BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

04.12.2014

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta joulukuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——

  • 28.12.2014 Suomelle merkitykselliset raideliikennehankkeet eivät näin joulun aikoina ole ylittäneet uutiskynnystä, joten nyt on hyvä hetki katsoa muita raideliikennehankkeita ja niiden rahoituskuvioita:

Historiaa: The Economist julkaisi kiehtovan tarinan Lontoon Metron rakentamisesta 1900-luvun alussa. Hankkeen takana oli amerikkalainen liikemies ja sijoittaja Charles Yerkes, jonka aggressiivinen tapa viedä asioita eteen päin aiheutti hämmennystä brittien keskuudessa. Huolimatta virkamiesten ja hallinnon kankeudesta Yerkes kumppaneineen rahoitti ja rakensi merkittävän osan siitä verkostosta, jonka pohjalle on rakennettu nykyinen Lontoon Metro. Yerkesin ajan jälkeen Metroa rakennettiin enimmäkseen julkisella rahoituksella, mutta nyt työn alla olevat uudet metro-osuudet on taas rahoitettu pääasiassa yksityisellä elinkaarirahoituksella. Rahoitusasioissa on palattu takaisin Yerkesin aikaan.

Tänään: Kiinassa otettiin käyttöön Guangzhoun ja Guiyangin välinen 850 km pituinen ratayhteys, jolla junien nopeus on 250 km/h. Speksit ovat siis saman kaltaiset kuin Rail Balticilla. Radan rakentamiseen kiinalaisilta meni aikaa kuusi vuotta ja rahaa paloi 20 miljardia US dollaria. Budjetti oli 3-4 kertaa suurempi kuin Rail Balticilla, mutta maaston vaativuus käynee selityksestä: yli 80 % radan pituudesta kulkee tunneleissa tai siltoja pitkin. Kiinalainen valtiokapitalismi näyttää toimivan infra-hankkeiden rahoituksessa erittäin hyvin.

Huomenna?: Elon Musk julkisti vuonna 2013 Hyperloop -projektin, jonka tavoitteena oli yhdistää Los Angeles ja San Francisco ääntä nopemmin kulkevalla putkijunalla. Tällainen hanke kuullostaa vähintäänkin utopistiselta, mutta kaikista epäilyistä huolimatta noin 100 huippuinsinööriä yliopistoista ympäri maailman selvittää täällä hetkellä Hyperloopin toteutettavuutta. Elon Musk on jo pistänyt uusiksi avaruuslennot ja sähköautoilun, ja ehkä raideliikennekin kaipaisi ravistelua. Pikkurahan puutteeseen eivät Elon Muskin hankkeet kaadu, hänen nettovarallisuutensa arvo on tällä hetkellä 7,9 miljardia dollaria.

  • 18.12.2014 Rail Balticin rahoituksen kohtalonhetket lähestyvät, ja usean miljardin euron arvoinen EU-rahoitteinen urakka luonnollisesti herättää monenlaista kiinnostusta raideliikennealan toimijoiden keskuudessa:

• Kiinan pääministeri Li Keqiang ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius neuvottelivat viime keskiviikkona Belgradissa yhteistyöstä talouden eri osa-alueilla. Kiinalainen uutistoimisto Xinhua nosti mahdollisista yhteistyön kohteista esiin Rail Balticin:

”China is willing to take part in the cooperation on such projects as the Rail Baltic, and discuss with the Lithuanian side cooperation over the utilization and modification of transport infrastructure”, Li said.

• Pääministeri Keqiang tapasi myös Eestin pääministeri Taavi Roivasin:

”Li called for closer cooperation with Estonia in the locomotive industry, saying Chinese locomotive equipment boasts good quality and reasonable price. Chinese companies are also encouraged to take part in Estonia’s transport, logistics and infrastructure cooperation programs, as well as those of the Baltic area”, Li added.

• Britannian Ulkomaankauppaministeri Lordi Livingstone tuo 19-21.1.2015 brittiläisen yrittäjävaltuuskunnan tutustumaan Rail Baltic -projektiin kolmessa Baltian maassa, matkaohjelman voi ladata täältä.

• Ruotsalaisten Export Sweden on aktivoitunut Rail Baltic -asioissa hyvissä ajoin, esimerkki ruotsalaisesta vienninedistämisestä löytyy täältä.

• Ranskalaisen raideliikennekaluston ja -infrastruktuurin valmistaja Alstom on mainostanut kiinnostustaan osallistua Rail Baltic -projektiin.

• Liikenneviraston TEN-erityisasiantuntija Juhani Tervala esitelmöi teemalla ”Suomi ja Rail Baltica” joulukuun alussa Siemensin ”Liikenne ja teknologia” -seminaarissa Helsingissä. Tervalan esitysmateriaali löytyy täältä.

Myös Eestissä on ahkeroitu. KPMG:n tekemän kyselyn mukaan 39 % Eestin yrityspäättäjistä kannattaa Rail Balticin rakentamista, vuonna 2012 kannatus oli 38 %. Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamista kannatti 17 % päättäjistä (vuonna 2012 vain 11 %), kun taas Tallinna-Pietari -junaradan kunnostamista kannatti vain 5 % vastanneista. Eestin Rail Baltic -organisaation edustajat ovat käyneet myös Suomessa tutustumassa Kerava-Tallinna -oikoradan menestystarinaan.

