BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

04.11.2017

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta marraskuu 2017

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

  • 26.11.2017 Peter Vesterbackan tunneliprojekti etenee. Eilisen Kaapelitehtaan tapahtuman annista raportoivat mm. MTV ja Hbl.

EDIT: Lisää tarinaa Helsingin Sanomissa ja YLE:n A-Studiossa. Pöyryn lehdistötiedote aiesopimuksesta löytyy täältä.

Vesterbacka keskittyy edelleen yksityisellä rahoituksella rakennettavan, Espoon kautta linjattavan tunnelin edistämiseen:

• Vesterbackan johtama FinEstBayArea, Poyry, A-Insinöörit ja Fira allekirjoittivat eilen aiesopimuksen tunnelihankkeen selvittämisestä. Pelkkä aiesopimus ei tietysti takaa vielä yhtään mitään, mutta uskottavien suuryritysten saaminen mukaan parantanee Vesterbackan uskottavuutta maanrakennusalalla.

• Hankkeen budjetti on 15 miljardia euroa, josta 70 % tulisi Kiinasta ja loput pohjoismaisilta vakuutusyhtiöiltä. Vesterbackan korkealentoisessa visiossa Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki sijaitsee sopivasti Euroopan ja Beijingin välissä, eli Euraasian sydämessä.

• Vesterbacka maalailee tunneliteknologian siivittämälle Suomen taloudelle peräti 10 prosentin talouskasvua, ja Hbl:n artikkelin mukaan tunnelin halkaisija olisi 17 metriä. Ja tunneli olisi luonnollisesti ”den största och bästa järnvägstunneln någonsin”.

Ilman yltiöoptimistista asennetta olisi Rovion Angry Birdsienkin lento jäänyt näkemättä, joten jätämme ”nyt Peter jalat maahan ja jäitä hattuun” -varoittelun muille. Silti on pakko myöntää, että näin levottomien näkemysten heitteleminen julkisuudessa hiukan huolestuttaa. Tässä on sentään kyse vakavamielisestä rakennusprojektista, eikä läntisen maailman johtavan suurvallan päämiehen twitter-viestinnästä.

  • 25.11.2017 Kaapelitehtaalla on meneillään FinEstBayArea -tapahtuma, jonka antia voi seurata Twitterissä. Tilaisuuden ohjelma näkyy alla olevassa kuvassa. Avauspuheenvuoron on pitänyt Peter Vesterbacka, ja tämän jälkeen ohjelmassa on ollut A-Insinöörien, Pöyryn ja Firan puheenvuorot. Paneelikeskustelussa on ollut mukana myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula.

FinEstBayArea -hankkeessa painotetaan kaksoiskaupungin merkitystä erityisesti korkeakoulujen ja start up -yrittäjien toimintaedellytysten parantajana. Myös Suomenlahteen suunniteltujen tekosaarten hyödyntäminen on agendalla mukana. Alla olevassa kuvassa Tero Vanhasen futuristinen visio Helsingin TAI Tallinnan matalalle suunnitellusta tekosaaresta.

Eilen Vesterbacka oli esittelemässä tunnelisuunnitelmiaan Tallinnassa.

• Tiedotteen alussa painotetaan, että nyt ei olla tekemässä pelkkää tunneliselvitystä, vaan selvityksen lopputulema voi olla myös suositus ”ei rakenneta tunnelia vaan kehitetään laivaliikennettä”.
• Finest Linkin suunnitelmassa 103 km pituisen tunnelin päätepisteet ovat Ülemiste Tallinnassa ja Helsinki-Vantaan lentokenttä. Suomessa olisi asemat myös Helsingin keskustassa ja Pasilassa. Pasilasta lentoasemalle tunnelissa olisi 1435/1524 mm kaksoisraide. Tämä linjaus ei kuitenkaan ole vielä kiveen hakattu, vaan projektipäällikkö Kari Ruohonen toivottaa myös Peter Vesterbackan OtaKeila -ehdotuksen tervetulleeksi meneillään olevaan suunnittelukilpailuun.
• Ajonopeus tunnelissa olisi henkilöjunille 200 km/h, autojunille 160 km/h ja tavarajunille 120 km/h.
• Selvityksen pohjalla olevan vuoteen 2050 asti tehdyn liikenne-ennusteen mukaan ”kokonaiskasvun ansiosta myös laivaliikenne tulee lisääntymään, vaikka osa matkustajista ja rahdista siirtyisikin kulkemaan tunnelissa”.
• Tunnelin kustannusarvioita ei julkistettu, mutta lentoaseman yhteyden lisäämisen jälkeen aiemmin esitetty 9-13 miljardin euron haarukka tulee ylittymään.
• Tunnelin rahoittamisesta ja omistamisesta ei FinEst Linkin tiedotteessa puhuta, joten lähtökohtana pidettäneen julkista rahoitusta ja omistusta. Myöskään alla olevassa kartassa näkyvien kahden Suomenlahteen nousevan tekosaaren hyödyntämistä ei tiedotteessa erikseen mainita.

