BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

03.06.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta kesäkuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————–

”Late in February, the three Baltic countries submitted a joint request to the Commission asking for the support of 459 million euros, i.e. 85 percent of the project value (EUR 540m). The Lithuanian railway operator Lietuvos Geležinkeliai (Lithuanian Railways) separately asked for 106 million euros, the European Commission Representation in Lithuania said on Monday. As proposed, support to RB Rail, a joint Baltic venture in charge of the project, will account for 81.83 percent (EUR 442m) of the total project value and support to Lietuvos Geležinkeliai will cover 85 percent (EUR 106m) of project costs.” (source: delfi.lt)
  • 29.6.2015 Liikennekomissaari Violeta Bulc ilmoitti esittävänsä 13,1 miljardin euron CEF-rahoitusta yhteensä 276 eri hankkeelle, ja tämän pitäisi samalla mahdollistaa 28,8 miljardin euron arvoisen yksityisen rahoituksen saamisen hankkeille. Komission laskelmien mukaan nyt käynnistyvällä ohjelmalla olisi mahdollista luoda Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä 10 miljoonaa uutta pysyvää työpaikkaa ja kasvattaa BKT:tä 1,8 prosentilla. Bulcin esittämistä rahoituksista tehdään lopulliset päätökset perjantaina 10.7.2015.

”Pisararataa arvioitaessa kannattaisi pohtia, mikä on aikanaan ehkä toteutuvan Tallinnan-tunnelin merkitys koko Suomen ja Helsingin henkilö- ja tavaraliikenteelle. Tunneli avaisi rohkean näköalan siihen, miten Berliinistä Tallinnan kautta Helsinkiin tuleva käytävä voidaan avata läpi Suomen aina Kirkkoniemeen ja Jäämerelle asti.”

Kansalaiskeskustelun ongelmallisuutta kuvaa hyvin se, että painavilla äänenpainoilla Hesarin nettisivulle kirjoitettuihin 33 lukijakommenttiin ei ole mahtunut ensimmäistäkään mainintaa Tallinna-tunnelista tai Jäämeren yhteydestä. Todennäköisesti kommentaattorit ovat rynnänneet julistamaan omia totuuksiaan Pisarasta niin kovalla kiireellä, etteivät ole ehtineet edes lukea Rehnin kirjoitusta loppuun asti.

  • 26.6.2015 Baltian maiden, Puolan ja Suomen liikenneministerien allekirjoittama Rail Baltica -julkilausuma löytyy täältä. MEP Henna Virkkusen Twitter-kommentin mukaan ”Rail Baltic edistyi hitusen”, ja eipä tästä sopimuksesta valitettavasti voi positiivisempaa kommenttia vääntää. Projekti etenee, mutta suurimpiin ongelmiin ei ole vielä löytynyt ratkaisua. Tässä muutamia havaintoja julkilausumasta:

• Baltian maiden ministerien lisäksi myös Suomen ja Puolan liikenneministerit sekä liikennekomissaari Violeta Bulc laittoivat nimensä paperiin, tämä on edistystä.

• Suomi ja Puola liittyvät mukaan projektiin observer -statuksella, ja myös European Coordinator Catherine Trautmann on nimitetty Rail Baltic task forceen observeriksi. Tämän pitäisi vähintään parantaa tiedonkulkua, mutta jos Liettuan ja Puolan suunnan ongelmat jatkuvat entisellään, niin tarkkailijan valtuuksilla ei tilannetta helposti korjata.

• Kaunas-Vilna -yhteyden lisääminen Rail Baltic -projektiin on edelleen ongelma. Tälle sivuraiteelle ei ole Brysselin rahoitusta luvattu, mutta Liettuan liikenneministerin allekirjoitusta ei olisi tähänkään julkilausumaan saatu ilman mainintaa Vilnan yhteydestä. Toisaalta muiden allekirjoittajien vaatimuksesta sanamuotoja lievennetään ja loivennetaan, tällä kertaa tuloksena oli tällainen lauselma:

”Recalling that the shareholders of the Joint Venture have agreed [Suomen ja Puolan liikenneministerit sekä EU:n liikennekomissaari siis allekirjoittivat tämän paperin, jossa todetaan että Joint Venturen osakkaat eli kolme Baltian maata ovat keskenään sopineet asiasta, jonka päättämiseen niillä ei ole valtuuksia] on the connection of Vilnius-Kaunas as part of the railway’s route in order to interconnect all the capitals of the partner countries and to deploy joint efforts [Eestin ja Latvian kannalta on helpotus, että ne sitoutuvat vain ”yhteisiin ponnistuksiin”, käytännössä Latvialla ja varsinkaan Eestillä ei ole aitoa intressiä panostaa Liettuan sisäisten yhteyksien rahoituksen puolesta lobbaamiseen] to make the Vilnius-Kaunas section equally eligible for European Union co-funding as the North-South connection from Tallinn via Pärnu – Riga – Panevezys – Kaunas to Warsaw; whereby the parties to the Joint venture understand that such parts of the Railway will be phased so that the entire Project would not be delayed or stopped [tässä kohdassa olisi ehdottomasti pitänyt mainita selkeä prioriteettijärjestys: ensin rakenntaan yhteys Tallinnasta Varsovaan ja vasta sen jälkeen selvitetään Vilnan yhteyden toteutettavuus ja rahoitusmahdollisuudet];

• Julkilausumassa sovitaan että Liettua ja Latvia aloittavat maiden välisen Rail Baltic -raja-aseman suunnittelun ASAP, myös Puolan ja Liettuan viranomaisten yhteistyön lisäämisestä ollaan yhtä mieltä.

• Rail Baltic -viestintää luvataan lisätä ja parantaa, ja Baltian maat ovat myös sopineet yhteisen Rail Baltic -nettisivun avaamisesta. Yhteistyön haasteita kuvaa hyvin karu tosiasia, että jopa yhteisen nettisivun perustaminen vaatii liikennekomissaarin patistelua.

• Lisää rahoitusta on tarkoitus hakea jo alkuvuodesta 2016:

”The common aim is the coordination of the development of the railway line between Tallinn, Riga, Kaunas and Warsaw with a benefit for the coordinated proposals to be submitted under the next calls for projects of the Connecting Europe Facility upon completion of the analysis of the ongoing feasibility study, the first of these calls being foreseen to close in early 2016.”

Kaikista haasteista huolimatta näyttää selvältä, että Connecting Europe Facility myöntää 10.7.2015 kokouksessaan RB Railin hakemat 620 miljoonaa euroa projektin käynnistämiseen.

  • 22.6.2015 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on kommentoinut Riikassa allekirjoitettua Rail Baltic -sopimusta uutistoimisto BNS:lle. Sinkeviciuksen mukaan Liettua ei aio rakentaa Kaunasin (ei Vilnan, kuiten alun perin vahingossa kirjoittin) ja Puolan rajan välille uutta 240 km/h kaksoisraidetta, ennen kuin Puolassa on tehty päätös vastaavan tasoisen radan rakentamisesta. On selvä että myös Puolaan pitää rakentaa kunnollinen Rail Baltic -rata, mutta Sinkeviciuksen kommentin ajoitus on yllättävä. Connecting Europe Facility tekee nimittäin äänestyspäätöksen Rail Balticille mahdollisesti myönnettävästä rahoituksesta vasta 10.heinäkuuta, ja tällaisen ukaasin esittäminen ei ehkä tue Baltian maiden hakemuksen läpi menoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Sinkevicius kertoi myös että tänään allekirjoitetussa julkilausumassa olisi ollut mukana  klausuuli Vilnan yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticiin, mutta ilmeisesti Puolan ja Suomen liikenneministerit eivät olleet allekirjoitaneet tätä osaa julkilausumasta. Déjà vu all over again.

  • 22.6.2015 Baltian maiden, Puolan ja Suomen edustajat ovat allekirjoittaneet Riikan TEN-T -päivien yhteydessä uuden Rail Baltic -julkilausuman, mutta julkilausuman sisältöä ei vielä löydy netistä.

Ministeri Anne Berner esitteli iltapäivällä digitalisaation merkitystä otsikolla ”The future of infrastructure development has begun: innovative and intelligent solutions as integral TEN-T components”. Esitys oli sinänsä ansiokas, mutta hiukan ihmetytti kun esityksessä mainittiin sana ”digitalisaatio” varmaan yli 20 kertaa ja Rail Baltic 0 kertaa [EDIT: Bernerin puheen käsikirjoitus löytyy LVM:n nettisivulta, sana ”digitalisaatio” eri muodoissaan mainittiin vain 11 kertaa]. Onneksi liikennenkomissaari Violeta Bulc sentään piti Rail Baltic -paperin allekirjoittamista tweettaamisen arvoisena tapahtumana.

Signature of Rail Baltic joint declaration 20150622

  • 22.6.2015 Latvian liikenneministeri Anrijs Matīss on kommentoinut Riikassa Helsinki-Tallinna -tunnelin tarpeellisuutta. Matīssin mukaan Rail Balticin rakentaminen on kiireellisin asia, eikä Rail Baltic -projektin käynnistämistä ole syytä kytkeä tunnelin toteutettavuuden selvittämiseen. Matīss kuitenkin toteaa, että Helsinki-Tallinna -tunneli voisi olla Rail Balticin ”kolmas vaihe”.

Ja samaan aikaan Vilnassa… Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius neuvotteli eilen Kiinan varapääministeri Zhang Gaolin kanssa maiden välisen yhteistyön tiivistämisestä. Gaoli totesi että Kiina on erittäin kiinnostunut osallistumaan Rail Baltic -projektin tarjouskilpailuihin.

  • 20.6.2015 RB Rail on avannut Rail Balticin hyöty/kustannus -analyysin tekemistä koskevan tarjouskilpailun. Tarjousten jättöaika päättyy 30.7.2015, ja valinta suoritetaan kolmen kuukauden kuluessa. Urakka on erittäin mittava, ja valmista pitäisi tulla 17 kuukauden aikana, eli keväällä 2017. Tarjousdokumentin voi ladata täältä.

Tässä muutamia havaintoja tarjousdokumentista:

• Rail Balticin vaikutusalueeksi on määritelty Baltian maat, Puola, Saksa ja Suomi.

• Rail Balticin reitiksi määritellään dokumentin alussa Tallinna-Varsova, mutta myöhemmässä vaiheessa tarkennetaan että selvitettäviä reittivaihtoehtoja on kolme: Tallinnasta Kaunasiin, Tallinnasta Liettuan/Puolan rajalle sekä kolmas, prosessin aikana määriteltävä vaihtoehto.

• Selvityksessä tulee esittää erilaisia skenaarioita Rail Balticin valmistumisesta 30 vuoden päähän. Skenaarioiden muutostekijöinä käytetään esimerkiksi globaalien hankintaketjujen muutoksia, Rail Balticin vaikutusalueen maiden talouskasvua, globaalin talouden painopisteen muutoksia sekä EU:n kuljetuspolitiikan muutoksia. Näiden lisäksi tulee esittää ”do-nothing” option analyysi, jossa selvitetään Rail Balticin rakentamatta jättämisen vaikutukset muihin liikennemuotoihin ja talouteen.

• Erikseen pyydetään tekemään arvio Aasian liikenteen mahdollisesta siirtymisestä ”Silkkitielle” sekä Jäämeren reitille (”e.g. from the port of Kirkenes through Finland and across the Gulf of Finland to Rail Baltica”).

• Helsinki-Tallinna -tunnelia ei tarjousdokumentissa suoraan mainita, mutta rivien välistä se kyllä löytyy: ”The Contractor shall submit its consideration regarding the transportation mode necessary for carrying the Finland-related cargo to Rail Baltic (whether or not a train ferry connection is needed) and the future organization of the rail gauge transition of cargos related to Russia and Belarus.

Ensi maanantaina ja tiistaina Riikassa pidettävien TEN-T -päivien aikana saamme toivottavasti kuulla lisää uutisia Rail Balticin edistymisestä. Uutistoimisto BNS:n mukaan Liettuan liikennenministeriön Ricardas Slapsys olisi vahvistanut, että Baltian maiden, Puolan ja Suomen liikenneministeriöiden edustajat allekirjoittaisivat ensi maanantaina Riikassa Rail Baltica  -julkilausuman. Ilmeisesti Euroopan Komissio edellyttää että Rail Balticin konkreettiset rakennustyöt saataisiin alkamaan vuonna 2018, ja allekirjoittajamaiden on tarkoitus sitoutua tekemään työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Lithuania is interested to implement projects by making use of all the opportunities offered by the Fund.

Erityisen tärkeänä Butkevičius piti energia-alan hankkeita. EU:n rahoituksella rakennetut voimansiirtokaapelit Ruotsiin ja Puolaan ovat olleet tervetulleita, ja seuravaksi olisi saatava kiireesti järjestettyä rahoitus Liettuan ja Puolan välille rakennettavaa kaasuputkea varten:

The gas interconnection Lithuania–Poland project (GIPL) is highly significant as well, and its financing issue should be settled without delay”, stressed the Prime Minister.

Butkevičius on myös keskustellut Puolan pääministeri Ewa Kopaczin kanssa maiden välisestä yhteistyöstä. Neuvottelujen pääpaino oli energia-asioissa, mutta myös liikenneasioista puhuttiin:

According to the Lithuanian Prime Minister, Poland could get fully involved in the work of the project Rail Baltica 2. “Only then we would have a railway line that connects the Baltic States with the Western Europe,” said A. Butkevicius and asked for assistance in the implementation of this crucial project.

On itsestään selvää että Puolan täytyy laittaa kuntoon oma osuutensa Rail Balticista, ja Komissio onkin neuvotellut Puolan kanssa aktiivisesti. Toisaalta Rail Balticin rakentaminen ei tunnu oikeasti kiinnostavan Liettuaa, joka käyttäisi Brysselistä saatavaa rahoitusta mieluummin energia-alan investointeihin. Puolan tekemisiin ja tekemättä jättämisiin vetoaminen perusteluna Liettuan omalle viivyttelle Rail Baltic-asioissa on epäasiallista. Toivottavasti liikennekomissaari Violeta Bulc onnistuu neuvottelemaan sekä Puolen että Liettuan kanssa sellaiset sopimukset, että Rail Balticin projektisuunnitelma pysyy raiteillaan.

  • 9.6.2015 Ruotsin ja Liettuan välinen 450 kilometrin pituinen Nordbalt -merikaapeli on saatu tänään asennettua paikalleen, ja tavoitteena on aloittaa sähkön siirto ensi tammikuun alussa. Liettuassa käytetystä sähköstä kaksi kolmannesta on tuotu ulkomailta, ja ruotsalaisen vesivoimalla tuotetun sähkön odotetaankin laskevan sähkön hintoja Baltiassa. Nordbalt -kaapelin asennustyöt takkuilivat keväällä, kun Venäjän sotalaivat häiritsivät kaapelitöitä ”suojellessaan” sotaharjoituksille varattua aluetta Itämerellä. Toivottavasti EU:n rahoituksella toteutettu Liettuan sähköverkon onnistunut integroiminen länteen toimii myönteisenä esimerkkinä myös Liettuan rautatieverkkoa ja Rail Balticia kehitettäessä.
  • 6.6.2015 Vilnassa ilmestyvä kansallismielinen ja euro-skeptinen Respublika -lehti julkaisi artikkelin Kaunasin ja Puolan rajan välisen Rail Baltic -radan historiasta ja näkymistä. Liettuan ja Puolan välisen rajan ylittää nykyisin noin 3000 rekkaa vuorokaudessa  molempiin suuntiin. Kirjoituksessa laskeskeltiin, että jos tyypilliseen rekkajunaan mahtuu noin 50 rekkaa, syntyisi pelkästään tämän liikenteen siirtämisestä raiteille yksi juna 15-20 minuutin välein vuorokauden ympäri. Potentiaalia siis riittää.

Kirjoituksessa selvitetään myös Marijampolėn kaupungin merkitystä Rail Balticin historiassa. Marijampolėssa on ratahanketta voimallisesti vastustava kansanliike, joka on vuosien varrella onnistuneesti jarruttanut Rail Balticin rakentamista vaikeuttamalla maanhankintaa. Tohtori Gediminas Akelaitisin mukaan Rail Balticia ei kannata rakentaa, koska se lisäisi stressiä, aiheuttaisi korkeaa verenpainetta ja muita sairauksia. Toinen hankkeen vastustaja, nimeltään Kęstutis Subačius, toteaa että Puola ja Latvia tuskin rakentavat Rail Balticia, joten sitä ei kannata rakentaa myöskään Marijampolėssa.

  • 3.6.2015 Latvialainen liikenneasiantuntija Valters Bolēvics on kommentoinut uutistoimisto LETA:lle antamassaan haastattelussa Rail Balticin taloudellisia vaikutuksia. Laivaliikenteen ja satamatoiminnan parissa työuransa tehnyt Bolēvics näkee, että Rail Balticin rakentaminen heikentäisi Latvian Rautateiden, Ventspilsin ja Riikan satamien sekä maan ilmailuliikenteen toimintaedellytyksiä. Hänen mukaansa Rail Balticille kaavaillut liikennemäärät eivät voi toteutua ainakaan ilman Helsinki-Tallinna -tunnelia, ja Rail Balticista olisi muutenkin enemmän hyötyä Eestille ja Liettualle. Bolēvics toteaa kuitenkin haastattelun lopuksi, että Rail Baltic -projektin geopoliittinen merkitys EU:lle on niin suuri, että sen toteutuminen on käytännössä varmaa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta LETA:n välittämissä uutisissa on, että Rail Balticin valmistumisaikatauluksi kerrotaan nyt osuudelle Tallinna-Kaunas vuosi 2025, ja välille Kaunas-Varsova vuosi 2030. Euroopan Komissio neuvottelee tällä hetkellä Puolan kanssa Rail Balticista, ja tarkempaa tietoa neuvottelujen lopputuloksesta saataneen juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Puolan Rauteteiden edustaja Miroslav Semenets on kuitenkin todennut uutistoimisto BNS:lle, että Puolassa vuonna 2009 tehdyt selvitykset Rail Balticin ympäristövaikutuksista Bialystokin ja Liettuan rajan välillä ovat jo vanhentuneet. Projektin jatkaminen edellyttäisi siis uusien selvitysten tekemistä.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

04.12.2014

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta joulukuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——

  • 28.12.2014 Suomelle merkitykselliset raideliikennehankkeet eivät näin joulun aikoina ole ylittäneet uutiskynnystä, joten nyt on hyvä hetki katsoa muita raideliikennehankkeita ja niiden rahoituskuvioita:

Historiaa: The Economist julkaisi kiehtovan tarinan Lontoon Metron rakentamisesta 1900-luvun alussa. Hankkeen takana oli amerikkalainen liikemies ja sijoittaja Charles Yerkes, jonka aggressiivinen tapa viedä asioita eteen päin aiheutti hämmennystä brittien keskuudessa. Huolimatta virkamiesten ja hallinnon kankeudesta Yerkes kumppaneineen rahoitti ja rakensi merkittävän osan siitä verkostosta, jonka pohjalle on rakennettu nykyinen Lontoon Metro. Yerkesin ajan jälkeen Metroa rakennettiin enimmäkseen julkisella rahoituksella, mutta nyt työn alla olevat uudet metro-osuudet on taas rahoitettu pääasiassa yksityisellä elinkaarirahoituksella. Rahoitusasioissa on palattu takaisin Yerkesin aikaan.