Latviassa tehdyn laajan kansalaiskyselyn mukaan peräti 92 % latvialaisista kannattaisi Rail Balticin rakentamista.

  •  17.12.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen mukaan viime viikon Rail Baltic -neuvottelut Brysselissä sujuivat yllättävän hyvin. Sinkevičius totersi että Kaunas-Vilna -yhteyden liittäminen Rail Baltic -hankkeeseen voisi olla mahdollista ilman työlästä ja aikaavievää lainsäädännön muuttamista. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa seuraavassa tapaamisessa noin puolentoista kuukauden kuluttua. Muiden Baltian maiden edustajat eivät ole kommentoineet viime viikon tapaamista.
  • 16.12.2014 Siim Kallas on patistanut Baltian maita pistämään vauhtia Rail Baltic -hankkeeseen. Kallasin mukaan Rail Balticin toteuttamatta jättäminen olisi paha takaisku Baltian maiden arvovallalle ja uskottavuudelle. Hänen mukaansa Euroopan tasolla kukaan ei ole kyseenalaistanut Rail Balticin tärkeyttä, mutta (Baltian maiden) paikallispoliitikot voivat pahimmillaan munata koko hankkeen. Kallas painottaa, että rahoitushakemuksen viivästyminen 26.2.2015 aikarajasta voi johtaa sille varatun 3 miljardin euron rahoituksen siirtymiseen muille hankkeille, esimerkiksi Puolassa, Unkarissa tai Slovakiassa.
  • 16.12.2014 Liettualainen MEP Zigmantas Balčytis (Liettuan Sosialidemokraattinen Puolue) on tehnyt joulukuun alussa Europarlamentille kirjallisen kysymyksen Puolan aktiivisuudesta Rail Baltic -projektissa. Balčytisin huolenaihe on tällainen:

… There are concerns that Poland will be slow to fulfil its obligation to extend the track as far as Lithuania… (ote MEP Zigmantas Balčytisin kirjallisesta kysymyksestä Europarlamentille)

On tietysti positiivista, että Rail Baltic nousee esille Europarlamentissa, mutta keskustelun avaus on yllättävä. Liettualainen MEP on huolissa siitä että Rail Baltic etenisi Puolassa liian hitaasti, kun samaan aikaan koko Baltian maiden Rail Baltic -hanke on vaakalaudalla liettualaisten yhteistyökyvyttömyyden takia.

  •  9.12.2014 Lietuvos žinios -lehti julkaisi tänään Liettuan Rail Baltic Statyba -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrysin haastattelun, jossa oli valaisevaa tietoa projektin etenemisestä. Budrys edustaa Liettuaa Baltian maiden yhteisessä RB Rail -yhtiössä, ja hänen kommenteistaan saa hyvän kuvan siitä miksi Rail Baltic -projekti etenee edelleen nihkeästi.

Liettua tuntuu olevan neuvotteluissa puolustamassa omaa etuaan asenteella, joka saa kotoiset kuljetusalan ay-änkyrät näyttämään yhteistyöhaluisilta jees-miehiltä. Tässä poimintoja artikkelista:

o  Budrysin mukaan (Baltian maiden yhdessä omistaman) BR Rail -yhtiön ja Baltian maiden omien Rail Baltic -yhtiöiden työnjako menee näin: RB Rail hakee rahoituksen projektille ja valvoo projektin implementointia ”kansainvälisellä tasolla”, kun taas liettualaisten ”Rail Baltica Statyba” -yhtiö (1) omistaa RB Railin osakkeita, (2) valvoo Liettuan kansallisia etuja RB Railin toiminnassa, (3) valvoo projektin implementointia Liettuan maaperällä ja (4) edustaa Liettuaa kansainvälisissä yhteyksissä.

o  RB Railin toimitusjohtajaksi nimitetty latvialainen Edwins Bērziņš on virassaan vain noin kuuden kuukauden ajan. Vakinainen toimitusjohtaja on tarkoitus valita keväällä, yhtiön toiminnan päästyä kunnolla liikkeelle.

o  Kun lzinioksen toimittaja kysyi Budrysilta voivatko Eesti ja Latvia aiheuttaa Liettualle hankaluuksia RB Railin toiminnassa, Budrysin vastaus oli selkeä: ”RB Railin osakkeenomistajana (Liettuan rautateiden omistama) Rail Baltica Statyba voi vaatia muita RB Railin osakkeenomistajia, eli Latvian ja Viron yhtiöitä, noudattamaan RB Railin osakassopimuksen määräyksiä”.

o  Kun lzinioksen toimittaja kysyi Budrysilta onko kaikki rahoitushakemukseen liittyvät Baltian maiden väliset ongelmat ratkaistu, Budrysin mukaan epäselvyyksiä on luonnollisesti jäljellä koska tällaista monikansallista projektia ei ole EU:ssa aiemmin toteutettu. RB Railin edustajat käyvät 10.12.2014 Brysselissä hakemassa ohjeita rahoitushakemuksen laatimista varten.

o  Budrysin arvion mukaan Rail Baltic keskittyisi ainakin alkuvaiheessa henkilöliikenteeseen.

o  Budrysin mukaan projektin kustannusarvio on 15 – 18 miljardia litiä (4,34 – 5,21 miljardia euroa) ja tähän summaan sisältyisi myös Kaunas-Vilna -yhteyden rakentaminen. EU-rahoituksen osuudeksi Budrys ennakoi noin 85 prosenttia ja sama rahoitusosuus pitäisi kuulua myös Kaunas-Vilna -osuudelle, koska RB Railin osakassopimuksen ja Baltian maiden pääministerien saavuttaman yhteisymmärryksen mukaan Kaunas-Vilna -osuus on elimellinen osa Rail Balticia.

o  Budrys ampuu alas spekulaatiot Rail Baltic ratainfrastruktuurin omistajuudesta, Liettuan alueelle (EU:n rahoituksella) rakennettu ratainfrastruktuuri tulee pysymään Liettuan valtion omistuksessa.