Kuvan lähde: Finest Link

Jos 103 kilometrin pituinen tunneli tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta, niin kannattaa muistaa että vuosina 1972-82 noin 200 miljoonan euron kokonaiskustannuksilla louhittu Päijänne-tunneli on pituudeltaan 120 kilometriä. Toki Päijänne-tunneli olisi tullut paljon kalliimmaksi rakentaa, jos sen turvallisuuden taso olisi nostettu henkilöliikenteen vaatimalle tasolle, mutta eipä ollut 70-luvulla myöskään itsekseen tunnelia kallioon jyrsiviä TBM-poria.

Tulevana talvena media tulee täyttymään monipuolisesta tunnelikeskustelusta, jossa asiallinen keskustelu ja debatointi uhkaa taas kerran hautautua kaljaputki-vitsien, ei-minun-verorahoillani -siilipuolustautumisen ja no-sittenhän-Baltian-rikolliset-ja-halpaduunarit-pääseekin-tänne-entistä-helpommin -kyniikan alle. Toivottavasti media saa pidettyä keskustelun edes kohtuullisella tasolla.

”The purpose of the stock exchange launch of Tallinna Sadam is to grow the value of the company and to create investment opportunities for the Estonian public and the pension funds”.

  • 14.11.2017 RB Rail AS on järjestellyt hallintoneuvostonsa kokoonpanoa. Liettua päätti vaihtaa toisen edustajansa, ja Steponas Šaltmerisin tilalle nimitettiin Liettuan Rautateiden Rail Baltica koordinointiosastoa johtava Arenijus Jackus. Toivottavasti Baltian maiden välinen yhteistyö sujuu myös uudella miehityksellä. Jackus on kokenut rautatielogistiikan ammattilainen, joka on takavuosina kunnostautunut perääantamattomana Liettuan etujen puolustajana Rail Baltica -neuvotteluissa.

Vuosina 2014-2016 Rail Baltica -projekti ei edennyt juuri ollenkaan, koska liettualaisten neliraajajarrutus esti järkevän päätöksenteon. Suurin riidan aihe oli Kaunas-Vilna -sivuraiteen sisällyttäminen Rail Balticaan. Liettua vaati muita Baltian maita sitoutumaan tähän linjaukseen, vaikka ainoa oikea neuvottelukumppani asiassa olisi ollut hankkeen rahoittaja Euroopan Komissio. Esimerkkinä liettualaisten neuvotteluasenteesta käy Arenijas Jackuksen kommentointi tammikuussa 2014. Jackus totesi että ei tässä asiassa (Kaunas-Vilna -radan rakentamisessa) ole oikeastaan mitään neuvottelemista, koska ”we are a sovereign state and no one should tell us where to build a railway line”. Euroopan Komissio oli tosin tehnyt periaatepäätöksen vain Kaunasin kautta pohjoiseen kulkevan radan rahoittamisesta, mutta liettulaisten mielestä heillä olisi ollut oikeus käyttää rahat halutessaan myös itä-länsi -yhteyden rakentamiseen.

Lokakuun lopulla Liettua ilmoitti, että (Euroopan Komission rahoittaman) Liettuan maaperälle rakennettavan Rail Baltica -radan pitäisi jäädä radan valmistuttua suoraan Liettuan valtion omistukseen. Nyt Liettua vaihtaa lennossa RB Railin hallintoneuvostoon miehen, jonka Rail Baltica -aktiviteettien ytimessä ovat menneinä vuosina olleet projektin jarruttaminen ja kaikkea järkevää yhteistyötä häiritsevä osaoptimointi. Mitähän seuraavaksi?

