BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

02.03.2014

Rail Baltic -seuranta maaliskuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista  löytyy seuraavien linkkien takaa: vuosi 2013, tammikuu 2014 ja helmikuu 2014. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————–

  • 30.3.2014 Eestin uusi kahden puolueen hallitus on julkistanut hallitusohjelmansa. Ohjelma alkaa lapsilisien nostamisella, ja päättyy vuoden 2018 valmisteluun. Silloin järjestetään Eesti 100 itsenäisyysjuhla, ja samaan aikaan on myös Eestin vuoro hoitaa Euroopan Unionin presidentin virkaa.

Pääministeri Taavi Rõivaksen (reformipuolue) ja Sven Mikserin (SDP) allekirjoittamassa 20-sivuisessa ohjelmassa on 15 kategoriaan jaettuna 191 erillistä tavoitetta tai linjausta, joista kahdessa on mainittu Rail Baltic. Tältä näyttävät ohjelman 15 pääotsikkoa sekä Rail Balticia sivuavat alakohdat:

1. Family policy: increased child benefits, continued reform of child benefits
2. Tax policy: reducing labour-related taxes
3. National security: national defence and foreign policy (14. For the Baltic Sea Year, we will set a goal of increasing regional competitiveness. And, among others things, we will support the establishment of Rail Baltic, Baltic Connector and liquefied natural gas (LNG) terminals, together with the promotion of a digital regional common market)
4. Democracy and involvement
5. Social security, labour market, healthcare
6. Education and science
7. Business, innovation, transportation (10. We will determine within a year the route of Rail Baltic, an undertaking of strategic importance in respect to Estonian national importance, giving utmost care to the residential and environmental wishes of local inhabitants. We will specify the presumed operating costs of Rail Baltic.)
8. Energy
9. Citizenship, language and ethnic policy
10. Environment
11. Rural life, agriculture, regional policy
12. Legal order and internal security
13. Culture and sports
14. State reform
15. Republic of Estonia 100 and the 2018 European Union presidency

Ohjelmajulistuksesta päätellen tuuli olisi kääntymässä Eestissä piirun verran pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan, ainakin kevään 2015 parlamenttivaaleihin asti. Äänestäjiä eniten kiinnostavat sisäpoliittiset asiat ovat Eestissä(kin) listan kärjessä, ja Rail Balticin edistäminen näyttäisi olevan The Economist -lehden viime lokakuun uutisen mukaisessa Slow train -moodissa. Baltian maiden väliset neuvottelut Rail Balticista jatkunevat huhtikuussa, mutta näillä näkymin merkittävää edistystä lienee turha odottaa.

Baltian maiden kiinnostus NATO-yhteistyön tiivistämiseen näkyy entistä selvemmin viime päivien kommentoinnissa. Eestin puolustusministeri Urmas Reinsalu ”would welcome NATO precense, particularly American troops” ja Latvian puolustusministeriön valtiosihteeri Janis Sartsin mukaan ”we want to have a larger presence of NATO’s forces as soon as we can”. Rail Balticin rakentaminen ei varmasti olisi ristiriidassa Baltian maiden NATO-aktiviteettien kanssa, mutta tässä tilanteessa junaradan suunnittelu ei yllä prioriteettilistan kärkipaikoille.

  • 28.3.2013 Siim Kallas on kommentoinut Brysselissä liettualaiselle verslo žinios -lehdelle Rail Balticin tilannetta. Kallas ei itse ole tällä hetkellä neuvotteluissa mukana, mutta hän on edelleen optimistinen, eikä halunnut sulkea pois mahdollisuutta Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Balticiin. Kallasin mukaan pallo on nyt kolmella Baltian maalla, joiden täytyisi tehdä yhteinen ratkaisuesitys Euroopan Komissiolle.

Kaikki kolme Baltian maata ovat sekä Euroopan Unionin että NATOn jäseniä. Viime aikojen tapahtumien jälkeen Baltiassa ei tunnu löytyvän kovin vahvaa luottamusta siihen, että Brysselin suunnasta voisi saada apuja tiukan paikan tullen. Sen sijaan Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite ja Latvian Andris Berzins tapasivat viime viikolla USA:n varapresidentti Joe Bidenin, joka lupasi että ”Under Article 5 of the NATO Treaty, we will respond, we will respond to any aggression against a NATO ally”. Grybauskaite tapasi myöhemmin myös Barack Obaman, joka vahvisti että “the Baltic region will remain in the center of United States’ attention”. Sotilaallisen tuen lisäksi Baltian maat ovat lämmitelleet myös kauppasuhteita USA:n suuntaan, Liettua on kiinnostunut esimerkiksi USA:n nestekaasusta.