Yhteenveto: Jos Liettua pitää kiinni kaikista Budrysin haastattelussa esittämistä tulkinnoista ja vaatimuksista, on Baltian maiden yhteisen rahoitushakemuksen läpimeno epätodennäköistä. Liettua voi toki vaatia muita Baltian maita noudattamaan RB Railin osakassopimukseen kirjattuja suunnitelmia esimerkiksi Kaunas-Vilna -yhteyden rahoittamisesta, mutta tällä ei ole käytännön merkitystä koska rahoituspäätös tehdään Brysselissä. Mutta jos koko Rail Balticin rahoitus uhkaa kaatua Liettuan organisoimaan Baltian maiden väliseen kiistelyyn, olisi asiaa syytä tarkastella myös laajemmassa kontekstissa.

  • 6.12.2014 Baltian maiden pääministerit tapasivat perjantaina Maardussa Eestissä. Kokouksessa käsiteltiin Rail Balticia, ja huolimatta ”ripeästi ja hyvässä hengessä sujuneista” neuvotteluista pääministerit päättivät lykätä Baltian maiden välisen Rail Baltic sopimusluonnoksen valmistumisen takarajaa ensi tammikuun viimeiseen päivään. Euroopan Komissiolle toimitettavan rahoitushakemuksen jättämisen deadline on 26.2.2014.

Tapaamisen jälkeen julkistetussa kannanotossa pääministerit painottivat Tallinnasta Puolan rajalle johtavan 240 km/h kaksoisraiteen rakentamisen tärkeyttä. Tämä on erittäin tärkeä linjaus, koska Liettua ei ole tähän asti osoittanut kiinnostusta Kaunasista Puolaan johtavan uuden ratayhteyden rakentamiseen.

…reiterated the importance of implementing Rail Baltic/Rail Baltica as a fast conventional double track 1435 mm gauge electrified railway line with the maximum design speed of 240km/h on the Route from Tallinn through Pärnu-Riga-Panevezys-Kaunas to the Lithunia-Polish border.” (lähde: LSM.lv)

Suomalaisittain on merkittävää, että Baltian maiden pääministerit päättivät kutsua Suomen ja Puolan mukaan Rail Baltic -projektiin, aluksi tarkkailijan rooliin ja myöhemmin myös osakkeenomistajaksi. Liettuan LRT:n mukaan kutsu Suomen ja Puolan hallituksille olisi tulossa tammikuun loppuun menmnessä, kun taas Latvian LSM:n mukaan Suomen ja Puolan toivotaan liittyvän mukaan projektin toimintaan tammikuun loppuun mennessä. Rivien välistä voi lukea, että huoli rahoitushakemuksen läpimenosta Euroopan Komissiossa laittaa Baltian maat hakemaan hankkeelle lisää uskottavuutta Suomesta ja Puolasta.

Latvian pääministeri Laimdota Straujuma painotti tapaamisen jälkeen sekä Rail Balticin että Baltian maiden LNG-projektien pitkän aikavälin strategista merkitystä. Kremlin propagandasta kiinnostuneet voivat lukea loppukevennykseksi Virallisen Venäläisen tulkinnan perjantain kokouksesta. www.rubaltic.ru -sivuston mielestä pääministeri Straujuma kannattaa Rail Balticia vaikka se on rubalticin asiantuntijoiden mukaan turha ja tappiollinen hanke, mutta ei sentään niin turha ja kallis kuin Baltian maiden rakentamat kaasuputket. [EDIT: rubaltic.ru julkaisi myös laajemman kommentaarin Baltian infrastruktuurihankkeista]

  • 5.12.2014 Liettuan hallituksen tilaaman Kaunas-Vilna -yhteyttä koskevan Feasibility Studyn valmistuminen julkistettiin lokakuussa, ja AECOMin laatiman 57-sivuisen pdf-raportin voi nyt ladata täältä. Liettuan Liikenneministeriön tulkinnan mukaan AECOMin raportti vahvistaa että ”Vilnius connection will increase the total economic value of Rail Baltica project”. Tämä tulkinta menee aika pitkälle, sillä jo raportin esipuheessa AECOM painottaa kysessä olevan vain ”a simple preliminary assessment of the impact of one of the options for connecting Vilnius”, jossa ei ole erikseen tarkasteltu hankkeen kannattavuutta tai riskejä.

Raportti pohjautuu kolme vuotta sitten valmistuneeseen Rail Baltic Feasibility Studyyn, ja siinä esitetyt tulokset näyttävät silmämääräisesti katsottuna asiallisilta. Sen sijaan Liettuan Liikenneministeriön tulkinnat raportin sanomasta tuntuvat liioittelulta. Mainittakoon vielä, että raportissa on käytetty myös suoraan Baltirailin sivulta kopioitua aineistoa lähdettä mainitsematta, mikä ei ole kunniaksi AECOMin kaltaiselle kansainväliselle konsultointialan jättiläiselle.

