BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

14.04.2017

Tunnelikeskustelusta – tai sen puutteista

Väinö Castrén, 14.4.2017

Vaihtoehtojen vertailu

Kiusallinen piirre tunnelin linjausvaihtoehtojen julkisessa esittelyssä on vaihtoehdottomuus. Yleensä piirretään kartalle tai puheilla vain Helsingin ja Tallinnan välinen suora viiva. Suomenlahtitunnelia koskevassa keskustelussa on vältetty lyhyimmän eli Kirkkonummi-tunnelin käsittelyä, vaikka ratkaisevat ominaisuudet eri vaihtoehdoissa puoltavat sitä. Niin kauan kuin Suomen rataverkon ja pääkaupunkiseudun maankäytön yleisratkaisuista  ei ole edes käyty julkista debattia, vaikka Rail Baltica on toteuttamassa kansainvälisen ratayhteyden manner-Eurooppaan ja kaikki vaihtoehtoiset tunnelilinjaukset pitäisi olla tasapuolisesti esillä. Muuten tulee vaikutelma julkisen mielipteen manipuloinnista ja vapaan valinnan haittaamisesta.

Kriteereitä

Matka-aika Helcity-Talcity on sama ja rakentamisen kustannus on sama molemmissa vaihtoehdoissa meren alaisen ja tarvittavan mantereenalaisen tunnelin osuuksien summana.  Rahoitus on sama molemmissa eli pääosin EU (kunhan neuvotteluissa päästään asiallisiin lukuihin). Kustannuseroa syntyy mm maanalaisten asemien tarpeesta Helsingissä. Lyhyt meritunneli on nopein ja helpoin rakentaa. Mannertunneli on helpompi rakentaa ja halvempi yksikkökustannuksiltaan kuin merenalainen. Mannertunneli voidaan tehdä useammassa jaksossa ja kotimaisemmin urakoitsijoin kuin erikoiskalustoa vaativa meritunneli. Suomen veronmaksajat eivät maksa tunneliradasta juuri mitään, koska se on EU: n TEN-T hanke ja rahoituskohde.

Matka-ajoista

Lyhyessä tunnelissa matkustusaika Viron ja Suomen välillä on nopeinta, ajonopeudesta riippuen jopa alle 20 minuuttia, kun taas pitkässä tunnelissa ja maan alta kadulle pääsee parhaimmillaankin aamuruuhkassa puolessa tunnissa – tosin jatkoyhteydet pääradoille lisäävät seutumatkojen pituutta. Kirkkonummen  kautta sekä express- että seutujunat junat saapuvat Pasilassa pintaraiteille ja pääsevät sekä Pisara-radan asemille että Kansainväliselle uusitulle Keskusasemalle, jossa seuturaiteiden poistuttua on runsaasti uutta palvelutilaa matkustajille. Merkittävä etu Kirkonummen linjaukselle on se, että Espoosta ja Kirkkonummelta pääsee suoraan Tallinnaan alle puolessa tunnissa vaihtamatta Helsingin kautta. Jos meritunnelin ajonopeustavoitetta hidastetaan esimerkiksi turvallisuussyistä alle 240 km/h:sta, tulee lyhyemmän tunnelin matka-aika selvästi edullisemmaksi suuren ajonopeuden takia maatunnelissa Kirkkonummelta Pasilaan.

Kansalliset kriterit

Kirkkonummen kautta Suomen kansainvälinen rahtiliikenne pääsee Helsingin ja Pääaradan ahtauden ohi uuden Siuntio-Lohja oikoradan ja Hyvinkään radan kautta. Tämä on tärkeää rahtikuljetusten kasvuodotusten takia erityisesti pitkällä aikavälillä (Lappi, Jäämeri). Sama rata johtaa myös Hangon ja Kantvikin satamiin, mikä huoltovarmuussyistä on myönteistä. Uusi oikorata yhdistää Turun uuden radan Suomenlahtitunneliin lisäten Lounais-Suomen kasvuedellytyksiä ja Tukholma – Tallinna liikennepalveluja. Lyhyemmän tunnelin välityskyky on 1,3 -kertainen pitkään verratuna, jos tunnelissa saa ajaa kerrallaan vain yksi juna suuntaansa turvallisuussyistä. Häiriö- ja pelastustilanteita ajatellen lyhyempi on tietysti myös parempi.

Merkittävin vaikutus Kirkkonummi-linjauksessa on se, että kahden pääkaupunkiseudun kehitys kaksoismetropoliksi saa lyhyimmän yhteyden varassa parhaat edellytykset ja mahdollisuudet maankäytön järjestämiselle.

01.12.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta joulukuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 22.12.2016 Liettuan uusi liikenneministeri Rokas Masiulis linjaa, että Liettuan on kiireesti parannettava mainettaan Rail Baltic -projektissa. Liikenneministeriön ja Liettuan rautateiden riitely esti vuosien ajan tolkullisen päätöksenteon Vilnassa:

The first thing to be fixed is Lithuania’s reputation. Lithuania was accused — perhaps in part rightly, but, I am sure, in part wrongly — of acting as a brake on Rail Baltica. We did not always find agreement among ourselves: the ministry was at odds with the railway operator and the latter locked itself in a fortress, and we in Lithuania did not do our homework to look solid from outside.”

Masiuliksen käynnistämät selvitykset Liettuan Rautateiden sisäisistä väärinkäytöksistä ovat myös edistyneet. Ernst & Youngin selvityksen mukaan Liettuan rautateiden ja sen tytäryhtiöiden sisäinen laskutus vuosina 2011-2015 oli 429 miljoonaa euroa, ja suuri osa näistä liiketoimista on toteutettu ilman EU:n lainsäädännön edellyttäämää kilpailutusta. Ongelmia on myös Liettuan rautateiden Venäjältä hankkiman liikkuvan kaluston laskutuksissa, lukuisista pienemmistä epäselvyyksistä puhumattakaan.

  • 18.12.2016 Uusi Moskovan ja Berliinin yhdistävä junayhteys otettiin käyttöön eilen. Rail Balticin kannalta on merkillepantavaa, että junassa käytetään Talgon valmistamaa sekä 1435 mm  että 1520 mm raideleveyksillä toimivaa kalustoa, jolle saattaisi olla käyttöä myös Rail Balticin jatkoyhteyksien järjestetämisessä. Varsovan ja Berliinin välisen radan liikenteen lisääntyminen varmistanee myös sen, että ko. rataosuuden parantamiseen löytyy sekä kiinnostusta että rahoitusta.

Tästä on kysymys:

Kuvia junan ensimmäisen junan lähtöseremonoista voi katsoa vaikka European Pressphoto Agencyn tai Sputnik Imagesin  sivuilta.

• Eestissä käydään edelleen keskustelua Rail Balticin linjauksesta. Suuri joukko mielipidevaikuttajia vaatii että rata pitäisi linjata Tarton kautta koukaten, eikä suoraviivaista Pärnun kautta kulkevaa reittiä joka on 85 km lyhyempi. Zimmermann painottaa, että hankkeen rahoittaja EU vaatii suorinta mahdollista linjausta, ja lisäksi Tarton kautta koukkaaminen tulisi erittäin kalliiksi koska nykyinen 1520 mm radan ratakäytävä on niin kapea että vanhan radan viereen rakennettavien 1435 mm raiteiden tieltä jouduttaisiin purkamaan suuria kiinteistöjä. Myös eritasoliittymien rakentaminen olisi työlästä.

• Riikan ja Tallinnan välillä ei ole matkustajaliikennettä, ja tämä johtuu tariffipolitiikasta. Nykyisen systeemin mukaan samalla kalustolla ei voida yrittää maiden välistä rajaa, vaan matkustajat joutisivat vaihtamaan junasta toiseen Eestin ja Latvian rajalla. Zimmermannin mukaan 1520 mm rata ei ole ongelma, mutta liikkuvaan kalustoon ja EU:n lainsäädäntöön liittyvät ongelmat pitäisi saada ensin ratkaistua. Jos ja kun Rail Balticin linjaus kulkee Pärnun kautta, Tarton ja Riikan välisen henkilöliikenneyhteyden avaaminen 1520 mm radalla olisi hyvinkin perusteltua.

• Zimmermann kritisoi Oleg Ossinovskyn Latvian rautateille myymää kalustoa, joka ei olisi läheskään niin laadukasta kuin Ossinovsky väittää. Kuten muistamme, elokuussa 2015 Latvian Rautateiden silloinen toimistusjohtaja Ugis Magonis sai potkut sekoitettuaan omat ja firman rahat ostaessaan Ossinovskilta dieselvetureita Latvian Rautateille.