  • 13.11.2017 Peter Vesterbackan optimismia tihkuvia näkemyksiä tunneliprojektista voi lukea tämän päivän Hufvudstadsbladetista, tai vaihtoehtoisesti Höbläriä siteeraavan Ylen nettisivulta.
  • 11.11.2017 Eesti Rahvusringhääling eli ERR uutisoi, että Baltian maiden yhteisesti tasaosuuksin omistama RB Rail AS on alkanut käyttää virheellistä ”Rail Baltica” -muotoa hankkeesta, jonka nimestä liikennekomissaari Siim Kallas pudotti viimeisen a-kirjaimen pois. Latviassa, Liettuassa ja myös EU:n suunnalla on Kallaksen linjauksesta piittaamatta käytetty jatkuvasti alkuperäistä Rail Balticaa, ja joskus myös poliittisesti über-korrektia Rail Baltic/Rail Baltica -nimitystä.

Lyhyemmän Rail Baltic -version käyttäjistä kaksi merkittävintä ovat olleet Viro ja Baltirailin uutisseuranta. Koska Baltirail ei halua olla kehityksen esteenä, olemme tänään 11.11.2017 klo 11 päättäneet harmonisoida toimintamme RB Rail AS:n ja EU:n kanssa. Tästä lähtien käytämme siis uutisseurannassa ainoastaan Rail Baltica -kirjoitusasua.

  • 11.11.2017 Baltian maat tiivistävät yhteistyötään pääomamarkkinoilla, ja pyrkivät ensi vaiheessa harmonisoimaan lainsäädäntöään. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda yhteinen, koko Baltian kattava pääomamarkkina. Tämän hankkeen vastuuhenkilöt tuntevat varmasti Rail Baltican historian, ja toivottavasti pystyvät välttämään Rail Balticaa useilla vuosilla viivästyttäneen ministeriöiden välisen nokittelun.
  • 11.11.2017 Ilta-Sanomat uutisoi keväällä 2019 liikennöinnin Helsingin ja Tallinnan välillä (mahdollisesti) aloittavasta maaefekti- eli patosiipiteknologiaa hyödyntävästä lentoaluksesta. Suunnitelma kuulostaa ja näyttää hyvinkin utopistiselta, mutta toivotamme kuitenkin onnea matkaan Sea Wolf Express -yhtiölle.
  • 4.11.2017 Valtioneuvoston kanslia on julkistanut Suomen Itämeren strategian. Erityisesti ympäristöasioita painottavan raportin teemoja ovat Kestävä sininen kasvu, Edelläkävijä bio- ja kiertotaloudessa, Itämeren alueeseen kytkeytynyt Suomi, Turvallinen Itämeri, Innovaatiot ja kilpailukyky sekä Yhteistyö ja vaikuttaminen.

Logistiikka- ja liikenneyhteyksiä käsittelevässä kappaleessa käsitellään luonnollisesti eniten laivaliikennettä ja satamia, mutta mukaan mahtuu myös ”Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvun edellytyksistä huolehtiminen” sekä TEN-T rahoituksen voimakkaampi hyödyntäminen ja laajempi yhteistyö naapurimaiden kanssa.

Baltirailia erityisesti kiinnostavia teemoja käsitellään 59-sivuisessa raportissa tämän verran:

Raportista löytyy painavaa asiaa myös Itämeren alueen digitaalisista sisämarkkinoista, Pohjoisesta ulottuvuudesta, huoltovarmuudesta ja innovaatiotoiminnastakin. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjan tuotokset eivät taida usein keikkua best seller -listojen kärjessä, mutta toivottavasti tätä raporttia ladataan ja luetaan enemmän kuin (Valtioneuvosoton nettisivun laskurin tällä hetkellä näyttämät) 27 kertaa.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160247/15a_VN_Itameristrategia.pdf

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

06.06.2014

Rail Baltic -seuranta kesäkuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————-

  • 27.6.2014 Liettuan hallitus on päättänyt linjata Latvian rajalta Kaunasiin johtavan Rail Baltic -radan kulkemaan Panevezysin kautta. Toinen vaihtoehto olisi ollut rakentaa rataa läntisemmälle reitille Siauliaun kautta. Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius kuitenkin huomautti, että päätös ei ole välttämättä lopullinen. Sinkeviciuksen mukaan Kaunas-Vilna -rataosuuden rahoitusselvityksen edistyminen voi vielä vaikuttaa päätökseen, mikä kuulosta huolestuttavalta Rail Baltic -projektin edistymisen kannalta.

Euroopan Komission presidentti Jose Manuel Barroso on patistanut Baltian maita pistämään vauhtia Rail Baltic –projektiinsa:

“It is absolutely vital for the Baltic States to reach an agreement on the principles and the vision for this [Rail Baltic] project of 3.6 milliard euros, 85 per cent of which, by the way, could be financed from the European Cohesion Fund.”

The Lithuania Tribune julkaisi kattavan artikkelin Rail Balticin tilanteesta. Liettuan liikenneministeriön Ričardas Slapšys esittää Liettuan liikenneministeriön näkökannan Vilnan yhteyden neuvottelutilanteeseen seuraavassa kommentissaan:

“When it comes to Vilnius, our goal, which we have reached, was to include Vilnius as a part of the project into the shareholders’ agreement so that it would not be a hanger-on, but an integral part of the track. Stipulation of Vilnius in the shareholders’ agreement commits all three countries to seek and obtain European funding for this part.”

Slapšysin kommentti on huolestuttava, koska muut osapuolet ovat erimieltä pääministerien juhannuksena allekirjoittaman sopimuksen sisällöstä. Indrek Sirp totesi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, että Vilnan yhteyden kanssa voidaan edetä sitten kun/jos sille on saatu rahoitus, ja senkään jälkeen Vilnan rataan liittyvät asiat eivät saa viivyttää Latvian rajalta Kaunasin kautta Puolan rajalle johtavan Rail Balticin rakentamista. Sen sijaan Liettuan liikenneministeriö haluaa koplata yhteen alkuperäisen suunnitelman mukaisen Rail Balticin ja myöhemmin esiin nousseen Kaunas-Vilna -yhteyden.

  • 21.6.2014 Baltian maiden pääministerit sopivat juhannuslauantaina Tallinnassa Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta mahdollisimman pikaisesti. Tapaamiseen osallistui myös Euroopan Komission presidentti Jose Manuel Barroso.

Edellisen kerran Rail Balticista tehtiin ministeritason päätöksiä viime syyskuussa, silloin Baltian maiden liikenneministerit sopivat yhteisyrityksen pikaisesta käynnistämisestä. Kokousta edelsi Liettuan ja Eestin välinen useita kuukausia kestänyt kiistely Kaunas-Vilna -rataosuuden sisällyttämisestä Rail Balticiin. Lopulta Eesti suostui lisäämään sopimukseen maininnan Vilnan yhteyden edistämisestä, ja sopimus saatiin allekirjoitettua.

Historia toistaa itseään. Viime syyskuun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Liettua ja Eesti ovat kiistelleet 9 kuukauden ajan Kaunas-Vilna -yhteydestä ja eräistä pienemmistä detaljeista, mutta yhteisyritystä ei ole perustettu. Viikko sitten liikenneministerit löysivät yhteisen sävelen (eli Eesti antoi taas periksi), ja tällä kertaa pääministerit laittoivat nimet sopimukseen.

Syyskuussa 2013 liikenneministerien ja nyt kesäkuussa 2014 pääministerien tekemien sopimusten sisällöissä ei liene suuria eroja. Molemmilla kerroilla sovittiin että rakennetaan Rail Baltic aiemman suunnitelman mukaisesti, ja lisäksi yritetään saada Kaunas-Vilna -ratayhteydelle rahoitus Brysselistä.

Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp kertoo pääministerien allekirjoittamaan sopimukseen sisältyvän kaksi ehtoa Vilnan yhteyden toteuttamiselle:

• The Vilnius connection can start to be developed when EU financing is in place. Currently it is not.
• The Vilnius connection cannot slow down the work on the main line, which is via Kaunas toward Poland

Jos Indrek Sirpin mainitsemat ehdot sopivat nyt Liettualle, niin voidaan kysyä miksi tätä asiaa on pitänyt pallotella viime syyskuusta asti. Miksi Eestillä ja Latvialla olisi mitään mielipidettä siitä, minkälaisia maan sisäisiä ratayhteyksiä Liettuan valtio rakentaa EU:n rahoituksella? Indrek Sirpin mainitsemilla ehdoilla Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta olisi voitu käynnistää jo viime syksynä, liikenneministerien allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti.

Toivottavasti Rail Baltic -projekti lähtee nyt etenemään vauhdikkaasti. Jos Liettuan liikenneministeriö on hyväksynyt Indrek Sirpin listaamat ehdot Vilnan yhteyden toteuttamiselle, Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta saadaan varmasti käynnistettyä elokuussa. Mutta ei olisi ensimmäinen kerta, jos liettualaisten ja eestiläisten tulkinnat sovituista asioista olisivat erilaiset.