Eestissä suurin huomio on kiinnitetty hallituksen vaihdokseen. Oletettavasti uusi hallitus jatkaa Rail Balticin edistämisestä edeltäjänsä linjausten mukaisesti, vaikka Siim Kallas vetäytyikin hänelle kaavaillulta pääministerin paikalta. Mielenkiintoinen nimi Taavi Rõivasin hallituksessa on 28-vuotias koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaava ministeri Jevgeni Ossinovski, jonka isä on rautatiekuljetuksiin liittyvällä liiketoiminnalla Eestin rikkaimmaksi mieheksi noussut Oleg Ossinovski.

Suomessakaan ei Rail Balticia edistetä tällä hetkellä ainakaan ministeritasolla. Toivottavasti Merja Kyllösen seuraajalla riittää aikaa ja energiaa kotimaan liikenneinvestointien lisäksi myös Rail Balticiin perehtymiseen.

  • 10.3.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss totesi Biznes&Baltija –lehdelle antamassaan haastattelussa, että Venäjälle mahdollisesti asetettavat taloudelliset pakotteet vahingoittaisivat Latvian kuljetustoimialaa. Noin 60 % Latvian satamien volyymista on Venäjän liikennettä, ja Latvian rautatieyhtiö Latvijas Dzelcelsin palkkalistoilla on 10 000 latvialaista. Kaiken kaikkiaan kuljetussektori muodostaa 12 % Latvian BKT:sta.

Baltic Times -lehden uutisessa Latvian yhtenäisyys-puoluetta edustavan ulkoministeri Matissin lausuntoa pidettiin lyhytnäköisenä. Jos Venäjän Krimin niemimaalla tarjoama ”apu” venäjänkieliselle väestönosalle saisi yleisen hyväksynnän, “the risk is that it may eventually expands its aggression to ‘protect’ Russian-speakers in other parts of Europe, including the Baltics.”

Samaan aikaan Liettuassa… Kaliningradin ja Liettuan välissä kulkevan Skirvytė -joen rannalla sijaitsevan Rusnen kaupungin asukkaat ovat seuranneet huolestuneina joen vastarannalle ilmestyneitä, jatkuvasti vartioituja perävaunuja.  Jotkut liettualaiset pelkäävät ilmiön liittyvän Venäjän sotilaallisen aktiviteetin lisääntymiseen. Todennäköisimpänä selityksenä pidetään kuitenkin parin-kolmen viikon päästä alkavaan kuoreenkalastussesonkiin valmistautumista, eikä Rusnen asukkailla näin ollen pitäisi olla syytä huoleen.

  • 8.3.2014 Baltian maat pitivät viime viikolla Tallinnassa Rail Baltic -kokouksen. Tarkoitus oli jatkaa neuvotteluja Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticiin Eestin edellisessä kokouksessa tekemän kompromissiehdotuksen pohjalta. Eestin tekemä kompromissiehdotus pohjautui kahteen asiaan:

•    Euroopan Komissiolta pyydetään varmistus, että Kaunas-Liettua -yhteys voidaan rahoittaa samalla periaatteella kuin Rail Baltic.
•    Liettua tekee selvityksen sen varmistamiseksi, että Kaunas-Liettua -yhteyden kannattavuus tulisi olemaan samalla tasolla kuin AECOMin selvityksessä laskettu Rail Balticin kannattavuus.

Valitettavasti Tallinnan kokous meni taas kerran pieleen, ja Eestin Rail Baltic projektijohtaja Indrek Sirp esitti kokouksen jälkeen tällaisia kommentteja:

•    Kaksipäiväiseksi suunnitellut neuvottelut typistyivät yhden päivän pituisiksi, koska liettualaisilla ei ollut valtuuksia neuvotella Eestin edellisessä kokouksessa tekemästä kompromissiehdotuksesta.
•    Rail Baltic yhteisyritys on tarkoitus perustaa Riikaan, mutta Liettua vaatii että yritys toimisi Liettuan lakien mukaisesti, ja myös monista muista yhtiön hallintoon liittyvistä asioista on edelleen eriäviä mielipiteitä.
•    Kaunasin ja Puolan välisen yhteyden toteuttamisesta on erilaisia näkemyksiä, Liettua haluaisi käyttää vanhaa Neuvostoliiton aikaista ratapohjaa, joka kuitenkin rajoittaisi huippunopeudeksi 120 km/h.
•    Vilnan yhdistäminen Rail Balticiin on edelleen suurin ongelma. Eestin näkemyksen mukaan EU:n rahoitusehdot eivät mahdollista Vilnan yhteyden sisällyttämistä jo neuvoteltuun Rail Baltic -sopimukseen, mutta Liettuan liikenneministeriö ei suostu neuvottelemaan asiasta Euroopan Komission kanssa.
•    Eestiläiset haluaisivat ratkoa jäljellä olevia Rail Baltic ongelmia yksi kerrallaan, mutta Liettua nostaa pöydälle jatkuvasti uusia asioita.
•    Seuraava Rail Baltic -kokous pidetään huhtikuussa, mutta Indrek Sirpin mukaan virkamiestason neuvotteluista on tämän jälkeen turha odottaa edistymistä. Sirpin mielestä auki olevista asioista olisi syytä tehdä päätökset ministeritasolla.