• Vuonna 2012 eestiläiset suunnittelivat konttijunayhteyden avaamista Baltian halki etelään ja itään. Latvialla ja Liettualla on tällaiset yhteydet toiminnassa.  Suomen vientiteollisuuden yhtiöt olivat kiinnostuneita eestiläisten hankkeesta, mutta projekti kuivui kasaan Liettuan Rautateiden kieltäydyttyä yhteistyöstä.

• Zimmermannin mukaan Suomesta kulkee Eurooppaan noin 300 000 rekkaa vuosittain, näistä 200 000 Saksaan ja loput 100 000 Itä-Euroopan ja Italian suuntaan. Yhteen Rail Baltic -junaan mahtuu 40 rekkatraileria, joten potentiaalia kyllä riittää. Rail Balticin avaaminen parantaisi tilannetta myös Via Balticalla, jossa puolalaisten rekkakuskien kolonnat estävät ohitukset ja muodostavat jatkuvasti vaaratilanteita.

• Reilun 100 kilometrin osuus Liettuan ja Puolan rajalta Bialystokiin on myös Zimmermannin mukaan suuri ongelma Rail Balticille, koska Puola on enemmän kiinnostunut maan etelä- ja länsiosien rataverkoston remontoimisesta. Bialystokista Liettuan rajalle johtava rataosuus on surkeassa kunnossa, ja sen uusiminen on erittäin vaativa operaatio alueella sijaitsevien luonnonpuistojen takia.

uusisilkkitie-lapinkansa-fi

Lähde: Lapinkansa.fi 17.12.2016

”The situation in this company is extremely difficult, so changes in the LG’s management were due back yesterday. An urgent decision was taken to recall the management board as there was not a second to lose. LG’s operations have been entangled in suspicious deals and non-transparent decisions for years. ” 

Tänään Masiulis nimitti Liettuan Rautateille uuden johtokunnan, vanhan johtokunnan viisi jäsentä on vapautettu tehtävistään. Liettuan liikenneministeriön tiedote asiasta löytyy täältä, ja Liettuan Rautatiet kommentoi henkilövaihdoksia täällä.

Uutistoimisto BNS raportoi että Liettuan rautateillä oli noin miljoonan euron vuotuinen budjetti, jolla rahoitettiin sosialidemokraattisen puolueen johtohenkilöiden vaalipiireissä toteutettuja projekteja. Näistä lahjuksista olisivat hyötyneet mm. edellisen hallituksen liikenneministeri Rimantas Sinkevicius ja pääministeri Algirdas Butkevicius.

Liettuan uuden hallituksen muodostaminen on osoittautunut vaativaksi urakaksi. Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Algirdas Butkevicius on yrittänyt löytää puolueensa riveistä kelvollista oikeusministeriehdokasta, ja tällä hetkellä tarjolla on jo neljäs kandidaatti, jonka CV:stä ei toivottavasti enää löydy rattijuoppoilua eikä läheisiä yhteyksiä ”maineeltaan epämääräisiin” liikemiehiin. Butkeviciuksen itsensä pitäisi olla uuden hallituksen puolustusministeri.

Lisää tietoa näistä asioista löytyy Organized Crime and Corruption Reporting Projectin eli OCCRP:n nettisivulla julkaistusta englanninkielisestä uutisesta ja vaikkapa Baltic Timesin Liettua-uutisista.

  • 4.12.2016 Uusi Moskovan ja Berliinin välillä kulkeva junayhteys avataan lauantaina 17.12.2016. Valkovenäjän ja Puolan rajalla junan raideleveys vaihdetaan venäläisestä 1520 millimetristä eurooppalaiseen 1435 millimetriin Talgon kehittämällä raideleveyden säätötekniikalla, jolla operaation pitäisi onnistua 20 minuutissa. Talgon säätötekniikan toimivuutta ehditään siis testaamaan ja hiomaan useamman vuoden ajan ennen kuin Rail Balticin ja FinEst Link -tunnelin teknisistä ratkaisuista päästään tekemään päätöksiä.
  • 3.12.2016 Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet eli Lietuvos Gelezinkeliai ovat viime vuosina sabotoineet menestyksekkäästi Rail Balticin etenemistä. Ensi viikolla työnsä aloittavalla liikenneministeri Rokas Masiuksella on edessään kova urakka asioiden korjaamiseksi, mutta ainakin alku on lupaava. Eilen käytyjen neuvottelujen jälkeen Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka jätti eronpyyntönsä:

”Assuming responsibility for the company, I resign from the CEO office. Without political support and the approval of strategic decisions, it is impossible to achieve the objectives important both to the company and the state.”

Baltitrailin valistunut arvaus on, että Dailydkan kanssa samalla ovenavauksella LG:n pääkonttorista joutuu poistumaan muitakin vanhan kaartin johtajia, ja siivousoperaatio tulee koskemaan myös liikenneministeriön virkamieskuntaa. Ensi viikolla työnsä aloittavan hallituksen uudistuksilla on presidentti Dalia Grybauskaiten täysi tuki.

Rail Baltic -projektin Liettuan toimintojen tervehdyttäminen on varmasti uuden liikenneministerin prioriteettilistan kärjessä. Myös Orlen Lietuvan ja Liettuan rautateiden yli 10 vuotta kestänyt rautatierahteja koskeva riita olisi hyvä saada päätökseen. Mazeikiain öljynjalostamoa operoiva Orlen Lietuva on Liettuan suurin veronmaksaja, ja Liettuan rautateiden toiminta ei ole ollut viime vuosina kovinkaan asiakaslähtöistä. Tämän erimielisyyden ratkaiseminen parantaisi myös Puolan ja Liettuan välisiä suhteita, ja voisi lisätä Puolan intoa toteuttaa oma osuutensa Rail Balticista.

Lopuksi Youtube-video viime viikolla Riikassa pidetystä Rail Baltic -konfferenssista:

  • 1.12.2017 Slush-tapahtuma on laajentunut alkuaikojen nörttifestivaalista kattamaan mitä vaan tärkeitä asioita. Peter Vesterbacka markkinoi tunneli-projektia väsymättä, ja jos joku ihmettelee että miksi tunneli pitäisi rakentaa, Vesterbackan perustelu kuuteen sanaan tiivistettynä on tällainen:

There is no reason why not.

Yksityiskohtaisempaa perustelua kaipaavat voivat lukea laajemman version Vesterbackan visiosta Nordic Investment Bankin nettisivulta.

Slushissa esiintynyt legendaarinen pääomasijoittaja Steve Jurvetson tukee Vesterbackaa, ja vertaa Helsinki+Tallinna yhdistelmää San Fransiscoon ja Silcon Valleyyn. Jurvetsonin vanhemmat pakenivat Eestistä vuonna 1944 ennen Neuvostoliiton miehitystä, ja vuonna 1967 syntynyt (esimerkiksi Teslan hallituksen jäsenenä toimiva) Steve on luonut uransa ja omaisuutensa Kaliforniassa. Steve Jurvetson oli myös ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen Eestin e-kansalainen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.10.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 29.10.2016 Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelihankkeen eli FinEst Link -hankkeen toteutettavuusselvityksen kilpailutus löytyy nyt Hilmasta. Tästä on kyse:

The purpose of this Invitation to Tender is to request tenders on comparative impact analysis of the proposed tunnel between Helsinki and Tallinn. The physical, economic and environmental constraints for this analysis are coming from other subprojects of this FinEst Link-project. The aim of these analysis is to look for the larger impacts that the tunnel would have on Finnish and Estonian, and European economies, regional development, demographics and transport infrastructure. The analysis is divided to three parts: background estimations, comparative impact analysis and standard cost-benefit analysis.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid arvioi samassa yhteydessä että Rail Balticia aiemmin kohdanneet ongelmat on syytä jättää taakse, ja keskittyä yhteyden rakentamiseen. Baltiassa on nyt kaksi naispresidenttiä, ja molemmat tukevat erittäin vahvasti ja näkyvästi Rail Balticia. Toivottavasti myös Liettuan liikenneministeriön johtoon saadaan yhtä fiksusti ajattelevaa ja toimivaa Girl poweria.