Tänään: Kiinassa otettiin käyttöön Guangzhoun ja Guiyangin välinen 850 km pituinen ratayhteys, jolla junien nopeus on 250 km/h. Speksit ovat siis saman kaltaiset kuin Rail Balticilla. Radan rakentamiseen kiinalaisilta meni aikaa kuusi vuotta ja rahaa paloi 20 miljardia US dollaria. Budjetti oli 3-4 kertaa suurempi kuin Rail Balticilla, mutta maaston vaativuus käynee selityksestä: yli 80 % radan pituudesta kulkee tunneleissa tai siltoja pitkin. Kiinalainen valtiokapitalismi näyttää toimivan infra-hankkeiden rahoituksessa erittäin hyvin.

Huomenna?: Elon Musk julkisti vuonna 2013 Hyperloop -projektin, jonka tavoitteena oli yhdistää Los Angeles ja San Francisco ääntä nopemmin kulkevalla putkijunalla. Tällainen hanke kuullostaa vähintäänkin utopistiselta, mutta kaikista epäilyistä huolimatta noin 100 huippuinsinööriä yliopistoista ympäri maailman selvittää täällä hetkellä Hyperloopin toteutettavuutta. Elon Musk on jo pistänyt uusiksi avaruuslennot ja sähköautoilun, ja ehkä raideliikennekin kaipaisi ravistelua. Pikkurahan puutteeseen eivät Elon Muskin hankkeet kaadu, hänen nettovarallisuutensa arvo on tällä hetkellä 7,9 miljardia dollaria.

  • 18.12.2014 Rail Balticin rahoituksen kohtalonhetket lähestyvät, ja usean miljardin euron arvoinen EU-rahoitteinen urakka luonnollisesti herättää monenlaista kiinnostusta raideliikennealan toimijoiden keskuudessa:

• Kiinan pääministeri Li Keqiang ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius neuvottelivat viime keskiviikkona Belgradissa yhteistyöstä talouden eri osa-alueilla. Kiinalainen uutistoimisto Xinhua nosti mahdollisista yhteistyön kohteista esiin Rail Balticin:

”China is willing to take part in the cooperation on such projects as the Rail Baltic, and discuss with the Lithuanian side cooperation over the utilization and modification of transport infrastructure”, Li said.

• Pääministeri Keqiang tapasi myös Eestin pääministeri Taavi Roivasin:

”Li called for closer cooperation with Estonia in the locomotive industry, saying Chinese locomotive equipment boasts good quality and reasonable price. Chinese companies are also encouraged to take part in Estonia’s transport, logistics and infrastructure cooperation programs, as well as those of the Baltic area”, Li added.

• Britannian Ulkomaankauppaministeri Lordi Livingstone tuo 19-21.1.2015 brittiläisen yrittäjävaltuuskunnan tutustumaan Rail Baltic -projektiin kolmessa Baltian maassa, matkaohjelman voi ladata täältä.

• Ruotsalaisten Export Sweden on aktivoitunut Rail Baltic -asioissa hyvissä ajoin, esimerkki ruotsalaisesta vienninedistämisestä löytyy täältä.

• Ranskalaisen raideliikennekaluston ja -infrastruktuurin valmistaja Alstom on mainostanut kiinnostustaan osallistua Rail Baltic -projektiin.

• Liikenneviraston TEN-erityisasiantuntija Juhani Tervala esitelmöi teemalla ”Suomi ja Rail Baltica” joulukuun alussa Siemensin ”Liikenne ja teknologia” -seminaarissa Helsingissä. Tervalan esitysmateriaali löytyy täältä.

Myös Eestissä on ahkeroitu. KPMG:n tekemän kyselyn mukaan 39 % Eestin yrityspäättäjistä kannattaa Rail Balticin rakentamista, vuonna 2012 kannatus oli 38 %. Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamista kannatti 17 % päättäjistä (vuonna 2012 vain 11 %), kun taas Tallinna-Pietari -junaradan kunnostamista kannatti vain 5 % vastanneista. Eestin Rail Baltic -organisaation edustajat ovat käyneet myös Suomessa tutustumassa Kerava-Tallinna -oikoradan menestystarinaan.

Latviassa tehdyn laajan kansalaiskyselyn mukaan peräti 92 % latvialaisista kannattaisi Rail Balticin rakentamista.

  •  17.12.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen mukaan viime viikon Rail Baltic -neuvottelut Brysselissä sujuivat yllättävän hyvin. Sinkevičius totersi että Kaunas-Vilna -yhteyden liittäminen Rail Baltic -hankkeeseen voisi olla mahdollista ilman työlästä ja aikaavievää lainsäädännön muuttamista. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa seuraavassa tapaamisessa noin puolentoista kuukauden kuluttua. Muiden Baltian maiden edustajat eivät ole kommentoineet viime viikon tapaamista.
  • 16.12.2014 Siim Kallas on patistanut Baltian maita pistämään vauhtia Rail Baltic -hankkeeseen. Kallasin mukaan Rail Balticin toteuttamatta jättäminen olisi paha takaisku Baltian maiden arvovallalle ja uskottavuudelle. Hänen mukaansa Euroopan tasolla kukaan ei ole kyseenalaistanut Rail Balticin tärkeyttä, mutta (Baltian maiden) paikallispoliitikot voivat pahimmillaan munata koko hankkeen. Kallas painottaa, että rahoitushakemuksen viivästyminen 26.2.2015 aikarajasta voi johtaa sille varatun 3 miljardin euron rahoituksen siirtymiseen muille hankkeille, esimerkiksi Puolassa, Unkarissa tai Slovakiassa.
  • 16.12.2014 Liettualainen MEP Zigmantas Balčytis (Liettuan Sosialidemokraattinen Puolue) on tehnyt joulukuun alussa Europarlamentille kirjallisen kysymyksen Puolan aktiivisuudesta Rail Baltic -projektissa. Balčytisin huolenaihe on tällainen:

… There are concerns that Poland will be slow to fulfil its obligation to extend the track as far as Lithuania… (ote MEP Zigmantas Balčytisin kirjallisesta kysymyksestä Europarlamentille)

On tietysti positiivista, että Rail Baltic nousee esille Europarlamentissa, mutta keskustelun avaus on yllättävä. Liettualainen MEP on huolissa siitä että Rail Baltic etenisi Puolassa liian hitaasti, kun samaan aikaan koko Baltian maiden Rail Baltic -hanke on vaakalaudalla liettualaisten yhteistyökyvyttömyyden takia.

  •  9.12.2014 Lietuvos žinios -lehti julkaisi tänään Liettuan Rail Baltic Statyba -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrysin haastattelun, jossa oli valaisevaa tietoa projektin etenemisestä. Budrys edustaa Liettuaa Baltian maiden yhteisessä RB Rail -yhtiössä, ja hänen kommenteistaan saa hyvän kuvan siitä miksi Rail Baltic -projekti etenee edelleen nihkeästi.

Liettua tuntuu olevan neuvotteluissa puolustamassa omaa etuaan asenteella, joka saa kotoiset kuljetusalan ay-änkyrät näyttämään yhteistyöhaluisilta jees-miehiltä. Tässä poimintoja artikkelista:

o  Budrysin mukaan (Baltian maiden yhdessä omistaman) BR Rail -yhtiön ja Baltian maiden omien Rail Baltic -yhtiöiden työnjako menee näin: RB Rail hakee rahoituksen projektille ja valvoo projektin implementointia ”kansainvälisellä tasolla”, kun taas liettualaisten ”Rail Baltica Statyba” -yhtiö (1) omistaa RB Railin osakkeita, (2) valvoo Liettuan kansallisia etuja RB Railin toiminnassa, (3) valvoo projektin implementointia Liettuan maaperällä ja (4) edustaa Liettuaa kansainvälisissä yhteyksissä.

o  RB Railin toimitusjohtajaksi nimitetty latvialainen Edwins Bērziņš on virassaan vain noin kuuden kuukauden ajan. Vakinainen toimitusjohtaja on tarkoitus valita keväällä, yhtiön toiminnan päästyä kunnolla liikkeelle.

o  Kun lzinioksen toimittaja kysyi Budrysilta voivatko Eesti ja Latvia aiheuttaa Liettualle hankaluuksia RB Railin toiminnassa, Budrysin vastaus oli selkeä: ”RB Railin osakkeenomistajana (Liettuan rautateiden omistama) Rail Baltica Statyba voi vaatia muita RB Railin osakkeenomistajia, eli Latvian ja Viron yhtiöitä, noudattamaan RB Railin osakassopimuksen määräyksiä”.

o  Kun lzinioksen toimittaja kysyi Budrysilta onko kaikki rahoitushakemukseen liittyvät Baltian maiden väliset ongelmat ratkaistu, Budrysin mukaan epäselvyyksiä on luonnollisesti jäljellä koska tällaista monikansallista projektia ei ole EU:ssa aiemmin toteutettu. RB Railin edustajat käyvät 10.12.2014 Brysselissä hakemassa ohjeita rahoitushakemuksen laatimista varten.

o  Budrysin arvion mukaan Rail Baltic keskittyisi ainakin alkuvaiheessa henkilöliikenteeseen.

o  Budrysin mukaan projektin kustannusarvio on 15 – 18 miljardia litiä (4,34 – 5,21 miljardia euroa) ja tähän summaan sisältyisi myös Kaunas-Vilna -yhteyden rakentaminen. EU-rahoituksen osuudeksi Budrys ennakoi noin 85 prosenttia ja sama rahoitusosuus pitäisi kuulua myös Kaunas-Vilna -osuudelle, koska RB Railin osakassopimuksen ja Baltian maiden pääministerien saavuttaman yhteisymmärryksen mukaan Kaunas-Vilna -osuus on elimellinen osa Rail Balticia.

o  Budrys ampuu alas spekulaatiot Rail Baltic ratainfrastruktuurin omistajuudesta, Liettuan alueelle (EU:n rahoituksella) rakennettu ratainfrastruktuuri tulee pysymään Liettuan valtion omistuksessa.

Yhteenveto: Jos Liettua pitää kiinni kaikista Budrysin haastattelussa esittämistä tulkinnoista ja vaatimuksista, on Baltian maiden yhteisen rahoitushakemuksen läpimeno epätodennäköistä. Liettua voi toki vaatia muita Baltian maita noudattamaan RB Railin osakassopimukseen kirjattuja suunnitelmia esimerkiksi Kaunas-Vilna -yhteyden rahoittamisesta, mutta tällä ei ole käytännön merkitystä koska rahoituspäätös tehdään Brysselissä. Mutta jos koko Rail Balticin rahoitus uhkaa kaatua Liettuan organisoimaan Baltian maiden väliseen kiistelyyn, olisi asiaa syytä tarkastella myös laajemmassa kontekstissa.

  • 6.12.2014 Baltian maiden pääministerit tapasivat perjantaina Maardussa Eestissä. Kokouksessa käsiteltiin Rail Balticia, ja huolimatta ”ripeästi ja hyvässä hengessä sujuneista” neuvotteluista pääministerit päättivät lykätä Baltian maiden välisen Rail Baltic sopimusluonnoksen valmistumisen takarajaa ensi tammikuun viimeiseen päivään. Euroopan Komissiolle toimitettavan rahoitushakemuksen jättämisen deadline on 26.2.2014.

Tapaamisen jälkeen julkistetussa kannanotossa pääministerit painottivat Tallinnasta Puolan rajalle johtavan 240 km/h kaksoisraiteen rakentamisen tärkeyttä. Tämä on erittäin tärkeä linjaus, koska Liettua ei ole tähän asti osoittanut kiinnostusta Kaunasista Puolaan johtavan uuden ratayhteyden rakentamiseen.

…reiterated the importance of implementing Rail Baltic/Rail Baltica as a fast conventional double track 1435 mm gauge electrified railway line with the maximum design speed of 240km/h on the Route from Tallinn through Pärnu-Riga-Panevezys-Kaunas to the Lithunia-Polish border.” (lähde: LSM.lv)

Suomalaisittain on merkittävää, että Baltian maiden pääministerit päättivät kutsua Suomen ja Puolan mukaan Rail Baltic -projektiin, aluksi tarkkailijan rooliin ja myöhemmin myös osakkeenomistajaksi. Liettuan LRT:n mukaan kutsu Suomen ja Puolan hallituksille olisi tulossa tammikuun loppuun menmnessä, kun taas Latvian LSM:n mukaan Suomen ja Puolan toivotaan liittyvän mukaan projektin toimintaan tammikuun loppuun mennessä. Rivien välistä voi lukea, että huoli rahoitushakemuksen läpimenosta Euroopan Komissiossa laittaa Baltian maat hakemaan hankkeelle lisää uskottavuutta Suomesta ja Puolasta.

Latvian pääministeri Laimdota Straujuma painotti tapaamisen jälkeen sekä Rail Balticin että Baltian maiden LNG-projektien pitkän aikavälin strategista merkitystä. Kremlin propagandasta kiinnostuneet voivat lukea loppukevennykseksi Virallisen Venäläisen tulkinnan perjantain kokouksesta. www.rubaltic.ru -sivuston mielestä pääministeri Straujuma kannattaa Rail Balticia vaikka se on rubalticin asiantuntijoiden mukaan turha ja tappiollinen hanke, mutta ei sentään niin turha ja kallis kuin Baltian maiden rakentamat kaasuputket. [EDIT: rubaltic.ru julkaisi myös laajemman kommentaarin Baltian infrastruktuurihankkeista]

  • 5.12.2014 Liettuan hallituksen tilaaman Kaunas-Vilna -yhteyttä koskevan Feasibility Studyn valmistuminen julkistettiin lokakuussa, ja AECOMin laatiman 57-sivuisen pdf-raportin voi nyt ladata täältä. Liettuan Liikenneministeriön tulkinnan mukaan AECOMin raportti vahvistaa että ”Vilnius connection will increase the total economic value of Rail Baltica project”. Tämä tulkinta menee aika pitkälle, sillä jo raportin esipuheessa AECOM painottaa kysessä olevan vain ”a simple preliminary assessment of the impact of one of the options for connecting Vilnius”, jossa ei ole erikseen tarkasteltu hankkeen kannattavuutta tai riskejä.

Raportti pohjautuu kolme vuotta sitten valmistuneeseen Rail Baltic Feasibility Studyyn, ja siinä esitetyt tulokset näyttävät silmämääräisesti katsottuna asiallisilta. Sen sijaan Liettuan Liikenneministeriön tulkinnat raportin sanomasta tuntuvat liioittelulta. Mainittakoon vielä, että raportissa on käytetty myös suoraan Baltirailin sivulta kopioitua aineistoa lähdettä mainitsematta, mikä ei ole kunniaksi AECOMin kaltaiselle kansainväliselle konsultointialan jättiläiselle.

  • 4.12.2014 Baltian maiden ja Puolan presidentit tapasivat tiistaina Tallinnassa. Agendan päällimmäinen asia oli luonnollisesti ”Russia’s growing military and foreign policy aggression”, ja Venäjä-riippuvuutta vähentävät Liettuan, Eestin ja Suomen LNG-terminaalit olivat myös keskustelun aiheena.

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves nosti (myös Puolan ja Suomen tukeman) Rail Baltic -hankkeen malliesimerkkinä Baltian maiden välisestä yhteistyöstä:

We have to do everything we can to guarantee that the funding application is submitted to the European Commission on time.” (Toomas Hendrik Ilves, 2.12.2014)

Tällaiset projektit etenevät vaihe kerrallaan, ja seuraava askel on luonnollisesti rahoitushakemuksen jättäminen Euroopan Komissiolle. On kuitenkin hiukan huolestuttavaa, jos pelkkä hakemuksen kirjoittaminen Brysselissä tätä tarkoitusta varten varatun 3 miljardin euron rahoituksen saamiseksi on niin iso urakka, että valtionpäämiehenkin pitää siitä huolehtia. Toivottavasti voimia riittää hakemuksen kirjoittamisen jälkeen myös itse radan rakentamiseen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.10.2014

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta lokakuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——–

”…it is clear that several problems may emerge during the implementation of the project that will have to be solved, the Baltic transport ministers said after signing an agreement on the establishment of the ”Rail Baltica” joint venture in Riga yesterday.”

RB Railin tehtävät on rajattu osakassopimuksessa näin:

”In accordance with the Agreement of shareholders, the main task of the joint venture will be design, construction and marketing of the railway line. It is also made clear that the owner of the rail infrastructure in Latvia, Lithuania and Estonia is the country in which the infrastructure is located, as well as the fact that each party co-finances the railway construction only within its territory.”

Radan omistaminen ja käyttöehtojen määrittely maakohtaisesti saattaa mietityttää rahoituspäätöksen tekijöitä Brysselissä, mutta toisaalta jokaisen maan osallistuminen vain oman rataosuutensa rahoittamiseen on selkeä rajaus. Liettua on siis luopunut (ainakin mediassa esitetystä) järjettömästä vaatimuksestaan, että  Eestin ja Latvian pitäisi suostua takaamaan Kaunas-Vilna -rataosuuden rahoitus.

Toisaalta Liettua on saanut osakassopimukseen mukaan jonkinlaisen Vilna -klausuulin:

”…we are pleased that the provision for Vilnius connection was included in the contract by common agreement. For Lithuania, it was an important condition in order to develop further the project.”