  • 19.6.2014 Rail Baltic -neuvottelut edistyivät keskiviikkona Tallinnassa. Baltian maiden pääministerit tapaavat lauantaina 21.6.2014, ja toiveissa on että silloin voitaisiin tehdä lopullinen päätös Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta. Kaikki Baltian maat ovat tiedottaneet hankkeen edistymisestä itsenäisesti, ja painotukset ovat luonnollisesti erilaisia:

Liettuan liikenneministeriö hehkuttaa Kaunas-Vilna -yhteyttä: “The parties agreed that the provisions on Vilnius’ connection to Rail Baltica will be included in the contract. It was also agreed that the parties will seek jointly the necessary EU funding for connection between Vilnius and Kaunas.”

Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicus myönsi että kaikista yksityiskohdista ei ole tehty päätöstä, mutta sen ei pitäisi estää pääministerejä sopimuksen allekirjoittamisesta:  “I think nothing should change but the lid on the matter should be put by the prime ministers’ meeting… The countries should no longer block the project over details since the essential aspects have been agreed on.”

Latvian liikenneministeriön tiedottaja Ilze Alexandrovich toteaa lyhyesti, että yhteisyrityksen perustamisesta saatiin sovittua.

Eestiläinen Aripaev -lehti uutisoi, että kokouksessa päätettiin radan rakentamisesta Tallinnan, Pärnun, Riikan, Kaunasin ja Panevzysin kautta Puolaan. Kokouksessa oltiin myös yksimielisiä siitä, että Kaunas-Vilna -ratayhteys voi olla osa Rail Balticia, sitten kun se täyttää Euroopan Komission rahoitukselle asettamat vaatimukset. Eestiläiset uskovat, että yhteisyrityksen osakassopimus päästään allekirjoittamaan elokuussa.

Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp (joka lopettaa työnsä Rail Baltic -projektin parissa heinäkuun lopussa) vahvisti lopuksi olevansa tyytyväinen, kun esteet yhteisyrityksen perustamiselle on vihdoin saatu raivattua. Vaikka Eestin kanta Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamiseen on lieventynyt kevään aikana, Indrek Sirp painotti ETV:lle antamassaan haastattelussa projektin marssijärjestystä: ”It was also agreed that [the Vilnius connection] can’t slow down the work on the main line, which is via Kaunas toward Poland”.

  • 18.6.2014 Baltian maat jatkavat Rail Baltic -neuvotteluja tänään Tallinnassa. Liettuan Rail Baltic -vastaava Arenijus Jackus totesi aiemmin tällä viikolla olevansa varma, että tällä kertaa neuvottelut onnistuvat ja yhteisyrityksen perustaminen voidaan viedä Baltian maiden hallitusten päätettäväksi.

Hankkeen pikainen eteneminen olisi nyt erityisen tarpeellista, koska Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp siirtyy elokuun alussa puolustuspoliittiseksi neuvonantajaksi Viron suurlähetystöön USA:ssa.

  • 16.6.2014 Liikenneministeri Sinkevičius on antanut lausuntoja tavattuaan Liettuan presidentti Dalia Grybauskaiten. Vilnan liittäminen Rail Balticiin on Sinkevičiuksen mukaan niin suuri urakka, että kaikkien Baltian maiden hallitusten tukea tarvittaisiin asian saamiseksi Euroopan Komission käsittelyyn vuonna 2017. Muiden Baltian maiden kiusaaminen ja kiristäminen Liettuan sisäisen liikenneyhteyden toteuttamiseen liittyvillä vaatimuksilla on ikävää, mutta Liettuan myöntyminen selkeästi ”Rail Baltic 2” -yhteyden päätöksentekoa hitaampaan aikatauluun on toki positiivista.
  • 14.6.2013 Liettuan Liikenneministeriön tekemää ehdotusta koskeva kommentti on poistettu, kyseinen uutinen oli ilmestynyt uutisseurantaan vaikka se oli peräisin kesäkuulta 2013.

Lisään tylsän tekstin väliin http://www.valstietis.lt -sivustolta löytyneen kuvan, jossa näkyy pätkä 1435/1520 mm kaksoisraidetta, todennäköisesti jossain Liettuan eteläosassa.

Kaksoisraide Liettuassa valstietis.lt

  • 11.6.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen mukaan Baltian maat ovat päättäneet pidättäytyä Rail Baltic -neuvottelujen kommentoimisesta medialle neuvottelujen ollessa kesken:

”We agreed not to publicize information before the negotiating team reaches a decision.”

Tämän jälkeen Sinkevičius kertoi, että Luxemburgissa käytävissä neuvotteluissa on pyritty harmonisoimaan eräitä yhteisyrityksen osakassopimuksen yksityiskohtia. Työtä on vielä jäljellä, mutta Sinkevičius toteaa itsevarmasti että yhteisyrityksen perustamisesta päätetään kesäkuun loppuun mennessä.

