liittyisi, mutta juuri tällaisten asioiden junailemisestahan juristeilla palkkaa maksetaan!

  • 5.5.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka kritisoi Rail Baltic koordinattori Catherine Trautmannia ja RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesaa. Dailydkan mielestä Trautmannin ja Rubesan pitäisi auttaa Baltian maita ja Puolaa Rail Baltic -projektissa, eikä keskittyä Liettuan toimien kritisoimiseen.

Trautmann on uhannut Rail Baltic -projetin tuen ja rahoituksen lopettamisella:

It’s hard for me to say why it was said this way. Perhaps something was taken out of context, because there are no reasons for this. And if she was misled by somebody, then it’s difficult for me to explain, because in principle, she should help us –- the Poles, Latvians, Estonians and Lithuanians –- to carry out the project faster and to solve a great deal of various problems. We are all good at criticizing,” Dailydka told BNS.

Rubesa ei edistä Baltian maiden yhteistyötä Dailydkan mielestä:

”She seems to be working for herself, not for the three states. It’s hard to say who she is representing [toim.huom. Baiba Rubesa edustaa Baltian maiden lisäksi luonnollisesti myös projektin rahoittavaa Euroopan Komissiota, ja vastaa siitä että Komission myöntämä rahoitus käytetään Baltian maissa asianmukaisesti]. That joint venture has become a kind of stumbling block instead of accelerating coordination actions,” Dailydka told BNS.

Catherine Trautmannin ja Baiba Rubesan lisäksi myös Latvia ja Eesti ovat eri linjoilla Liettun Rautateiden kanssa. Dailydka valittaa, että Latvia ja Eesti yrittävät estää Liettuan ja Puolan väliseltä rajalta Kaunasiin johtavan radan viestintäjärjestelmän rakentamista varten haetun 75 miljoonan euron rahoituksen myöntämisen.

• Euroopan Komission DG Moven johtaja Herald Ruijters tarjosi avauspuheenvuorossaan Baltian maille porkkanaa ja piiskaa. Ruijters hehkutti että Euroopan Komission yli 700 liikennehankkeen joukosta on valittu kuusi kärkihanketta, joista yksi on Rail Baltic. Tämän hankkeen ja sen 85 % EU-rahoituksen puolesta kannattaisi taistella, koska tämä on Baltian maille once in a lifetime -tilaisuus. Sitä paitsi, Baltian maat ovat jo sitoutuneet hankkeen toteuttamiseen, kyse on siis vanhojen sitoumusten kunnioittamisesta.

• Monikansallisten projektien toteuttaminen EU:n alueella on aina ollut vaikeaa. Ruijters kertoi valaisevia esimerkkejä Hollannissa ja Espanjassa kohdatuista vaikeuksista, ja Brennerin tunnelia Itävallan ja Italian välille rakentavan BBT SE:n pääjohtaja Konrad Bergmeister kertoi havainnollisia esimerkkejä itävaltalaisen ja italialaisen kulttuurin kohtaamisista. Myös Lyon-Torino -rataprojektin ongelmat mainittiin useammassakin esityksessä. Nyt Baltian mailla olisi mahdollisuus näyttää vanhan Euroopan maille mallia monikansallisen projektin onnistuneesta toteuttamisesta.

• Konsultit Arnis Kakulis (AECOM) ja Nauris Klava (EY) ovat yleensä kilpailijoita keskenään, mutta Rail Baltic -asiassa Arnis ja Nauris pitivät yhteisesityksen. Heidän esityksensä ydinsanoma oli corporate governancen ja viestinnän merkitys. Insinöörityö kyllä hoituu ja rata saadaan rakennettua, kunhan taustat saadaan ojennukseen.

• RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa piti erittäin sujuvan ja vakuuttavan esityksen. Rubesa esitteli kylmän viileästi Transparency Internationalin korruptio-indeksejä Suomessa, Eestissä, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa, ja totesi että Rail Balticin kilpailutuksessa täytyy olla nollatoleranssi korruption suhteen. Esimerkkinä pahiten korruptoituneista toimialoista Rubesa mainitsi rakennusalan, ja erityisesti julkisen puolen urakat. Kovaa tekstiä.

• Liettuan liikenneministeriötä edustava Dainius Budrys käytti tilaisuuden alussa lyhyen puheenvuoron, mutta hän piti esityksensä yleisellä tasolla. Puheensa päätteeksi Budrys linjasi että projektin eteneminen vaatisi lisää joustavuutta toimintatapoihin. Koko lystin rahoittava Euroopan Komissio lienee Liettuan havittelemista ”joustoista” eri mieltä.