Jos ”provision for Vilnius connection” tarjoaa Liettualle mahdollisuuden viivyttää lopullista päätöksentekoa Latvian rajan ja Kaunasin välisen Rail Baltic -radan rakentamisesta Vilnan yhteyden rahoituspäätöksen tekemiseen asti (ehkä 2017?), niin siinä tapauksessa koko Rail Baltic 2 projektin toteutettavuus eli feasibility on kyseenalainen.

  • 28.10.2014 RB Rail -yhtiön osakassopimus on allekirjoitettu tänään Riikassa! Osakassopimuksen tarkemmasta sisällöstä (ja erityisesti Kaunas-Vilna -yhteyteen liittyvistä sitoumuksista) ei ole tietoa, mutta toivottavasti yhden yhteisen rahoitushakemuksen tekeminen onnistuu tältä pohjalta. Rahoitusikkuna menee kiinni 26.2.2015.

RB Rail 20141028

  • 27.10.2014 Liettuan liikenneministeriö on tänään tiedottanut, että Baltian maiden RB Rail yhteisyrityksen perustamisasiakirjat allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti huomenna Riikassa. Toivottavasti näin tapahtuu. Epäilyksiä kuitenkin herättää liettualaisten tarve ujuttaa tähänkin tiedotteeseen ”alueen pääkaupunkien yhdistäminen Eurooppaan” ja Vilnius myös nimeltä mainiten. Ovatko Liettua, Latvia ja Eesti sekä Euroopan Komissio oikeasti saavuttaneet yksimielisyyden Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen rahoituksesta ja aikataulusta?
  • 24.10.2014 Tallinnassa kokoontunut Baltian maiden yhteistyöorganisaatio Baltic Assembly sisällytti päätöslauselmaansa vetoomuksen, että Rail Baltic oikeasti rakennettaisiin. Mielenkiintoinena nyanssi lauselmassa on maininta Baltian maiden pääkaupunkien yhdistämisestä Eurooppaan Rail Balticilla, todennäköisesti Liettua ei olisi ilman tätä lisäystä suostunut allekirjoittamaan papereita.

”The Rail Baltic/Rail Baltica project will not only remove barriers to the free movement of the population and goods of the Baltic States, but also connect, by means of an environmentally friendly transport infrastructure connection, the Baltic Region and the capitals of the three Baltic States with the rest of Europe”.

  • 24.10.2014 Baltirail ry. ei lähtökohtaisesti harrasta politiikkaa, mutta Baltian liikenneasioiden(kin) taustalla vaikuttavien poliittisten jännitteiden ymmärtäminen on myös Rail Balticin tilanteen hahmottamisen edellytys.

Kaikki kolme Baltian maata ovat EU:n ja NATOn jäseniä. Samaan aikaan Venäjä yrittää pitää kiinni Neuvostoliiton aikana rakennetusta vallastaan erityisesti Liettuassa, jonka kautta kulkee elintärkeä huoltoyhteys Kaliningradiin. Rail Baltic edistäisi Baltian maiden integroitumista Eurooppaan, ja tämä ei ole Venäjän intresseissä. Öljyn hinnan voimakas lasku viime kuukausina lisää Venäjän tarvetta vahvistaa otettaan lähinaapureissaan.

Tässä muutamia linkkejä Venäjän toimintaa Baltiassa valottaviin kirjoituksiin:

The Lithuania Tribune: The Russian information war in Lithuania
The Lithuania Tribune: Lithuania’s gas security: Risks and opportunities
Svenska Dagbladet: Estlands exempel sätter Sverige i skamvrån
Verkkouutiset: Venäläisjuna pysähtyi luvatta suuren voimalan lähelle, alue oli eristetty – ”järjestelmällistä häirintää”

Lopuksi raideliikenneuutisia muualta maailmasta. Japanissa on päätetty rakentaa 500 km/h huippunopeuden mahdollistava 290 km pituinen magneettilevitaatiojunarata Tokiosta Nagoyaan, ja USAssa puuhataan yksityisellä rahoituksella maglev-yhteyttä New Yorkin ja Washingtonin välille. Jos WSJ:n uutislinkki ei aukea kokonaisena, ongelman voi kiertää avaamalla uutisen esimerkiksi Google Newsin kautta.

  • 23.10.2014 Eestin Liikenneministeriö (tai itse asiassa Majandus- ja Kommunikatsiooniministeerium eli Ministry of Economic Affairs and Communications) on tehnyt päätökset suositeltavista Rail Balticin linjauksista Eestissä. Radan pituus olisi 211,4 kilometriä, ja sen 1 150 miljoonan euron rakennuskustannuksista 650 miljoonaa euroa katettaisiin EU-rahoituksella. Loput 500 miljoonaa euroa jäisi Eestin hoidettavaksi.

Eestillä on nyt omalta osaltaan suunnitelma ja budjetti valmiina Baltian maiden yhteistä Rail Baltic rahoitushakemusta varten. Ensi viikolla nähdään, onnistuuko Baltian maiden yhteisyrityksen perustaminen tältä pohjalta, vai tarvitaanko Liettuan kanssa neuvottelemiseen jatkoaikaa.

  • 20.10.2014 Vilnan kaupunki on konkurssin partaalla. Kaupungin apulaispormestari Romas Adomavičius kiteytti viime viikolla tilanteen näin: ”We are totally bankrupt and it’s no longer possible to hide that.” Pankit eivät enää suostu rahoittamaan Vilnaa, joten vaihtoehtoina ovat kunnallisveron korotus tai valtion pyytäminen apuun. Korruptiosyytösten tahrima Adomavičius on ehdottanut että valtio lisäisi omaa lainanottoaan pelastaakseen Vilnan, mutta tämä ehdotus ei ole saanut kannatusta.

Vilnan Ongelmien syyksi nähdään varojen yli eläminen, ja tulevissa pormestarinvaaleissa ehdolla olevan Gintautas Paluckasin mukaan ”…the city is eager to sign up for EU-supported projects, though it cannot commit to their co-financing by the volume that types of agreements foresee.” Liettuan valtiovarainministeri Rimantas Šadžiusin mukaan oikea lääke Vilnan ongelmiin ei olekaan valtiolta ruinattava lisärahoitus, vaan vastuullinen taloudenpito.

Vilnan kaupungin taloudelliset vaikeudet eivät liity suoranaisesti Rail Balticiin, mutta ne selittänevät omalta osaltaan intoa saada Euroopan Komission rahoittamia hyväkatteisia Rail Baltic -urakoita myös Vilnan taloutta elvyttämään.

  • 18.10.2014 Latvia on perustanut perjantaina 17.10.2014 ”Eiropas dzelzceļa līnijas” -nimisen yrityksen vastaamaan Latvian osuudesta Baltian maiden yhteisessä Rail Baltic -projektissa. Baltian maiden yhteisyritys on tarkoitus perustaa Riikassa tiistaina 28.10.2014, joten Latvian Rail Baltic -yhtiön toiminnan virallinen käynnistämisellä alkoikin jo olla kiire. Tosin Latvia ehti tiedottaa oman yrityksensä perustamisesta jo elokuussa, mutta byrokratian rattaiden liikahteluun taisi mennä odotettua pidempi aika. Edellinen yritys yhteisyrityksen perustamiseksi tehtiin elokuun lopulla, ja tämän tiedon perusteella voidaan todeta ettei yhteisyrityksen perustaminen ollut silloin edes lähellä.

Latvialaisten eilisen tiedotteen sanamuodot ovat Rail Balticin tulevaisuuden kannalta kiusallisen varovaisia. Jos tämän tiedotteen laatija uskoisi Rail Balticin toteutumiseen suunnitelman mukaan, tekstin sävy olisi toisenlainen:

”When complete – which according to the plan will be ”by 2025”, travel times between the Baltic capitals should be slashed, and further links in neighboring countries should eventually make it possible to travel from Berlin to Tallinn by rail, with the option of going on to Helsinki by ferry.”

Optimismia ei myöskään lisää Liettuan Rail Baltica Statyban toimitusjohtaja Dainius Budrysin alkuviikosta Panevezysin kaupungissa antama kommentti, jonka mukaan Rail Baltcille haettaisiin EU-rahoitusta vasta vuonna 2016.

Kommentti: AECOMin selvityksen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa, mutta Kaunas-Vilna -yhteyden EU-rahoitus -kelpoisuuteen on syytä suhtautua varauksella. Toki lentoliikenteen kytkeminen mukaan raideliikennehankkeeseen kuullostaa järkevältä, mutta ilman merkittävää numeroiden kiduttamista lienee mahdotonta vääntää kannattavuuslaskelmat sellaiselle tasolle, jolla Brysselin rahahanat aukeaisivat. Positiivista tässä uutisessa on se, että Rimantas Sinkevicius ei sentään pitänyt itsestään selvyytenä rahoituksen saamista jo 2014-2020 budjettikaudella. Seuraavat kaksi viikkoa Baltian maat keskittynevät vääntämään kättä siitä, kuinka Kaunas-Vilna -yhteys kirjataan Baltian maiden yhteisyrityksen osakassopimukseen.

  • 13.10.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on tänään ilmoittanut, että Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys on tarkoitus perustaa tiistaina 28.10.2014 Riikassa.  Baltic News Service (BNS) uutistoimiston välittämän uutisen mukaan Eestin liikenneministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda olisi vahvistanut, että myös Eesti on valmis allekirjoittamaan yhteisyrityksen perustamisasiakirjat. Yhteisyrityksen ensimmäinen urakka olisi yhteisen rahoitushakemuksen toimittaminen Euroopan Komissolle, ja Latvian liikenneministeri Matiss uskoo että hakemus saataisiin jätettyä kuluvan vuoden lopulla tai vuoden 2015 alussa.
  • 13.10.2014 Liettuan liikenneministeriö kommentoi viime perjantaina Euroopan Unionin pyrkimyksiä rautatieliikenteen standardien harmonisoimiseen.  Varaministeri Arijandas Šliupasin mukaan Liettua kannattaa teknisten ratkaisujen ja turvateknologian yhteistä kehittämistä, mutta samalla vastustaa raideliikenteen kilpailun vapauttamista useammille toimijoille. Šliupas toteaa, että Liettuan rautatieyhtiö pystyy hoitamaan tehokkaasti sekä raideinfrastruktuurin ylläpidon että raideliikenteen harjoittamisen, eikä tätä tilannetta ole syytä horjuttaa enemmällä kilpailun vapauttamisella. Tällaisen näkemyksen sovittaminen Baltian maiden yhteiseen Rail Baltic -rahoitushakemukseen ei tule olemaan helppoa.
  • 11.10.2014 Liettuassa julkistetaan ensi maanantaina 13.10.2014 AECOMin tekemä selvitys Kaunas-Vilna -ratayhteyden toteuttamisesta. Selvitys on tehty ilmeisen kiireisellä aikataululla, ja se pohjautuu AECOMin vuosina 2010-2011 tekemään laajaan Rail Baltic Feasibility Studyyn. Maanantain tilaisuudessa ovat paikalla Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius, Liettuan Rail Baltic -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys sekä AECOMin edustaja. Tilaisuuden kutsun google-käännös näyttää tällaiselta:

Vilnius connector influence the project ”Rail Baltica” – AECOM study findings

Vilnius 2014-10-10

Press Conference: Vilnius connector influence ト project Rail Baltica – AECOM study findings

On Monday, 13 October., 13 hours. Ministry of Transport (str. 17, 219 Hall) will be a press conference, which will be presented to the company AECOM study of the connection affect Vilnius ト project Rail Baltica Baltic countries. Attend the press conference Minister Rimantas Sinkevicius company ト Rail Baltica director Dainius Budrys AECOM and company representatives.

In June this year the Baltic countries agreed that Vilnius is a European railway track ト Rail Baltica ”and the implementation of this project will be required to make a connection with the Lithuanian capital is financed by European Union funds.

In order to evaluate the connection of Vilnius economic indicators and to assess its potential impact on the overall well ト Rail Baltica ”project in the Baltic countries, the international engineering solutions company, AECOM carried out the study. Press conference will present the main findings of the study.

European gauge railway ト Rail Baltica will connect Helsinki, Tallinn, Riga, Kaunas, Vilnius and Warsaw, extending it to Berlin. Implement the project according AECOM company in 2011. Performed high-speed rail line through Lithuania, Latvia and Estonia feasibility study. European Union funds expected finance 85 percent. project.

WELCOME TO JOURNALISTS!

Liettuassa on muutenkin pohjustettu ahkerasti Rail Baltic -päätöksentekoa. Viime viikolla Youtubeen ilmestyi 40 minuutin pituinen helikopterilla kuvattu video Rail Baltic -työmaan edistymisestä Kaunasin ja Puolan rajan välillä.

 

  • 11.10.2014 Latvian liikenneministerin lausunto, jonka mukaan Baltian maat olisivat jo lopullisesti päättäneet Rail Baltic yhteisyrityksen perustamisasiakirjojen allekirjoittamisesta lokakuun puolivälissä, on mennyt hyvin läpi raideliikennealan lehdistössä. Esimerkiksi Railwaybulletin ja Järnvägsnyheter ovat julkaisseet latvialaisten uutisen sellaisenaan. Ensi viikolla nähdään kuinka nimien kirjoittaminen onnistuu käytännössä.
  • 11.10.2014 Eestin mediassa on viime viikolla käsitelty Rail Balticin kustannuksia. Delfin uutisessa kerrotaan että Euroopan Komission 85 % rahoituksen jälkeen eestiläisten omaa rahoitusta tarvittaisiin vielä noin puoli miljardia euroa. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekään, mutta ”sopivasti” otsikoitu uutinen kerää paljon lukijakommentteja, joissa luonnollisesti keksitään moiselle rahalla parempiakin käyttötarkoituksia.
  • 6.10.2014 Latvia saattaa nousta ratkaisevaan rooliin Rail Baltic yhteisyrityksen perustamisen tiellä olevia solmuja auottaessa. Viime aikoina Riikan suunnasta tulleet kommentit ovat olleet varsin pitkälle Liettuan linjan mukaisia, ja tämä saattaa vaikeuttaa neuvottelijoiden urakkaa.

Latvian rautatiet järjesti 17.9.2014 Riikassa ”Liikenne 2050” konferenssin, jossa käsiteltiin liikenteen ja logistiikan pitkän aikavälin kehitysnäkymiä. Konferenssin englanninkielisten esitysten videotallenteet löytyvät Latvian rautateiden nettisivuilta, mutta valitettavasti sivuston toiminta on aika nihkeää. Tässä pari poimintaa konferenssin päättänestä paneelikeskustelusta:

Kysyttäessä mielipidettä Venäjälle asetettavista talouspakotteista Latvian rautateiden pääjohtaja Uģis Magonis sanoi vastaavansa kysymykseen bisnesmiehen näkökulmasta, ja vastaus kuului näin:

You can’t be independent if you are without money – so we have to use all our knowledge to add more money to make us more independent. And Russia is our market, so we have to be very careful regarding sanctions.” (Uģis Magonis, President of Latvijas Dzelzceļa)

Rail Baltic nousi esille ainoastaan yleisökysymyksessä, jossa kysyttiin ”Mitä jos Rail Baltic 2 rakennettaisiin vain Liettuan alueelle, eikä ollenkaan Latviaan ja Eestiin?”. Latvian liikenneministeriön apulaisvaltiosihteeri Dins Merirands antoi tähän kysymykseen noin kahden minuutin vastauksen, jossa ei otettu kantaa yhtään mihinkään. Vaikea on ennustaa tulevaa, mutta töitä pitää tehdä, ja niin edelleen.

Conclusion: Latvian rautatiet ei tunnu olevan sen kiinnostuneempi Rail Balticista kuin Liettuan rautatietkään. Jos Latvian liikenneministeriö on samalla tavalla rautatieyhtiön talutusnuorassa kuin eteläisen naapurinsa liikenneministeriö, on Eestillä edessään erittäin hankalat neuvottelut yhteisyrityksen perustamisesta.

  • 5.10.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on antanut lausunnon, jonka mukaan Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys perustettaisiin Riikassa lokakuun puolivälissä. Latvian Liikenneministeriön 3.10.2014 päivätyssä tiedotteessa ministeri Matijss toteaa (google-käännöksen mukaan) näin:

”With great satisfaction I can announce that the Rail Baltica joint venture agreement will be signed in Riga in mid-October. Signing of the Treaty will ensure the implementation of Rail Baltica, which will be a major public railway transport project, a full range of Nordic – Baltic corridor that stretches from Finland to Germany.  Rail Baltica project will contribute to the Baltic transport infrastructure systems integration in the EU transport network, as well as economic sustainable and diversified development and competitiveness. ” 

Latvian liikenneministeriön lausunto voisi yhtä hyvin olla lähtöisin Lietuan liikenneministeriöltä, sisältö ja tyyli ovat täysin samanlaiset. Mutta saadaanko yhteisyritys perustettua jo lokakuun puolivälissä, kun Eestin tavoitteena on yhteisyrityksen toiminnan käynnistäminen ”vain” lähi kuukausien aikana?

Todennäköisesti neuvoteltavaa riittää, ja pieni viite kiistanalaisista asioista löytyy Latvian tiedotteen loppuosasta:

”Under the Shareholders’ Agreement of the joint venture project main task will be to railway design, construction and marketing, it is clear that the owner of the rail infrastructure in Estonia, Latvian and Lithuanian is the state in which the infrastructure is located, as well as the fact that each party is co-financed only to the extent of railway construction that is her territory.”

Olisi melkoinen yllätys, jos kolme Baltian maata ja Euroopan Komissio onnistuisivat pääsemään näistä asioista yksimielisyyteen lokakuun aikana.

  • 4.10.2014 Eestin liikenneministeri Urve Palo on allekirjoittanut Rail Baltic Estonia OU:n perustamisasiakirjat ja nimittänyt Indrek Oravin yhtiön toimitusjohtajaksi 15.10.2014 alkaen. Orav totesi että hänen vahvuuksiaan ovat ”management and negotiation skills, and experience in the field of railway projects” ja ensisijainen tavoite on varmistaa Baltian maiden yhteisyrityksen toiminnan käynnistyminen ”in the next few months”.