[conspiracytheorizin’]Puolan ja Suomen aktivoituminen Rail Balticissa ei tietysti ole ollenkaan huono idea, mutta Liettuan esityksiin on pakko suhtautua pienellä varauksella. Kun Euroopan Komission on ilmeisesti torpedoinut lopullisesti Liettuan vaatimuksen Kaunas-Vilna -yhteyden liittämisestä meneillään olevaan Rail Baltic -hankkeeseen, Liettua suunnittelee mahdollisesti Puola -kortin käyttöön ottamista. Toivottavasti Liettuan tuleva hallitus ja uusi liikenneministeri ovat tilanteen tasalla, eivätkä suvaitse Liettuan liikennevirkamiehiltä enää mitään ”Kyllähän me rakennetaan Rail Baltic myös tänne Liettuaan, mutta vasta sitten kun Puola on ensin laittanut omansa kuntoon” -politikointia.[/conspiracytheorizin’]

  • 29.10.2016 Rail Balticin sotilaspoliittisen merkitystä ovat viime aikoina nostaneet esille ennen kaikkea Kremlin näkökantoja levittävät propagandamyllyt. Toiselta kantilta asiaa tarkastelevien USA:n ja NATO:n näkökulma käy esiin konservatiivista linjaa pitävän Jamestown Foundationin artikkelissa, jota on kierrätetty monilla muillakin nettisivustoilla. Vaikka Venäjä ja NATO ovat eri mieltä lähes kaikista maailman asioista, Rail Balticista vallitsee liikuttava yksimielisyys: Rail Balticilla on merkitystä Baltian maiden sotilaspoliittiseen asemaan.

Liettuan parlamenttivaalien toinen äänestyskierros tuotti yllätystuloksen, kun keskusta-oikeistolainen ”Peasants and Greens party” sai muutosta halajavalta Liettuan kansalta veretseisauttavan vaalivoiton. Sosialidemokraattien valtakausi siis päättyi, mutta valitettavasti tulevavan hallituksen linjauksista ei ole mitään tietoa. Uuden valtapuoleen voimahahmo Ramunas Karbauskis lupasi ennen vaaleja pysäyttää liettulaisten maastamuuton (Liettuan väkiluku on on laskenut 10 vuodessa 3,3 miljoonasta 2,9 miljoonaan), ja esitti muitakin yllättäviä vaalilupauksia:

In the weeks leading up to election, Karbauskis said a Peasants and Greens government would take a more active role in the economy, among other things by creating a monopoly on alcohol sales and establishing a state-owned bank to compete with commercial ones.

Toivottavasti Liettuan tuleva pääministeri ja liikenneministeri ymmärtävät Rail Balticin päälle.

  • 9.10.2016 Latviassa toimiva putinilaisen propagandan äänitorvi nasha.lv on ottanut kantaa Rail Baltic -hankkeen etenemiseen.  Kirjoituksen mukaan hankkeessa ei ole taloudellista järkeä, joten radan todellinen tarkoituksen täytyy olla NATOn joukkojen ja varustuksen nopean siirtelyn mahdollistaminen Baltiassa. Niinpä uutinen on otsikoitu räyhäkkäästi ”Rail Baltic – Baltia valmistautuu sotaan Venäjää vastaan”.  Venäjän viime aikojen toimet Kaliningradissa toki antavatkin Baltian maille ja Puolalle hyvän syyn pitää huolta sotilaallisesta valmiudestaan.

Liettuan vaaleissa sosiaalidemokraattien odotetaan menettävän asemiaan, ja Rail Baltic -hankkeen etenemistä jarruttaneista liettualaisista poliitikoista monet ovatkin olleet paikallisen demari-puoleen edustajia. Valitettavasti Liettuan poliittinen kartta on niin sekava, että sosiaalidemokraattien mahdollisen vaalitappion seuraamuksia on mahdotonta ennakoida. Voi olla että Rail Baltic -asiat lähtisivät etenemään paremmin, tai vaihtoehtoisesti asiassa voitaisiin päätyä ojasta allikkoon.

Englanninkielisen yhteenvedon Rail Balticin edistymisestä vuosina 2006-2016 voi lukea nurkkaresearch -sivustolta.

Helpomminkin nämä asiat olisi voinut hoitaa, mutta toivottavasti nyt Rail Baltic -projektissa päästään nyt siirtymään politikoinnista radanrakennukseen.

  • 8.10.2016 Euroopan Komission Innovation and Networks Executive Agency eli INEA (joka on Trans European Transport Networkin eli TEN-T:n seuraaja Euroopan Komission hallinnossa) on aloittanut selvitykset Liettuan toiminnasta Rail Baltic -projektissa. INEA:n mukaan Liettuan viivyttely olisi Connecting Europe Facilityn toimintaa ohjaavien sääntöjen vastaista, ja syyskuun loppuun asetetusta äärimmäisestä takarajasta lipsuminen olisi ollut viimeinen pisara. Nyt INEA alkaa selvittää Liettualle jo myönnetyn 320 miljoonan euron rahoituksen vähentämistä tai peruuttamista ja takaisinperintää.

Liettuan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas – joka tunnetaan myös saavutuksistaan moottoriurheilun saralla – lupailee että sopimuksen allekirjoittamista voidaan käsitellä hallituksen kokouksessa, mutta hallituksen jäsenten ulkomaanmatkojen takia seuraavan kokouksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä voitu päättää.

Tilanne on kimurantti. Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautateiden johto käyvät veristä valtataistelua, Euroopan Komissio uhkaa peruuttaa satojen miljoonien rahoituksen Liettualle, ja maassa on tänä viikonloppuna eduskuntavaalit. Valistunut arvaus ensi viikon tapahtumista:

• Jonkun Liettuan rautateiden edustajan nimi saadaan Rail Baltic -sopimukseen jo maanantai-iltana, tai vähimmillään sopimuksen allekirjoittamisen ajankohta julkistetaan

• Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä Liettuan rautateillä ja Liettuan liikenneministeriössä ”some heads are gonna roll

Henkilöstöuutisia odotellessa kannattaa katsoa RB Railin viime keskiviikkona pitämästä tiedotustilaisuudesta tehty videotallenne:

  • 7.10.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka ei ole vieläkään allekirjoittanut Baltian maiden välistä Rail Baltic -sopimusta. Jupakasta on monenlaisia erilaisia näkemyksiä:

Postimees.ee: Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Nerijus Kaucikas selitti allekirjoituksen viivästymisen johtuvan teknisistä syistä. Pääjohtaja Dailydkan mukaan Liettuan rautateiden hallituksen pitäisi ensin tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä. Eestin liikenneasioista vastaava ministeri Kristen Michal ei ymmärrä viivästystä alkuunkaan, koska Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on jo pistänyt nimensä paperiin.
rzd-partner.ru: Liettuan rautateiden pääjohtajan neuvonantaja Darius Tarasevichyus vahvisti (Venäjän rautateiden omistamalle) rzd-partner.ru tietotoimistolle, että sopimuksen allekirjoittamista haitanneet esteet saadaan ratkaistua maanantaina. Näin ollen sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkuviikosta.
bns.lt: Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka lupaa allekirjoittaa sopimuksen jos hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas määrää. Dailydkan mukaan sopimus olisi kuitenkin Liettuan rautateiden kannalta erittäin epäedullinen, ja tässä asiassa Dailydka taitaa olla oikeassa.

I have to trust the words of my colleagues that it will happen. It is a fact, however, that we have failed to fit in set terms. And so I have a question – what happens if Lithuania does not sign the agreement? I believe they will.”

Jos Liettuan liikenneministeriö ei saa Liettuan Rautateiden johtoa ojennukseen, Baiba Rubesa asettaa toiveensa Euroopan Unioniin:

If Lietuvos geležinkeliai does not sign the document, the EU will have something to say about it.”

Jos EU yltyisi kiristämään Liettuaa yli 8 miljardin euron EU-rahoituksen jäädyttämisellä, olisi Liettuan valtiojohdolla kova paine vaihtaa Lietuvos Gelezinkeliain johto. Samalla voitaisiin laittaa ojennukseen Liettuan Rautateiden ja Orlen Lietuvan välinen kiista. Päätöksiä olisi hyvä tehdä ennen ensi viikonlopun vaaleja.

Odotan silmä kovana Tallinna–Helsinki-tunnelin etenemistä.”

Toivottavasti presidentti Kaljulaidin viisivuotiskauden päättyessä FinEstLink -hanke on noussut esimerkiksi siitä, kuinka EU-rahoituksella toteutettavat monikansalliset hankkeet voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tehokkaasti ja ripeästi.