Myös Latvian liikenneministerin neuvonantaja Ilze Aleksandrovica oli tyytymätön kokouksen antiin. Hänen mukaansa ”liettualaiset kysyivät heti ensimmäiseksi Siim Kallasin kansanäänestys -kommentista, ja sen jälkeen neuvotteluissa ei päästy enää eteenpäin, koska liettualaiset eivät olleet valmistelleet yhtäkään asiaa.

Siim Kallas oli edellisenä sunnuntaina Eestin Reformipuolueen kokouksessa heittänyt ilmaan ajatuksen kansanäänestyksestä, ajatuksena oli että jos kansan enemmistä vastustaa Rail Balticia niin unohdetaan sitten koko juttu. Kyseessä oli kuitenkin vain puolueen sisäisessä keskustelussa käytetty retoriikka eikä Rail Balticin aito kyseenalaistaminen, mutta Liettuan liikenneministeriö löysi siitä yhden uuden syyn olla tekemättä Rail Balticiin liittyviä päätöksiä

Siim Kallasin näkemys Rail Balticin tilanteesta on tälläinen:

“Actually, we don’t have a day to lose anymore. The project and the possible EU financing, right now, is a unique opportunity to fully integrate us with Europe. Infrastructure-wise, Estonia with the other Baltics is still a part of Russia.”

Yhteenveto Liettuan liikenneministeriön näkemyksistä on tässä Arenijas Jackusin Tallinnan kokouksen jälkeen antamassa lausunnossa:

”We see Vilnius as being a component integrated with the Rail Baltic project. The transport ministers agreed and the prime ministers approved it and it doesn’t need to be discussed with the European Commission.”

Valitettavasti Liettuan liikenneministeriön tulkinta poikkeaa Latvian ja Eestin näkemyksistä. Muiden maiden edustajat uskovat vain luvanneensa, että neuvotteluja Vilnan yhteydestä voidaan jatkaa.

Kokoamani kommentit ovat tällä kertaa peräisin lähinnä Eestistä, ensi viikolla saamme varmasti lukea liettualaisen version neuvottelujen kulusta ja ongelmien syistä.

Lähteinä käytetty: Postimees, Baltic Times, Baltic-Course, ERR ja Baltic Business News

  • 7.3.2014 Ulkoministerit Baltian maista sekä Visegrad-ryhmän jäsenvaltioista (Puola, Tsekki, Slovakia ja Unkari) tapaavat tänään Narvassa Eestissä. ITAR-TASSin uutisen mukaan tapaamisen agendalla on tärkeimpänä asiana Azerbaidžanin, Armenian, Valkovenäjän, Georgian, Moldovan ja Ukrainan alueellista yhteistyötä kehittävän Euroopan Unionin Eastern Parnership -ohjelman tilanne. Ohjelman toiminta lamaantui viime marraskuussa Ukrainan presidentti Viktor Yanukovichin kieltäydyttyä Vilnassa pidetyssä kokouksessa allekirjoittamasta sopimusta EU:n kanssa. ITAR-TASSin raportissa mainitaan myös, että Rail Balticin ja Visaginasin ydinvoimalaprojektin viivästyminen on aiheuttanut tyytymättömyyttä Eestissä ja Latviassa. Liettuan harjoittama tietoinen jarruttelu tai päättämättömyys on suurin syy projektien etenemättömyyteen, ja näitäkin asioita saatetaan käsitellä Narvan kokouksessa.

Eestin pääministeri Andrus Ansip on odotetusti jättänyt ero-anomuksensa, ja Eestin reformipuolueen sisäisenä järjestelynä Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas on palaamassa Eestiin pääministerin paikalle. Kallasin valinta ei kuitenkaan ole aivan mutkaton. Eesti Päevaleht raportoi muutama päivä sitten, että Siim Kallas olisi vuonna 1994 Eestin Pankin pääjohtajana toimiessaan käyttänyt noin 100 miljoonan dollarin arvosta Eestin Pankin vakuuksia tarkemmin määrittelemättömiin liiketoimiin Swiss Bank Corporationin kautta. Asiasta kysyttäessä Siim Kallas totesi että järjestely kuulostaa tutulta (kyseessä oli sentään noin 20 % Eestin Pankin pääomista), mutta hän ei muistanut järjestelyn yksityiskohtia tai perimmäistä tarkoitusta tarkemmin. Rail Balticin edistämisen kannalta Siim Kallas olisi varmasti hyvä valinta Eestin pääministeriksi, presidentti Toomas Hendrik Ilves esittelee uuden pääministeriehdokkaan ensi viikolla.

