BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

Jyrki Katainen

Jyrki Katainen – miksi tuen Rail Balticaa?

Itämeren alueella on hyvät mahdollisuudet tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja hyvinvoivimmaksi alueeksi. Pohjoismainen hyvinvointimalli ja Baltian maiden talouksien kilpailukyky luovat erinomaisen pohjan rakentaa tulevaisuutta osana Eurooppaa.

Sisämarkkinat ovat Euroopan unionin poliittinen ydin. Erityisesti pienten ja päämarkkinoista etäämmällä sijaitsevien maiden etu on vahvistaa Euroopan unionin sisämarkkinoita. Tärkeä osa toimivia markkinoita ovat hyvät kuljetusyhteydet niin henkilö- kuin tavaraliikenteelle. Sisämarkkinoita kehitettäessä liikenneverkkoa tulee tarkastella koko Euroopan laajuisesti. EU:ssa kauppaa käyvän valtion etu vaatii, että liikeinfrastruktuuri on kunnossa myös muissa kuin omassa maassa.

EU:n Itämerta koskevan strategian mukaisesti Itämeren alueella parannetaan liikenneyhteyksiä ja alueen saavutettavuutta. Itämeristrategian tavoitteita tullaan konkretisoimaan alkavalla Tanskan puheenjohtajuuskaudella. Esillä keskustelussa ovat olleet muun muassa liikenneinfrastruktuurin parantamishankkeet ja matka-aikojen lyhentäminen.

EU:n pitkän aikavälin liikennestrategia ulottuu vuoteen 2050 ja sen tavoitteena on merkittävä liikenteen sisämarkkinoiden tehostaminen. Tavoitteena on myös liikenteen öljyriippuvuuden vähentäminen ja päästöjen leikkaaminen vähintään 60% vuoteen 2050 mennessä. Yli 300 km pitkistä kuljetuksista vähintään puolet tulisi kuljettaa rauta- tai vesiteitse vuonna 2050.

Liikenneinfrastruktuuri vaatii pitkäjännitteisiä investointeja, joissa on huomioitava paitsi teollisuuden tarpeet, jäsenmaiden kilpailukyky ja henkilöliikenne, myös ympäristö- ja terveysnäkökohdat. EU:n pohjoisten ja koillisten alueitten infrastruktuuri ei ole yhtä kehittynyt kuin muun Euroopan. Kilpailukyvyn sekä ympäristönsuojelun ja terveysnäkökohtien yhdistäminen voi joskus olla haastavaa. Näin laivapolttoaineiden rikkipäästöjen rajoittaminen lisää kohtuuttomasti niiden valtioiden kustannuksia, jotka ovat muita riippuvaisempia merenkulusta Itämerellä.

Euroopan komissio on esittänyt kymmentä suurta liikenteen ydinverkkokäytävähanketta. Näihin jäsenmaiden ja komission tulisi sitoutua yhteisellä rahoituksella vuoteen 2030 mennessä. Yksi näistä on Baltian-Adrian korridoori, Suomen Helsingistä Italian Ravennaan ulottuva rautatie- ja laivaliikennekäytävä. Kyseessä olisi ensimmäinen suora junayhteys Itämereltä Adrianmerelle.

Keskeinen osa Baltian-Adrian käytävää on Rail Baltica, Tallinnasta Riian ja Kaunasin kautta Varsovaan rakennettava uusi rautatielinja. Suomi tervehtii ilolla tätä hanketta. Se parantaa Baltian maissa toimivien yritysten mahdollisuuksia toimittaa tuotteita Eurooppaan ja tukee niiden parempaa integroitumista EU:n sisämarkkinoihin, kun paitsi tavarat, myös ihmiset pääsevät matkustamaan Keski- ja Etelä-Eurooppaan huomattavasti nykyistä nopeammin ja vaivattomammin.

Nopea ja toimiva junayhteys Baltian kautta EU:n päämarkkina-alueille on myös Suomen kansallinen etu. Se parantaa suomalaisten tuotteiden pääsyä markkinoille puhumattakaan tuhansista Baltian maissa – erityisesti Virossa – toimivista suomalaisyrityksistä. Myös Suomen talous integroituu näin tiiviimmin eteläisiin EU-naapureihimme ja Keski-Eurooppaan. Baltian-Adrian käytävä tulee olemaan luonnollinen jatke Botnian käytävälle, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat yhdistävälle rautatielle, joka myös on osa EU:n uutta ydinverkkoa.

Rautatie on tulevaisuuden liikennemuoto. EU:n liikennestrategian tavoitteena on merkittävä liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Rautatie on maantieliikennettä energiatehokkaampi ja ympäristöystävällisempi kuljetusmuoto. Se on myös vähäisemmän energiankulutuksensa ansiosta edullinen vaihtoehto.

Pidän hyvin tervetulleena Viron, Latvian ja Liettuan pääministerikollegoideni hiljattaista päätöstä perustaa erityinen yhtiö vastaamaan Rail Baltica-projektista. On hyvä, että näin tärkeään hankkeeseen paneudutaan huolella.

1 kommentti »

  1. Tässä olis pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle kunnon visio ja mahdollisuus tulevaisuuteen

    Ajatus ratayhteydestä Suomenlahden ali Tallinnaan on taas noussut esiin kun laajempia suunnitelmia Baltian rautatieyhteyksistä Keskiseen Eurooppaan kaavaillaan. Ajatus junatunnelista on pyörinyt kalliorakentajiemme ja suunnittelijoiden seminaareissa ja selvityksissä jo parikymmentä vuotta. Rautatieyhteys tunnelin tai junalauttojen avulla on nyt ajankohtainen kun Baltian nopea ratayhteys Keski-Eurooppaan, Rail Baltika on toteutumassa EU:n osittain rahoittamana. Geologian tutkimuskeskuksen GTK 2030 ulottuvassa visiossa Tallinna tunneli tuli jälleen esiin. Rautatieyhteys toteuttaisi pääkaupunkiemme vision kaksoiskaupungista (Hellinna, Talsinki), kun nopeilla junilla voitaisiin vajaassa tunnissa kiittää Suomenlahden ali keskustasta keskustaan. Samalla nopeat junayhteydet Keskiseen Eurooppaan tarjoaisivat päästöttömän ja turvallisen tavan matkustaa muutamassa tunnissa vaikka Varsovaan tai Berliiniin. Ratayhteys tarjoaisi myös jatkuvan ja nopean raskaamman lastin tavarankuljetuksen Suomen ja muun Euroopan välille. Rautatievaihtoehto helpottaisi nykyisiä satamien purkuliikenteen vaikeuksia molemmissa pääkaupungeissa. Ratayhteys todellakin integroisi meitä entistä paremmin Eurooppaan. Ihmisten, tavaran ja pääoman sujuva liikkuvuus toteutuisi. Hinnaltaan ratyhteys olisi samaa luokkaa kuin nykyinen lauttaliikenne satamineen 2-3 miljardia €.

    kommentti Kirjoittanut Keijo Nenonen Prof. rakennusgeologi — 27.04.2012 @ 14.22 | Vastaus


RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: