BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

05.11.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta marraskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

In the case of Rail Baltic the estimates are that it could take up operations in 2025. This is also the earliest time when a Tallinn-Helsinki tunnel could be ready.

Näin optimistista kommenttia tunnelin aikataulusta ei ole virkamiesosastolta aiemmin kuultu. Peter Vesterbackan ansiokas aktivismi on selvästi vaikuttanut päättäjien asenteisiin!

  • 30.11.2016 Rail Balticin edistymisestä on keskusteltu Riikassa. Latvian pääministeri Maris Kucinskisin mukaan Rail Baltic parantaa ratkaisevasti Latvian yhteyksiä Eurooppaan ja korjaa siten historiallisen vääryyden.

RB Railin pääjohtaja Baiba Rubesa kertoo että vuoden 2017 aikana Rail Balticin on edistyttävä lujasti kaikissa Baltian maissa, jotta tulevilla rahoitushakemuksilla olisi menestymisen mahdollisuuksia:

”Our work has to prove certain project’s maturity – point of no return, which will be the basis for further funding requests from the European Union for the railway construction works also after 2020. This means that the railway routes in all three countries must be officially approved by the governments, all necessary intergovernmental agreements must be signed, most significant researches and analysis have to be carried out, and all project activities must be going in accordance to the plan, as well as procurement procedures have to be made clear to all involved parties so that the construction phase can be launched. What is more, the project must prove its good governance and transparent financial flow.”

Ensi viikon keskiviikkona Rail Balticista keskustellaan Latvian liikenneministeriön järjestämässä tilaisuudessa Riikassa.

  • 25.11.2016 EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc saapuu huomenna Suomeen. Bulc tutustuu EU:n alueiden komitean puheenjohtajan Markku Markkulan kanssa älyliikenteeseen Lapissa, ja ohjelmassa on myös tutustumista saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Ensi tiistaina Bulc osallistuu Helsingissä keskustelutilaisuuteen arktisen alueen tulevaisuudennäkymistä ja Suomen tulevasta Arktisen neuvoston puheenjohtajuudesta.

Oletettavasti asialistalla on myös Jäämeren radan rakentaminen ja mahdollisuus EU-rahoituksen käyttämiseen sen toteuttamiseksi. Tämän teeman ympärillä on odotettavissa värikästä keskustelua. Hankkeen kannattajien mielestä Jäämeren rata kannattaa rakentaa koska pohjoinen mannerjäätikkö näyttää sulavan kovaa kyytiä, ja hanketta myös vastustetaan täsmälleen samalla perusteella.

Komissaarin Suomen vierailun edistymistä voinee seurata twitteristä.

  • 19.11.2016 Tässä viikon uutisia:

• Eestissä debatoidaan edelleen Rail Balticin ympäristövaikutuksista. Luonnonsuojelijat haluaisivat vielä keskustella eri linjausvaihtoehdoista, mutta entisen EU:n liikennekomissaari Siim Kallasin mukaan luonnonsuojelijoiden keskustelunavaukset ovat myöhässä, koska ”juna meni jo”. Myös Rail Balticin kannattavuutta epäillään, samoin kuin Suomen intressiä asiassa.

• Suomalais-amerikkalaisen kauppakamarain toimitusjohtaja Kristiina Helenius painottaa, että Rail Baltic ja Helsinki-Tallinna -tunneli ovat erittäin kannatettavia hankkeita. Puoltoäänensä Rail Balticille ja tunnelille ovat antaneet myös Trigon Capitalin perustaja Joakim Helenius ja Peter Vesterbacka, joka visio Helsingin ja Tallinnan välille 12 minuutin matkustusaikaa.

• Liikennekomissari Violeta Bulc twiittaa näin:

Happy to announce that all #CEF transport grant agreements from the 2015 calls have been signed!

Ilmeisesti Liettua on vihdoin onnistunut muotoilemaan Euroopan Komissiolle kelpaavan rahoitushakemuksen.

• Rail Balticin maksiminopeus pitäisi pudottaa 160 km/h tasolle. Näin Liettua voisi perustella nykyisen Kaunasista Puolan rajalle johtavan radan käyttöä, eikä kokonaan uuttaa ratayhteyttä tarvitsisi rakentaa.

• Simonasin mukaan Puola ei varmasti tule rakentamaan Bialystokin ja Puolan rajan väliselle rataosuudelle 240 km/h vaan korkeintaan 160 km/h mahdollistavan radan. Tästä syystä olisi epäloogista vaatia Liettualtakaan sitä.

• AECOMin Feasibility Studyssa esitetyt matkustajamääräennusteet ovat liettualaisten mukaan liian optimistisia.

• Eestissä ja Latviassa suunnitellut Rail Balticin linjaukset ovat liian kalliita, halvemmalla päästäisiin jos Rail Baltic -radat rakennettaisiin jo valmiina olevien 1520 mm raiteiden yhteyteen.

• Kaunasin ja Vilnan välille pitäisi rakentaa Rail Baltic -rata.

• Lisäksi Simonas epäilee RB Railin kautta toteutettavia kilpailutuksia, ja pelkää että vuoden 2020 jälkeen EU:n rahoitus Rail Balticille olisi vain 50 prosenttia.

Baltian maista sekä Liettua että Viro ovat tällä hetkellä ilman hallitusta. Liettuassa toivomme ministerinvaihdoksen johtavan rakentavampaan Rail Baltic -politiikkaan, ja Virossa edellisen hallituksen Eurooppa-myönteinen linja saisi mielellään jatkua.

  • 8.11.2016 Latvian presidenttinä vuosina 2007-2011 toiminut Valdis Zatlers totesi Latvijas Televīzijan ”Morning Panorama” -ohjelmassa, että Rail Balticin etenemistä Latviassa ovat jarruttaneet ennen kaikkea Venäjä ja Venäjän etuja ajavat latvialaiset.
  • 7.11.2016 Liettualaisen lrytas.lt -sivuston mukaan RB Rail AS ja Connecting Europe Facility olisivat päässeet yhteisymmärrykseen Liettualle myönnettävästä noin 180 miljoonan euron rahoituksesta. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa 18.11.2016, ja rahoilla pitäisi rakentaa Puolan rajan ja Kaunasin väliselle rataosuudelle turvajärjestelmiä ja eritasoristeyksiä.
  • 6.11.2016 Kiina on lämmitellyt yhteistyötä Itä-Euroopan maiden välillä ”16+1” -projektin puitteissa, ja tänä viikonloppuna asioita edistettiin Riikassa. Kiinan hallituksen virallisessa tiedotteessa kerrottiin pääministeri Li Keqiangin Latvian vierailun agendasta näin:

”He promoted China’s cost-effective equipment and rich experience in railway and port construction, and said China stands ready to participate in major projects including Rail Baltica and the three-sea harbor district.”

Kiinalaiset yritykset ovat jo osallistuneet joidenkin EU-rahoitteisten infrastruktuuri-hankkeiden toteutukseen, mutta esimerkiksi Puolassa toteutettu moottoritieurakka meni pahasti pieleen. Toisaalta Kiinan rautatieverkko tunneleineen on laitettu erinomaiseen kuntoon, joten osaamista löytyy.

  • 6.11.2016 Ylen toimittajien tekemä Helsinki-Tallinna -tunnelin näkymiä kuvaava infogrammi löytyy täältä.

Vesterbackan esittämät tunneliaikataulut ovat paljon optimistisempia kuin ”virallisissa” tunneliselvityksissä esitetyt arviot. Jonkun muun esittäminä näin radikaalit ajatukset tyrmättäisiin haihatteluna tai vaiettaisiin kuoliaaksi, mutta Former Mighty Eaglen uskottavuus rahankeruuasioissa ja projektien toteuttamisessa on niin kova ettei hänen ajatuksiaan tyrmätä ainakaan suoralta kädeltä. Tunnelihankkeen virallista tiedotusta hoitava Finestlink -sivusto uutisoi estoitta Vesterbackan ulostuloista, eikä pääministeri Sipiläkään tyrmännyt suoralta kädeltä ajatusta yksityisen rahoituksen käyttämisestä tunnelihankkeessa.