Hienoa että Eestin suunnalta tulee positiivisia uutisia projektin edistymisestä. Toisaalta Indrek Oravin toive yhteisyrityksen käynnistämisestä lähi kuukausien aikana kertoo että paperit eivät ole vielä allekirjoituskunnossa. Oravin neuvottelutaidon osaamiselle on vielä paljon käyttöä ennen kuin yhteisyrityksen perustamisasiakirjoihin saadaan nimet alle.

On merkillepantavaa, että Rail Baltic Estonia OU:n toiminnan keskeiseksi tehtäväksi mainitaan Eestin valtion etujen valvominen Baltiassa. Vuosi tai kaksi sitten yhtiön ensisijaiseksi tavoitteeksi olisi varmaan kirjattu jotain Rail Balticiin liittyvää, mutta nykyisessä neuvottelutilanteessa Eestinkin on pakko terävöittää taktiikkaansa.

  • 3.10.2014 Harjun maakunnan neuvonantaja Kaarel Kose on kommentoinut Helsinki-Tallinna -tunnelin ja Rail Balticin näkymiä Viikerradion haastattelussa. Tässä muutamia poimintoja Kosen näkemyksistä:
    • Rail Balticin toteuttaminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden nopeuttaa vientikauppansa kuljetuksia Keski-Eurooppaan, ja tunneli olisi olennainen osa tätä yhteyttä.
    • Kokemukset Ruotsista ja Tanskasta vahvistavat, että kiinteän yhteyden rakentamisesta kahden kaupungin välille seuraa positiivisia kansantaloudellisisa vaikutuksia.
    • Laivaliikennen Helsisingin ja Tallinnan välillä ei missään nimessä tulisi loppumaan tunnelin valmistumisen jälkeen, Kosen mukaan tunnelin vaikutus laivaliikenteeseen olisi pieni.
    • Tunnelin linjaaminen Naisaaren kautta vähentäisi tarvetta rakentaa tunnelia pehmeään maaperään, mutta Kose arvelee että tämän vaihtoehdon toteuttamisen tiellä on paljon ympäristönsuojelullisia haasteita.
    • Kose muistuttaa, että hankkeen kustannuksia arvioitaessa täytyy muistaa huomioida aikavälin pituus. Tunneliteknologia kehittyy jatkuvasti, ja uusien teknologioiden ansiosta tunnelin rakentamisen kustannukset voivat myös laskea.

Nämä kommentit ovat siis peräisin Kaarel Kosen radiohaastatteluun pohjautuvista nettiuutisista, ja siteerausten tarkkuus voi olla kyseenalainen. Toimittajien asiaan paneutumista kuvastaa se, että ERR:n jutun kuvituskuvana on kuva autotunnelista. Artikkelien lukijakommenteissa nousee esiin Eestin kansan syvistä riveistä huokuva huoli suuren kokoluokan infrahankkeiden järkevyydestä. Suomen ja Eestin LNG-hankkeen takkuilu ja Rail Balticin viivästyminen ovat joidenkin lukijoiden mielstä merkkejä siitä, ettei tunnelihankkeeseenkaan ole syytä tuhlata resursseja.

  • 1.10.2014 Vilnasta uutisoidaan, että Rail Baltic -yhteisyrityksen perustaminen lokakuun aikana olisi varmistunut. Valitettavasti tämä ”uutinen” on vain merkityksetöntä vanhojen asioiden lämmittelyä. Uutisessa kerrotaan, että Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Eestin liikenneministeri Urve Palo olisi vakuuttanut syyskuussa Minlanossa, että homma hoituu. Jäämme odottamaan vastaavia uutisia Eestin suunnalta.
  • 1.10.2014 Eestin rikkain mies Oleg Ossinovski toivoo, että Rail Baltic rakennettaisiin. Kazakstanissa vuonna 1966 syntynyt Ossinovski on luonut omaisuutensa rautatiekuljetuskalustoa omistamalla ja operoimalla.
  • 1.10.2014 Citymetric.com raportoi Talsinkifix-hankkeesta, ja vertailee sitä mm. Malmö-Kööpenhamina -tunnelihankkeeseen. Brittiläisten perinteiden mukaan kirjoituksessa on myös kevyttä huumoria, hankkeelle annettu nimi ”Talsinkifix” on kirjoittajan mielestä todennäköisesti hienoin koskaan ikinä missään keksitty sana. Tunnelin mahdolliseen rakentamiseen on vielä pitkä matka, ja tässä brittien näkemys eräistä asiaan vaikuttavista seikoista:

But all this work is just to see if it’s worth drawing up more detailed plans: in other words, it’s a study into whether it’s worth conducting another study. What’s more, while the Estonian authorities have started including the plan in all their long-term strategy documents, their Finnish partners have made no such commitment.

There seem to be two reasons for this relative lack of enthusiasm. One is economics: the Finns are already rich, and so have less to gain from the link. The other is politics. Part of the rationale for such a project would be to provide a fixed link between the two cities that doesn’t involve travelling via Russia. Estonia – smaller, newer, and ruled from Moscow within living memory – is presumably more nervous about its giant neighbour to the east.

©BaltiRail, Esa Nurkka

06.06.2014

Rail Baltic -seuranta kesäkuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————-

  • 27.6.2014 Liettuan hallitus on päättänyt linjata Latvian rajalta Kaunasiin johtavan Rail Baltic -radan kulkemaan Panevezysin kautta. Toinen vaihtoehto olisi ollut rakentaa rataa läntisemmälle reitille Siauliaun kautta. Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius kuitenkin huomautti, että päätös ei ole välttämättä lopullinen. Sinkeviciuksen mukaan Kaunas-Vilna -rataosuuden rahoitusselvityksen edistyminen voi vielä vaikuttaa päätökseen, mikä kuulosta huolestuttavalta Rail Baltic -projektin edistymisen kannalta.

Euroopan Komission presidentti Jose Manuel Barroso on patistanut Baltian maita pistämään vauhtia Rail Baltic –projektiinsa:

“It is absolutely vital for the Baltic States to reach an agreement on the principles and the vision for this [Rail Baltic] project of 3.6 milliard euros, 85 per cent of which, by the way, could be financed from the European Cohesion Fund.”

The Lithuania Tribune julkaisi kattavan artikkelin Rail Balticin tilanteesta. Liettuan liikenneministeriön Ričardas Slapšys esittää Liettuan liikenneministeriön näkökannan Vilnan yhteyden neuvottelutilanteeseen seuraavassa kommentissaan:

“When it comes to Vilnius, our goal, which we have reached, was to include Vilnius as a part of the project into the shareholders’ agreement so that it would not be a hanger-on, but an integral part of the track. Stipulation of Vilnius in the shareholders’ agreement commits all three countries to seek and obtain European funding for this part.”

Slapšysin kommentti on huolestuttava, koska muut osapuolet ovat erimieltä pääministerien juhannuksena allekirjoittaman sopimuksen sisällöstä. Indrek Sirp totesi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, että Vilnan yhteyden kanssa voidaan edetä sitten kun/jos sille on saatu rahoitus, ja senkään jälkeen Vilnan rataan liittyvät asiat eivät saa viivyttää Latvian rajalta Kaunasin kautta Puolan rajalle johtavan Rail Balticin rakentamista. Sen sijaan Liettuan liikenneministeriö haluaa koplata yhteen alkuperäisen suunnitelman mukaisen Rail Balticin ja myöhemmin esiin nousseen Kaunas-Vilna -yhteyden.

  • 21.6.2014 Baltian maiden pääministerit sopivat juhannuslauantaina Tallinnassa Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta mahdollisimman pikaisesti. Tapaamiseen osallistui myös Euroopan Komission presidentti Jose Manuel Barroso.

Edellisen kerran Rail Balticista tehtiin ministeritason päätöksiä viime syyskuussa, silloin Baltian maiden liikenneministerit sopivat yhteisyrityksen pikaisesta käynnistämisestä. Kokousta edelsi Liettuan ja Eestin välinen useita kuukausia kestänyt kiistely Kaunas-Vilna -rataosuuden sisällyttämisestä Rail Balticiin. Lopulta Eesti suostui lisäämään sopimukseen maininnan Vilnan yhteyden edistämisestä, ja sopimus saatiin allekirjoitettua.

Historia toistaa itseään. Viime syyskuun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Liettua ja Eesti ovat kiistelleet 9 kuukauden ajan Kaunas-Vilna -yhteydestä ja eräistä pienemmistä detaljeista, mutta yhteisyritystä ei ole perustettu. Viikko sitten liikenneministerit löysivät yhteisen sävelen (eli Eesti antoi taas periksi), ja tällä kertaa pääministerit laittoivat nimet sopimukseen.

Syyskuussa 2013 liikenneministerien ja nyt kesäkuussa 2014 pääministerien tekemien sopimusten sisällöissä ei liene suuria eroja. Molemmilla kerroilla sovittiin että rakennetaan Rail Baltic aiemman suunnitelman mukaisesti, ja lisäksi yritetään saada Kaunas-Vilna -ratayhteydelle rahoitus Brysselistä.

Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp kertoo pääministerien allekirjoittamaan sopimukseen sisältyvän kaksi ehtoa Vilnan yhteyden toteuttamiselle:

• The Vilnius connection can start to be developed when EU financing is in place. Currently it is not.
• The Vilnius connection cannot slow down the work on the main line, which is via Kaunas toward Poland

Jos Indrek Sirpin mainitsemat ehdot sopivat nyt Liettualle, niin voidaan kysyä miksi tätä asiaa on pitänyt pallotella viime syyskuusta asti. Miksi Eestillä ja Latvialla olisi mitään mielipidettä siitä, minkälaisia maan sisäisiä ratayhteyksiä Liettuan valtio rakentaa EU:n rahoituksella? Indrek Sirpin mainitsemilla ehdoilla Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta olisi voitu käynnistää jo viime syksynä, liikenneministerien allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti.

Toivottavasti Rail Baltic -projekti lähtee nyt etenemään vauhdikkaasti. Jos Liettuan liikenneministeriö on hyväksynyt Indrek Sirpin listaamat ehdot Vilnan yhteyden toteuttamiselle, Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta saadaan varmasti käynnistettyä elokuussa. Mutta ei olisi ensimmäinen kerta, jos liettualaisten ja eestiläisten tulkinnat sovituista asioista olisivat erilaiset.

  • 19.6.2014 Rail Baltic -neuvottelut edistyivät keskiviikkona Tallinnassa. Baltian maiden pääministerit tapaavat lauantaina 21.6.2014, ja toiveissa on että silloin voitaisiin tehdä lopullinen päätös Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta. Kaikki Baltian maat ovat tiedottaneet hankkeen edistymisestä itsenäisesti, ja painotukset ovat luonnollisesti erilaisia:

Liettuan liikenneministeriö hehkuttaa Kaunas-Vilna -yhteyttä: “The parties agreed that the provisions on Vilnius’ connection to Rail Baltica will be included in the contract. It was also agreed that the parties will seek jointly the necessary EU funding for connection between Vilnius and Kaunas.”

Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicus myönsi että kaikista yksityiskohdista ei ole tehty päätöstä, mutta sen ei pitäisi estää pääministerejä sopimuksen allekirjoittamisesta:  “I think nothing should change but the lid on the matter should be put by the prime ministers’ meeting… The countries should no longer block the project over details since the essential aspects have been agreed on.”

Latvian liikenneministeriön tiedottaja Ilze Alexandrovich toteaa lyhyesti, että yhteisyrityksen perustamisesta saatiin sovittua.

Eestiläinen Aripaev -lehti uutisoi, että kokouksessa päätettiin radan rakentamisesta Tallinnan, Pärnun, Riikan, Kaunasin ja Panevzysin kautta Puolaan. Kokouksessa oltiin myös yksimielisiä siitä, että Kaunas-Vilna -ratayhteys voi olla osa Rail Balticia, sitten kun se täyttää Euroopan Komission rahoitukselle asettamat vaatimukset. Eestiläiset uskovat, että yhteisyrityksen osakassopimus päästään allekirjoittamaan elokuussa.

Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp (joka lopettaa työnsä Rail Baltic -projektin parissa heinäkuun lopussa) vahvisti lopuksi olevansa tyytyväinen, kun esteet yhteisyrityksen perustamiselle on vihdoin saatu raivattua. Vaikka Eestin kanta Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamiseen on lieventynyt kevään aikana, Indrek Sirp painotti ETV:lle antamassaan haastattelussa projektin marssijärjestystä: ”It was also agreed that [the Vilnius connection] can’t slow down the work on the main line, which is via Kaunas toward Poland”.

  • 18.6.2014 Baltian maat jatkavat Rail Baltic -neuvotteluja tänään Tallinnassa. Liettuan Rail Baltic -vastaava Arenijus Jackus totesi aiemmin tällä viikolla olevansa varma, että tällä kertaa neuvottelut onnistuvat ja yhteisyrityksen perustaminen voidaan viedä Baltian maiden hallitusten päätettäväksi.

Hankkeen pikainen eteneminen olisi nyt erityisen tarpeellista, koska Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp siirtyy elokuun alussa puolustuspoliittiseksi neuvonantajaksi Viron suurlähetystöön USA:ssa.

  • 16.6.2014 Liikenneministeri Sinkevičius on antanut lausuntoja tavattuaan Liettuan presidentti Dalia Grybauskaiten. Vilnan liittäminen Rail Balticiin on Sinkevičiuksen mukaan niin suuri urakka, että kaikkien Baltian maiden hallitusten tukea tarvittaisiin asian saamiseksi Euroopan Komission käsittelyyn vuonna 2017. Muiden Baltian maiden kiusaaminen ja kiristäminen Liettuan sisäisen liikenneyhteyden toteuttamiseen liittyvillä vaatimuksilla on ikävää, mutta Liettuan myöntyminen selkeästi ”Rail Baltic 2” -yhteyden päätöksentekoa hitaampaan aikatauluun on toki positiivista.
  • 14.6.2013 Liettuan Liikenneministeriön tekemää ehdotusta koskeva kommentti on poistettu, kyseinen uutinen oli ilmestynyt uutisseurantaan vaikka se oli peräisin kesäkuulta 2013.

Lisään tylsän tekstin väliin http://www.valstietis.lt -sivustolta löytyneen kuvan, jossa näkyy pätkä 1435/1520 mm kaksoisraidetta, todennäköisesti jossain Liettuan eteläosassa.

Kaksoisraide Liettuassa valstietis.lt

  • 11.6.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen mukaan Baltian maat ovat päättäneet pidättäytyä Rail Baltic -neuvottelujen kommentoimisesta medialle neuvottelujen ollessa kesken:

”We agreed not to publicize information before the negotiating team reaches a decision.”

Tämän jälkeen Sinkevičius kertoi, että Luxemburgissa käytävissä neuvotteluissa on pyritty harmonisoimaan eräitä yhteisyrityksen osakassopimuksen yksityiskohtia. Työtä on vielä jäljellä, mutta Sinkevičius toteaa itsevarmasti että yhteisyrityksen perustamisesta päätetään kesäkuun loppuun mennessä.

Toivottavasti Sinkevičiuksen optimismi perustuu siihen, että nyt perustettavan (ja Euroopan Komissiolta rahoitusta hakevan) yhteisyrityksen perustamisasiakirjojen ja osakassopimusten on sovittu kattavan pelkästään Tallinnasta Riikan ja Kaunasin kautta Puolan rajalle kulkevan ”Rail Baltic 2”:n toteuttamisen. Jos Liettua haluaa muilta Baltian mailta sitoumuksia Kaunas-Vilna -yhteyden (”Rail Baltic 3”) toteuttamisen ja EU-rahoituksen puolesta, siitä tehtävät sopimukset on pidettävä erillään Rail Baltic 2:sta. Muussa tapauksessa kesäkuun loppu ja muutkin tulevat aikarajat voivat tulla vastaan liian nopeasti.

  • 9.6.2014 Verslo žinios -lehden mukaan Liettuan hallitus tekisi tällä viikolla Rail Balticia koskevia päätöksiä. Lehden mukaan nyt perustettava Baltian maiden yhteisyritys hakisi rahoituksen Puolan rajalta Kaunasin kautta Riikaan ja Tallinaan johtavan radan rakentamiseen, ja Kaunas-Vilna -yhteys toteutettaisiin vasta projektin seuraavassa vaiheessa. Asiat näyttävät siis etenevän suotuisasti Liettuassa, mutta toki yhteisyrityksen dokumentteihin mahdollisesti kirjattavien Vilnan yhteyttä koskevien julkilausumien ja sitoumusten sanamuodoista voidaan vielä saada isompikin konflikti aikaiseksi.

Eestissä jatketaan poliittista vääntöä Tallinnan seudun Rail Balticin ratalinjauksista. Taustalla piilevistä poliittisista ja taloudellisista kytkennöistä on esitetty monenlaisia epäilyksiä. Tässä asiassa Eesti on eteläisiä naapureitaan edellä, sillä Latviassa ja Liettuassa ei ole vielä edes saatu aloitettua riitelyä ratalinjauksista ja maanhankinnoista.

  • 6.6.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on osallistunut Vilnassa pidettävään Conference of Ministers of Organisation for Co-Operation between Railways (OSJD) -tapahtumaan, ja painottanut sekä itä-länsi että pohjoinen-etelä -raideyhteyksien merkitystä Liettualle. Butkevičiuksen mukaan Kaunasin läpi ensi vuonna rakennettava 1435 mm ratayhteys varmistaa eri raideleveyksiä käyttävien yhteyksien tehokkaan yhteistoiminnan. Pääministeri Butkevičius kiteytti asian näin:

”This connection will allow us to provide the market with new and effective global transportation and logistics services.”

Rail Baltic -yhteisyrityksen käynnistämiseen liittyviä neuvotteluja jatketaan nyt ilmeisesti medialta pimennossa. Liettuan pääministerin kommenttien perusteella neuvottelujen onnistuminen on mahdollista, varsinkin jos Liettuan Liikenneministeriö olisi samoilla linjoilla pääministerin kanssa. Neuvottelujen kariutuminen olisi erittäin kiusallista nyt, kun Puolassa on juuri saatu käynnistettyä Varsovasta Liettuan rajalle johtavan ratayhteyden peruskorjaus EIB:n myöntämän 213 miljoonan euron rahoituksen tuella.