  • 2.3.2014 Ukrainan tilanne tilanne ei vaikuta suoraan Baltian maihin, mutta välillisesti sillä voi olla vaikutusta myös Rail Balticin edistymiseen tai edistymättömyyteen. Baltian maista Eesti ja Latvia ovat jo ottaneet euron valuutakseen ja myös Liettua suunnittelee euroon siirtymistä vuonna 2015, mutta Brysselistä tulevien ohjeiden lisäksi Baltian maiden on päätöksenteossaan edelleen otettava huomioon myös Moskovan intressit. Poikittaisliikenne Itämeren satamien ja Venäjän välillä on kaikille Baltian maille tärkeää, ja alla olevasta kartasta voi palauttaa mieleen miten maiden rajat nykyisin kulkevat.

Baltian kartta

Venäjällä on käytettävissään monia vaihtoehtoisia reittejä Itämeren kautta kulkevan tavaravirran kuljettamiseen:

  • Kaliningradin sataman ja Liettuan ja Valkovenäjän kautta
  • Liettuan (Klaipedan satama) ja Valkovenäjän kautta
  • Latvian (Ventspilsin/Riikan/Liepajan satamien) kautta
  • Eestin (Tallinnan satama) kautta
  • Suomen satamien kautta
  • Suomenlahden pohjukassa sijaitsevien Venäjän omien satamien kautta

Liettuan asema on Venäjän liikenteen hoitamisen kannalta ehdottomasti moniulotteisin. Kaliningradin enklaavin sijainti Venäjältä katsottuna ”Liettuan takana” takaa sen, että Liettuan valtion olemassaolo ei varmasti pääse unohtumaan Kremlissä. Toisaalta Liettualla ei ole yhteistä maarajaa manner-Venäjän kanssa, vaan kaikki Venäjänliikenne kulkee Valkovenäjän kautta. Ukrainan levottomuuksien leviäminen Valkovenäjälle lisäisi jännitystä varmasti myös Baltian maissa, ja siinä tilanteessa Rail Baltic -neuvottelut varmasti peruutettaisiin kiirellisempien kokousten tieltä.

Latvialla on perinteisesti vahva asema Venäjän kuljetuksissa. Latvian suunnasta ei ole tullut kovin paljoa Rail Balticiin liittyviä kommentteja, mutta viime aikoina liettualaiset ovat tulkinneet Latvian olevan Liettuan kanssa samoilla linjoilla. Jos Latvian ensi lokakuun parlamenttivaaleissa Venäjän busineksilla rikastuneet oligarkit vahvistavat asemiaan, voi Latvian suhtautuminen Rail Balticiin viilentyä samalla tavalla kuin Liettuassa tapahtui syksyn 2012 vaalien jälkeen.

Eesti yrittää elvyttää lähes olemattomia transitokuljetuksiaan Venäjän kanssa, ja Narvan yhteyden lisäksi on keskusteltu myös Etelä-Eestissä sijaitsevan Koidulan rajanylityspaikan aktivoimisesta. Suomen satamat kilpailevat Suomenlahden itäosissa sijaitsevien Venäjän omien satamien kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