Rail Baltic-karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. RB Rail tulee julkistamaan uuteen kilpailutusdirektiiviin pohjautuvia suunnitelmiaan lähi viikkoina, ja Baltian maiden hallitusten on tarkoitus – jälleen kerran – sopia projektin etenemisen suuntaviivoista ja allekirjoittaa jonkinlainen kontrahti kesäkuussa.

Liettuan vaatimukset kilpailutuksen järjestämisestä maittain kaatunevat EU:n määräyksiin, eikä tästä asiasta tarvitse toivottavasti enää kinata pitkään. Eestin liikenneministeriön Rail Baltic -koordinaattori Kristjan Kaunissaare ihmettelikin paneelikeskustelun aikana, että mistä tässä enää kiistellään. RB Railin osakassopimuksessa on Kaunissaaren mukaan selkeästi sovittu, että suuret urakat kilpailutetaan RB Railin kautta, ja pienempiä voidaan hoitaa myös kansallisesti.

Viimeisimmät kannanotot Liettuan suunnalta ovatkin keskittyneet urakoiden arvonlisäveroihin. Jos Riikassa pääkonttoriaan pitävän RB Railin kautta laskutettavien urakoiden perusteella tehdystä työstä jaettaisiin arvonlisäverot maittain, ei Liettualla olisi mitään tällaista ratkaisua vastaan.

New rules designed to open up the EU’s public procurement market to competition and prevent ’buy national’ policies by public authorities came into force on Monday.

”I hope the agreement will be achieved in June this year, during the TEN-T days in Rotterdam, and then we will see how far the project has gone. We will see how sure not only the Baltic states, but also Poland and Finland are about the project. All parties should understand that the project is irreversible.”

Liettualaisen 15min.lt portaalin uutisessa Trautmannin huolenaihe ilmaistaan selkeämmin: Euroopan Komissio on erityisen huolestunut Liettuan venkoilusta.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

17.04.2016

Helsinki-Tallinna -tunnelista ja raideleveyksistä

Filed under: Helsinki-Tallinna -tunneli,Rail Baltic,Talsinkifix,Tunneli — baltirail @ 20.27
Tags: , ,

Helsinki-Tallinna -tunnelin raideratkaisun suunnittelussa joudutaan ratkaisemaan erilaisten raideleveyksien aiheuttamia haasteita. Rail Balticin logistinen perusidea on kaukoliikenne, sekä henkilö- että rahtiliikenteenä. Tällöin luonteva paikka 1435 mm ja 1520/1524 mm raideleveyden vaihdolle on RB:n Euroopan mantereen liikenteen päätepiste Tallinna, missä kalustomäärä poikkileikkauksessa on minimissään.

Kaksoiskaupungin paikallisjunien on luontevaa kulkea 1520/1524 mm raideleveydellä, jolla valtaosa tunnelin liikenteestä tuleekin kulkemaan. Samalla tunnelin tulee kuitenkin olla myös 1435 mm raideleveydellä toimivan Rail Baltic -radan jatke. Niinpä tunneliin on syytä rakentaa molempia raideleveyksiä hyödyntävä raiteisto. Eurooppalaisen 1435 mm raiteen rakentaminen tunneliin on välttämätöntä myös EU-rahoituksen saamisen kannalta.

Lisähaasteen aiheuttaa raideleveysero Eestin ja Suomen rautateiden välillä. Neuvostoliitossa siirryttiin 1960-luvulta lähtien 1520 mm raideleveyteen, ja tämän seurauksena Suomen rautateillä on 4 mm suurempi raideleveys. Tämä asia on opittu hallitsemaan ratkaisulla, jolla on sorvattu Allegrojen 1522 mm pyöräkerrat. Siten lienee viisainta, että tunnelissa on nimenomaan 1524 mm:n raideleveys, ei 1520 kuten Eestissä ja Venäjällä. Mutta sittenkin on todennäköisesti tarkoituksenmukaista, että Tallinnan ja Helsingin väliä ajavissa junavuoroissa käytetään niihin varattua kalustoa, jossa on tämä ”Allegro-sorvaus”. Asiahan on käytännössä niin, että 1520 mm:n kalusto kulkee helpommin Suomessa kuin 1524 mm kalusto Eestissä ja Venäjällä.

Miten sitten tunnelissa? Tunnelin raiteet on tehtävä 4-kiskoisina siten, että kumpikin raideleveys on limitetty keskenään. 3-kiskoinen ei onnistu, raideleveysero on liian pieni. 4-kiskoisen ratkaisun etuna on myös se, että kiskot kuluvat pareittain tasaisesti. 3-kiskoratkaisussa yhteinen kisko kuluu enemmän, eikä raide ole siten koskaan balanssissa.