  • 4.12.2014 Baltian maiden ja Puolan presidentit tapasivat tiistaina Tallinnassa. Agendan päällimmäinen asia oli luonnollisesti ”Russia’s growing military and foreign policy aggression”, ja Venäjä-riippuvuutta vähentävät Liettuan, Eestin ja Suomen LNG-terminaalit olivat myös keskustelun aiheena.

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves nosti (myös Puolan ja Suomen tukeman) Rail Baltic -hankkeen malliesimerkkinä Baltian maiden välisestä yhteistyöstä:

We have to do everything we can to guarantee that the funding application is submitted to the European Commission on time.” (Toomas Hendrik Ilves, 2.12.2014)

Tällaiset projektit etenevät vaihe kerrallaan, ja seuraava askel on luonnollisesti rahoitushakemuksen jättäminen Euroopan Komissiolle. On kuitenkin hiukan huolestuttavaa, jos pelkkä hakemuksen kirjoittaminen Brysselissä tätä tarkoitusta varten varatun 3 miljardin euron rahoituksen saamiseksi on niin iso urakka, että valtionpäämiehenkin pitää siitä huolehtia. Toivottavasti voimia riittää hakemuksen kirjoittamisen jälkeen myös itse radan rakentamiseen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

02.10.2014

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta lokakuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——–

”…it is clear that several problems may emerge during the implementation of the project that will have to be solved, the Baltic transport ministers said after signing an agreement on the establishment of the ”Rail Baltica” joint venture in Riga yesterday.”

RB Railin tehtävät on rajattu osakassopimuksessa näin:

”In accordance with the Agreement of shareholders, the main task of the joint venture will be design, construction and marketing of the railway line. It is also made clear that the owner of the rail infrastructure in Latvia, Lithuania and Estonia is the country in which the infrastructure is located, as well as the fact that each party co-finances the railway construction only within its territory.”

Radan omistaminen ja käyttöehtojen määrittely maakohtaisesti saattaa mietityttää rahoituspäätöksen tekijöitä Brysselissä, mutta toisaalta jokaisen maan osallistuminen vain oman rataosuutensa rahoittamiseen on selkeä rajaus. Liettua on siis luopunut (ainakin mediassa esitetystä) järjettömästä vaatimuksestaan, että  Eestin ja Latvian pitäisi suostua takaamaan Kaunas-Vilna -rataosuuden rahoitus.

Toisaalta Liettua on saanut osakassopimukseen mukaan jonkinlaisen Vilna -klausuulin:

”…we are pleased that the provision for Vilnius connection was included in the contract by common agreement. For Lithuania, it was an important condition in order to develop further the project.”

Jos ”provision for Vilnius connection” tarjoaa Liettualle mahdollisuuden viivyttää lopullista päätöksentekoa Latvian rajan ja Kaunasin välisen Rail Baltic -radan rakentamisesta Vilnan yhteyden rahoituspäätöksen tekemiseen asti (ehkä 2017?), niin siinä tapauksessa koko Rail Baltic 2 projektin toteutettavuus eli feasibility on kyseenalainen.

  • 28.10.2014 RB Rail -yhtiön osakassopimus on allekirjoitettu tänään Riikassa! Osakassopimuksen tarkemmasta sisällöstä (ja erityisesti Kaunas-Vilna -yhteyteen liittyvistä sitoumuksista) ei ole tietoa, mutta toivottavasti yhden yhteisen rahoitushakemuksen tekeminen onnistuu tältä pohjalta. Rahoitusikkuna menee kiinni 26.2.2015.

RB Rail 20141028

  • 27.10.2014 Liettuan liikenneministeriö on tänään tiedottanut, että Baltian maiden RB Rail yhteisyrityksen perustamisasiakirjat allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti huomenna Riikassa. Toivottavasti näin tapahtuu. Epäilyksiä kuitenkin herättää liettualaisten tarve ujuttaa tähänkin tiedotteeseen ”alueen pääkaupunkien yhdistäminen Eurooppaan” ja Vilnius myös nimeltä mainiten. Ovatko Liettua, Latvia ja Eesti sekä Euroopan Komissio oikeasti saavuttaneet yksimielisyyden Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen rahoituksesta ja aikataulusta?
  • 24.10.2014 Tallinnassa kokoontunut Baltian maiden yhteistyöorganisaatio Baltic Assembly sisällytti päätöslauselmaansa vetoomuksen, että Rail Baltic oikeasti rakennettaisiin. Mielenkiintoinena nyanssi lauselmassa on maininta Baltian maiden pääkaupunkien yhdistämisestä Eurooppaan Rail Balticilla, todennäköisesti Liettua ei olisi ilman tätä lisäystä suostunut allekirjoittamaan papereita.

”The Rail Baltic/Rail Baltica project will not only remove barriers to the free movement of the population and goods of the Baltic States, but also connect, by means of an environmentally friendly transport infrastructure connection, the Baltic Region and the capitals of the three Baltic States with the rest of Europe”.