10.01.2014

Rail Baltic -seuranta tammikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia vuoden 2014 alusta lähtien, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä viime vuoden Rail Baltic -uutisista löytyy täältä, ja laajempi selvitys löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 31.1.2014 Liettuan rautateiden perustaman Rail Baltic -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys hämmästelee Eestistä tulevia syytöksiä, joiden mukaan Liettua jarruttaisi tarkoituksellisesti Rail Baltic -hankeen etenemistä. Delfi Lithiuania -lehdelle antamassaan haastattelussa Budrys esittää mm. tällaisia kommentteja:
    •    Liettua ei jarruta Rail Baltic -hanketta, vaan on hankkeen valmistelussa viisi askelta edellä muita Baltian maita
    •    Eestiläisten kiireen taustalla ovat mahdollisesti Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallasilta tulevat paineet
    •    Rail Balticille suunniteltu 240 km/h huippunopeutta pitäisi jarruttaa paremmin tavaraliikenteen tarpeille sopivaksi
    •    Rail Balticin valmistelu Latviassa on ollut hidasta hallituksen vaihdoksen takia, mutta nyt uusi hallitus on aloittanut työt ja Riiassa voitaisiin perustaa Rail Baltic -yritys ensi huhtikuussa
    •    Puolan parlamentti hyväksyi viime vuonna päätöslauselman, jossa kehotetaan selvittämään Vilnan sisällyttämistä Rail Balticiin
    •    Budrys ihmettelee, ettei Aecomin tekemässä Rail Baltic feasibility studyssa (jonka pohjalta Rail Balticia koskevat päätökset on käytännössä tehty) käsitelty ollenkaan Rail Balticin linjaamista Vilnan kautta
    •    Budrys ei halua kommentoida väitteitä, joiden mukaan Liettuan rautatiet jarruttaisi Rail Balticia
  • 29.1.2014  Kolmen Baltian maan ja Puolan pääministerit tapaavat ensi viikon alussa Tallinnassa epävirallisesti, asialistalla ovat the Rail Baltic project, the cross-border introduction of digital signatures, and the EU climate and energy package. Pääministerit pitävät lehdistötilaisuuden maanantaina 3.2.2014 klo 14.00 Eestin aikaa.Liettuan valtion rautatieyhtiön perustaman Rail Baltic -tytäryhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys toteaa, että Liettua olisi valmis Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiseen vaikka huomenna. Budrys kuitenkin painottaa, että jos kaikista yhteisyritykseen liittyvistä asioista (käytännössä Kaunas-Vilna yhteyden toteuttamisesta) päästäisiin yhteisymmärrykseen, niin parhaassa tapauksessa yhteisyritys voitaisiin ehkä saada perustettua ”jo” huhtikuussa.Oman värinsä Liettuan sisäpoliittiseen vääntöön Rail Balticista tuo Liettuan valtion halu siirtyä euron käyttöön jo vuonna 2015. Eestissä otettiin euro käyttöön vuonna 2011, ja Latvia siirtyi euroaikaan kuluvan vuoden alussa.Eestissä on tutkittu Rail Balticin linjausten vaikutuksia luontoon. Rail Balticin Eestin osuudella arvioidaan tarvittavan 20-30 alikulkua (”ecoduct”) villieläinten kulkureittien turvaamiseksi. Rataa varten varataan 66 metriä leveä maa-alue jonka ympärille rakennetaan 2,5 metriä korkeat aidat, ja Eestin Valtiovarainministeriön mukaan 5 % Rail Baltic -hankkeen Eestin budjetista eli 50 miljoonaa euroa on varattu alikulkujen rakentamista varten.
  • 25.1.2014 Professori Ramūnas Palšaitis Vilnan Teknillisestä Korkeakoulusta ja tohtori Vladas Gaidelis Kaunasin Teknillisestä Korkeakoulustasta ovat kommentoineet Rail Balticin tilannetta Delfi.lt -nettisivustolle. Tässä akateemikoiden mietteitä.
    Professori Palšaitis, Vilnan Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Balticista riiteleminen ja hankkeen viivästyminen on ennen kaikkea Venäjän intresseissä.
    •    Liettuan tulisi keskittyä hankkeen toteuttamisen aiemmin sovitun suunnitelman mukaisesti.
    •    Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys on myös syytä pistää kuntoon, mutta se voidaan toteuttaa erillisenä projektina.
    •    Suunnitelmat ovat valmiina ja rahoituskin on järjestetty, mutta eräät tahot ajavat omia, tai Venäjän intressejä.
    •    Palšaitis muistuttaa että strategiset hankkeet etenevät Liettuassa aina nihkeästi. Ydinvoimala-projekti kaatui ja nestekaasuterminaali-hanketta jarrutetaan niin paljon että Liettuan liuskekaasu -tuotantoa ei saada käynnistettyä.
    •    Palšaitisin näkemys tiivistettynä: “From my point of view, everything is done to spread anger and confusion between the Baltic States aiming for the decision not to sign agreements. It is obvious who is interested in that – the Russians”.
    Tohtori Gaidelis, Kaunasin Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Baltic on strategisesti tärkeä hanke. Gaidelis vertaa sitä hitaasti etenevään Liettuan nestekaasuterminaali -hankkeeseen, jonka toteuttaminen aiheuttaisi Venäjän Liettualle myymän kaasun hinnalle laskupaineita. Viime vuoden lopulla Venäjä asetti (reaktiona Liettuan vaatimuksille tuontikaasun hinnan alentamisesta) Liettuan meijerituotteet tuontikieltoon, ja vaihtoehtoisia vientikanavia meijerituotteille ei huonojen kuljetusyhteyksien takia ollut olemassa.
    •    Rail Baltic tarjoaisi kaikille Baltian maille enemmän vaihtoehtoja ulkomaankaupan hoitamisessa.
    •    Gaidelis toteaa että Liettuan pääkaupunki Vilna olisi kaikesta huolimatta hyvä saada mukaan projektiin.
  • 25.1.2014 Liettuan valtion rautatieyhtiö on rekisteröinyt Liettuan kaupparekisteriin tytäryhtiön nimeltä Rail Baltica Statyba, jonka tarkoitus on edustaa Liettuaa Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksessä. Rail Baltica Statyban johtaja Dainius Budrysin mukaan yhtiön tavoite on valvoa uuden julkisen infrastruktuurin luomista ja puolustaa Liettuan kansallisia intressejä Liettuan lakien mukaisesti. Tavoitteemme on harmonisoida projektin rahoitus niin että kaikki osapuolet olisivat tyytyväsiä. Liettuan parlamentissa Sosialidemokaattista Puoluetta edustava Budrys on kotoisin Klaipedasta, ja viime marraskuussa hänen huolenaiheensa oli Rail Balticin Klaipedan sataman liikennettä mahdollisesti vähentävä vaikutus. Budrys painottaa, että Liettuan maantieteellinen sijainti on ainutlaatuinen, ja se on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa pidettävien Rail Baltic -neuvottelujen onnistuminen tai epäonnistuminen lienee paljolti kiinni siitä kuka/ketkä edustavat Liettuaa neuvotteluissa, ja millä valtuuksilla.