Eestissä on viime aikoina debatoitu Rail Balticin linjauksista Tallinnan seudulla. Asian käsittely siirrettiin lopulta Harjun maakunnalta The Ministry of Economic Affairs and Communicationsin vastuulle, ja ministeriö päätti tehdä tarkemman selvityksen kolmesta eri linjausvaihtoehdosta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.05.2014

Rail Baltic -seuranta toukokuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————-

  • 27.5.2014 Kaunasista etelään kohti Puolan rajaa johtavan ”Rail Baltica 1” -ratayhteyden peruskorjaus on liettualaisten media-tietojen mukaan hyvässä vauhdissa. Töiden etenemistä esitellään alla olevalla Youtube-videolla, jossa näkyvien ilmakuvien perusteella työn tuloksena näyttäisi syntyvän vain yhden raideleveyden (1520 mm) raidetta. Wikipedian tietojen ja kuvan mukaan Kaunasista Puolan rajalle johtavan ratayhteyden eteläisin 7,5 kilometrinen pituinen osuus Mockava – Šeštokai olisi 1435/1520 kaksoisraidetta, mutta onko Šeštokaista pohjoiseen vain 1520 mm raide?

  • 23.5.2014 An updated version of our Rail Baltic monitoring report can be found here: nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522. The first six pages of the report are the same as in the 25.4.2014 version, and screenshots of the four new pages are attached below. Please note that the URL-links to the original news sources work only in the pdf-version.

nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_7 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_8 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_9 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_10

  • 22.5.2014 Eestin pääministeri Taavi Roivas ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius neuvottelivat eilen Rail Baltic -projektin tilanteesta. Eestin uusi pääministeri suhtautuu edeltäjäänsä myötämielisemmin Liettuan vaatimuksiin, ja neuvottelujen jälkeen sekä Eestin että Liettuan media uutisoivat Eestin nyt kannattavan Vilnan ottamista mukaan Rail Balticiin. Linjan muuttamiselle löytyy selkeät perustelut: Brysselistä luvattu miljardirahoitus uhkaa siirtyä muihin projekteihin jolleivat Baltian maat saa jätettyä rahoitushakemusta syyskuuhun mennessä. Tässä Roivaksen kommentti Aripaev -lehdelle:

“Disagreements have been resolved and cooperation has to continue in the name of creating a joint venture and submitting a joint project application. It is important to establish a joint venture company and submit a joint application to CEF (Connecting Europe Facility) in the first round of funding. Otherwise, we risk losing the CEF funding”.

Tämä näyttää ja kuulostaa hyvältä, mutta Lithuania Tribunessa esitetty Roivaksen kommentti ei ole oikein vakuuttava:

“I think what we agreed today that we will go further as fast as possible in the joint venture establishment. In the [shareholders’] agreement, we will find an appropriate wording [to ensure] that in the next stage [of the project] Vilnius is an essential part of Rail Baltica as well.”

Toivottavasti projekti lähtee nyt etenemään vauhdikkaasti, mutta liikaan optimismiin ei ole syytä. Pääministeri Roivas arvelee että pääministeri Butkevičiuksen kanssa taisi tulla sovittua projektin vauhdittamisesta. Tämän jälkeen Roivas toteaa, että yhteisyrityksen perustamisasiakirjaan sommitellaan molemmille osapuolille sopivat sanamuodot Vilnan yhteyden toteuttamisesta. Käytännössä työ palannee liikenneministeriöiden virkamiehille, ja sillä miehityksellä asiasta on väännetty viime syyskuusta asti, huonolla menestyksellä.

Taavi Roivas tapasi Vilniuksessa käydessään myös Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitėn. Presidentti Grybauskaitėn tapaamista koskevassa tiedotteessa keskitytään lähinnä Baltian maiden energiaomavaraisuuden parantamiseen ja ”NATOn itärajan takana” piilevien uhkien torjumiseen Baltian maiden yhteisin voimin. Rail Baltic mainitaan yhdessä lauseessa, jossa presidentti Grybauskaitė toteaa Rail Balticin olevan eniten hyödyksi jos kaikkien Baltian maiden pääkaupungit ovat siinä mukana.

  • 21.5.2014 Liettualainen Verslo Zinios raportoi Kaunasin ja Puolan rajan välille rakennettavan Rail Baltic -yhteyden etenemisestä. Liettua aloitti viime syksynä vanhan ja mutkikkaan Kaunasista etelään johtavan radan perusparannuksen ja muuntamisen 1520/1435 mm kaksoisraiteeksi. Työt ovat edistyneet, eikä Marijampolen kaupungin kohdalla ilmenneiden ongelmien uskota viivyttävän projektin valmistumista. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius pitää kiinni optimistisesta aikatauluarviosta, jonka mukaan Kaunasista Puolan rajalle johtava yhteys voitaisiin avata liikenteelle 1. lokakuuta 2015.

Butkevičius kommentoi myös Puolan ja Saksan kanssa käytyjä neuvotteluja Rail Balticin tavaraliikenteestä. Saksan kanssa allekirjoitettu aiesopimus ei herätä Liettuassa kovin suurta innostusta, eikä myöskään Puolan suunnalla ole osoitettu suurta kiinnostusta Rail Balticin edistämiseen.

Eestin pääministeri Taavi Roivas ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevčius ovat sopineet tapaamisesta, jossa pyritään löytämään ratkaisu viime syyskuusta asti paikallaan junnanneiden Rail Baltic -neuvottelujen edistämiseen. Neuvoteluissa osapuolina olleet liikenneministeriöiden edustajat eivät ole pystyneet tekemään päätöksiä, mutta lähtökohdat pääministerien neuvotteluihin näyttävät lupaavilta:

The Estonian prime minister understands the importance of connecting Vilnius with Rail Baltic and we support it. We look forward to the upcoming meeting and hope that we will reach an agreement and the question of connecting Vilnius will be resolved in accordance with EU regulations.” (Helin Vaher, spokeswoman for PM Roivas)

…expected to convince his Estonian counterpart regarding Vilnius, but admitted that Estonia had reasons to disagree with Lithuania’s plan to link its capital with Rail Baltica because this issue had not been discussed previously. (Lithuanian PM Algirdas Butkevčius, according to Lithuaniatribune)

Tulkintaa Suomesta: Parhaassa tapauksessa pääministerit voisivat saada sovittua seuraavista asioista:

  • Baltian maat lopettavat Rail Balticiin liittyvän propagandasodan. Tapaamisten tuloksista ja projektin edistymisestä raportoidaan yhteisten julkilausumien kautta, ja lopetetaan värittyneiden yksipuolisten tulkintojen antaminen siitä mitä kokouksissa muka saatiin päätettyä.
  • Eesti sitoutuu kannattamaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamista siinä tapauksessa, että hankkeen kannattavuusselvitys täyttäisi EU:n kriteerit. Tämä hanke nimetään Rail Baltic 3:ksi, ja sen käsittely pidetään jatkossa täydellisesti erillään meneillään olevista Rail Baltic 1 ja Rail Baltic 2 -hankkeista.
  • Eri Baltian maiden alueilla kulkevat Rail Baltic 2 -ratalinjaukset lyödään lukkoon ennen yhteisyrityksen perustamista, eikä kokonaan uusia linjauksia enää nosteta pöydälle.
  • Varmistetaan että kolmen Baltian maan Rail Baltic -yhteisyrityksen hallinto ja päätäntävalta on järjestetty niin, että kansallisten etujen ajamisen sijasta kaikki voimavarat voidaan käyttää ensisijaisesti Rail Balticin edistämiseen.
  • 20.5.2014 Kaunasissa ilmestyvä Kauno Diena -sanomalehti julkaisi laajan artikkelin Rail Baltic -projektin viime aikojen kehityksestä. Kirjoituksen teemana oli hankkeeseen liittyvä ”propagandasota” sekä Liettuan liikenneministeriön ajaman Vilnan yhteyden taustalta löytyvät motiivit. Tässä muutamia esiin nostettuja asioita:
  • Euroopan Komission Rail Baltic -projektista vastaava Pavel Telicka kiistää saaneensa mitään tietoa Baltian maiden välisissä neuvotteluissa saavutetusta edistymisestä. Mediassa näkyneet ”uutiset” sovun löytymisestä mm. Vilnan yhteyden osalta ovat siis olleet lähinnä eri osapuolten propagandaa.
  • Kaunasin alueen merkkihenkilöiltä ei juuri löydy ymmärtämystä Vilnan yhteyden rakentamiselle. Hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen ei uskota, koska näköpiirissä olevat kuljetustarpeet Vilnan ja Kaunasin välillä hoituvat nykyisenkin ratayhteyden kautta. Uuden poikittaisyhteyden perusteleminen Vilnan suurella osuudella Liettuan BKT:stä ammutaan myös alas, ja Kaunasin suunnalla nähdään Vilnan ”suuruuden” selittyvän lähinnä pääkaupunkiseudulle kasaantuneen hallinnon pyörittämisellä. Rail Balticin jarruttamisen ja Liettuan poikittaisyhteyksien parantamisen uskotaan myös olevan ainakin Liettuan Rautateiden ja Venäjän intresseissä. Kaunasin pormestari epäilee lisäksi, että uutta Vilnan yhteyttä varten tarvittavan maa-alueen arvonnousun mahdollisuus saattaisi vaikuttaa taustalla.
  • Kauno Diena kysyi Liettuan liikenneministeriötä edustavalta Arijandas Šliupasilta, että onko vanha suunnitelma Rail Balticin linjaamisesta suoraan Vilnan kautta Puolan rajalle (Kaunas kokonaan ohittaen) jo haudattu lopullisesti. Sliupasin vastaus sisältää epämääräisiä viittauksia liikenneministeriön aiempiin lausuntoihin, ja vakaan luottamuksen siitä että asiantuntijat ja juristit lopulta löytävät kaikille osapuolille sopivan sanamuodon yhteisyrityksen perustamisasiakirjaa varten. Rivien välistä voisi lukea, että tällaisenkaan linjauksen mahdollisuutta ei ole vielä kokonaan hylätty.
  • 14.5.2014 Liettuan liikenneministeriö tiedotti muutaman päivän miettimisen jälkeen Urve Palon ja Rimantas Sinkevičiuksen viime viikkoisesta epävirallisesta tapaamisesta, ja edistystä on tosiaan tapahtunut. Toki Vilnassa laaditun tiedotteen painotukset poikkeavat Eestin näkemyksistä, mutta seuraavat tiedotteesta löytyvät lauseet kertovat liettualaisten asenteiden pehmenemisestä:

”…in order to ensure the necessary funding for the project, negotiations on the technical part of the joint venture establishment should be completed, and shareholders agreement signed as soon as possible”

”Lithuania does not intend to further argument and will continue to work on the further implementation of the project”

“Should be” ja “does not intend” eivät ole kovin konkreettisia sitoumuksia, mutta tämä on sovinnollisinta tekstiä Liettuan Liikenneministeriöltä pitkiin aikoihin. Suorasanainen lupaus jättää Vilnan yhteyden käsittely kokonaan kuluvan kevään ja kesän neuvottelujen ulkopuolelle olisi ollut todellinen läpimurto, mutta ehkä siihen päästään seuraavissa neuvotteluissa.

Pieni kauneusvirhe liettualaisten tiedotteessa on väite, jonka mukaan myös Suomi olisi allekirjoittanut viime syyskuussa Vilnan yhteyden merkitystä korostavan lauselman. Liikenneministeri Merja Kyllönen kyllä laittoi nimensä Rail Baltic -kontrahtiin viime syksynä, mutta Vilnaa koskevan lausekkeen allekirjoittivat vain Baltian maat.

  • 10.5.2014 Eestin liikenneministeri Urve Palon mukaan Liettua olisi luopunut vaatimuksestaan saada sisällytettyä Kaunas-Vilna -yhteys Rail Balticin ensimmäiseen vaiheeseen. Palon mukaan Liettuan kannan muuttuminen oli tullut esille EU:n liikenneministerien epävirallisessa kokouksessa Ateenassa. Eestin liikenneministerin neuvonantaja Rasmus Ruuda vahvistaa, että Liettuan kannan mukaan Vilna voidaan liittää Rail Balticiin myöhemmin.

Tämän uutisen alkuperäinen lähde on eestiläinen Postimees -lehti, kun viime aikoina Rail Balticin edistymistä ovat kommentoineet lähinnä Liettuan liikenneministeriön edustajat. Onko Rail Baltic -neuvotteluissa viimein saavutettu ratkaiseva läpimurto, vai ovatko eestiläiset alkaneet soveltaa liettualaisia käytäntöjä mediapelissä?

Rail Baltic -neuvottelujen todelliseen edistymiseen voimme uskoa vasta sitten, kun The Lithuania Tribune uutisoi Liettuan liikenneministeriön lähteisiin viitaten, että Vilnan yhteydestä ei tarvitse enää vuoden 2014 aikana neuvotella. Samassa yhteydessä olisi myös hyvä saada varmistus sille, että Riikaan perustettavan Baltian maiden yhteisen Rail Baltic -yhteisyrityksen hallinnon miehitykseen ja toimitatapoihin liittyvät erimielisyydet on ratkaistu.

  • 9.5.2014 Rail Baltic-rintamalla on ollut hiljaista viime päivät, mutta muualla maailmassa suunnitellaan mittavia raideliikehankkeita. Kiinassa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa 13 000 kilometrin pituinen ratayhteys Kiinasta Siperian, Alaskan ja Kanadan kautta USA:han. Beringin salmen alle rakennettaisiin 200 kilometrin pituinen tunneli. Tähän hankkeeseen verrattuna 728 kilometriä Rail Balticia ja 80 kilometriä tunnelia maanjäristyksistä vapaan Suomenlahden alle olisi piece of cake.
  • 3.5.2014 Liettuan liikenneministeri Arijandas Šliupas on käynyt Brysselissä lobbaamassa Kaunas-Vilna –rataosuuden rakentamisen puolesta. Liikennekomissaari Siim Kallaksen kabinettipäällikkö Margus Rahuoja kuitenkin totesi ETV:lle antamassaan lausunnossa, että Vilnan yhteyden toteuttaminen voisi olla mahdollista vasta kannattavuusselvityksen tekemisen ja tulosten analysoinnin jälkeen, ja sitä ei ehditä tekemään ennen rahoitushakemuksen jättämisen takarajaa syyskuussa. Šliupasin mukaan kannattavuusselvitykset voisivat valmistua vuoden loppuun mennessä.

Positiivista tässä uutisessa on se, että Liettuan Liikenneministeriö on vihdoin:

  1. Suostunut keskustelemaan Vilnan yhteydestä Euroopan Komission kanssa
  2. Suostunut keskustelemaan kannattavuusselvityksen tekemisestä ja selvityksen aikataulusta

Liettuan Rautateiden infrastruktuuri-yhtiön tulos ja liikevaihto kaksinkertaistuivat viime vuonna. Suurin syy kasvuun oli Rail Baltica -projektin tuoma liiketoiminta, ilmeisesti kyseessä on Kaunasin ja Puolan rajan välisen vanhan rataosuuden kunnostusurakka. Tällaisia uutisia lukiessa herää optimismi, että Liettuan Rautatiet ja Liikenneministeriö eivät ehkä halua kaataa Rail Balticia lopullisesti.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.04.2014

Rail Baltic -seuranta huhtikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista  löytyy seuraavien linkkien takaa: vuosi 2013, tammikuu 2014, helmikuu 2014 ja maaliskuu 2014. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

————

  • 28.4.2014Baltian maat saavuttaneet poliittisen yksimielisyyden Rail Balticista”, kertoo The Lithuanian Tribunen otsikko. Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on antanut tänään pidetyn Rail Baltic kokouksen jälkeen Liettuan Radiolle ja uutistoimisto BNS:lle lausuntoja, joissa hän vakuuttaa, että poliittinen päätös on tehty ja että rahoitukseen sekä tekniseen toteutukseen liittyvät asiat saadaan varmasti ratkaistua.

Eestin liikenneasioista vastaavan Talous- ja viestintäministeriön virkailija totesi viime viikolla uutistoimisto BNS:lle antamassaan lausunnossa, että Kaunas-Vilnius -yhteyden lisääminen Rail Balticiin olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun Liettua on tehnyt hankkeesta kannattavuusselvityksen. Ministeri Šliupas totesi nyt BNS:lle, että tästä vaatimuksesta on luovuttu, eli “This condition has been removed”. Seuraavaksi lienee syytä odottaa Eestin ja Latvian ministeriöiden näkemyksiä kokouksessa sovituista asioista.

Liettuan liikenneministeriötä edustavan Arenijas Jackusin mukaan neuvottelut jatkuvat toukokuun puolivälissä. Myös Liettuan Liikenneministeriö tiedotti tapaamisen tuloksista, ja kertoi projektin jatkosta näin:

”The participants discussed perspectives of integrating Vilnius into the project “Rail Baltica” and agreed that the capital of Lithuania should be incorporated in the project. During the next Task Force meeting, to be held in May in Riga, the political consensus will be established in the Joint Venture Shareholders Agreement.”

  • 26.4.2014 Eestin Talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda on selventänyt Eestin näkökantaa ensi maanantain Rail Baltic –neuvottelujen alla:

“In the last agreement we signed in Vilnius last year, it is said that Vilnius shall be connected and for us this sentence means that we have to continue Rail Baltic and add Vilnius after Lithuania has done the research. So, we are not ready to sign a clean [sheet of] paper that has only our signature on it. Of course, Vilnius has to be connected, but Lithuania has to make some research before that.”

Eestin pääministeri Taavi Rõivas tapasi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråtenin torstaina, ja painotti tapaamisen jälkeen antamassaan lausunnossa Venäjän rajanaapureina sijaitsevien pohjoismaiden ja Baltian maiden Venäjä-riippuvuuden vähentämisen tärkeyttä:

”The current security situation should give an impetus to all Nordic and Baltic states that have a common border with Russia to accelerate projects, both in the issues of Balticconnector and location of LNG terminals and the Rail Baltic issue.”