  • 3.10.2016 Baltian maiden välisessä Rail Baltic -sopimuksessa on nyt kahdeksan allekirjoitusta yhdeksästä, vain Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasis Dailīdkan nimikirjoitus puuttu paperista. Liettuan rautatiet vaatii edelleen että kaikki Rail Baltic -kilpailutuksia koskeva päätöksenteko pitäisi keskittää RB Railille, vaikka pitkällisen kinaamisen jälkeen syyskuussa saatiin sovittua että Liettua ja Eesti voivat järjestää osan kilpailutuksista omissa maissaan. Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on se, että Liettuan liikenneministeriön lisäksi myös Liettuan rautateiden omistaman RB Statyba -yhtiön edustaja on jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen.
  • 1.10.2016 Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus allekirjoitettiin eilen, uutisoi Baltic Times:

Details of financing and implementation for the Rail Baltica railroad project have been finalised and the agreement was signed today in the three Baltic capitals”, Baltic joint venture RB Rail CEO Baiba Rubesa informed Saeima European Affairs Committee today.

However, Baltic News Network raportoi asiasta tarkemmin:

It may seem that this day is a dramatic date, but I would like to clear some of the drama,” – Rubesa said, adding that the agreement has been reached and technical work will follow soon to ensure all nine Baltic institutions sign the document.

Sopimusta ei oikeasti siis saatu allekirjoitettua eilen, vaan omissa pääkaupungeissaan palaveria pitäneet Baltian maiden edustajat pääsivät RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Alkuperäisenä tavoitteena oli kaiketi järjestää allekirjoitustilaisuus Riikassa 30.9.2016 ja poksautella samppanjapullot historiallisen läpimurron kunniaksi, mutta tälläkään kertaa neuvottelut eivät sujuneet Strömsö-tyyliin.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan haasteena on tähän asti ollut Brysselin linjausten ajaminen läpi Baltiassa. Nyt Rubesa joutuu ensimmäistä kertaa miettimään, kuinka selittää sopimuksen allekirjoittamisen absoluuttisesta takarajasta lipsuminen Euroopan Komissiolle.

Liettuan sekava tilanne käy toki selityksestä ainakin jonkin aikaa. Sopimukseen olisi tarvittu Liettuan liikenneministeriön, Liettuan rautateiden ja Liettuan Rail Baltic -yhtiön edustajien allekirjoitukset, ja Liettuan liikennepäättäjät eivät nyt ehdi muilta kiireiltään allekirjoitushommiin. Viikon päästä pidettävät vaalit lisäävät oman mausteensa soppaan.

EDIT: Keskiviikkona 5.10.2016 klo 10.30 pidetään Riikassa tiedotustilaisuus, jossa RB Railin ja kaikkien Baltian maiden edustajat valottavat Rail Baltic -sopimuksen tilannetta.

In the opinion of Lietuvos Gelezinkeliai, all of the management functions and accountability should be handed over to RB Rail in order for the project to be successfully implemented. The alternative suggestion of successful implementation of the project in every individual Baltic state did not work out – Lithuania has made substantial progress in the project work, while Latvia and Estonia have hardly started.” (Albertas Simonas, Lietuvos Gelezinkelia)

Tämän lisäksi Liettuan rautatiet haluaisi siirtää suorassa omistuksessaan olevan (Liettuan Rail Baltic -asioista vastaavan) RB Statyba -yhtiön liikenneministeriön omistukseen. Vasta tällaisten kommervenkkien jälkeen Liettuan rautatiet olisi itse oikeutettu osallistumaan Rail Baltic -tarjouskilpailuihin. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on nyt vasta sisäistänyt, että Brysselin rahoituksen saamisen ehtona on myös EU:n lainsäädännön noudattaminen. Liettuan liikenneministeriön valaistumista näissä asioissa saamme vielä odotella.

Tässä Liettuan liikenneministeriön vastaus LG:n ehdotukselle:

The Rail Baltica project is managed by the state, not by Lietuvos Gelezinkeliai. The negotiations have taken place and have been confirmed. We do not comment on Lietuvos Gelezinkeliai’s opinion.” (Ricardas Slapsys, Liettuan liikenneministeriö)

Stay tuned for the next episode…

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.05.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta toukokuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 30.5.2016 Latvian liikenneministeriön alivaltiosihteeri Dins Merirands kertoo että Baltian maiden hallitusten välisestä Rail Baltic -sopimuksesta käydään intensiivisiä neuvotteluja, mutta varoittaa että ei ole mitään syytä odottaa nopeaa ratkaisua. Uutistoimisto LETAn mukaan Merirands painotti sopimuskokonaisuuteen sisältyvien yksityiskohtien määrää, ja erityisesti vältti syyttämästä Liettuaa kapuloiden laittamisesta rattaisiin:

Dins Merirands, the deputy state secretary of the Latvian Transport Ministry, said intensive consultations were under way between the three countries, but avoided criticizing Lithuania for putting a spoke in the wheel.

  • 29.5.2016 Alla oleva Rail Baltic -promovideo ladattiin Youtubeen viikonlopun aikana, mutta siinä esitettävät lausunnot eivät ole aivan tuoreita. Latvian liikennenministeriön näkemyksen esittää liikenneministeri Anrijs Matiss, jonka virkakausi päättyi hallituksen kaatuessa viime vuoden lopulla.

Valitettavasti Liettua haraa vieläkin vastaan, mutta siitä ei ole tietoa onko Liettuan vaatimuslistalla arvonlisäverojen jakamisen lisäksi edelleen myös vaatimus Vilnan yhteyden sisällyttämisestä sopimukseen. Liettuan liikenneministerin mukaan arvonlisäverojen jakaminen olisi ainoa auki oleva asia neuvottelupöydällä, mutta on mahdollista että liettualaiset pitävät Vilnan sivuraiteen sisällyttämistä projektiin jo ”saavutettuna etuna” josta ei olisi enää tarvetta neuvotella erikseen.

Ensi maanantain kokouksesta tuskin kannattaa odotella suuria uutisia. Dins Merirandsin kommenttien mukaan tällä hetkellä varaudutaan jo siihen että vain kaksi maata allekirjoittaisi sopimuksen kesäkuussa, ja kolmas joskus myöhemmin:

”It is planned that the agreement will be signed in June. It is not excluded that first a bilateral agreement might be signed, and the third country might join later.”

  • 26.5.2016 RB Rail AS:n vuoden 2015 lopussa päättyneen ensimmäisen tilikauden vuosikertomus tilinpäätöksineen löytyy täältä. Yhtiöllä on ollut toistaiseksi toiminnassaan vain kuluja, eikä tilinpäätöksen numeroista löydykään mitään erityisen mielenkiintoista.

Vuosikertomuksen tekstiosiossa oli listattuna vuoden 2016 tavoitteet:

–  Significant progress in attaining the Company’s strategic milestone goals on time and in in good quality;
–  Shareholders´ agreement on the Construction Scheme to determine the role of the Company and then flesh out the split of responsibilities between the Company and the national entities;
–  Establish a transparent, legally adequate framework for timely, efficient and transparent project activity fulfillment as well as gain credibility with INEA partners on project sustainability – including further grant financing stages – to effectively and sustainably acquire financing in full;
–  Strengthen administrative capacity: transparent and professional establishment of the Management Board and other personnel by attracting qualified and experienced professionals, avoiding the politicization of the management.

Kaikille osapuolille kelpaavan osakassopimuksen muotoileminen ja allekirjoittaminen on koko Rail Balticin kannalta kriittisen tärkeää. Jos tämä projekti olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan, yhteisyritys olisi perustettu ja kelvollinen osakassopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo vuoden 2012 loppuun mennessä. Toivottavasti viimeiseksi tavoitteeksi kirjattu ”hallinnon politisoitumisen välttäminen” toteutuu, ja Rail Balticin tulevaisuudeen liittyvät epävarmuudet vihdoin hälvenevät.

  • 26.5.2016 Rautatieteknikka -lehden numerossa 2/2016 oli artikkeli Rail Balticista. Kirjoituksessa keskityttiin enimmäkseen Virossa tehtyyn työhön, ja artikkelin sanoma oli että Rail Baltic -hankkeen toteutuminen näyttää päivä päivältä realistisemmalta.
  • 21.5.2016 RB Rail AS on rekrytoimassa työntekijöitä Rail Baltic -projektiin, tällä hetkellä on auki kahdeksan vakanssia. Tehtäviä hakevilta edellytetään mm. kielitaitoa, korkeaa eettistä standardia sekä hyvää mainetta. Rautatieasioiden ymmärtämystä tai työkokemusta ei vaatimuslistassa mainita erikseen.