  • 23.1.2014 Eestin pääministeri Andrus Ansip on kyllästynyt talousministeri Juhan Partsin arvaamattomaan toimintaan, ja Eestin hallitus käsittelee tänään 23.1.2014 Partsin jatkoa hallituksessa. Varomattoman Rail Baltic -kommentoinnin lisäksi Juhan Partsin syntilistalla on sooloilu Jan Vapaavuoren kanssa käydyissä LNG-terminaalin sijaintia koskevissa neuvotteluissa, sekä lukuisa joukko Eestin sisäisiin hankkeisiin liittyviä sähläyksiä. Parts itse myöntää tehneensä huonon sanavalinnan kommentoidessaan Liettuan hallituksen toimia Rail Balticissa, mutta muiden syytösten osalta hän toteaa vain tehneensä työtään, jota hän aikoo jatkaa niin kauan kuin hänellä on annettavaa Eestille.

Latvia ei ole juuri osallistunut Eestin ja Liettuan väliseen vääntöön Rail Balticin linjauksesta ja laajuudesta, mutta liettualaisen tulkinnan mukaan Latvia kannattaa Liettuan näkemystä. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite kävi viime viikolla tapaamassa Latvian presidentti Andris Berzinsiä, ja matkalla mukana olleen presidentti Grybauskaiten chief advisor Nerius Udrejasin mukaan neuvotteluissa vallitsi täysi yksimielisyys siitä että ”kaikkien Baltian maiden pääkaupungit pitäisi yhdistää modernilla rautatieverkolla”. Latvia ei ole kommentoinut asiaa, joten emme tiedä käytiinkö keskustelua vain yleisellä tasolla vai puhuttiinko myös Rail Balticin akuutista tilanteesta.

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaiten neuvonantaja Nerius Udrejas toteaa, että Liettuan presidentin kansliassa ollaan Liettuan liikenneministeriön puolella Rail Baltic -asiassa. Liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Vilnan sisällyttäminen Rail Balticiin on ainoa Baltian maiden neuvottelujen jäljellä oleva ratkaistava asia, ja hän toivoo asian ratkeavan kuuden kuukauden kuluessa. Sinkevicius painotti myös, että Liettua ei tule perääntymään vaatimuksestaan, ja muistutti että ”Neither Estonia nor Latvia will be able to join the European railroad network without Lithuania, this is very important to them”.

Liettuan pääministeri  Algirdas Butkevicius tasapainoilee Rail Baltic edistämisen ja sisäpoliittisten paineiden välissä, ja hänen kommenttiensa sävy tuntuu vaihtuvan vähintään kerran viikossa. Puola ja Suomikin nousevat esiin hänen viimeisimmässä Liettuan Radiolle antamassaan kommentissaan:

Lithuanian Prime Minister Algirdas Butkevicius also said in an interview with Lithuanian State Radio on Tuesday that the Rail Baltica section from Kaunas to Vilnius was envisaged in a memorandum that the Baltic countries had signed with Finland. Now agreement must be reached on European Union funding for this railroad section. If it is Lithuania that must pay for construction of this railroad section, or if the EU decides to cover less than 85 percent of the project’s cost, such a project will be unfeasible to Lithuania, he added.