Toivottavasti Sinkevičiuksen optimismi perustuu siihen, että nyt perustettavan (ja Euroopan Komissiolta rahoitusta hakevan) yhteisyrityksen perustamisasiakirjojen ja osakassopimusten on sovittu kattavan pelkästään Tallinnasta Riikan ja Kaunasin kautta Puolan rajalle kulkevan ”Rail Baltic 2”:n toteuttamisen. Jos Liettua haluaa muilta Baltian mailta sitoumuksia Kaunas-Vilna -yhteyden (”Rail Baltic 3”) toteuttamisen ja EU-rahoituksen puolesta, siitä tehtävät sopimukset on pidettävä erillään Rail Baltic 2:sta. Muussa tapauksessa kesäkuun loppu ja muutkin tulevat aikarajat voivat tulla vastaan liian nopeasti.

  • 9.6.2014 Verslo žinios -lehden mukaan Liettuan hallitus tekisi tällä viikolla Rail Balticia koskevia päätöksiä. Lehden mukaan nyt perustettava Baltian maiden yhteisyritys hakisi rahoituksen Puolan rajalta Kaunasin kautta Riikaan ja Tallinaan johtavan radan rakentamiseen, ja Kaunas-Vilna -yhteys toteutettaisiin vasta projektin seuraavassa vaiheessa. Asiat näyttävät siis etenevän suotuisasti Liettuassa, mutta toki yhteisyrityksen dokumentteihin mahdollisesti kirjattavien Vilnan yhteyttä koskevien julkilausumien ja sitoumusten sanamuodoista voidaan vielä saada isompikin konflikti aikaiseksi.

Eestissä jatketaan poliittista vääntöä Tallinnan seudun Rail Balticin ratalinjauksista. Taustalla piilevistä poliittisista ja taloudellisista kytkennöistä on esitetty monenlaisia epäilyksiä. Tässä asiassa Eesti on eteläisiä naapureitaan edellä, sillä Latviassa ja Liettuassa ei ole vielä edes saatu aloitettua riitelyä ratalinjauksista ja maanhankinnoista.

  • 6.6.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on osallistunut Vilnassa pidettävään Conference of Ministers of Organisation for Co-Operation between Railways (OSJD) -tapahtumaan, ja painottanut sekä itä-länsi että pohjoinen-etelä -raideyhteyksien merkitystä Liettualle. Butkevičiuksen mukaan Kaunasin läpi ensi vuonna rakennettava 1435 mm ratayhteys varmistaa eri raideleveyksiä käyttävien yhteyksien tehokkaan yhteistoiminnan. Pääministeri Butkevičius kiteytti asian näin:

”This connection will allow us to provide the market with new and effective global transportation and logistics services.”

Rail Baltic -yhteisyrityksen käynnistämiseen liittyviä neuvotteluja jatketaan nyt ilmeisesti medialta pimennossa. Liettuan pääministerin kommenttien perusteella neuvottelujen onnistuminen on mahdollista, varsinkin jos Liettuan Liikenneministeriö olisi samoilla linjoilla pääministerin kanssa. Neuvottelujen kariutuminen olisi erittäin kiusallista nyt, kun Puolassa on juuri saatu käynnistettyä Varsovasta Liettuan rajalle johtavan ratayhteyden peruskorjaus EIB:n myöntämän 213 miljoonan euron rahoituksen tuella.

Eestissä on viime aikoina debatoitu Rail Balticin linjauksista Tallinnan seudulla. Asian käsittely siirrettiin lopulta Harjun maakunnalta The Ministry of Economic Affairs and Communicationsin vastuulle, ja ministeriö päätti tehdä tarkemman selvityksen kolmesta eri linjausvaihtoehdosta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.04.2014

Rail Baltic -seuranta huhtikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista  löytyy seuraavien linkkien takaa: vuosi 2013, tammikuu 2014, helmikuu 2014 ja maaliskuu 2014. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

————

  • 28.4.2014Baltian maat saavuttaneet poliittisen yksimielisyyden Rail Balticista”, kertoo The Lithuanian Tribunen otsikko. Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on antanut tänään pidetyn Rail Baltic kokouksen jälkeen Liettuan Radiolle ja uutistoimisto BNS:lle lausuntoja, joissa hän vakuuttaa, että poliittinen päätös on tehty ja että rahoitukseen sekä tekniseen toteutukseen liittyvät asiat saadaan varmasti ratkaistua.