  • 24.10.2014 Baltirail ry. ei lähtökohtaisesti harrasta politiikkaa, mutta Baltian liikenneasioiden(kin) taustalla vaikuttavien poliittisten jännitteiden ymmärtäminen on myös Rail Balticin tilanteen hahmottamisen edellytys.

Kaikki kolme Baltian maata ovat EU:n ja NATOn jäseniä. Samaan aikaan Venäjä yrittää pitää kiinni Neuvostoliiton aikana rakennetusta vallastaan erityisesti Liettuassa, jonka kautta kulkee elintärkeä huoltoyhteys Kaliningradiin. Rail Baltic edistäisi Baltian maiden integroitumista Eurooppaan, ja tämä ei ole Venäjän intresseissä. Öljyn hinnan voimakas lasku viime kuukausina lisää Venäjän tarvetta vahvistaa otettaan lähinaapureissaan.

Tässä muutamia linkkejä Venäjän toimintaa Baltiassa valottaviin kirjoituksiin:

The Lithuania Tribune: The Russian information war in Lithuania
The Lithuania Tribune: Lithuania’s gas security: Risks and opportunities
Svenska Dagbladet: Estlands exempel sätter Sverige i skamvrån
Verkkouutiset: Venäläisjuna pysähtyi luvatta suuren voimalan lähelle, alue oli eristetty – ”järjestelmällistä häirintää”

Lopuksi raideliikenneuutisia muualta maailmasta. Japanissa on päätetty rakentaa 500 km/h huippunopeuden mahdollistava 290 km pituinen magneettilevitaatiojunarata Tokiosta Nagoyaan, ja USAssa puuhataan yksityisellä rahoituksella maglev-yhteyttä New Yorkin ja Washingtonin välille. Jos WSJ:n uutislinkki ei aukea kokonaisena, ongelman voi kiertää avaamalla uutisen esimerkiksi Google Newsin kautta.

  • 23.10.2014 Eestin Liikenneministeriö (tai itse asiassa Majandus- ja Kommunikatsiooniministeerium eli Ministry of Economic Affairs and Communications) on tehnyt päätökset suositeltavista Rail Balticin linjauksista Eestissä. Radan pituus olisi 211,4 kilometriä, ja sen 1 150 miljoonan euron rakennuskustannuksista 650 miljoonaa euroa katettaisiin EU-rahoituksella. Loput 500 miljoonaa euroa jäisi Eestin hoidettavaksi.

Eestillä on nyt omalta osaltaan suunnitelma ja budjetti valmiina Baltian maiden yhteistä Rail Baltic rahoitushakemusta varten. Ensi viikolla nähdään, onnistuuko Baltian maiden yhteisyrityksen perustaminen tältä pohjalta, vai tarvitaanko Liettuan kanssa neuvottelemiseen jatkoaikaa.

  • 20.10.2014 Vilnan kaupunki on konkurssin partaalla. Kaupungin apulaispormestari Romas Adomavičius kiteytti viime viikolla tilanteen näin: ”We are totally bankrupt and it’s no longer possible to hide that.” Pankit eivät enää suostu rahoittamaan Vilnaa, joten vaihtoehtoina ovat kunnallisveron korotus tai valtion pyytäminen apuun. Korruptiosyytösten tahrima Adomavičius on ehdottanut että valtio lisäisi omaa lainanottoaan pelastaakseen Vilnan, mutta tämä ehdotus ei ole saanut kannatusta.

Vilnan Ongelmien syyksi nähdään varojen yli eläminen, ja tulevissa pormestarinvaaleissa ehdolla olevan Gintautas Paluckasin mukaan ”…the city is eager to sign up for EU-supported projects, though it cannot commit to their co-financing by the volume that types of agreements foresee.” Liettuan valtiovarainministeri Rimantas Šadžiusin mukaan oikea lääke Vilnan ongelmiin ei olekaan valtiolta ruinattava lisärahoitus, vaan vastuullinen taloudenpito.

Vilnan kaupungin taloudelliset vaikeudet eivät liity suoranaisesti Rail Balticiin, mutta ne selittänevät omalta osaltaan intoa saada Euroopan Komission rahoittamia hyväkatteisia Rail Baltic -urakoita myös Vilnan taloutta elvyttämään.

  • 18.10.2014 Latvia on perustanut perjantaina 17.10.2014 ”Eiropas dzelzceļa līnijas” -nimisen yrityksen vastaamaan Latvian osuudesta Baltian maiden yhteisessä Rail Baltic -projektissa. Baltian maiden yhteisyritys on tarkoitus perustaa Riikassa tiistaina 28.10.2014, joten Latvian Rail Baltic -yhtiön toiminnan virallinen käynnistämisellä alkoikin jo olla kiire. Tosin Latvia ehti tiedottaa oman yrityksensä perustamisesta jo elokuussa, mutta byrokratian rattaiden liikahteluun taisi mennä odotettua pidempi aika. Edellinen yritys yhteisyrityksen perustamiseksi tehtiin elokuun lopulla, ja tämän tiedon perusteella voidaan todeta ettei yhteisyrityksen perustaminen ollut silloin edes lähellä.