Oikeasti Roivaksen kutsussa ei tietenkään ole kyse Rail Balticin rahoittamisesta. RB Rail AS:n osakepääoma on 2 miljoonaa euroa, ja jos Suomi lähtisi mukaan neljänneksi osakkaaksi, olisi sijoituksen suuruus alle miljoona euroa. Suomen tiiviimpi sitoutuminen Rail Balticiin sopisi Eestille, joka ei ole aina saanut ääntään kuuluviin Baltian maiden välisissä väännöissä, mutta olisiko tällainen liike Suomen intresseissä? Tässä muutamia näkökohtia:

• RB Rail AS:n tehtävä on vain koordinoida Rail Balticin rakentamista, ja projektin päätyttyä radat infrastruktuureineen jäävät Baltian maiden omistukseen. Rail Balticin operoinnista ei ole tehty mitään päätöksiä, joten on mahdollista että RB Railin toiminta lakkaa radan valmistuttua. Näin ollen Suomelle ei olisi tarjolla suoraa rahallista vastinetta sijoitukselleen. Toisaalta Rail Balticin edistymisen varmistaminen olisi Suomen ja Suomen ulkomaankaupan etu.

• Lähteminen RB Railin osakkaaksi tarjoaisi kuitenkin Suomelle myös mahdollisuuden vaikuttaa Rail Baltic -kilpailutusten valmisteluun. Urakat tietenkin kilpailutetaan EU:n sääntöjen mukaisesti, mutta sopivasti ”vaikuttamalla” voitaisiin saada järjestettyä suomalaisille vientiyrityksille paremmin sopivia spesifikaatioita kilpailutusdokumentteihin.

• Puola ei ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa tai edes aikataulua oman Rail Baltic -osuutensa toteuttamisesta. Jos Suomi harkitsee vakavissaan RB Railiin osakkaaksi lähtemistä, niin Puola pitää saada samalla ovenavauksella mukaan.

  • 5.11.2016 YLEn A-Studiossa (Yle Areenan tallenteessa 44 minuutin kohdalla, YLEn nettiuutinen täällä) Eestin kansalaisaktivistit pääsivät esittelemään omia näkökantojaan. Pohjimmiltaan kyse oli lähinnä Rail Balticin linjausvaihtoehdoista, ja tässä tapauksessa Tarton kannattajat vastustivat nykyistä Pärnun kautta kulkevaa linjausta mm. ympäristösyillä. Valitettavasti YLEn toimittajakin oli hairahtanut uskomaan kansalaisaktivistin väitettä, että Rail Baltic oikeasti jakaisi Eestin kahtia eikä eläimistö pääsi liikkumaan radan yli. Tutkivampi journalisti olisi huomannut, että pelkästään Eestin alueelle on suunniteltu 20-30 ”ecoductia”, joita pitkin suuremmatkin eläimet pääsevät liikkumaan radan poikki. Mäyrää pienemmille eläimille rakennetaan tuhkatiheään radan alittavia putkia kulkureitiksi.
rail-baltic-ecocuct

Rail Baltic Ecoduct

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

01.10.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 29.10.2016 Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelihankkeen eli FinEst Link -hankkeen toteutettavuusselvityksen kilpailutus löytyy nyt Hilmasta. Tästä on kyse:

The purpose of this Invitation to Tender is to request tenders on comparative impact analysis of the proposed tunnel between Helsinki and Tallinn. The physical, economic and environmental constraints for this analysis are coming from other subprojects of this FinEst Link-project. The aim of these analysis is to look for the larger impacts that the tunnel would have on Finnish and Estonian, and European economies, regional development, demographics and transport infrastructure. The analysis is divided to three parts: background estimations, comparative impact analysis and standard cost-benefit analysis.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid arvioi samassa yhteydessä että Rail Balticia aiemmin kohdanneet ongelmat on syytä jättää taakse, ja keskittyä yhteyden rakentamiseen. Baltiassa on nyt kaksi naispresidenttiä, ja molemmat tukevat erittäin vahvasti ja näkyvästi Rail Balticia. Toivottavasti myös Liettuan liikenneministeriön johtoon saadaan yhtä fiksusti ajattelevaa ja toimivaa Girl poweria.