Eestin liikenneasioista vastaavan Talous- ja viestintäministeriön virkailija totesi viime viikolla uutistoimisto BNS:lle antamassaan lausunnossa, että Kaunas-Vilnius -yhteyden lisääminen Rail Balticiin olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun Liettua on tehnyt hankkeesta kannattavuusselvityksen. Ministeri Šliupas totesi nyt BNS:lle, että tästä vaatimuksesta on luovuttu, eli “This condition has been removed”. Seuraavaksi lienee syytä odottaa Eestin ja Latvian ministeriöiden näkemyksiä kokouksessa sovituista asioista.

Liettuan liikenneministeriötä edustavan Arenijas Jackusin mukaan neuvottelut jatkuvat toukokuun puolivälissä. Myös Liettuan Liikenneministeriö tiedotti tapaamisen tuloksista, ja kertoi projektin jatkosta näin:

”The participants discussed perspectives of integrating Vilnius into the project “Rail Baltica” and agreed that the capital of Lithuania should be incorporated in the project. During the next Task Force meeting, to be held in May in Riga, the political consensus will be established in the Joint Venture Shareholders Agreement.”

  • 26.4.2014 Eestin Talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda on selventänyt Eestin näkökantaa ensi maanantain Rail Baltic –neuvottelujen alla:

“In the last agreement we signed in Vilnius last year, it is said that Vilnius shall be connected and for us this sentence means that we have to continue Rail Baltic and add Vilnius after Lithuania has done the research. So, we are not ready to sign a clean [sheet of] paper that has only our signature on it. Of course, Vilnius has to be connected, but Lithuania has to make some research before that.”

Eestin pääministeri Taavi Rõivas tapasi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråtenin torstaina, ja painotti tapaamisen jälkeen antamassaan lausunnossa Venäjän rajanaapureina sijaitsevien pohjoismaiden ja Baltian maiden Venäjä-riippuvuuden vähentämisen tärkeyttä:

”The current security situation should give an impetus to all Nordic and Baltic states that have a common border with Russia to accelerate projects, both in the issues of Balticconnector and location of LNG terminals and the Rail Baltic issue.”

  • 25.4.2014 A pdf version of our 8-page monitoring report on the Rail Baltic project from September 2013 to April 2014 can be found here: nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425 . I will attach screeshots of the PowerPoint -slides here, but the URL-links work only in the pdf.

nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_0nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_1 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_2nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_3 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_4 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_5 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_6nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_7

  • 23.4.2014 Baltian maat jatkavat Rail Baltic -neuvotteluja ensi maanantaina Vilnassa ministeritasolla. Liettuan liikenneministeriön tiedottajan Ričardas Šlapšysin mukaan Liettua yrittää edelleen saada suostuteltua muut Baltian maat hyväksymään Vilnan yhteyden rakentamisen mukaan Rail Balticiin. Lievänä myönnytyksenä aiempiin kannanottoihin verrattuna Slapsys piti kuitenkin mahdollisena sopimuksen muuttamista to include the Lithuanian capital in Rail Baltica in the next framework of 2021-2027”.

Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius totesi parlamentille puhuessaan, että Vilnan jääminen pois alkuperäisestä Rail Baltic -suunnitelmasta oli (Liettuan edellisen) hallituksen tekemä virhe, joka nyt pyritään korjaamaan. Butkevičiuksen mukaan neuvottelujen uusi epävirallinen takaraja on ensi heinäkuun alku, ja jos neuvotteluissa ei olisi siihen mennessä päästy yhteisymmärrykseen, ”the branch line between Vilnius and Kaunas might be considered a stand-alone project”.

Kommentti suomalaisesta näkökulmasta: Liettualaisilla on media-tietojen mukaan valmius suostua Kaunas-Vilna -yhteyden irrottamiseen erilliseksi projektiksi ja siirtämiseen seuraavalle budjetti kaudelle. Muut maat ovat olleet tätä mieltä viime syksystä asti. Miksi liettualaiset haluavat vielä venyttää neuvotteluja useilla kuukausilla?

  • 17.4.2014 Liettuan toisen liikenneministeri Arijandas Šliupasin mukaan Euroopan Komission väite, jonka mukaan Vilnan yhteyden sisällyttäminen Rail Balticiin tässä vaiheessa olisi lain vastaista, ei ole täysin totuudenmukainen (”is not entirely correct”). Tämän lausunnon sanamuoto on jopa yllättävän sovinnollinen, yleensä Liettuan liikenneministeriö on täydellisesti eri mieltä Euroopan Komission ja Eestin kanssa.