Latvialaisten eilisen tiedotteen sanamuodot ovat Rail Balticin tulevaisuuden kannalta kiusallisen varovaisia. Jos tämän tiedotteen laatija uskoisi Rail Balticin toteutumiseen suunnitelman mukaan, tekstin sävy olisi toisenlainen:

”When complete – which according to the plan will be ”by 2025”, travel times between the Baltic capitals should be slashed, and further links in neighboring countries should eventually make it possible to travel from Berlin to Tallinn by rail, with the option of going on to Helsinki by ferry.”

Optimismia ei myöskään lisää Liettuan Rail Baltica Statyban toimitusjohtaja Dainius Budrysin alkuviikosta Panevezysin kaupungissa antama kommentti, jonka mukaan Rail Baltcille haettaisiin EU-rahoitusta vasta vuonna 2016.

Kommentti: AECOMin selvityksen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa, mutta Kaunas-Vilna -yhteyden EU-rahoitus -kelpoisuuteen on syytä suhtautua varauksella. Toki lentoliikenteen kytkeminen mukaan raideliikennehankkeeseen kuullostaa järkevältä, mutta ilman merkittävää numeroiden kiduttamista lienee mahdotonta vääntää kannattavuuslaskelmat sellaiselle tasolle, jolla Brysselin rahahanat aukeaisivat. Positiivista tässä uutisessa on se, että Rimantas Sinkevicius ei sentään pitänyt itsestään selvyytenä rahoituksen saamista jo 2014-2020 budjettikaudella. Seuraavat kaksi viikkoa Baltian maat keskittynevät vääntämään kättä siitä, kuinka Kaunas-Vilna -yhteys kirjataan Baltian maiden yhteisyrityksen osakassopimukseen.

  • 13.10.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on tänään ilmoittanut, että Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys on tarkoitus perustaa tiistaina 28.10.2014 Riikassa.  Baltic News Service (BNS) uutistoimiston välittämän uutisen mukaan Eestin liikenneministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda olisi vahvistanut, että myös Eesti on valmis allekirjoittamaan yhteisyrityksen perustamisasiakirjat. Yhteisyrityksen ensimmäinen urakka olisi yhteisen rahoitushakemuksen toimittaminen Euroopan Komissolle, ja Latvian liikenneministeri Matiss uskoo että hakemus saataisiin jätettyä kuluvan vuoden lopulla tai vuoden 2015 alussa.
  • 13.10.2014 Liettuan liikenneministeriö kommentoi viime perjantaina Euroopan Unionin pyrkimyksiä rautatieliikenteen standardien harmonisoimiseen.  Varaministeri Arijandas Šliupasin mukaan Liettua kannattaa teknisten ratkaisujen ja turvateknologian yhteistä kehittämistä, mutta samalla vastustaa raideliikenteen kilpailun vapauttamista useammille toimijoille. Šliupas toteaa, että Liettuan rautatieyhtiö pystyy hoitamaan tehokkaasti sekä raideinfrastruktuurin ylläpidon että raideliikenteen harjoittamisen, eikä tätä tilannetta ole syytä horjuttaa enemmällä kilpailun vapauttamisella. Tällaisen näkemyksen sovittaminen Baltian maiden yhteiseen Rail Baltic -rahoitushakemukseen ei tule olemaan helppoa.
  • 11.10.2014 Liettuassa julkistetaan ensi maanantaina 13.10.2014 AECOMin tekemä selvitys Kaunas-Vilna -ratayhteyden toteuttamisesta. Selvitys on tehty ilmeisen kiireisellä aikataululla, ja se pohjautuu AECOMin vuosina 2010-2011 tekemään laajaan Rail Baltic Feasibility Studyyn. Maanantain tilaisuudessa ovat paikalla Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius, Liettuan Rail Baltic -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys sekä AECOMin edustaja. Tilaisuuden kutsun google-käännös näyttää tällaiselta:

Vilnius connector influence the project ”Rail Baltica” – AECOM study findings

Vilnius 2014-10-10

Press Conference: Vilnius connector influence ト project Rail Baltica – AECOM study findings

On Monday, 13 October., 13 hours. Ministry of Transport (str. 17, 219 Hall) will be a press conference, which will be presented to the company AECOM study of the connection affect Vilnius ト project Rail Baltica Baltic countries. Attend the press conference Minister Rimantas Sinkevicius company ト Rail Baltica director Dainius Budrys AECOM and company representatives.

In June this year the Baltic countries agreed that Vilnius is a European railway track ト Rail Baltica ”and the implementation of this project will be required to make a connection with the Lithuanian capital is financed by European Union funds.

In order to evaluate the connection of Vilnius economic indicators and to assess its potential impact on the overall well ト Rail Baltica ”project in the Baltic countries, the international engineering solutions company, AECOM carried out the study. Press conference will present the main findings of the study.

European gauge railway ト Rail Baltica will connect Helsinki, Tallinn, Riga, Kaunas, Vilnius and Warsaw, extending it to Berlin. Implement the project according AECOM company in 2011. Performed high-speed rail line through Lithuania, Latvia and Estonia feasibility study. European Union funds expected finance 85 percent. project.

WELCOME TO JOURNALISTS!

Liettuassa on muutenkin pohjustettu ahkerasti Rail Baltic -päätöksentekoa. Viime viikolla Youtubeen ilmestyi 40 minuutin pituinen helikopterilla kuvattu video Rail Baltic -työmaan edistymisestä Kaunasin ja Puolan rajan välillä.