Butkevicius said he hoped that the matter would be discussed at a meeting of the Baltic prime ministers in Tallinn on February 3. The Polish prime minister has also been invited to the meeting.

  • 21.1.2014 Eestin talousministeri Juhan Partsin varomattoman lausunnon aiheuttama diplomaattinen kriisi on rauhoittunut. Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius sopi maanantaina eestiläisen kollegansa Urmas Paetin kanssa, että maat jatkavat neuvotteluja Rail Balticin toteuttamisesta.

Juhan Parts on itse keskustellut Liettuan pääministeri Rimantas Sinkevičiuksen kanssa, ja esittänyt anteeksipyynnön. Sinkevičius hyväksyi anteeksipyynnön ja totesi Rail Baltic -projektin olevan niin tärkeä, ettei sen onnistumista kannata vaarantaa näin pienillä asioilla. Liettualaisten mukaan Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisen tiellä on seitsemän yksittäistä ongelmaa, joista Vilnan yhteyden sisällyttäminen mukaan projektiin on ainoa merkittävä asia.

Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelut jatkuvat maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa, ja ainakin Liettuan pääministeri uskoo että neuvottelut saadaan siellä päätökseen. Tällä hetkellä ilmassa on optimismia, mikä johtunee osittain siitä, että Liettuan liikenneministeriön edustajat eivät ole kommentoineet Rail Balticia yli viikkoon.

Swedbankin Liettuan yksikön pääekonomisti Nerijus Mačiulis on todennut kirjoituksessaan, että Vilnan yhdistämiselle Rail Balticiin ei ole taloudellisia perusteita. Hänen mukaansa siitä voisi olla jopa haittaa aluepolitiikalle, koska kaikkea ei kannata keskittää Vilnaan.

  • 20.1.2014 Wall Street Journalin perjantain artikkeli on herättänyt paljon keskustelua Baltiassa. Liettuan nykyistä hallitusta kritisoinut Eestin talousministeri Juhan Parts pahoitteli WSJ:n toimittajan kanssa käytyyn pitkään puhelinkeskusteluun pohjautuneen lehtiartikkelin vihamielistä sävyä. Parts pyytää anteeksi artikkelin sanavalintaa, ja toivoo että kaikkien Baltian maiden yhteinen Rail Baltic -projekti saadaan etenemään vauhdikkaasti. Eestin pääministeri Andrus Ansip totesi että Partsin käyttämä sana ”jobu” ei tarkoita idioottia eikä hölmöä, vaan oikea käännös englanniksi olisi ollut miedompi ”inept” eli kykenemätön.

WSJ:n artikkelin nettikommenteissa lukijat tarjoavat sanalle ”jobu” käännöksiksi myös englanninkielen sanoja ”bastard” [äpärä] ja ”jerk” [kusipää]. Lukijakommenteissa tuomitaan Partsin toiminta ja sanavalinta, mutta yleinen linja sekä eestiläisten että liettualaisten kommenteissa tuntuu olevan, että huonoista sanavalinnoista huolimatta Parts puhui asiaa. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius odottaa selitystä Eestin suurlähettiläältä.

  • 18.1.2014 Perjantaina Wall Street Journal julkaisi Liis Kängseppin blogikirjoituksen, jossa Eestin talousministeri Juhan Parts ja Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas esittävät näkemyksiään avoimesti. Tosin Juhan Partsin Liettuan nykyisen hallituksen edustajista käyttämä Eestin kielen sana ”jobud” oli käännetty WSJ:ssa alun perin sanaksi ”idiots”, joka myöhemmin pehmennettiin sanaksi ”fools”. Eestin ja Liettuan näkemykset Rail Balticin ongelmien taustasta ovat WSJ:n raportin mukaan tällaiset:
    •    Eesti: Liettuan edellinen hallitus nimenomaan halusi Rail Balticin linjauksen Kaunasin kautta. Noin vuosi sitten virkaan astuneessa Liettuan uudessa hallituksessa on hölmöläisiä (ei idiootteja), jotka antoivat Liettuan valtion rautatieyhtiön ohjata toimintaansa.
    •    Liettua: Edellisen hallituksen aikana tehtiin vain alustava selvitys Rail Balticista, ja nyt pitäisi aloittaa sen pohjalta konkreettinen vaihtoehtojen kartoitus. Liettua ainoastaan suojelee kansallista intressiään, ja pitää toimintansa ohjenuorana Rail Baltic -projektin kokonaisuuden ymmärtämistä ja Baltian maiden välistä ystävyyttä. Vilna on ja pysyy Liettuan pääkaupunkina, ja siitä syystä ei ole olemassa perusteita jättää Vilna Rail Balticin linjauksen ulkopuolelle.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Nyt tarvittaisiin Martti Ahtisaarta hoitamaan homma