  • 25.4.2014 A pdf version of our 8-page monitoring report on the Rail Baltic project from September 2013 to April 2014 can be found here: nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425 . I will attach screeshots of the PowerPoint -slides here, but the URL-links work only in the pdf.

nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_0nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_1 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_2nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_3 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_4 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_5 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_6nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_7

  • 23.4.2014 Baltian maat jatkavat Rail Baltic -neuvotteluja ensi maanantaina Vilnassa ministeritasolla. Liettuan liikenneministeriön tiedottajan Ričardas Šlapšysin mukaan Liettua yrittää edelleen saada suostuteltua muut Baltian maat hyväksymään Vilnan yhteyden rakentamisen mukaan Rail Balticiin. Lievänä myönnytyksenä aiempiin kannanottoihin verrattuna Slapsys piti kuitenkin mahdollisena sopimuksen muuttamista to include the Lithuanian capital in Rail Baltica in the next framework of 2021-2027”.

Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius totesi parlamentille puhuessaan, että Vilnan jääminen pois alkuperäisestä Rail Baltic -suunnitelmasta oli (Liettuan edellisen) hallituksen tekemä virhe, joka nyt pyritään korjaamaan. Butkevičiuksen mukaan neuvottelujen uusi epävirallinen takaraja on ensi heinäkuun alku, ja jos neuvotteluissa ei olisi siihen mennessä päästy yhteisymmärrykseen, ”the branch line between Vilnius and Kaunas might be considered a stand-alone project”.

Kommentti suomalaisesta näkökulmasta: Liettualaisilla on media-tietojen mukaan valmius suostua Kaunas-Vilna -yhteyden irrottamiseen erilliseksi projektiksi ja siirtämiseen seuraavalle budjetti kaudelle. Muut maat ovat olleet tätä mieltä viime syksystä asti. Miksi liettualaiset haluavat vielä venyttää neuvotteluja useilla kuukausilla?

  • 17.4.2014 Liettuan toisen liikenneministeri Arijandas Šliupasin mukaan Euroopan Komission väite, jonka mukaan Vilnan yhteyden sisällyttäminen Rail Balticiin tässä vaiheessa olisi lain vastaista, ei ole täysin totuudenmukainen (”is not entirely correct”). Tämän lausunnon sanamuoto on jopa yllättävän sovinnollinen, yleensä Liettuan liikenneministeriö on täydellisesti eri mieltä Euroopan Komission ja Eestin kanssa.

Eestin Rail Baltic projektipäällikkö Indrek Sirpin mukaan neuvotteluja on turha jatkaa virkamiestasolla, vaan huhtikuun lopulle suunnitellut jatkoneuvottelut on syytä hoitaa ministeritasolla. Eestin Valtiovarainministeri Urve Palo ilmoittikin tapaavansa Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen kahden viikon kuluttua. Euroopan Komission Pavel Telička arvioi, että tarvittaessa Eesti ja Latvia voisivat käynnistää Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminnan, ja Liettua voisi liittyä mukaan vielä ensi syyskuun deadlinen jälkeen.

The Bank of Lithuania on esitellyt Liettuan euro-kolikot. Liettualla on tavoitteena siirtyä euron käyttöön vuoden 2015 alussa, ja EU:n odotetaan tekevän asiasta lopulliset päätökset syksyyn mennessä. Liettuan pyrkimys integroitua entistä tiiviimmin euro-markkinaan on ymmärrettävä, mutta samanaikaisella (Euroopan Komission rahoittaman) Rail Balticin jarruttamisella tuskin kerätään sympatiapisteitä Brysselin suunnalla.

  • 16.4.2014 Euroopan Komission yritykset patistaa Liettuaa takaisin ruotuun Rail Baltic -asioissa ovat aiheuttaneet lievää sekaannusta Liettuan hallituksessa. Aiemminkin sovinnollisia kommentteja esittäneen pääministeri Butkevičiuksen Vilnan yhteyden myöhäisempää toteuttamista puoltaneet lausunnot on tyrmätty Liettuan liikenneministeriössä. Butkevičius vilautteli Kaunas-Vilna -radan rakentamista vasta EU:n seuraavalla budjettikaudella, mutta liikenneministeri Sinkevičius ei pidä tällaista kompromissia Liettuan etujen mukaisena, ja lupasi ottaa asian esille pääministerin kanssa torstaina.

Latvialainen lsm.lv nettisivusto kertoo, että Pavel Telicka olisi Brysselin Rail Baltic -neuvotteluissa ottanut esiin myös Venäjän tilanteen, ja verrannut Baltian maiden asemaa Ukrainaan.

Moskovassa päämajaansa pitävä inform-24.com sivusto on tehnyt vielä pidemmälle meneviä päätelmiä. Heidän arvionsa mukaan Euroopan komission uhkailut Rail Balticin rahoituksen peruuntumisesta johtuisivat siitä, että hankkeeseen korvamerkityt rahat haluttaisiinkin kanavoida Ukrainaan. Kuulostaa science fictionilta…

Sen sijaan Eestin Talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda kiteytti eestiläisten näkemyksen asiasta tyhjentävästi:

Estonia has never opposed linking Vilnius but has considered it necessary that before making the decision, feasibility analysis has to be compiled and second, the European Commission has to confirm that the Vilnius link is, as a part of Rail Baltica, financeable by the EU”.

  • 15.4.2014 Rail Baltic -neuvotteluja jatkettiin maanantaina Brysselissä, ja neuvotteluja on johtanut Euroopan Komission projektikoordinaattori Pavel Telička. Neuvottelujen jälkeen Telička totesi että Rail Balticin jatkaminen Vilnaan olisi vasten EU:n lainsäädäntöä, käytännössä Kaunas-Vilna -rataosuudesta täytyisi tehdä mittava kannattavuusselvitys ennen rahoituspäätöksen tekoa. Teličkan mukaan Baltian maiden yhteisyrityksen toiminta pitäisi saada käyntiin lähi viikkoina, jotta hakemus voitaisiin jättää syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Tässä Teličkan kommentteja:

“We cannot reroute it by Vilnius because in such a situation we would be breaching the legislation. The legislation was approved by the legislative bodies of the EU with the participation of Lithuania. So to some extent it is difficult, at least for the Commission, to understand why this position was taken by Lithuania only after the legislation was enacted.”

Liettuaa neuvotteluissa edustava Arenijus Jackus ei ole edes ymmärtävinään ongelmaa:

“The European Commission explained that the wish to include the capital is illegitimate as under the existing financial perspective and adopted regulations, funding Vilnius would be problematic, we would need to make certain steps to be able to fund Vilnius. We are not even seeking agreement on Vilnius to be necessarily funded under this perspective. We are talking about the three Baltic states seeking agreement on the project that would also include our capital Vilnius.”

Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius toivoi saavansa Euroopan Komissiolta selvityksen niistä lakipykälistä, joita Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttäminen Rail Balticiin rikkoisi. Pääministeri Butkevičius toivoo kuitenkin, että myöhemmin huhtikuussa jatkuvissa Baltian maiden neuvotteluissa löydettäisiin kaikille maille sopiva kompromissi.

Verslo Zinios -lehden artikkeleissa kommentoidaan ongelman taustoja. Euroopan Komissio haluaa pitää kiinni Liettuan edellisen pääministeri Andreas Kubiliuksen hallituksen tekemistä Rail Baltic –sopimuksista. Sen sijaan Rail Balticia jarruttava Liettuan liikenneministeriö vetoaa viime syyskuun Rail Baltic -neuvotteluissa pöytäkirjan liitteeseen mukaan saamaansa mainintaan Vilnan yhteydestä, ja väittää muiden Baltian maiden siinä yhteydessä sitoutuneen Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen sisällyttämiseen Rail Balticiin.

  • 9.4.2014 Euroopan komission varapääsihteeri Henrik Hololei on patistanut Baltian maita ratkaisemaan Rail Balticia koskevat erimielisyytensä. Siim Kallaksen kabinettipäällikkönävuosina 2004-2013 toiminut Hololei varoitaa, että Euroopan Komission lupaama 85 % rahoitus ja siten koko projektin tulevaisuus ovat nyt vaakalaudalla. Jos Rail Baltic ei edisty, sille varatut rahat käytetään jossain muualla. Hololein mukaan nyt ei ole oikea aika etsiä syyllisiä hankkeen jumiutumiseen, vaan kaikki voimat tulee laittaa Baltian maiden yhteisyrityksen toiminnan käynnistämiseen.

Neuvotteluja jatketaan huhtikuun puolivälissä.

  • 8.4.2014 Rail Baltic -neuvotteluja jatkettiin Vilnassa viime viikolla. Liettuan liikenneministeriötä edustavan Arenijas Jackusin mukaan neuvotteluissa olisi saatu sovittua Puolan ja Kaunasin välisen radan kunnostamisen (ilmeisesti olemassa oleva vanha ratapohja?) sisällyttämisestä Rail Baltic -hankkeeseen, mutta palaamme tähän asiaan vasta sitten jos Latvian tai Eestin edustajat muistavat sopineensa asiasta. Rail Balticin ”virallinen” linjaus Kaunasista Puolan rajalle edellyttää kokonaan uuden radan rakentamista, ja vanhan mutkikkaan radan kunnostaminen on lähtökohtaisesti Liettuan sisäinen projekti.

Liettuan ja Eestin väliset erimielisyydet Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin eivät siis ole ratkenneet. Eesti ehdottaa nyt neuvottelujen jatkamista huhtikuun puolivälissä Brysselissä, jolloin Euroopan Komission edustajat voisivat osallistua neuvotteluun. Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Ricardas Slapsys totesi, että jos asiat eivät edisty seuraavallakaan neuvottelukierroksella, neuvotteluja jatkettaneen poliittisella tasolla. Seuraavan kokouksen pitäminen Brysselissä ja neuvottelujen (mahdollinen) nostaminen pääministeritasolle kuulostavat hyviltä ajatuksilta, nykyisellä miehityksellä neuvottelut ovat junnanneet paikallaan tai suorastaan taantuneet puolen vuoden ajan.

  • 5.4.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius on saanut Puolan pääministeri Donald Tuskilta vakuutuksen, että Rail Balticin rataosuus Varsovasta Trakiszkiin Liettuan rajalla tulee olemaan kunnossa vuoteen 2024 mennessä. Rail Balticiin liittyvässä uutisoinnissa on viime aikoina keskitytty kolmen Baltian maan välisiin neuvotteluihin, mutta on hyvä saada vahvistusta hankkeen etenemisestä sekä Puolan että Liettuan pääministereiltä. Toivottavasti myönteinen henki leviää myös Liettuan liikenneministeriöön.
  • 4.4.2014 Euroopan Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Eestin pääministeri Taavi Rõivas tapasivat eilen Brysselissä. Barroson tiedotteessa kerrottiin, että neuvotteluissa käsiteltiin Ukrainan ja Venäjän tilannetta, ja Barroso painotti myös Euroopan Komission vahvaa tukea Eestin energiapolitiikalle.

”We welcomed the ongoing work regarding the Baltic LNG terminal and the gas pipelineBalticconnector” between Estonia and Finland, which will make a major contribution to energy security of the entire Baltic region.”

Rail Baltic oli myös mukana neuvotteluissa, Barroson kommentti olikin erittäin positiivinen. Kommentista löytyy myös uusi aikaraja neuvotteluille, valmista pitäisi tulla ensi syyskuuhun mennessä:

”On this occasion, we also raised the issue of the Rail Baltic project. It will connect Estonia, Lithuania, Latvia and Poland in a north-south direction. The European Commission supports all the efforts that would lead to an agreement between the participant countries before the first call for project financing in September. Finding a common approach is in the interest of all the partners, of the whole European Union. Interconnections across member States are not only important for the completion of the Single Market, they are also a matter of security.”

Ja samaan aikaan Liettuassa… Rail Baltic ei etene koska Eestin ja Latvian tarjoamat kompromissit eivät kelpaa Liettualle. Euroopan suuntaan integroituminen on laitettu jäihin, ja sen sijaan Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas on keskittynyt neuvotteluihin Mongolian liikenneministeriön kanssa. Tavoitteena on päästä allekirjoittamaan kesäkuun alussa sopimus konttijunaliikenteen avaamisesta linjalla Klaipeda-Moskova-Ulaanbaatar. Liettuan ja Mongolian liikenneministerien välisistä neuvotteluista uutisoitiin jo aiemminkin, mutta 1.4.2014 päivätty uutinen Arijandas Sliupasin ja Amarjargal Gansukhin tapaamisesta tuli alun perin tulkittua väärin.

  • 3.4.2014 Helsingin ja Tallinnan välisen raideliikennetunnelin toteutettavuutta arvioidaan Harjun läänin tilaamassa Talsinkifix-selvityksessä, jonka 100 000 euron budjetista 85 % tulee EU:n Itämeri-ohjelman siemenrahoituksen kautta. Tallinnan ja Helsingin kaupungit ovat myös mukana ohjelmassa. Esitutkimuksessa tehdään yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista, ja selvitellään hankkeen taloudellista kannattavuutta sekä elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Vuoden kuluttua valmistuvan tutkimuksen pohjalta tehdään päätös, onko perusteita jatkaa ja laajentaa tutkimus varsinaiseksi toteutettavuustutkimukseksi.

Tunnelihankkeen vanhojen selvitysten kokoaminen ja jäsentäminen on tietysti hyvä alku, mutta näin kevyen selvityksen pohjalta tuskin pystytään tekemään lopullisia päätöksiä tunnelista. Joka tapauksessa on positiivista, että Rail Balticiin läheisesti liittyvää tunnelihankettakin selvitellään. Myös Pohjois-Suomen Arctic Corridor -hankkeen toteutettavuutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon Helsinki-Tallinna -tunneli, Rovaniemi-Kirkkoniemi -yhteyden kannattavuusnäkymiä arvioitaessa tunnelin rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on kriittinen kysymys.

Baltian maat kokoustavat tällä viikolla Rail Balticin merkeissä, mutta edistystä ei liene odotettavissa. Liettuan liikenneministeriön Rail Baltic -vastaava Arenijus Jackus totesi jo ennen neuvottelujen alkua, että Eestin ja Latvian vastaantulo ei ole riittävä:

Estonia and Latvia agree to Vilnius being made an integral part of Rail Baltica, but they propose to make the final decision later, after carrying out certain studies and analyses. Moreover, Latvia together with Estonia would decide where and how infrastructure in Lithuania would be built. We cannot agree to that.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.02.2014

Rail Baltic -seuranta helmikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä vuoden 2013 Rail Baltic -uutisista on täällä, ja tammikuun 2014 kooste on täällä. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 28.2.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on Latvian radiolle antamassaan haastattelussa todennut, että Rail Balticin vaatimien maa-alueiden hankkimista varten tarvitaan erillinen lainsäädäntö. Rail Balticia varten tarvittavia maa-alueita omistavat Latviassa sekä yksityiset maanomistajat että Latvian Rautatiet, ja neuvottelut maa-alueiden hankinnasta esimerkiksi valtateiden rakentamista varten ovat Latviassa usein erittäin aikavieviä prosesseja.

Baltic Course -nettijulkaisun jutussa kerrottiin myös taustatietona, että Rail Balticin rahoitushakemus Euroopan Komissiolle jätettäisiin vasta vuonna 2015, jolloin rakennustyöt pääsisivät alkamaan vuonna 2016. Eestin edustajat ovat pitäneet rahoitushakemuksen takarajana kuluvan vuoden toukokuuta, mutta Latvia näyttäisi olevan aikataulujen suhteen Liettuan linjoilla.

  • 27.2.2014  Baltic Course –nettijulkaisun eilinen uutinen on otsikoitu näyttävästi: Baltic States reached an agreement: Vilnius will be part of Rail Baltica. Valitettavasti uutisesta ei löydy mitään uutta, kyseessä on vain Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen tuore tulkinta viime viikolla Vilnassa pidettyjen Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelujen tuloksesta. Sinkeviciuksen optimismi perustuu siihen, että tällä kertaa neuvotteluissa todellakin käytiin keskusteluja (myös) siitä kuinka Vilnan yhteys mahdollisesti voitaisiin käytännössä ottaa mukaan Rail Balticiin. Pääministeritason neuvotteluja jatketaan ensi viikolla Tallinnassa, ja Sinkevicius uskoo että Latvian uuden pääministerin tuella neuvotteluissa päästään suotuisaan lopputulokseen. Eestin tai Latvian edustajat eivät ole toistaiseksi kommentoineet viime viikon tapaamista, toivottavasti Virossa tekeillä oleva pääministerin vaihdos ei häiritse ensi viikon neuvotteluja.

Samaan aikaan Eestissä suunnitellaan Tarton ja Riikan välisen rautatieyhteyden avaamista. Rail Balticin linjaus kulkee Pärnun kautta, ja Rail Balticista sivuun jäävän Tarton suunnalla nähdään, että Etelä-Eestin kehityksen kannalta olisi tarpeen saada paremmat yhteydet Riikaan.

  • 22.2.2014 Liettuan liikenneministeriön ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on raportoinut Verslo Zinios -lehden mukaan, että perjantaina Vilnassa päättyneissä neuvotteluissa muut Baltian maat eivät vastustaneet Kaunas – Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Baltic -projektiin. Liettualaisen tulkinnan mukaan neuvottelut ovat nyt edenneet niin hyvin, että Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen osakassopimus allekirjoitettaneen tulevien kuukausien aikana. Kunhan vaan ensin saadaan selvitettyä Kaunas – Vilna -yhteyden rakentamisen kustannukset ja tekninen totutus, ja tehdään selvityksen pohjalta kaikille osapuolille sopiva kompromissiehdotus.

The Lithuania Tribunen mukaan Arenijas Jackus on todennut että ”this is still rough wording, but it seems that the very fact that Vilnius is part of the route has been agreed on”, ja Eestin Rasmus Ruudan mukaan “the three countries have arrived at a consensus on most of the technical issues”. Neuvottelut jatkuvat maaliskuun alussa Tallinnassa.

Rail Baltic yhdistäisi Itämeren rannalla sijaitsevia Euroopan Unionin jäsenvaltioita joskus tulevaisuudessa, mutta Baltian maiden akuutit raideliikennehaasteet liittyvät poikittaisliikenteeseen. Eestin, Latvian ja Liettuan rautatieyhtiöt ovat riippuvaisia Venäjän liikenteestä, ja raideliikenteen ongelmia yritetään ratkoa usealla eri foorumilla. Eesti Raudtee ilmoitti allekirjoittaneensa eilen Tallinnassa muiden Baltian maiden kanssa yhteistyösopimuksen CIS Railways Councilin ja Georgian rautateiden kanssa. Eestiläisten tavoitteena on panostaa Narvan sijasta Etelä-Eestissä sijaitsevan Koidulan rajanylityspaikan liikenteeseen, ja saada sitä kautta lisättyä Venäjän liikennettä.  Samaan aikaan Liettuan Rautatiet neuvotteli Moskovassa Kaliningradin liikenteen hinnoista.