”All candidates must be fluent in Business English, have knowledge of one of the Baltic languages; be honest, have high ethical standards with an impeccable reputation; and be able to benchmark and apply best practices of large infrastructure projects and organizations.”

  • 21.5.2016 Korkean tason virkamiehet Baltian maiden liikenneministeriöistä ovat sopineet Rail Balticin vauhdittamisesta. Euroopan Komission suunnalta tulleen painostuksen jälkeen muotoiltu sopimus saatiin allekirjoitettua alkuviikosta Riikassa. Toivottavasti juhannukseen mennessä saadaan sovittua myös konkreettisista asioista, viime  vuosina on allekirjoitettu mittava määrä Rai Balticia koskevia julkilausumia ja aiesopimuksia, jotka ovat harvemmin johtaneet käytännön toimintaan.
  • 17.5.2016 Kuusi europarlamentaarikkoa on allekirjoittanut avoimen kirjeen Baltian maiden, Puolan ja Suomen pääministereille ja liikenneministereille. MEPit vetoavat ministereihin että maat tukisivat yksissä tuumin Rail Balticin toteuttamista niin, ettei Euroopan Komission tarjoamaa 85 % rahoitusta menetettäisi.

EDIT: Avoimen kirjeen allekirjoitti itse asiassa 16 MEPpiä, heidän joukossaan myös Merja Kyllönen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Sen sijaan 10 suomalaista MEPpiä ei pidä Rail Balticia niin merkittävänä asiana Suomen kannalta että olisivat pistäneet nimensä paperiin. Listaa kaikista suomalaisista Europarlamentin jäsenistä voi katsella täällä.

”Helsinki-Tallinna yhteyden lauttaliikenne on kasvanut erittäin nopeasti ja se on ollut ratkaiseva tekijä alueiden integroitumisessa kaksoiskaupunkikonseptin mukaisesti. Kiinteällä tunneliyhteydellä olisi merkittävä vaikutus integraation syvenemiseen.”

  • 11.5.2016 Huhtikuun lopulla Riikassa pidetyn Rail Baltica Corporate Governance -seminaarin esitysmateriaalit löytyvät täältä. Toivottavasti Baltian maat osaavat nyt toimia oikeaoppisen corporate governancen hengessä ja löytävät sovun tulevina viikkoina. Juhannusviikolla Rotterdamin TEN-T -päivillä Baltian maat sekä Suomi ja Puola pääsevät toivottavasti allekirjoittamaan sellaisen sopimuksen, jonka pohjalta Rail Baltic-työt saadaan vihdoin kunnolla käyntiin.

Positiivisin Rail Baltic -uutinen pitkään aikaan on Liettuan Liikenneministeriön linjan muutos. Liikenneministeri Rimantas Sinkevičius liputtaa nyt innokkaasti Rail Balticin puolesta, ja jopa kiittelee Catherine Trautmannia hankkeen eteen tehdystä kovasta työstä. Liettuan rauteteiden pääjohtaja Stasys Dailydkan kyyniset kommentit Sinkevcius sivuuttaa toteamalla, että saahan rautatieyhtiön pääjohtajalla toki olla omiakin mielipiteitä. Ilmeisesti Euroopan Komission uhkaukset Rail Baltic -rahoituksen takaisinperinnästä ja Baiba Rubesan vaatima nollatoleranssi korruption suhteen on vihdoin saanut Liettuan ruotuun.

Liettualaisten mukaan ”ainoa” este projektin etenemiselle on rataurakoista kertyvän arvonlisäveron jako, kaikesta muusta oltaisiin päästy jo yhteisymmärrykseen. Vuosien varrella Liettua on esittänyt monenmoista perustelua Rail Balticin jarruttamiselle, ja suurin osa näistä vaatimuksista on ollut täysin perustelemattomia. ALV:n jakaminen maittain (sen sijaan että kaikki ALVit menisivät RB Railin kotipaikan perusteella Latviaan) on kuitenkin hyvin perusteltavissa oleva vaatimus. Juridisia haasteita tällaisen järjestelyn toteuttamiseen varmasti liittyisi, mutta juuri tällaisten asioiden junailemisestahan juristeilla palkkaa maksetaan!

  • 5.5.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka kritisoi Rail Baltic koordinattori Catherine Trautmannia ja RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesaa. Dailydkan mielestä Trautmannin ja Rubesan pitäisi auttaa Baltian maita ja Puolaa Rail Baltic -projektissa, eikä keskittyä Liettuan toimien kritisoimiseen.

Trautmann on uhannut Rail Baltic -projetin tuen ja rahoituksen lopettamisella:

It’s hard for me to say why it was said this way. Perhaps something was taken out of context, because there are no reasons for this. And if she was misled by somebody, then it’s difficult for me to explain, because in principle, she should help us –- the Poles, Latvians, Estonians and Lithuanians –- to carry out the project faster and to solve a great deal of various problems. We are all good at criticizing,” Dailydka told BNS.

Rubesa ei edistä Baltian maiden yhteistyötä Dailydkan mielestä:

”She seems to be working for herself, not for the three states. It’s hard to say who she is representing [toim.huom. Baiba Rubesa edustaa Baltian maiden lisäksi luonnollisesti myös projektin rahoittavaa Euroopan Komissiota, ja vastaa siitä että Komission myöntämä rahoitus käytetään Baltian maissa asianmukaisesti]. That joint venture has become a kind of stumbling block instead of accelerating coordination actions,” Dailydka told BNS.

Catherine Trautmannin ja Baiba Rubesan lisäksi myös Latvia ja Eesti ovat eri linjoilla Liettun Rautateiden kanssa. Dailydka valittaa, että Latvia ja Eesti yrittävät estää Liettuan ja Puolan väliseltä rajalta Kaunasiin johtavan radan viestintäjärjestelmän rakentamista varten haetun 75 miljoonan euron rahoituksen myöntämisen.

• Euroopan Komission DG Moven johtaja Herald Ruijters tarjosi avauspuheenvuorossaan Baltian maille porkkanaa ja piiskaa. Ruijters hehkutti että Euroopan Komission yli 700 liikennehankkeen joukosta on valittu kuusi kärkihanketta, joista yksi on Rail Baltic. Tämän hankkeen ja sen 85 % EU-rahoituksen puolesta kannattaisi taistella, koska tämä on Baltian maille once in a lifetime -tilaisuus. Sitä paitsi, Baltian maat ovat jo sitoutuneet hankkeen toteuttamiseen, kyse on siis vanhojen sitoumusten kunnioittamisesta.

• Monikansallisten projektien toteuttaminen EU:n alueella on aina ollut vaikeaa. Ruijters kertoi valaisevia esimerkkejä Hollannissa ja Espanjassa kohdatuista vaikeuksista, ja Brennerin tunnelia Itävallan ja Italian välille rakentavan BBT SE:n pääjohtaja Konrad Bergmeister kertoi havainnollisia esimerkkejä itävaltalaisen ja italialaisen kulttuurin kohtaamisista. Myös Lyon-Torino -rataprojektin ongelmat mainittiin useammassakin esityksessä. Nyt Baltian mailla olisi mahdollisuus näyttää vanhan Euroopan maille mallia monikansallisen projektin onnistuneesta toteuttamisesta.

• Konsultit Arnis Kakulis (AECOM) ja Nauris Klava (EY) ovat yleensä kilpailijoita keskenään, mutta Rail Baltic -asiassa Arnis ja Nauris pitivät yhteisesityksen. Heidän esityksensä ydinsanoma oli corporate governancen ja viestinnän merkitys. Insinöörityö kyllä hoituu ja rata saadaan rakennettua, kunhan taustat saadaan ojennukseen.

• RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa piti erittäin sujuvan ja vakuuttavan esityksen. Rubesa esitteli kylmän viileästi Transparency Internationalin korruptio-indeksejä Suomessa, Eestissä, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa, ja totesi että Rail Balticin kilpailutuksessa täytyy olla nollatoleranssi korruption suhteen. Esimerkkinä pahiten korruptoituneista toimialoista Rubesa mainitsi rakennusalan, ja erityisesti julkisen puolen urakat. Kovaa tekstiä.