1435/1520 mm kaksoisraide Liettuassa

Kustannuksiin tämä vaikuttaa siten, että tunnelin poikkileikkauksessa on otettava huomioon limittäin olevat aukean tilan ulottumat. Teoriassa reiän on oltava limityksen verran leveämpi kuin ilman limitystä. Käytännössä tämä ei vaikuttane paljoakaan, sillä tunnelissa tavoiteltavan nopeuden vuoksi reiästä on tehtävä erittäin suuri aerodynaamisten ominaisuuksien vuoksi.

Rakennusvaiheessa joudutaan investoimaan kiskoihin ja niiden kiinnityselimiin tuplaten. Tämä saadaan kuitenkin pitkällä ajalla takaisin siinä, että kiskot uusitaan vasta kaksinkertaisen ajan kuluttua verrattuna siihen, että olisi vain yksi raideleveys. Elinkaaren aikana siis tämä ei lisää kustannuksia.

Sähköistys toimii yhdellä ilmajohdolla, joka on hieman sivussa kummallekin raideleveydelle. Sivussaolo täytyy vain huolehtia siten, että limitykset ovat eri päin rinnakkaisissa raiteissa, jotta virroittimet kuluvat edestakaisin ajaessa tasaisesti.

Antero Alku

09.04.2016

Baltirail: Suomi tarvitsee ratayhteyden Eurooppaan

Filed under: Helsinki-Tallinna -tunneli,Talsinkifix,Tunneli,Yhdistys — baltirail @ 10.19

Baltirail 7.4.2016

Fin-Est -tunneli

Baltirail yhdistyksen 22 vuoden julkisen vaikuttamisen jäljiltä ei tarpeesta luulisi kenelläkään olevan epäselvyyttä. Kuitenkin edelleen puhutaan ”selvittämisestä” ikään kuin asia ei olisi jopa itsestään selvä älyllisella tasolla. EU:n rahoittamat Spiekermann&Wegener ja Sweco -selvitykset ovat tarkastelleet tunnelin vaikutuksia ja hyödyllisyyttä Suomelle ja kohdennetusti kaksoiskaupunkialueelle Helsinki-Tallinna. Nämä tulokset tukevat Baltirailin esityksiä kiistattomasti. Tavoitteena on jopa 3%:n kasvu Suomen bruttokansantuotteessa. Baltirailin vaihtoehdoista poiketen on Sweco keskittynyt ratalinjaukseen ohi Kirkonummen ja Naissaaren ja nostanut kustannusarviota Vuosaari-haaralla sekä riski- ja liityntäerillä.

Nyt ollaan hakemassa Eestin ja Suomen valtioiden hakemuksella Euroopan Unionilta avustusta tunnelin toteutettavuusselvityksen tekemiseksi – tosin hakemusta ei ole julkistettu, joten sen sisältö ei ole tiedossa.

Baltirailillä ei ole ollut perusteltua kantaa toteutettavuuteen. Tunnelin teknisiä ratkaisuja ja kustannuksia on arvioitu eri linjausten ja poikkileikkausten perusteella ja kulloinkin ajankohtaisen kansainvälisen kokemuksen valossa. Baltirail on painottanut tunnelin vaikutuksien olevan tärkeitä Suomen rataverkon Eurooppa-yhteyksien ja pääkaupunkiseudun Tallinna-metropoliyhteyden kannalta mukaan lukien Pietarin ja Jäämeren ratasuunnat. Jatkotarkasteluiden tulee tietysti käsitellä vaihtoehtoisia toteuttamisen ja yhdyskuntasuunnittelun malleja.

Kun aloite tunnelista tehtiin vuonna 1994 oli Suomi suuressa lamassa. Silloin ja nytkin lama on pahimmillaan luovien ratkaisujen hakemisessa – kokonaiskuvan näkemisessä. Onko Suomen yhteiskunta jähmettynyt etupiirien, epäluulojen ja alistuneisuuden maailmankuvaan? Tarvittaisiinko tsaari, kuningas ellei ainakin nälkävuodet tai sota, jotta ihmisten ymmärrys perusasioista lisääntyisi? Toteutettavuuden ehdot ovat yhteiskunnallisia, eivät teknis-taloudellisia eivätkä varsinkaan kunnallispoliittisia.

FinEst -tunnelin toteuttamisselvityksen tulee olla kattava tutkimus- ja perustamissuunnitelma, jonka mukaisesti suunnittelu voidaan tilata. Enää ei ole tarpeen kolmatta kertaa ”selvittää” itsestäänselvyyksiä, vaan on panostettava tarpeeksi ja pelastettava Suomi.

Väinö Castrén

Seuraava sivu »

Pidä blogia WordPress.comissa.