 

  • 11.10.2014 Latvian liikenneministerin lausunto, jonka mukaan Baltian maat olisivat jo lopullisesti päättäneet Rail Baltic yhteisyrityksen perustamisasiakirjojen allekirjoittamisesta lokakuun puolivälissä, on mennyt hyvin läpi raideliikennealan lehdistössä. Esimerkiksi Railwaybulletin ja Järnvägsnyheter ovat julkaisseet latvialaisten uutisen sellaisenaan. Ensi viikolla nähdään kuinka nimien kirjoittaminen onnistuu käytännössä.
  • 11.10.2014 Eestin mediassa on viime viikolla käsitelty Rail Balticin kustannuksia. Delfin uutisessa kerrotaan että Euroopan Komission 85 % rahoituksen jälkeen eestiläisten omaa rahoitusta tarvittaisiin vielä noin puoli miljardia euroa. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekään, mutta ”sopivasti” otsikoitu uutinen kerää paljon lukijakommentteja, joissa luonnollisesti keksitään moiselle rahalla parempiakin käyttötarkoituksia.
  • 6.10.2014 Latvia saattaa nousta ratkaisevaan rooliin Rail Baltic yhteisyrityksen perustamisen tiellä olevia solmuja auottaessa. Viime aikoina Riikan suunnasta tulleet kommentit ovat olleet varsin pitkälle Liettuan linjan mukaisia, ja tämä saattaa vaikeuttaa neuvottelijoiden urakkaa.

Latvian rautatiet järjesti 17.9.2014 Riikassa ”Liikenne 2050” konferenssin, jossa käsiteltiin liikenteen ja logistiikan pitkän aikavälin kehitysnäkymiä. Konferenssin englanninkielisten esitysten videotallenteet löytyvät Latvian rautateiden nettisivuilta, mutta valitettavasti sivuston toiminta on aika nihkeää. Tässä pari poimintaa konferenssin päättänestä paneelikeskustelusta:

Kysyttäessä mielipidettä Venäjälle asetettavista talouspakotteista Latvian rautateiden pääjohtaja Uģis Magonis sanoi vastaavansa kysymykseen bisnesmiehen näkökulmasta, ja vastaus kuului näin:

You can’t be independent if you are without money – so we have to use all our knowledge to add more money to make us more independent. And Russia is our market, so we have to be very careful regarding sanctions.” (Uģis Magonis, President of Latvijas Dzelzceļa)

Rail Baltic nousi esille ainoastaan yleisökysymyksessä, jossa kysyttiin ”Mitä jos Rail Baltic 2 rakennettaisiin vain Liettuan alueelle, eikä ollenkaan Latviaan ja Eestiin?”. Latvian liikenneministeriön apulaisvaltiosihteeri Dins Merirands antoi tähän kysymykseen noin kahden minuutin vastauksen, jossa ei otettu kantaa yhtään mihinkään. Vaikea on ennustaa tulevaa, mutta töitä pitää tehdä, ja niin edelleen.

Conclusion: Latvian rautatiet ei tunnu olevan sen kiinnostuneempi Rail Balticista kuin Liettuan rautatietkään. Jos Latvian liikenneministeriö on samalla tavalla rautatieyhtiön talutusnuorassa kuin eteläisen naapurinsa liikenneministeriö, on Eestillä edessään erittäin hankalat neuvottelut yhteisyrityksen perustamisesta.

  • 5.10.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on antanut lausunnon, jonka mukaan Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys perustettaisiin Riikassa lokakuun puolivälissä. Latvian Liikenneministeriön 3.10.2014 päivätyssä tiedotteessa ministeri Matijss toteaa (google-käännöksen mukaan) näin:

”With great satisfaction I can announce that the Rail Baltica joint venture agreement will be signed in Riga in mid-October. Signing of the Treaty will ensure the implementation of Rail Baltica, which will be a major public railway transport project, a full range of Nordic – Baltic corridor that stretches from Finland to Germany.  Rail Baltica project will contribute to the Baltic transport infrastructure systems integration in the EU transport network, as well as economic sustainable and diversified development and competitiveness. ” 

Latvian liikenneministeriön lausunto voisi yhtä hyvin olla lähtöisin Lietuan liikenneministeriöltä, sisältö ja tyyli ovat täysin samanlaiset. Mutta saadaanko yhteisyritys perustettua jo lokakuun puolivälissä, kun Eestin tavoitteena on yhteisyrityksen toiminnan käynnistäminen ”vain” lähi kuukausien aikana?

Todennäköisesti neuvoteltavaa riittää, ja pieni viite kiistanalaisista asioista löytyy Latvian tiedotteen loppuosasta:

”Under the Shareholders’ Agreement of the joint venture project main task will be to railway design, construction and marketing, it is clear that the owner of the rail infrastructure in Estonia, Latvian and Lithuanian is the state in which the infrastructure is located, as well as the fact that each party is co-financed only to the extent of railway construction that is her territory.”

Olisi melkoinen yllätys, jos kolme Baltian maata ja Euroopan Komissio onnistuisivat pääsemään näistä asioista yksimielisyyteen lokakuun aikana.

  • 4.10.2014 Eestin liikenneministeri Urve Palo on allekirjoittanut Rail Baltic Estonia OU:n perustamisasiakirjat ja nimittänyt Indrek Oravin yhtiön toimitusjohtajaksi 15.10.2014 alkaen. Orav totesi että hänen vahvuuksiaan ovat ”management and negotiation skills, and experience in the field of railway projects” ja ensisijainen tavoite on varmistaa Baltian maiden yhteisyrityksen toiminnan käynnistyminen ”in the next few months”.