• Liettuan liikenneministeriötä edustava Dainius Budrys käytti tilaisuuden alussa lyhyen puheenvuoron, mutta hän piti esityksensä yleisellä tasolla. Puheensa päätteeksi Budrys linjasi että projektin eteneminen vaatisi lisää joustavuutta toimintatapoihin. Koko lystin rahoittava Euroopan Komissio lienee Liettuan havittelemista ”joustoista” eri mieltä.

Rail Baltic-karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. RB Rail tulee julkistamaan uuteen kilpailutusdirektiiviin pohjautuvia suunnitelmiaan lähi viikkoina, ja Baltian maiden hallitusten on tarkoitus – jälleen kerran – sopia projektin etenemisen suuntaviivoista ja allekirjoittaa jonkinlainen kontrahti kesäkuussa.

Liettuan vaatimukset kilpailutuksen järjestämisestä maittain kaatunevat EU:n määräyksiin, eikä tästä asiasta tarvitse toivottavasti enää kinata pitkään. Eestin liikenneministeriön Rail Baltic -koordinaattori Kristjan Kaunissaare ihmettelikin paneelikeskustelun aikana, että mistä tässä enää kiistellään. RB Railin osakassopimuksessa on Kaunissaaren mukaan selkeästi sovittu, että suuret urakat kilpailutetaan RB Railin kautta, ja pienempiä voidaan hoitaa myös kansallisesti.

Viimeisimmät kannanotot Liettuan suunnalta ovatkin keskittyneet urakoiden arvonlisäveroihin. Jos Riikassa pääkonttoriaan pitävän RB Railin kautta laskutettavien urakoiden perusteella tehdystä työstä jaettaisiin arvonlisäverot maittain, ei Liettualla olisi mitään tällaista ratkaisua vastaan.

New rules designed to open up the EU’s public procurement market to competition and prevent ’buy national’ policies by public authorities came into force on Monday.

”I hope the agreement will be achieved in June this year, during the TEN-T days in Rotterdam, and then we will see how far the project has gone. We will see how sure not only the Baltic states, but also Poland and Finland are about the project. All parties should understand that the project is irreversible.”

Liettualaisen 15min.lt portaalin uutisessa Trautmannin huolenaihe ilmaistaan selkeämmin: Euroopan Komissio on erityisen huolestunut Liettuan venkoilusta.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

17.04.2016

Helsinki-Tallinna -tunnelista ja raideleveyksistä

Filed under: Helsinki-Tallinna -tunneli,Rail Baltic,Talsinkifix,Tunneli — baltirail @ 20.27
Tags: , ,

Helsinki-Tallinna -tunnelin raideratkaisun suunnittelussa joudutaan ratkaisemaan erilaisten raideleveyksien aiheuttamia haasteita. Rail Balticin logistinen perusidea on kaukoliikenne, sekä henkilö- että rahtiliikenteenä. Tällöin luonteva paikka 1435 mm ja 1520/1524 mm raideleveyden vaihdolle on RB:n Euroopan mantereen liikenteen päätepiste Tallinna, missä kalustomäärä poikkileikkauksessa on minimissään.

Kaksoiskaupungin paikallisjunien on luontevaa kulkea 1520/1524 mm raideleveydellä, jolla valtaosa tunnelin liikenteestä tuleekin kulkemaan. Samalla tunnelin tulee kuitenkin olla myös 1435 mm raideleveydellä toimivan Rail Baltic -radan jatke. Niinpä tunneliin on syytä rakentaa molempia raideleveyksiä hyödyntävä raiteisto. Eurooppalaisen 1435 mm raiteen rakentaminen tunneliin on välttämätöntä myös EU-rahoituksen saamisen kannalta.

Lisähaasteen aiheuttaa raideleveysero Eestin ja Suomen rautateiden välillä. Neuvostoliitossa siirryttiin 1960-luvulta lähtien 1520 mm raideleveyteen, ja tämän seurauksena Suomen rautateillä on 4 mm suurempi raideleveys. Tämä asia on opittu hallitsemaan ratkaisulla, jolla on sorvattu Allegrojen 1522 mm pyöräkerrat. Siten lienee viisainta, että tunnelissa on nimenomaan 1524 mm:n raideleveys, ei 1520 kuten Eestissä ja Venäjällä. Mutta sittenkin on todennäköisesti tarkoituksenmukaista, että Tallinnan ja Helsingin väliä ajavissa junavuoroissa käytetään niihin varattua kalustoa, jossa on tämä ”Allegro-sorvaus”. Asiahan on käytännössä niin, että 1520 mm:n kalusto kulkee helpommin Suomessa kuin 1524 mm kalusto Eestissä ja Venäjällä.

Miten sitten tunnelissa? Tunnelin raiteet on tehtävä 4-kiskoisina siten, että kumpikin raideleveys on limitetty keskenään. 3-kiskoinen ei onnistu, raideleveysero on liian pieni. 4-kiskoisen ratkaisun etuna on myös se, että kiskot kuluvat pareittain tasaisesti. 3-kiskoratkaisussa yhteinen kisko kuluu enemmän, eikä raide ole siten koskaan balanssissa.

1435/1520 mm kaksoisraide Liettuassa

Kustannuksiin tämä vaikuttaa siten, että tunnelin poikkileikkauksessa on otettava huomioon limittäin olevat aukean tilan ulottumat. Teoriassa reiän on oltava limityksen verran leveämpi kuin ilman limitystä. Käytännössä tämä ei vaikuttane paljoakaan, sillä tunnelissa tavoiteltavan nopeuden vuoksi reiästä on tehtävä erittäin suuri aerodynaamisten ominaisuuksien vuoksi.

Rakennusvaiheessa joudutaan investoimaan kiskoihin ja niiden kiinnityselimiin tuplaten. Tämä saadaan kuitenkin pitkällä ajalla takaisin siinä, että kiskot uusitaan vasta kaksinkertaisen ajan kuluttua verrattuna siihen, että olisi vain yksi raideleveys. Elinkaaren aikana siis tämä ei lisää kustannuksia.

Sähköistys toimii yhdellä ilmajohdolla, joka on hieman sivussa kummallekin raideleveydelle. Sivussaolo täytyy vain huolehtia siten, että limitykset ovat eri päin rinnakkaisissa raiteissa, jotta virroittimet kuluvat edestakaisin ajaessa tasaisesti.

Antero Alku

09.04.2016

Baltirail: Suomi tarvitsee ratayhteyden Eurooppaan

Filed under: Helsinki-Tallinna -tunneli,Talsinkifix,Tunneli,Yhdistys — baltirail @ 10.19

Baltirail 7.4.2016

Fin-Est -tunneli

Baltirail yhdistyksen 22 vuoden julkisen vaikuttamisen jäljiltä ei tarpeesta luulisi kenelläkään olevan epäselvyyttä. Kuitenkin edelleen puhutaan ”selvittämisestä” ikään kuin asia ei olisi jopa itsestään selvä älyllisella tasolla. EU:n rahoittamat Spiekermann&Wegener ja Sweco -selvitykset ovat tarkastelleet tunnelin vaikutuksia ja hyödyllisyyttä Suomelle ja kohdennetusti kaksoiskaupunkialueelle Helsinki-Tallinna. Nämä tulokset tukevat Baltirailin esityksiä kiistattomasti. Tavoitteena on jopa 3%:n kasvu Suomen bruttokansantuotteessa. Baltirailin vaihtoehdoista poiketen on Sweco keskittynyt ratalinjaukseen ohi Kirkonummen ja Naissaaren ja nostanut kustannusarviota Vuosaari-haaralla sekä riski- ja liityntäerillä.

Nyt ollaan hakemassa Eestin ja Suomen valtioiden hakemuksella Euroopan Unionilta avustusta tunnelin toteutettavuusselvityksen tekemiseksi – tosin hakemusta ei ole julkistettu, joten sen sisältö ei ole tiedossa.

Baltirailillä ei ole ollut perusteltua kantaa toteutettavuuteen. Tunnelin teknisiä ratkaisuja ja kustannuksia on arvioitu eri linjausten ja poikkileikkausten perusteella ja kulloinkin ajankohtaisen kansainvälisen kokemuksen valossa. Baltirail on painottanut tunnelin vaikutuksien olevan tärkeitä Suomen rataverkon Eurooppa-yhteyksien ja pääkaupunkiseudun Tallinna-metropoliyhteyden kannalta mukaan lukien Pietarin ja Jäämeren ratasuunnat. Jatkotarkasteluiden tulee tietysti käsitellä vaihtoehtoisia toteuttamisen ja yhdyskuntasuunnittelun malleja.