[conspiracytheorizin’]Puolan ja Suomen aktivoituminen Rail Balticissa ei tietysti ole ollenkaan huono idea, mutta Liettuan esityksiin on pakko suhtautua pienellä varauksella. Kun Euroopan Komission on ilmeisesti torpedoinut lopullisesti Liettuan vaatimuksen Kaunas-Vilna -yhteyden liittämisestä meneillään olevaan Rail Baltic -hankkeeseen, Liettua suunnittelee mahdollisesti Puola -kortin käyttöön ottamista. Toivottavasti Liettuan tuleva hallitus ja uusi liikenneministeri ovat tilanteen tasalla, eivätkä suvaitse Liettuan liikennevirkamiehiltä enää mitään ”Kyllähän me rakennetaan Rail Baltic myös tänne Liettuaan, mutta vasta sitten kun Puola on ensin laittanut omansa kuntoon” -politikointia.[/conspiracytheorizin’]

  • 29.10.2016 Rail Balticin sotilaspoliittisen merkitystä ovat viime aikoina nostaneet esille ennen kaikkea Kremlin näkökantoja levittävät propagandamyllyt. Toiselta kantilta asiaa tarkastelevien USA:n ja NATO:n näkökulma käy esiin konservatiivista linjaa pitävän Jamestown Foundationin artikkelissa, jota on kierrätetty monilla muillakin nettisivustoilla. Vaikka Venäjä ja NATO ovat eri mieltä lähes kaikista maailman asioista, Rail Balticista vallitsee liikuttava yksimielisyys: Rail Balticilla on merkitystä Baltian maiden sotilaspoliittiseen asemaan.

Liettuan parlamenttivaalien toinen äänestyskierros tuotti yllätystuloksen, kun keskusta-oikeistolainen ”Peasants and Greens party” sai muutosta halajavalta Liettuan kansalta veretseisauttavan vaalivoiton. Sosialidemokraattien valtakausi siis päättyi, mutta valitettavasti tulevavan hallituksen linjauksista ei ole mitään tietoa. Uuden valtapuoleen voimahahmo Ramunas Karbauskis lupasi ennen vaaleja pysäyttää liettulaisten maastamuuton (Liettuan väkiluku on on laskenut 10 vuodessa 3,3 miljoonasta 2,9 miljoonaan), ja esitti muitakin yllättäviä vaalilupauksia:

In the weeks leading up to election, Karbauskis said a Peasants and Greens government would take a more active role in the economy, among other things by creating a monopoly on alcohol sales and establishing a state-owned bank to compete with commercial ones.

Toivottavasti Liettuan tuleva pääministeri ja liikenneministeri ymmärtävät Rail Balticin päälle.

  • 9.10.2016 Latviassa toimiva putinilaisen propagandan äänitorvi nasha.lv on ottanut kantaa Rail Baltic -hankkeen etenemiseen.  Kirjoituksen mukaan hankkeessa ei ole taloudellista järkeä, joten radan todellinen tarkoituksen täytyy olla NATOn joukkojen ja varustuksen nopean siirtelyn mahdollistaminen Baltiassa. Niinpä uutinen on otsikoitu räyhäkkäästi ”Rail Baltic – Baltia valmistautuu sotaan Venäjää vastaan”.  Venäjän viime aikojen toimet Kaliningradissa toki antavatkin Baltian maille ja Puolalle hyvän syyn pitää huolta sotilaallisesta valmiudestaan.

Liettuan vaaleissa sosiaalidemokraattien odotetaan menettävän asemiaan, ja Rail Baltic -hankkeen etenemistä jarruttaneista liettualaisista poliitikoista monet ovatkin olleet paikallisen demari-puoleen edustajia. Valitettavasti Liettuan poliittinen kartta on niin sekava, että sosiaalidemokraattien mahdollisen vaalitappion seuraamuksia on mahdotonta ennakoida. Voi olla että Rail Baltic -asiat lähtisivät etenemään paremmin, tai vaihtoehtoisesti asiassa voitaisiin päätyä ojasta allikkoon.

Englanninkielisen yhteenvedon Rail Balticin edistymisestä vuosina 2006-2016 voi lukea nurkkaresearch -sivustolta.

Helpomminkin nämä asiat olisi voinut hoitaa, mutta toivottavasti nyt Rail Baltic -projektissa päästään nyt siirtymään politikoinnista radanrakennukseen.