Hienoa että Eestin suunnalta tulee positiivisia uutisia projektin edistymisestä. Toisaalta Indrek Oravin toive yhteisyrityksen käynnistämisestä lähi kuukausien aikana kertoo että paperit eivät ole vielä allekirjoituskunnossa. Oravin neuvottelutaidon osaamiselle on vielä paljon käyttöä ennen kuin yhteisyrityksen perustamisasiakirjoihin saadaan nimet alle.

On merkillepantavaa, että Rail Baltic Estonia OU:n toiminnan keskeiseksi tehtäväksi mainitaan Eestin valtion etujen valvominen Baltiassa. Vuosi tai kaksi sitten yhtiön ensisijaiseksi tavoitteeksi olisi varmaan kirjattu jotain Rail Balticiin liittyvää, mutta nykyisessä neuvottelutilanteessa Eestinkin on pakko terävöittää taktiikkaansa.

  • 3.10.2014 Harjun maakunnan neuvonantaja Kaarel Kose on kommentoinut Helsinki-Tallinna -tunnelin ja Rail Balticin näkymiä Viikerradion haastattelussa. Tässä muutamia poimintoja Kosen näkemyksistä:
    • Rail Balticin toteuttaminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden nopeuttaa vientikauppansa kuljetuksia Keski-Eurooppaan, ja tunneli olisi olennainen osa tätä yhteyttä.
    • Kokemukset Ruotsista ja Tanskasta vahvistavat, että kiinteän yhteyden rakentamisesta kahden kaupungin välille seuraa positiivisia kansantaloudellisisa vaikutuksia.
    • Laivaliikennen Helsisingin ja Tallinnan välillä ei missään nimessä tulisi loppumaan tunnelin valmistumisen jälkeen, Kosen mukaan tunnelin vaikutus laivaliikenteeseen olisi pieni.
    • Tunnelin linjaaminen Naisaaren kautta vähentäisi tarvetta rakentaa tunnelia pehmeään maaperään, mutta Kose arvelee että tämän vaihtoehdon toteuttamisen tiellä on paljon ympäristönsuojelullisia haasteita.
    • Kose muistuttaa, että hankkeen kustannuksia arvioitaessa täytyy muistaa huomioida aikavälin pituus. Tunneliteknologia kehittyy jatkuvasti, ja uusien teknologioiden ansiosta tunnelin rakentamisen kustannukset voivat myös laskea.

Nämä kommentit ovat siis peräisin Kaarel Kosen radiohaastatteluun pohjautuvista nettiuutisista, ja siteerausten tarkkuus voi olla kyseenalainen. Toimittajien asiaan paneutumista kuvastaa se, että ERR:n jutun kuvituskuvana on kuva autotunnelista. Artikkelien lukijakommenteissa nousee esiin Eestin kansan syvistä riveistä huokuva huoli suuren kokoluokan infrahankkeiden järkevyydestä. Suomen ja Eestin LNG-hankkeen takkuilu ja Rail Balticin viivästyminen ovat joidenkin lukijoiden mielstä merkkejä siitä, ettei tunnelihankkeeseenkaan ole syytä tuhlata resursseja.

  • 1.10.2014 Vilnasta uutisoidaan, että Rail Baltic -yhteisyrityksen perustaminen lokakuun aikana olisi varmistunut. Valitettavasti tämä ”uutinen” on vain merkityksetöntä vanhojen asioiden lämmittelyä. Uutisessa kerrotaan, että Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Eestin liikenneministeri Urve Palo olisi vakuuttanut syyskuussa Minlanossa, että homma hoituu. Jäämme odottamaan vastaavia uutisia Eestin suunnalta.
  • 1.10.2014 Eestin rikkain mies Oleg Ossinovski toivoo, että Rail Baltic rakennettaisiin. Kazakstanissa vuonna 1966 syntynyt Ossinovski on luonut omaisuutensa rautatiekuljetuskalustoa omistamalla ja operoimalla.
  • 1.10.2014 Citymetric.com raportoi Talsinkifix-hankkeesta, ja vertailee sitä mm. Malmö-Kööpenhamina -tunnelihankkeeseen. Brittiläisten perinteiden mukaan kirjoituksessa on myös kevyttä huumoria, hankkeelle annettu nimi ”Talsinkifix” on kirjoittajan mielestä todennäköisesti hienoin koskaan ikinä missään keksitty sana. Tunnelin mahdolliseen rakentamiseen on vielä pitkä matka, ja tässä brittien näkemys eräistä asiaan vaikuttavista seikoista:

But all this work is just to see if it’s worth drawing up more detailed plans: in other words, it’s a study into whether it’s worth conducting another study. What’s more, while the Estonian authorities have started including the plan in all their long-term strategy documents, their Finnish partners have made no such commitment.

There seem to be two reasons for this relative lack of enthusiasm. One is economics: the Finns are already rich, and so have less to gain from the link. The other is politics. Part of the rationale for such a project would be to provide a fixed link between the two cities that doesn’t involve travelling via Russia. Estonia – smaller, newer, and ruled from Moscow within living memory – is presumably more nervous about its giant neighbour to the east.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.