Kun aloite tunnelista tehtiin vuonna 1994 oli Suomi suuressa lamassa. Silloin ja nytkin lama on pahimmillaan luovien ratkaisujen hakemisessa – kokonaiskuvan näkemisessä. Onko Suomen yhteiskunta jähmettynyt etupiirien, epäluulojen ja alistuneisuuden maailmankuvaan? Tarvittaisiinko tsaari, kuningas ellei ainakin nälkävuodet tai sota, jotta ihmisten ymmärrys perusasioista lisääntyisi? Toteutettavuuden ehdot ovat yhteiskunnallisia, eivät teknis-taloudellisia eivätkä varsinkaan kunnallispoliittisia.

FinEst -tunnelin toteuttamisselvityksen tulee olla kattava tutkimus- ja perustamissuunnitelma, jonka mukaisesti suunnittelu voidaan tilata. Enää ei ole tarpeen kolmatta kertaa ”selvittää” itsestäänselvyyksiä, vaan on panostettava tarpeeksi ja pelastettava Suomi.

Väinö Castrén

05.04.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta huhtikuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
——————

“Today, the greatest challenge for Estonia is the realisation of the Rail Baltic project, and keeping the same pace with Latvia and Lithuania is an unavoidable precondition for that. I have sometimes called it a litmus test which shows whether the cooperation of the Baltic States is great only in words or also in actions.”

Suomessa Finpro patistaa yrittäjiä olemaan aktiivisia Rail Baltic -asioissa ja verkostoitumaan Baltian maiden yritysten kanssa. Tämä on tietysti erittäin järkevää, koska projektin sisäisistä haasteista huolimatta Brysselin rahahanat ovat jo auenneet ja hyväkatteista urakkaa on tarjolla.

  • 20.4.2016 Baltic Institute of Corporate Governance järjestää perjantaina 29.4.2015 Riikassa koko päivän kestävän Rail Baltica Governance Conference 2016 -seminaarin. Tilaisuuden ohjelmassa on esitysten lisäksi paneelikeskustelu, jossa on mukana myös Juhani Tervala Liikenneministeriöstä sekä Kai Rintala Suomen KPMG:ltä. Jostain syystä yhtään liettualaista asiantuntijaa ei ole saatu houkuteltua mukaan esittämään omaa tulkintaansa Corporate Governancesta. Tätä englanninkielistä seminaaria voi seurata myös netissä http://www.delfi.lv -sivustolla.

Zile nostaa esimerkiksi Ranskan ja Italian välille rakennettua Lyon-Torino -radan, jonka rakentamiseen myönnetyn EU-rahoituksen käyttöä European Anti-Fraud Office tutkii parhaillaan. Sattumoisin RB Rail AS:n toimitusjohtaja Baiba Rubesa tweettasi myös eilen linkin Foreign Affairs -lehdessä julkaistuun artikkeliin ”The Geopolitics of Corruption”.

  • 9.4.2016 Euroopan Keskuspankki yrittää elvyttää EU:n taloutta ostamalla markkinoilta käsittämättömän suuria määriä velkakirjoja. Velkaantuneille valtioille tämä tietysti sopii, ja esimerkiksi Suomen valtion liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja riittää EKP/Suomen Pankille ostettavaksi useamman vuoden ajan.

Sen sijaan Viron keskuspankilla on ongelma. Viron valtio on käytännössä velaton eikä se ole laskenut liikkeelle joukkovelkakirjoja, ja niinpä Viron keskuspankki joutuu etsimään muita ”sijoituskohteita” EKP:n tarjoamalle elvytysrahalle. Viimeksi Viron keskuspankki on ostanut Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin joukkovelkakirjalainoja, mutta uusia ostokohteita tarvitaan.

Aripaev -lehden kolmnisti Ahto Lobjakas esittää, että Viron pitäisi perustaa infrastruktuurirahasto eli ”Viron Sampo”, jota rahoitettaisiin EKP:n elvytysrahalla. Tämä rahasto voisi hoitaa Viron osuuden Helsinki-Tallinna -tunnelin rahoituksesta. Tällaisia keskustelunavauksia tarvittaisiin myös Suomenlahden pohjoisrannalla!

HelsinkiTallinnaLiikennenvirrat

  • 5.4.2016 Liettuan varaliikennenministeri Arijandas Šliupasin viime viikolla Finpron/Team Finlandin järjestämässä Rail Baltic -tilaisuudessa pitämän esityksen ”Rail Baltica Project – Lithuanian perspective” materiaali löytyy nyt Slidesharesta. Näissä PowerPoint -dioissa ei ole mitään yllättävää. Šliupas toistelee yleistä Rail Baltic liturgiaa, ja painottaa myös Suomen ulkomaankaupan merkitystä Rail Balticin liikennemäärien ja kannattavuustavoitteiden täyttymisessä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on dian 7 sanoma. Siinä toistetaan Euroopan Komission virallinen tavoite Rail Balticin valmistumisesta vuonna 2025, ja karttaan on piirretty myös Kaunasin ja Puolan rajan välille uusi ratalinja. Liettuan liikenneministeriö on viime aikoina suhtautunut nihkeästi vaatimukseen uuden ratayhteyden rakentamisesta Kaunasista etelään, mutta tämän esityksen perusteella suhtautuminen saattaisi mahdollisesti olla muuttumassa. Liettua tavoittelee myös Kaunas-Vilna -yhteyden avaamista vuonna 2028, mutta sen rakennuttamisesta ja rahoittamisesta Liettua saa luonnollisesti neuvotella suoraan Brysselin kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

25.01.2016

Tunneliselvityksistä

Filed under: Helsinki-Tallinna -tunneli,Talsinkifix,Tunneli — baltirail @ 9.19

Tunnelista ja Rail Balticista on puhuttu vuosikymmenet. Jälkimmäinen on asettunut jo toteutumisen polulle, vaikka rakennuttamisessa onkin osallisuusmaiden kesken epämääräisyyttä. Tunnelihankkeen valmistelu on nyt käynnistymässä toden teolla, ja nyt on syytä keskustella radan ja tunnelin linjauksesta.

Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 on rantaradan eteläpuolella Porkkalan niemessä pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta karkeasti mitaten jopa 10 000 hehtaaria. Sinne mahtuu rataa ja ratapihaa, kaupunkia ja luontoa vaikka Espoon verran. Kysymys tietysti on siitä haluavatko kirkkonummelaiset sitä tulevina satoina vuosina. Nyt heidän voisi silti toivoa sallivan raidelinjauksen, jonka varaan sitten tahtoa tai ei.

Onko Uudenmaan Liitto keskustellut siitä? Maakuntakaava tunnistaa liikenneyhteystarpeen, mutta ei sijoita sitä. Onko Kirkkonummella poliittinen kanta rataan? Onko sitä kysytty? Julkista keskustelua ei ole asiasta näkynyt lehdistössä.

Swecon selvitys antaa epäsuoran vastauksen väittämällä, että Porkkalan kautta yhteys ei ole ”nopein” vaan Helsinkiin päin ”hidas”, ja liittymä olevaan liikenneverkkoon on ”heikko”, kun taas keskusten väliset yhteydet ovat ”mitä optimaalisimmat” . Myös aiheuttaisi linjaus Porkkalan alueella ”ympäristöllisiä vaikutuksia” ja olisi ”geologisesti hankala”. Kun Sweco vielä korostaa ”liikennejärjestelmien yhteyttä kummankin valtion sisällä” ja tunnustaa, että selvityksen ohjelma perustuu ”ennalta määrättyyn reittiin A” eli Muuga-Pasila, ei keskustelulle ole ollut tilausta.

Rata Porkkalasta Pasilaan voidaan tehdä ilman väliasemia tarvittaessa jopa maatunnelissa, jolloin ajoaika keskuksesta keskukseen on saman kestoinen molemmissa vaihtoehdoissa riippuen mahdollisista ajonopeuksista varsinkin meriosuudella. Maa-alueella on valmius yhteyteen rinnakkaiselle paikallis- ja rahtiliikenteelle asemineen terminaaleineen ja varikkoineen.

Porkkalan linjauksen kustannusta ”ei ole laskettu”. Kun se lasketaan Swecon taulukoiden lukujen perusteella ja jätetään pois ”Rolling Stock” ja ”Risk reserves” saadaan tunnelin, liittymisratojen ja rahti- sekä matkustaja-asemien kustannukseksi  alle 6 miljardia euroa eli alle puolet Swecon ”ylähinnasta”. Koska hinta-arvioilla on tapana toteutua korotetusti, ei korotuksia pidä sijoittaa jo rahoitustarvelaskelmiin. Turhan korkeat ennusteet vain haittaavat rahoittajien halukkuutta.