  • 8.10.2016 Euroopan Komission Innovation and Networks Executive Agency eli INEA (joka on Trans European Transport Networkin eli TEN-T:n seuraaja Euroopan Komission hallinnossa) on aloittanut selvitykset Liettuan toiminnasta Rail Baltic -projektissa. INEA:n mukaan Liettuan viivyttely olisi Connecting Europe Facilityn toimintaa ohjaavien sääntöjen vastaista, ja syyskuun loppuun asetetusta äärimmäisestä takarajasta lipsuminen olisi ollut viimeinen pisara. Nyt INEA alkaa selvittää Liettualle jo myönnetyn 320 miljoonan euron rahoituksen vähentämistä tai peruuttamista ja takaisinperintää.

Liettuan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas – joka tunnetaan myös saavutuksistaan moottoriurheilun saralla – lupailee että sopimuksen allekirjoittamista voidaan käsitellä hallituksen kokouksessa, mutta hallituksen jäsenten ulkomaanmatkojen takia seuraavan kokouksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä voitu päättää.

Tilanne on kimurantti. Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautateiden johto käyvät veristä valtataistelua, Euroopan Komissio uhkaa peruuttaa satojen miljoonien rahoituksen Liettualle, ja maassa on tänä viikonloppuna eduskuntavaalit. Valistunut arvaus ensi viikon tapahtumista:

• Jonkun Liettuan rautateiden edustajan nimi saadaan Rail Baltic -sopimukseen jo maanantai-iltana, tai vähimmillään sopimuksen allekirjoittamisen ajankohta julkistetaan

• Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä Liettuan rautateillä ja Liettuan liikenneministeriössä ”some heads are gonna roll

Henkilöstöuutisia odotellessa kannattaa katsoa RB Railin viime keskiviikkona pitämästä tiedotustilaisuudesta tehty videotallenne:

  • 7.10.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka ei ole vieläkään allekirjoittanut Baltian maiden välistä Rail Baltic -sopimusta. Jupakasta on monenlaisia erilaisia näkemyksiä:

Postimees.ee: Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Nerijus Kaucikas selitti allekirjoituksen viivästymisen johtuvan teknisistä syistä. Pääjohtaja Dailydkan mukaan Liettuan rautateiden hallituksen pitäisi ensin tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä. Eestin liikenneasioista vastaava ministeri Kristen Michal ei ymmärrä viivästystä alkuunkaan, koska Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on jo pistänyt nimensä paperiin.
rzd-partner.ru: Liettuan rautateiden pääjohtajan neuvonantaja Darius Tarasevichyus vahvisti (Venäjän rautateiden omistamalle) rzd-partner.ru tietotoimistolle, että sopimuksen allekirjoittamista haitanneet esteet saadaan ratkaistua maanantaina. Näin ollen sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkuviikosta.
bns.lt: Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka lupaa allekirjoittaa sopimuksen jos hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas määrää. Dailydkan mukaan sopimus olisi kuitenkin Liettuan rautateiden kannalta erittäin epäedullinen, ja tässä asiassa Dailydka taitaa olla oikeassa.

I have to trust the words of my colleagues that it will happen. It is a fact, however, that we have failed to fit in set terms. And so I have a question – what happens if Lithuania does not sign the agreement? I believe they will.”

Jos Liettuan liikenneministeriö ei saa Liettuan Rautateiden johtoa ojennukseen, Baiba Rubesa asettaa toiveensa Euroopan Unioniin:

If Lietuvos geležinkeliai does not sign the document, the EU will have something to say about it.”

Jos EU yltyisi kiristämään Liettuaa yli 8 miljardin euron EU-rahoituksen jäädyttämisellä, olisi Liettuan valtiojohdolla kova paine vaihtaa Lietuvos Gelezinkeliain johto. Samalla voitaisiin laittaa ojennukseen Liettuan Rautateiden ja Orlen Lietuvan välinen kiista. Päätöksiä olisi hyvä tehdä ennen ensi viikonlopun vaaleja.

Odotan silmä kovana Tallinna–Helsinki-tunnelin etenemistä.”

Toivottavasti presidentti Kaljulaidin viisivuotiskauden päättyessä FinEstLink -hanke on noussut esimerkiksi siitä, kuinka EU-rahoituksella toteutettavat monikansalliset hankkeet voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tehokkaasti ja ripeästi.