  • 16.1.2014 Liettuan ja Eestin välinen nokittelu jatkui viikon loppuun asti. Keskiviikkona Eestin talousministeri Juhan Parts totesi että Liettuan pitäisi maksa Kaunas-Vilna -rataosuuden urakka omasta budjetistaan. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius vastasi sovittelevasti että Partsin kannanotto on turhan jyrkkä, Butkevičius itse uskoi että neuvotteluissa lopulta löydetään yhteinen sävel.
  • 14.1.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius toteaa, että jos Eesti ja Latvia eivät suostu sisällyttämään Liettuan pääkaupungia Vilnaa mukaan Rail Balticiin, koko projekti uhkaa peruuntua. Sinkevičiuksen mukaan Baltian maiden tulisi lopettaa poliittinen kädenvääntö, ja lähteä toteuttamaan Rail Balticia tehdyn sopimuksen mukaisesti. Myös Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on kommentoinut tilannetta, hänen mukaansa Baltian maat sekä Suomi ja Puola ovat jo sopineet Rail Balticin toteutamisen tarpeellisuudesta. Nyt meneillään oleva neuvottelu on pääministerin mukaan vain asiantuntijatason vääntö Kaunasin ja Vilnan yhdistämisestä Rail Balticiin noin 100 km pituisella 1435 mm raideyhteydellä. Pääministeri Butkevičius totesi tänään Liettuan radiolle antamassaan haastattelussa, että hän henkilökohtaisesti uskoo Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamiseen eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä.

Eesti tai Latvia eivät ole ilmeisesti vielä kommentoineet viime perjantain neuvotteluja, joissa asia ei (liettualaisten kommenteista päätellen) edistynyt ollenkaan.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 2.12.2013 Liettuan pääministeri totesi näin The Lithuania Tribunelle antamassaan haastattelussa:

“I’d say that it [the line to Vilnius] was more of a bargaining point. What we’ve achieved so far is that this branch line has been included in the memorandum”.

Reilun kuukauden aikana muistioon mukaan saatu maininta Vilnasta on jalostunut Liettuan Liikenneministeriön tulkinnoissa sitovaksi sopimukseksi. Toivottavasti neuvottelut edistyvät suotuisasti, vaikka näkemyserot Liettuan ja Baltian pohjoisempien maiden välillä ovat merkittävän suuret.

  • 10.1.2014 Baltian maiden edustajat jatkoivat neuvotteluja Tallinnassa, mutta asiassa ei edistytty. Liettuan Liikenneministeriön Kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus totesi maanantaina 13.1.2013 The Lithuania Tribunelle antamassaan lausunnossa, että Eesti ja Latvia haluaisivat nostaa  keskustelun Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin poliittiselle tasolle. Jackusin mukaan osapuolet ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet poliittisen päätöksen jossa Vilna on mainittuna, eikä asiasta näin ollen ole tarvetta keskustella.

  Baltian maat jatkavat neuvotteluja helmikuussa. Liettuan lähtökohta neuvotteluihin käy ilmi Arenijus Jackusin seuraavasta kommentista (Seimas on Liettuan parlamentti):

I think this issue (including Vilnius into the Rail Baltica route) could be raised during that meeting. However, we have a decision adopted by the Seimas that Vilnius is part of Rail Baltica. Therefore, I do not even know how this issue should be discussed. We are a sovereign state and no one should tell us where to build a railway line.

  • 7.1.2014 Latvian hallitus myönsi Latvian Liikenneministeriölle 4,9 miljoonan euron rahoituksen Rail Baltic -projektin edistämiseen. Latvialaisten mukaan Rail Balticin kokonaisbudjetti olisi 3,87 miljardia euroa, josta Euroopan Komissio rahoittaisi 85 %. Rahoitushakemus jätettäisiin vuonna 2015, jolloin rakennustyöt päästäisiin aloittamaan vuonna 2016.
  • 3.1.2014 Liettuan toinen liikenneministeri ja Liettuan valtion rautatieyhtiön hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas (Liettuan työväenpuolue) allekirjoitti Liettuan ja Valkovenäjän rautatieyhtiöiden johdon kanssa sopimuksen Vilna-Minsk rataosuuden parantamisesta. Rahoituksen projektiin järjestää The Latvia, Lithuania and Belarus Cross Border Cooperation Program within the European Neighborhood and Partnership Instrument. Liettuan valtio panostaa siis yhteyksiin Vilnasta itään, ja samaan aikaan Kaunasin kaupungissa kirjaillaan vetoomuksia Kaunasin kautta kulkevan Rail Balticin puolesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.