  • 20.2.2014 Liettuan johtava talouslehti Verslo Zinios raportoi, että Rail Baltic -neuvotteluja jatketaan tänään ja huomenna Vilnassa. Neuvotteluissa haetaan ratkaisua Kaunasin ja Vilnan välisen yhteyden rakentamiseen: Pitäisikö se sisällyttää Rail Balticiin vai pitäisikö Liettuan neuvotella siitä erikseen EU:n kanssa.

Verslo Zinoksen yhteenveto tilanteesta on selkeä. Liettua vaatii Kaunas – Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Balticiin, Eestin mielestä Liettuan pitäisi hoitaa asia itse, ja Latvia periaatteessa tavallaan ymmärtää Liettuan näkökannan mutta on myös valmis kompromissiratkaisuihin.

Tilannetulkinta pohjoisesta: Verslo Zinios eli ”Liettuan Kauppalehti” kirjoittaa, että Kaunas – Vilna -yhteyden rahoituksen ja toteutuksen irrottaminen Liettuan ja EU:n väliseksi erilliseksi projektiksi on varteenotettava vaihtoehto. Muiden Rail Balticissa mukana olevien maiden kannattaisi tarttua tähän. Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys voitaisiin nimetä Rail Baltic 3:ksi, ja muut maat voisivat luvata 100 % tuen tällä Liettuan ja EU:n väliselle hankkeelle.

  • 15.2.2014 Latvian pääministeri Laimdota Straujuma on tehnyt ensimmäisen valtiovierailunsa Liettuaan, ja tapaamisessa Liettuan pääministeri Algirdas Butkeviciuksen kanssa keskusteltiin luonnollisesti myös Rail Balticista. Liettuan median mukaan Latvian pääministeri Straujuma ymmärtää Liettuan halun liittää Vilna Rail Balticiin, ja että olisi tärkeää saada valmisteltua projekti rahoituksenhakua varten vuoteen 2016 mennessä.

Conclusion: Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas ja Eestin pääministeri Andrus Ansip haluaisivat laittaa Rail Balticin rahoitushakemuksen liikkeelle ensi toukokuussa, mutta liettualaiset puhuvat nyt vuodesta 2016. Tällä hetkellä näyttää siltä että Liettua määrää Rail Balticin etenemisen tahdin.

  • 14.2.2014 Baltic Railway Council eli Baltian Rautatieneuvosto aloitti toimintansa viime viikolla Pietarissa pidetyssä kokouksessa. Neuvoston toiminnan tavoitteena on vahvistaa Baltian maiden rautateiden alueellista yhteistyötä ja parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä.

Perustamiskokouksessa olivat edustettuina Baltian maiden rautatieyhtiöiden lisäksi Pietarin alueen Lokakuun rautatiet ja Kaliningradin rautatiet Venäjältä, Valkovenäjän rautatieyhtiö sekä Suomen VR Group. Neuvoston puheenjohtajaksi valittiin Lokakuun Rautateiden johtaja Viktor Stepov.

Baltic Railway Councilin jäseniksi liittyivät lopulta Baltian maista vain Eestin ja Latvian rautatieyhtiöt, Liettua rautatieyhtiö päätti jostain syystä jättäytyä tarkkailijajäseneksi (”preferred to have the observer status”). Liettuan puuttumisesta huolimatta Venäjän, Valkovenäjän ja Suomen rautatieyhtiöt ovat kuitenkin mukana edistämässä Baltian rautatieliikennettä.

Rail Baltic on suunniteltu toteutettavaksi eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä, ja nyt toimintansa aloittaneessa Baltic Railway Councilissa asioita katsottaneen lähtökohtaisesti 1520 mm raideverkoston näkökulmasta. Nähtäväksi jää ottaako neuvosto ollenkaan kantaa Rail Balticiin, todennäköisesti eurooppalaisella raideleveydellä toteutettavat ratayhteydet eivät ole neuvoston asialistalla kovin korkealla. Toimintaansa vasta käynnistelevän neuvoston toiminnasta ei ole vielä tiedotettu kovin laajasti, yksityiskohtaisinta tietoa Baltic Railway Councilista on jakanut Valkovenäjän rautatiet.

  • 14.2.2014 Liettuan liikenneministeriön ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on todennut Eestin TV:lle antamassaan lausunnossa, että Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys voitaisiin toteuttaa myöhemmässä vaiheessa. Jackusin mukaan ensimmäiseksi täytyisi perustaa Baltian maiden yhteisyritys, ja sen jälkeen tehdä projektisuunnitelma, johon sisältyisi useassa vaiheessa toteutettava rakennussuunnitelma.
    Vaikka Eesti Rahvusringhäälingin (eli Eestin Yleisradion) uutisen otsikointi ja sävy antaa odottaa enemmänkin, käytännössä Liettua haluaa siis edelleen sisällyttää Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen Rail Balticiin. Tästä taas seuraisi koko Rail Baltic -paketin avaaminen ja uusien suunnitelmien teko, mikä viivästyttäisi projektia niin paljon että EU:n rahoitussitoumukset mitätöityisivät aikarajojen mennessä umpeen.
    Eesti Rahvusringhääling nostaa uutisessaan esiin myös AECOMin tekemän Rail Baltic feasibility studyn:

A recent viability study by AECOM found that extending the Rail Baltic line from its initial plan to include Vilnius would not make economic sense.

Head of the company’s Baltic office, Arnis Kakulis, said that a high-speed rail-link between Kaunas, which is on the planned Rail Baltic route, and Vilnius already exists.

Kuten Arnis Kakulis toteaa, Kaunasin ja Vilnan välinen (1520 mm) raideliikenneyhteys on tälläkin hetkellä Liettuan parhaassa kunnossa raideyhteys: Lithuanian Rail Network

  • 12.2.2014 Rail Baltic -rintamalla on ollut hiljaista, mutta Liettuan pääministeri Algirdas Butkeviciuksen eiliset kommentit kertovat paljon Liettuan liikennepoliittisista prioriteeteista. Butkevicius toteaa Liettuan Radiolle antamassaan haastattelussa, että maaliikenneyhteydet Liettuan ja Kaliningradin välillä toimivat hyvin. Mahdolliset häiriöt johtuvat ainoastaan rakennustöistä. Butkeviciuksen mukaan Liettuan tavoite on selkeä:

    ”Our goal is that as much as possible cargo would move through the territory of Lithuania to Kaliningrad region and as much as possible cargo would be carried to the Port of Klaipeda.”

    Venäjän ja Liettuan liikenneministeriöiden asiantuntijat neuvottelevat Kaliningradin suunnan liikenneinfrastruktuurin tilasta ja tariffeista 27-28. helmikuuta pidettävissä neuvotteluissa. Rail Baltic ei ilmeisesti ole näiden neuvotteluiden asialistalla.

    Venäjän ja Liettuan välejä hiertävät edelleen neuvottelut kaasun hinnasta. Liettua on hakenut Tukholman kauppakamarin välimiesoikeuden kautta Gazpromilta noin 2 miljardin dollarin korvausta kaasusta maksamastaan ylihinnasta, johon Venäjä vastasi kieltämällä Liettuan meijerituotteiden viennin Venäjälle kolmen kuukauden ajaksi. Liettuan pääministeri Butkevicius tapasi viime viikolla Sochissa Gazpromin pääjohtaja Alexey Millerin, ja Butkevicius odottaa tapaamisen rohkaisemana Gazpromilta reilua tarjousta. Jos tarjous olisi riittävän hyvä, Liettua saattaisi luopua Tukholman välimiesoikeudelle esittämästään korvausvaatimuksesta.

Tilannetulkinta pohjoisesta näkökulmasta: Kovaa peliä Baltiassa. Liettuan harrastama Rail Balticin jarruttaminen ärsyttää muita projektin osapuolia, mutta Liettuan geopoliittinen ja reaalipoliittinen asema on kieltämättä erittäin hankala.

  • 7.2.2014 Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas kommentoi eilen Rail Balticia lehdistötilaisuudessa Liettuassa. Kommenteissa ei ollut mitään yllättävää, Šliupas esitti tällaisia näkemyksiä:

•   Mitä tulee Rail Balticin toteuttamissuunnitelman valmisteluun, ympäristövaikutusten arvioimisen valmisteluun, muiden dokumenttien valmisteluun ja yhteisyrityksen perustamiseen, Liettua on useita askelia (muita Baltian maita?) edellä.
•   Toivottavasti projekti (Rail Baltic yhteisyrityksen perustaminen ja rahoituksen hakeminen?) saadaan valmiiksi vuonna 2015, jolloin Liettuan asema on entistä vahvempi, ja Liettualla on entistä parempi mahdollisuus nousta Baltian ja koko Itä-Euroopan johtavaksi logistiseksi keskukseksi.
•   Maanantaina Tallinnassa pidetyssä pääministerikokouksessa kävi ilmi, että Lietuvos Geležinkeliai (Liettuan valtion rautatieyhtiö) ei aio tehdä mitään myönnytyksiä (Kaunas-Vilna -yhteyden suhteen?), ja pyrkii hankkimaan Liettuan infrastruktuurille maksimaalisen hyödyn.

  • 5.2.2014  Baltian maiden pääministerien maanantaina pitämää kokousta on uutisoitu pitkin Baltiaa, ja tulkinnat kokouksen annista ovat vaihtelevia:

•   Eestin pääministeri Andrus Ansipin mielestä Liettuan pitäisi itse hoitaa Kaunas-Vilna -yhteyteen liittyvät neuvottelut Euroopan komission kanssa. Ansip arvioi, että yhteisyritys on saatava toimintaan helmikuun loppuun mennessä, jotta rahoitushakemus Euroopan komissiolle voitaisiin jättää toukokuun aikana.  Pääministeri Ansipin tiedottaja Aare Jarvanasin mukaan Liettuan pääministeri olisi neuvotteluissa luvannut, että Liettua voisi itse vastata Vilnan yhteyden toteutettavuustutkimuksen kustannuksista.
•   Latvian liikenneministeri Anrijs Matissin mukaan Vilnan yhteys on ainoa jäljellä oleva ongelma Rail Balticin tiellä, ja sen selvittämisen takia Baltian maiden yhteisyrityksen perustaminen on lykkääntynyt tammikuulta maaliskuulle. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että Liettuan rautateiden viime viikolla esittämän näkemyksen mukaan Riikassa oltaisiin valmiita yhteisyrityksen perustamiseen huhtikuussa.
•   Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on Tallinnan pääministeritapaamisen jälkeisissä kommenteissaan kääntynyt lähemmäs Liettuan liikenneministeriön ja rautatieyhtiön linjaa. Butkevičius haluaisi nyt selvittää koko hankkeen tarpeellisuuden uudestaan

“Knowing that the European Parliament discusses spending cuts every year, this project does not seem as simple and easy as some try to make it sound. Very serious arguments will have to be provided to prove that it is very important, for example, for passenger and goods transportation. Then it will have to be proven what the operating costs will be once it is launched. This is a project that requires very serious arguments to defend it”

ja ilman erillistä tutkimustakin Butkevičius ymmärtää, että

“Vilnius’ inclusion will put us in a stronger position to defend the project, because 40 per cent of Lithuania’s national product is generated here and much trade is going on here. There are intermodal terminals and passenger numbers are much higher”.

Yhteenveto: Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustaminen voisi mahdollisesti olla mahdollista helmikuussa, maaliskuussa tai huhtikuussa, jokaisella Baltian maalla on oma näkemyksensä.  Rahoitushakemuksen takaraja on ainakin Eestin mielestä joka tapauksessa toukokuu, siitä myöhästyminen (hyvässä tapauksessa vain) viivästyttäisi hankketta tai (huonommassa vaihtoehdossa) vaarantaisi koko projektin toteutumisen.

  • 4.2.2014 Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on tarkentanut Liettuan liikenneministeriön kantaa Rail Balticiin Verslo žinios -lehdelle antamassaan haastattelussa. Šliupasin mukaan Eestin pääministeri Andrus Ansipin kommentti, jonka mukaan Kaunasin ja Vilnan välisen ratayhteyden toteuttamisen yksityiskohdat olisivat Liettuan ja Euroopan komission välinen asia, oli irrotettu asiayhteydestä. Šliupasin näkemyksen mukaan tilanne on nyt tällainen:

•    Pääministerit ovat sopineet, että “Rail Baltica has to be developed and that the joint venture has to start operating, with Vilnius being included”.
•    Myöhemmässä vaiheessa, kun kaikki vaihtoehdot Vilnan kytkemiseksi Rail Balticiin on analysoitu ja optimaalinen ratkaisu löydetty, asiasta neuvotellaan tarvittaessa Euroopan komission kanssa. Näiden neuvottelujen osapuolena tulee olla Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyritys eikä Liettuan tasavalta.

Tilannetulkinta pohjoisesta näkökulmasta: Maanantain neuvottelujen lopputulos näyttää olevan, että Eestillä ja Liettualla on erilainen näkemys siitä mistä kaikista asioista jätettiin konkreettiset päätökset tekemättä.

  • 3.2.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiuksen tiedottaja Evelina Butkutė-Lazdauskienė ilmoitti kolmen Baltian maan pääministerien todenneen, että ”the issue of Vilnius is not an obstacle for further implementation of this project”. Liettuan pääministeri oli vakuuttanut, että Liettua haluaa toteuttaa Rail Balticin eikä projektin tiellä ole enää polittisia esteitä. Jäljellä olevat tekniset ongelmat pystytään sopimaan, jonka jälkeen Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys voisi aloittaa toimintansa.

Liettuan pääministerin tiedottajan ympäripyöreä kommentti jättää auki perimmäisen kysymyksen. Tarkoittaako Vilnan yhteyden poistuminen poliittisten ongelmien listalta sitä, että Liettua on valmis kompromissiin omissa vaatimuksissaan, vai ovatko Eesti ja Latvia luvanneet tehdä myönnytyksiä? Vai oliko kyseessä vain sanahelinä?

Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on selvittänyt Liettuan näkökantoja Postimees-lehdelle. Hänen mukaansa Liettua on aina kannattanut Rail Balticin rakentamista, koska se lähentää Baltian maita toisiinsa, vahvistaa ystävyyttä sekä tukee turismia ja teollisuutta. Kyse ei ole koskaan ollut Rail Balticin rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä, vaan pelkästään muutamien yksityiskohtien tarkistamisesta. Šliupas myöntää, että Liettua olisi voinut kommunikoida vaatimuksensa Vilnan sisällyttämisestä Rail Balticiin selkeämmin, mutta kaikkien pitäisi ymmärtää että Vilnan jättäminen pois Rail Balticista olisi sama asia kuin Rail Balticin päättäminen Eestissä Tallinnan sijasta Rakvereen.

Eestin hallituksen tiedotteessa keskityttiin Eestin ja Latvian välisiin hyviin suhteisiin ja maiden pääministerien väliseen ensimmäiseen tapaamiseen. Rail Baltic kuitattiin maininnalla, että siitäkin keskusteltiin.

  • 2.2.2014 Liettuan liikenneministeriön kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on kommentoinut Rail Baltic -neuvottelujen tilannetta perjantaina Tallinnassa. Jackusin kommentteja:
    •    Liettuan liikenneministeri on lähettänyt Latvialle ja Eestille kompromissiehdotuksen Rail Baltic -neuvotteluissa auki olevista asioista. Liettuan liikenneministeriö ei kuitenkaan ole valmis minkäänlaisiin kompromisseihin Vilnan yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticin budjettiin, tosin (alla oleva) englanninkielinen teksti on kohtuullisen vaikeasti tulkittava.

    Transport Minister yesterday sent compromise proposals to Latvia and Estonia on various issues, including Vilnius, a provision that the European Union’s funds cannot be used for other public infrastructure, etc… As far as Vilnius is concerned, the letter says that there cannot be any compromise on this issue, that the route cannot exclude Vilnius”.

    •    Jos Baltian maiden pääministerit pääsisivät maanantain tapaamisessa yhteisymmärrykseen Vilnan kysymyksessä (tämä tarkoittanee suostumista Liettuan liikenneministeriön asettamiin ehtoihin), Jackusin mukaan olisi mahdollista luoda raamit seuraaville neuvotteluille, tai parhaassa tapauksessa we could in fact even possibly reach an agreement.
    •    Jackus painotti että Liettuan kanta Vilnan kysymyksessä ei ole muuttunut, mutta kaikista pienemmistä auki olevista asioista on joko päästy yksimielisyyteen tai on ainakin sovittu että niistä voidaan sopia jatkoneuvottelujen aikana.