  • 3.10.2016 Baltian maiden välisessä Rail Baltic -sopimuksessa on nyt kahdeksan allekirjoitusta yhdeksästä, vain Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasis Dailīdkan nimikirjoitus puuttu paperista. Liettuan rautatiet vaatii edelleen että kaikki Rail Baltic -kilpailutuksia koskeva päätöksenteko pitäisi keskittää RB Railille, vaikka pitkällisen kinaamisen jälkeen syyskuussa saatiin sovittua että Liettua ja Eesti voivat järjestää osan kilpailutuksista omissa maissaan. Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on se, että Liettuan liikenneministeriön lisäksi myös Liettuan rautateiden omistaman RB Statyba -yhtiön edustaja on jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen.
  • 1.10.2016 Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus allekirjoitettiin eilen, uutisoi Baltic Times:

Details of financing and implementation for the Rail Baltica railroad project have been finalised and the agreement was signed today in the three Baltic capitals”, Baltic joint venture RB Rail CEO Baiba Rubesa informed Saeima European Affairs Committee today.

However, Baltic News Network raportoi asiasta tarkemmin:

It may seem that this day is a dramatic date, but I would like to clear some of the drama,” – Rubesa said, adding that the agreement has been reached and technical work will follow soon to ensure all nine Baltic institutions sign the document.

Sopimusta ei oikeasti siis saatu allekirjoitettua eilen, vaan omissa pääkaupungeissaan palaveria pitäneet Baltian maiden edustajat pääsivät RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Alkuperäisenä tavoitteena oli kaiketi järjestää allekirjoitustilaisuus Riikassa 30.9.2016 ja poksautella samppanjapullot historiallisen läpimurron kunniaksi, mutta tälläkään kertaa neuvottelut eivät sujuneet Strömsö-tyyliin.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan haasteena on tähän asti ollut Brysselin linjausten ajaminen läpi Baltiassa. Nyt Rubesa joutuu ensimmäistä kertaa miettimään, kuinka selittää sopimuksen allekirjoittamisen absoluuttisesta takarajasta lipsuminen Euroopan Komissiolle.

Liettuan sekava tilanne käy toki selityksestä ainakin jonkin aikaa. Sopimukseen olisi tarvittu Liettuan liikenneministeriön, Liettuan rautateiden ja Liettuan Rail Baltic -yhtiön edustajien allekirjoitukset, ja Liettuan liikennepäättäjät eivät nyt ehdi muilta kiireiltään allekirjoitushommiin. Viikon päästä pidettävät vaalit lisäävät oman mausteensa soppaan.

EDIT: Keskiviikkona 5.10.2016 klo 10.30 pidetään Riikassa tiedotustilaisuus, jossa RB Railin ja kaikkien Baltian maiden edustajat valottavat Rail Baltic -sopimuksen tilannetta.

In the opinion of Lietuvos Gelezinkeliai, all of the management functions and accountability should be handed over to RB Rail in order for the project to be successfully implemented. The alternative suggestion of successful implementation of the project in every individual Baltic state did not work out – Lithuania has made substantial progress in the project work, while Latvia and Estonia have hardly started.” (Albertas Simonas, Lietuvos Gelezinkelia)

Tämän lisäksi Liettuan rautatiet haluaisi siirtää suorassa omistuksessaan olevan (Liettuan Rail Baltic -asioista vastaavan) RB Statyba -yhtiön liikenneministeriön omistukseen. Vasta tällaisten kommervenkkien jälkeen Liettuan rautatiet olisi itse oikeutettu osallistumaan Rail Baltic -tarjouskilpailuihin. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on nyt vasta sisäistänyt, että Brysselin rahoituksen saamisen ehtona on myös EU:n lainsäädännön noudattaminen. Liettuan liikenneministeriön valaistumista näissä asioissa saamme vielä odotella.

Tässä Liettuan liikenneministeriön vastaus LG:n ehdotukselle:

The Rail Baltica project is managed by the state, not by Lietuvos Gelezinkeliai. The negotiations have taken place and have been confirmed. We do not comment on Lietuvos Gelezinkeliai’s opinion.” (Ricardas Slapsys, Liettuan liikenneministeriö)

Stay tuned for the next episode…

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.