Asian jatkokäsittely vaatii toteuttamisselvityksen sisällä vaihtoehtojen asiallista suunnittelua ja asetettujen päämäärien toteutumisen vertailua numeerisesti. Tärkein kriteeri on oltava yhdyskunta- ja kansantalousvaikutus, vaikka apukriteeritkin kuten matka-aika ja investointikustannus ovat Porkkala-linjauksessa ainakin edulliset. Merkittävä etu metropolille on pääkeskusten välinen yhdyskuntarakenne, asukasmäärä ja työmatkaliikenne, joka Espoon ja Kirkkonummen ollessa lyhyen ja nopean yhteyden päässä kummastakin lisääntyy terveellä tavalla. Vaihtoehdossa A nuo alueet jäävät esikaupunkien asemaan lisäten liikenneongelmia ja rajoittaen matkasuoritteiden kasvua.

Vielä ei ole myöhäistä ohjelmoida seuraavaa selvitystä, mutta ilmeisesti kysymys vaatii pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja tarpeellisia poliittisia päätöksiä.

24.1.2016

Väinö Castrén, arkkitehti

– – – – – – – – – –

TAVOITTEITA JA KEINOJA

1. Kaksoiskaupunki-metropoli Helsinki-Tallinna on talousalueen Tarto- Riika-Lappeenranta, Mikkeli-Tampere-Turku sekä valtioiden dynamo. Päivittäinen matkustusaika on alle kaksi tuntia osakaupunkien sisällä ja talousalueelta kauempaan keskukseen. Seudullisten keskusten ja osa-alueiden kehittyminen otetaan päämääräksi osana kokonaisuutta. Junanvaihtoa vältetään varustamalla tunneli kaksoiskiskotuksella ja liittämällä tunnelirata oleviin seuturatoihin. Seutulinjojen vaihdotonta pendelöintiä osakeskusten välillä ja seudun sisällä tuetaan.

2. Matkalipun hinta minimoidaan. Matkan pituuden, ajan ja vaihtojen vaikutus lipun hintaan otetaan huomioon kustannusperiatteella, mutta tukien tasapuolisesti koko seudun ja talousalueen käyttäjäkuntaa. Investointi on mahdollisimman pieni ja alueellista urakointia mahdollistava. Uuden yritystoiminnan ja asuialueiden sijoittumista metropolialueen sisällä tuetaan tiivistävän kaavoituksen keinoin.

3. Rahtiliikenteen on oltava sujuvaa Suomen sisällä, Pietariin ja Eurooppaan. Tunneliyhteydessä kotimaiseen ja kansainväilseen verkkoon vältetään ruuhkareittejä, tavoitetaan kaikki kuljetussuunnat ja huolehditaan huoltovarmuuden lisääntymisestä. Junamuodostuksen tilaa vaativat ratapihat ovat lähellä lähellä tunnelia tärkeän junanohjauksen takia. Teminaaleihin liittyvän yritystoiminnan on oltava markkinoiden lähellä saavutettavissa ja ympäristöllisesti houkuttelevissa olosuhteissa yhdyskunnan kilpailutekijänä.

4. Kriisitilanteet ennakoidaan. Liikenne- ja rakennevaikeuksiin ym poikkeustilanteisiin varaudutaan tunnelin ja maaratojen linjauksessa, hallinnossa ja operoinnissa. Turvallisuuden takia tunnelissa saisi olla vain yksi juna suunnassaan varsinkin henkilöiden ja rahdin vuorottaisajossa.Tunnelin pituus on helposti kapasiteettikysymys varsinkin hitaammille rahtijunille. Varallisiin kuljetuksiin ei varauduta tunneleissa ja matkustaja-asemilla.

5. Varaudutaan tulevaisuuteen. Skandinavian, Venäjän ja Jäämeren uusien ratojen mahdollisuudet otetaan huomioon. Eurooppalaisen raideleveyden linjaus Suomen läpi pääratasuunnissa otetaan huomioon. Metropolin sisäinen liikenne ajetaan nykyisestä nopeutetulla kalustolla. Yhteinen linjaus city-city varustetaan molemmille kalustoille mm kaksoiskiskotuksella. Tulevaisuuden ratojen liitynnät ja rinnakkaislinjaukset varataan maankäytön suunnitelmissa.

26.1.2016

Väinö Castrén, arkkitehti

 

Lisää allekirjoittajan tekstejä linkissä Väinö Ilmari Castrén.

 

08.12.2015

Helsingin Yleiskaava 7/15

Filed under: Helsinki-Tallinna -tunneli,Tunneli,Yhdistys — baltirail @ 20.06

Kaksoiskaupunki ja raideliikennetunneli yleiskaavaehdotuksessa

Helsingin Kaupunkisuunnittelulautakunta on asettanut yleiskaavaehdotuksen näytteille. Tekstiosiot ”Vision 2050 pääraportti” ja ”Kansainvälinen Helsinki” sisältävät Helsinki-Tallinna kaksoiskaupungin ja raideliikennetunnelin merkitystä monipuolisesti käsittelevää tekstiä. Vaikka itse yleiskaavakartta osoittaakin tunnelista vain liikennetarpeen, on tekstitausta maankäytön lähisuuntaa vahvasti ohjaava.

Tulevaisuuden Helsinki on kansainvälinen metropoli Tallinnan kanssa. Yleiskaavaehdotus osoittaa, että Baltirail on ollut ajatuksen alkuunpanijana ja ajajana tarpeellinen. Viranomaistasolla on nyt valmisteltu ansiokas kokonaistarkastelu yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Aiemmat selvitykset ovat osoittanee tunnelin kannattavuuden. Käytännön etenemisjärjestyksen ja lopulta toteutumisen suuntaviivat tulevat seuraavaksi esiin, kun EU:n rahoitushakemuksen mukaisesti valmistuu tunnelin toteutettavuusselvitys. Tietysti jo selvityksen ohjelmointi vaatii objektiivista ja kriittistä tavoiteasettelua, jotta koko kansakunta hyötyisi uudesta liikennemuodosta mahdollisimman paljon.

11.02.2015

Helsinki-Tallinna -tunneliyhteyden esiselvitys puoltaa suunnittelun jatkamista

Filed under: Helsinki-Tallinna -tunneli,Talsinkifix,Tunneli — baltirail @ 18.11

Talsinkifix -projektin tulokset julkistettiin tänään Liikenneviraston auditoriossa, ja Baltirail ry. tervehtii ilolla projektin lopputulemaa. SWECOn selvitysten perusteella Helsinki-Tallinna -raideliikennetunneliyhteyden suunnittelua on syytä jatkaa varsinaisen Feasibility studyn tekemisellä, ja sekä Helsingin että Tallinnan kaupunkien johtohenkilöillä tuntui olevan vahva usko hankkeen toteuttamisen välttämättömyyteen.

Tilaisuuden päättäneessä puheenvuorossaan Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi että ”Helsinki is ready to start”. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Usko Anttikoski, Martti Asunmaa ja Väinö Castrén näkivät tunnelin potentiaalin jo 1990-luvun alkuvuosina, ja yli 20 vuoden jälkeen on hienoa olla todistamassa hankkeen liikahtamista eteen päin.

Baltirail toivoo että Feasibility studyn työstäminen saataisiin liikkeelle mahdollisimman ripeästi. Selvitystyön käynnistämistä ei ole syytä viivyttää yhdelläkään päivällä esim. vaalien takia, koska tunnelihanke on vähimmilläänkin viiden vaalikauden pituinen projekti. On myös syytä muistaa että nyt on kyse vain hankkeen toteutettavuuden perusteellisesta selvittämisestä, ei rakentamispäätöksestä. On harmiteltavaa, että tunnelihankkeen kommentointi esimerkiksi Taloussanomien uutisen yhteydessä täyttyy aivottomalla ”kaljaputki&Liettuan kriminaalit” typerehtimisellä.

Helsingin kaupungin tiedote Talsinkifix -selvityksen tuloksista löytyy täältä, SWECOn tiedote täältä ja esiselvityksen tiivistelmän voi ladata täältä.

Baltirailin näkemys tunnelin tarpeellisuudesta löytyy täältä.

Seuraava sivu »

Pidä blogia WordPress.comissa.