Kompromissiajatus pohjoisesta näkökulmasta: Eesti, Latvia, Puola ja Suomi voisivat ehdottaa Liettuan pääministerille sopimusta, jonka mukaan:

  1. Eesti, Latvia, Puola ja Suomi  sitoutuvat kannattamaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamista erillisenä EU-projektina
  2. Liettua suostuu Rail Balticin toteuttamiseen alkuperäisen (Kaunasin kautta linjatun) suunnitelman mukaisesti ja Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta käynnistetään välittämästi

©BaltiRail, Esa Nurkka

10.01.2014

Rail Baltic -seuranta tammikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia vuoden 2014 alusta lähtien, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä viime vuoden Rail Baltic -uutisista löytyy täältä, ja laajempi selvitys löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 31.1.2014 Liettuan rautateiden perustaman Rail Baltic -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys hämmästelee Eestistä tulevia syytöksiä, joiden mukaan Liettua jarruttaisi tarkoituksellisesti Rail Baltic -hankeen etenemistä. Delfi Lithiuania -lehdelle antamassaan haastattelussa Budrys esittää mm. tällaisia kommentteja:
    •    Liettua ei jarruta Rail Baltic -hanketta, vaan on hankkeen valmistelussa viisi askelta edellä muita Baltian maita
    •    Eestiläisten kiireen taustalla ovat mahdollisesti Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallasilta tulevat paineet
    •    Rail Balticille suunniteltu 240 km/h huippunopeutta pitäisi jarruttaa paremmin tavaraliikenteen tarpeille sopivaksi
    •    Rail Balticin valmistelu Latviassa on ollut hidasta hallituksen vaihdoksen takia, mutta nyt uusi hallitus on aloittanut työt ja Riiassa voitaisiin perustaa Rail Baltic -yritys ensi huhtikuussa
    •    Puolan parlamentti hyväksyi viime vuonna päätöslauselman, jossa kehotetaan selvittämään Vilnan sisällyttämistä Rail Balticiin
    •    Budrys ihmettelee, ettei Aecomin tekemässä Rail Baltic feasibility studyssa (jonka pohjalta Rail Balticia koskevat päätökset on käytännössä tehty) käsitelty ollenkaan Rail Balticin linjaamista Vilnan kautta
    •    Budrys ei halua kommentoida väitteitä, joiden mukaan Liettuan rautatiet jarruttaisi Rail Balticia
  • 29.1.2014  Kolmen Baltian maan ja Puolan pääministerit tapaavat ensi viikon alussa Tallinnassa epävirallisesti, asialistalla ovat the Rail Baltic project, the cross-border introduction of digital signatures, and the EU climate and energy package. Pääministerit pitävät lehdistötilaisuuden maanantaina 3.2.2014 klo 14.00 Eestin aikaa.Liettuan valtion rautatieyhtiön perustaman Rail Baltic -tytäryhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys toteaa, että Liettua olisi valmis Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiseen vaikka huomenna. Budrys kuitenkin painottaa, että jos kaikista yhteisyritykseen liittyvistä asioista (käytännössä Kaunas-Vilna yhteyden toteuttamisesta) päästäisiin yhteisymmärrykseen, niin parhaassa tapauksessa yhteisyritys voitaisiin ehkä saada perustettua ”jo” huhtikuussa.Oman värinsä Liettuan sisäpoliittiseen vääntöön Rail Balticista tuo Liettuan valtion halu siirtyä euron käyttöön jo vuonna 2015. Eestissä otettiin euro käyttöön vuonna 2011, ja Latvia siirtyi euroaikaan kuluvan vuoden alussa.Eestissä on tutkittu Rail Balticin linjausten vaikutuksia luontoon. Rail Balticin Eestin osuudella arvioidaan tarvittavan 20-30 alikulkua (”ecoduct”) villieläinten kulkureittien turvaamiseksi. Rataa varten varataan 66 metriä leveä maa-alue jonka ympärille rakennetaan 2,5 metriä korkeat aidat, ja Eestin Valtiovarainministeriön mukaan 5 % Rail Baltic -hankkeen Eestin budjetista eli 50 miljoonaa euroa on varattu alikulkujen rakentamista varten.
  • 25.1.2014 Professori Ramūnas Palšaitis Vilnan Teknillisestä Korkeakoulusta ja tohtori Vladas Gaidelis Kaunasin Teknillisestä Korkeakoulustasta ovat kommentoineet Rail Balticin tilannetta Delfi.lt -nettisivustolle. Tässä akateemikoiden mietteitä.
    Professori Palšaitis, Vilnan Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Balticista riiteleminen ja hankkeen viivästyminen on ennen kaikkea Venäjän intresseissä.
    •    Liettuan tulisi keskittyä hankkeen toteuttamisen aiemmin sovitun suunnitelman mukaisesti.
    •    Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys on myös syytä pistää kuntoon, mutta se voidaan toteuttaa erillisenä projektina.
    •    Suunnitelmat ovat valmiina ja rahoituskin on järjestetty, mutta eräät tahot ajavat omia, tai Venäjän intressejä.
    •    Palšaitis muistuttaa että strategiset hankkeet etenevät Liettuassa aina nihkeästi. Ydinvoimala-projekti kaatui ja nestekaasuterminaali-hanketta jarrutetaan niin paljon että Liettuan liuskekaasu -tuotantoa ei saada käynnistettyä.
    •    Palšaitisin näkemys tiivistettynä: “From my point of view, everything is done to spread anger and confusion between the Baltic States aiming for the decision not to sign agreements. It is obvious who is interested in that – the Russians”.
    Tohtori Gaidelis, Kaunasin Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Baltic on strategisesti tärkeä hanke. Gaidelis vertaa sitä hitaasti etenevään Liettuan nestekaasuterminaali -hankkeeseen, jonka toteuttaminen aiheuttaisi Venäjän Liettualle myymän kaasun hinnalle laskupaineita. Viime vuoden lopulla Venäjä asetti (reaktiona Liettuan vaatimuksille tuontikaasun hinnan alentamisesta) Liettuan meijerituotteet tuontikieltoon, ja vaihtoehtoisia vientikanavia meijerituotteille ei huonojen kuljetusyhteyksien takia ollut olemassa.
    •    Rail Baltic tarjoaisi kaikille Baltian maille enemmän vaihtoehtoja ulkomaankaupan hoitamisessa.
    •    Gaidelis toteaa että Liettuan pääkaupunki Vilna olisi kaikesta huolimatta hyvä saada mukaan projektiin.
  • 25.1.2014 Liettuan valtion rautatieyhtiö on rekisteröinyt Liettuan kaupparekisteriin tytäryhtiön nimeltä Rail Baltica Statyba, jonka tarkoitus on edustaa Liettuaa Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksessä. Rail Baltica Statyban johtaja Dainius Budrysin mukaan yhtiön tavoite on valvoa uuden julkisen infrastruktuurin luomista ja puolustaa Liettuan kansallisia intressejä Liettuan lakien mukaisesti. Tavoitteemme on harmonisoida projektin rahoitus niin että kaikki osapuolet olisivat tyytyväsiä. Liettuan parlamentissa Sosialidemokaattista Puoluetta edustava Budrys on kotoisin Klaipedasta, ja viime marraskuussa hänen huolenaiheensa oli Rail Balticin Klaipedan sataman liikennettä mahdollisesti vähentävä vaikutus. Budrys painottaa, että Liettuan maantieteellinen sijainti on ainutlaatuinen, ja se on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa pidettävien Rail Baltic -neuvottelujen onnistuminen tai epäonnistuminen lienee paljolti kiinni siitä kuka/ketkä edustavat Liettuaa neuvotteluissa, ja millä valtuuksilla.

  • 23.1.2014 Eestin pääministeri Andrus Ansip on kyllästynyt talousministeri Juhan Partsin arvaamattomaan toimintaan, ja Eestin hallitus käsittelee tänään 23.1.2014 Partsin jatkoa hallituksessa. Varomattoman Rail Baltic -kommentoinnin lisäksi Juhan Partsin syntilistalla on sooloilu Jan Vapaavuoren kanssa käydyissä LNG-terminaalin sijaintia koskevissa neuvotteluissa, sekä lukuisa joukko Eestin sisäisiin hankkeisiin liittyviä sähläyksiä. Parts itse myöntää tehneensä huonon sanavalinnan kommentoidessaan Liettuan hallituksen toimia Rail Balticissa, mutta muiden syytösten osalta hän toteaa vain tehneensä työtään, jota hän aikoo jatkaa niin kauan kuin hänellä on annettavaa Eestille.

Latvia ei ole juuri osallistunut Eestin ja Liettuan väliseen vääntöön Rail Balticin linjauksesta ja laajuudesta, mutta liettualaisen tulkinnan mukaan Latvia kannattaa Liettuan näkemystä. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite kävi viime viikolla tapaamassa Latvian presidentti Andris Berzinsiä, ja matkalla mukana olleen presidentti Grybauskaiten chief advisor Nerius Udrejasin mukaan neuvotteluissa vallitsi täysi yksimielisyys siitä että ”kaikkien Baltian maiden pääkaupungit pitäisi yhdistää modernilla rautatieverkolla”. Latvia ei ole kommentoinut asiaa, joten emme tiedä käytiinkö keskustelua vain yleisellä tasolla vai puhuttiinko myös Rail Balticin akuutista tilanteesta.

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaiten neuvonantaja Nerius Udrejas toteaa, että Liettuan presidentin kansliassa ollaan Liettuan liikenneministeriön puolella Rail Baltic -asiassa. Liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Vilnan sisällyttäminen Rail Balticiin on ainoa Baltian maiden neuvottelujen jäljellä oleva ratkaistava asia, ja hän toivoo asian ratkeavan kuuden kuukauden kuluessa. Sinkevicius painotti myös, että Liettua ei tule perääntymään vaatimuksestaan, ja muistutti että ”Neither Estonia nor Latvia will be able to join the European railroad network without Lithuania, this is very important to them”.

Liettuan pääministeri  Algirdas Butkevicius tasapainoilee Rail Baltic edistämisen ja sisäpoliittisten paineiden välissä, ja hänen kommenttiensa sävy tuntuu vaihtuvan vähintään kerran viikossa. Puola ja Suomikin nousevat esiin hänen viimeisimmässä Liettuan Radiolle antamassaan kommentissaan:

Lithuanian Prime Minister Algirdas Butkevicius also said in an interview with Lithuanian State Radio on Tuesday that the Rail Baltica section from Kaunas to Vilnius was envisaged in a memorandum that the Baltic countries had signed with Finland. Now agreement must be reached on European Union funding for this railroad section. If it is Lithuania that must pay for construction of this railroad section, or if the EU decides to cover less than 85 percent of the project’s cost, such a project will be unfeasible to Lithuania, he added.

Butkevicius said he hoped that the matter would be discussed at a meeting of the Baltic prime ministers in Tallinn on February 3. The Polish prime minister has also been invited to the meeting.

  • 21.1.2014 Eestin talousministeri Juhan Partsin varomattoman lausunnon aiheuttama diplomaattinen kriisi on rauhoittunut. Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius sopi maanantaina eestiläisen kollegansa Urmas Paetin kanssa, että maat jatkavat neuvotteluja Rail Balticin toteuttamisesta.

Juhan Parts on itse keskustellut Liettuan pääministeri Rimantas Sinkevičiuksen kanssa, ja esittänyt anteeksipyynnön. Sinkevičius hyväksyi anteeksipyynnön ja totesi Rail Baltic -projektin olevan niin tärkeä, ettei sen onnistumista kannata vaarantaa näin pienillä asioilla. Liettualaisten mukaan Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisen tiellä on seitsemän yksittäistä ongelmaa, joista Vilnan yhteyden sisällyttäminen mukaan projektiin on ainoa merkittävä asia.

Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelut jatkuvat maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa, ja ainakin Liettuan pääministeri uskoo että neuvottelut saadaan siellä päätökseen. Tällä hetkellä ilmassa on optimismia, mikä johtunee osittain siitä, että Liettuan liikenneministeriön edustajat eivät ole kommentoineet Rail Balticia yli viikkoon.

Swedbankin Liettuan yksikön pääekonomisti Nerijus Mačiulis on todennut kirjoituksessaan, että Vilnan yhdistämiselle Rail Balticiin ei ole taloudellisia perusteita. Hänen mukaansa siitä voisi olla jopa haittaa aluepolitiikalle, koska kaikkea ei kannata keskittää Vilnaan.

  • 20.1.2014 Wall Street Journalin perjantain artikkeli on herättänyt paljon keskustelua Baltiassa. Liettuan nykyistä hallitusta kritisoinut Eestin talousministeri Juhan Parts pahoitteli WSJ:n toimittajan kanssa käytyyn pitkään puhelinkeskusteluun pohjautuneen lehtiartikkelin vihamielistä sävyä. Parts pyytää anteeksi artikkelin sanavalintaa, ja toivoo että kaikkien Baltian maiden yhteinen Rail Baltic -projekti saadaan etenemään vauhdikkaasti. Eestin pääministeri Andrus Ansip totesi että Partsin käyttämä sana ”jobu” ei tarkoita idioottia eikä hölmöä, vaan oikea käännös englanniksi olisi ollut miedompi ”inept” eli kykenemätön.

WSJ:n artikkelin nettikommenteissa lukijat tarjoavat sanalle ”jobu” käännöksiksi myös englanninkielen sanoja ”bastard” [äpärä] ja ”jerk” [kusipää]. Lukijakommenteissa tuomitaan Partsin toiminta ja sanavalinta, mutta yleinen linja sekä eestiläisten että liettualaisten kommenteissa tuntuu olevan, että huonoista sanavalinnoista huolimatta Parts puhui asiaa. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius odottaa selitystä Eestin suurlähettiläältä.

  • 18.1.2014 Perjantaina Wall Street Journal julkaisi Liis Kängseppin blogikirjoituksen, jossa Eestin talousministeri Juhan Parts ja Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas esittävät näkemyksiään avoimesti. Tosin Juhan Partsin Liettuan nykyisen hallituksen edustajista käyttämä Eestin kielen sana ”jobud” oli käännetty WSJ:ssa alun perin sanaksi ”idiots”, joka myöhemmin pehmennettiin sanaksi ”fools”. Eestin ja Liettuan näkemykset Rail Balticin ongelmien taustasta ovat WSJ:n raportin mukaan tällaiset:
    •    Eesti: Liettuan edellinen hallitus nimenomaan halusi Rail Balticin linjauksen Kaunasin kautta. Noin vuosi sitten virkaan astuneessa Liettuan uudessa hallituksessa on hölmöläisiä (ei idiootteja), jotka antoivat Liettuan valtion rautatieyhtiön ohjata toimintaansa.
    •    Liettua: Edellisen hallituksen aikana tehtiin vain alustava selvitys Rail Balticista, ja nyt pitäisi aloittaa sen pohjalta konkreettinen vaihtoehtojen kartoitus. Liettua ainoastaan suojelee kansallista intressiään, ja pitää toimintansa ohjenuorana Rail Baltic -projektin kokonaisuuden ymmärtämistä ja Baltian maiden välistä ystävyyttä. Vilna on ja pysyy Liettuan pääkaupunkina, ja siitä syystä ei ole olemassa perusteita jättää Vilna Rail Balticin linjauksen ulkopuolelle.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Nyt tarvittaisiin Martti Ahtisaarta hoitamaan homma

  • 16.1.2014 Liettuan ja Eestin välinen nokittelu jatkui viikon loppuun asti. Keskiviikkona Eestin talousministeri Juhan Parts totesi että Liettuan pitäisi maksa Kaunas-Vilna -rataosuuden urakka omasta budjetistaan. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius vastasi sovittelevasti että Partsin kannanotto on turhan jyrkkä, Butkevičius itse uskoi että neuvotteluissa lopulta löydetään yhteinen sävel.
  • 14.1.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius toteaa, että jos Eesti ja Latvia eivät suostu sisällyttämään Liettuan pääkaupungia Vilnaa mukaan Rail Balticiin, koko projekti uhkaa peruuntua. Sinkevičiuksen mukaan Baltian maiden tulisi lopettaa poliittinen kädenvääntö, ja lähteä toteuttamaan Rail Balticia tehdyn sopimuksen mukaisesti. Myös Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on kommentoinut tilannetta, hänen mukaansa Baltian maat sekä Suomi ja Puola ovat jo sopineet Rail Balticin toteutamisen tarpeellisuudesta. Nyt meneillään oleva neuvottelu on pääministerin mukaan vain asiantuntijatason vääntö Kaunasin ja Vilnan yhdistämisestä Rail Balticiin noin 100 km pituisella 1435 mm raideyhteydellä. Pääministeri Butkevičius totesi tänään Liettuan radiolle antamassaan haastattelussa, että hän henkilökohtaisesti uskoo Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamiseen eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä.

Eesti tai Latvia eivät ole ilmeisesti vielä kommentoineet viime perjantain neuvotteluja, joissa asia ei (liettualaisten kommenteista päätellen) edistynyt ollenkaan.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 2.12.2013 Liettuan pääministeri totesi näin The Lithuania Tribunelle antamassaan haastattelussa:

“I’d say that it [the line to Vilnius] was more of a bargaining point. What we’ve achieved so far is that this branch line has been included in the memorandum”.

Reilun kuukauden aikana muistioon mukaan saatu maininta Vilnasta on jalostunut Liettuan Liikenneministeriön tulkinnoissa sitovaksi sopimukseksi. Toivottavasti neuvottelut edistyvät suotuisasti, vaikka näkemyserot Liettuan ja Baltian pohjoisempien maiden välillä ovat merkittävän suuret.

  • 10.1.2014 Baltian maiden edustajat jatkoivat neuvotteluja Tallinnassa, mutta asiassa ei edistytty. Liettuan Liikenneministeriön Kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus totesi maanantaina 13.1.2013 The Lithuania Tribunelle antamassaan lausunnossa, että Eesti ja Latvia haluaisivat nostaa  keskustelun Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin poliittiselle tasolle. Jackusin mukaan osapuolet ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet poliittisen päätöksen jossa Vilna on mainittuna, eikä asiasta näin ollen ole tarvetta keskustella.

  Baltian maat jatkavat neuvotteluja helmikuussa. Liettuan lähtökohta neuvotteluihin käy ilmi Arenijus Jackusin seuraavasta kommentista (Seimas on Liettuan parlamentti):

I think this issue (including Vilnius into the Rail Baltica route) could be raised during that meeting. However, we have a decision adopted by the Seimas that Vilnius is part of Rail Baltica. Therefore, I do not even know how this issue should be discussed. We are a sovereign state and no one should tell us where to build a railway line.

  • 7.1.2014 Latvian hallitus myönsi Latvian Liikenneministeriölle 4,9 miljoonan euron rahoituksen Rail Baltic -projektin edistämiseen. Latvialaisten mukaan Rail Balticin kokonaisbudjetti olisi 3,87 miljardia euroa, josta Euroopan Komissio rahoittaisi 85 %. Rahoitushakemus jätettäisiin vuonna 2015, jolloin rakennustyöt päästäisiin aloittamaan vuonna 2016.
  • 3.1.2014 Liettuan toinen liikenneministeri ja Liettuan valtion rautatieyhtiön hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas (Liettuan työväenpuolue) allekirjoitti Liettuan ja Valkovenäjän rautatieyhtiöiden johdon kanssa sopimuksen Vilna-Minsk rataosuuden parantamisesta. Rahoituksen projektiin järjestää The Latvia, Lithuania and Belarus Cross Border Cooperation Program within the European Neighborhood and Partnership Instrument. Liettuan valtio panostaa siis yhteyksiin Vilnasta itään, ja samaan aikaan Kaunasin kaupungissa kirjaillaan vetoomuksia Kaunasin kautta kulkevan Rail Balticin puolesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.