Eestin Rail Baltic projektipäällikkö Indrek Sirpin mukaan neuvotteluja on turha jatkaa virkamiestasolla, vaan huhtikuun lopulle suunnitellut jatkoneuvottelut on syytä hoitaa ministeritasolla. Eestin Valtiovarainministeri Urve Palo ilmoittikin tapaavansa Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen kahden viikon kuluttua. Euroopan Komission Pavel Telička arvioi, että tarvittaessa Eesti ja Latvia voisivat käynnistää Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminnan, ja Liettua voisi liittyä mukaan vielä ensi syyskuun deadlinen jälkeen.

The Bank of Lithuania on esitellyt Liettuan euro-kolikot. Liettualla on tavoitteena siirtyä euron käyttöön vuoden 2015 alussa, ja EU:n odotetaan tekevän asiasta lopulliset päätökset syksyyn mennessä. Liettuan pyrkimys integroitua entistä tiiviimmin euro-markkinaan on ymmärrettävä, mutta samanaikaisella (Euroopan Komission rahoittaman) Rail Balticin jarruttamisella tuskin kerätään sympatiapisteitä Brysselin suunnalla.

  • 16.4.2014 Euroopan Komission yritykset patistaa Liettuaa takaisin ruotuun Rail Baltic -asioissa ovat aiheuttaneet lievää sekaannusta Liettuan hallituksessa. Aiemminkin sovinnollisia kommentteja esittäneen pääministeri Butkevičiuksen Vilnan yhteyden myöhäisempää toteuttamista puoltaneet lausunnot on tyrmätty Liettuan liikenneministeriössä. Butkevičius vilautteli Kaunas-Vilna -radan rakentamista vasta EU:n seuraavalla budjettikaudella, mutta liikenneministeri Sinkevičius ei pidä tällaista kompromissia Liettuan etujen mukaisena, ja lupasi ottaa asian esille pääministerin kanssa torstaina.

Latvialainen lsm.lv nettisivusto kertoo, että Pavel Telicka olisi Brysselin Rail Baltic -neuvotteluissa ottanut esiin myös Venäjän tilanteen, ja verrannut Baltian maiden asemaa Ukrainaan.

Moskovassa päämajaansa pitävä inform-24.com sivusto on tehnyt vielä pidemmälle meneviä päätelmiä. Heidän arvionsa mukaan Euroopan komission uhkailut Rail Balticin rahoituksen peruuntumisesta johtuisivat siitä, että hankkeeseen korvamerkityt rahat haluttaisiinkin kanavoida Ukrainaan. Kuulostaa science fictionilta…

Sen sijaan Eestin Talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda kiteytti eestiläisten näkemyksen asiasta tyhjentävästi:

Estonia has never opposed linking Vilnius but has considered it necessary that before making the decision, feasibility analysis has to be compiled and second, the European Commission has to confirm that the Vilnius link is, as a part of Rail Baltica, financeable by the EU”.

  • 15.4.2014 Rail Baltic -neuvotteluja jatkettiin maanantaina Brysselissä, ja neuvotteluja on johtanut Euroopan Komission projektikoordinaattori Pavel Telička. Neuvottelujen jälkeen Telička totesi että Rail Balticin jatkaminen Vilnaan olisi vasten EU:n lainsäädäntöä, käytännössä Kaunas-Vilna -rataosuudesta täytyisi tehdä mittava kannattavuusselvitys ennen rahoituspäätöksen tekoa. Teličkan mukaan Baltian maiden yhteisyrityksen toiminta pitäisi saada käyntiin lähi viikkoina, jotta hakemus voitaisiin jättää syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Tässä Teličkan kommentteja:

“We cannot reroute it by Vilnius because in such a situation we would be breaching the legislation. The legislation was approved by the legislative bodies of the EU with the participation of Lithuania. So to some extent it is difficult, at least for the Commission, to understand why this position was taken by Lithuania only after the legislation was enacted.”

Liettuaa neuvotteluissa edustava Arenijus Jackus ei ole edes ymmärtävinään ongelmaa:

“The European Commission explained that the wish to include the capital is illegitimate as under the existing financial perspective and adopted regulations, funding Vilnius would be problematic, we would need to make certain steps to be able to fund Vilnius. We are not even seeking agreement on Vilnius to be necessarily funded under this perspective. We are talking about the three Baltic states seeking agreement on the project that would also include our capital Vilnius.”

Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius toivoi saavansa Euroopan Komissiolta selvityksen niistä lakipykälistä, joita Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttäminen Rail Balticiin rikkoisi. Pääministeri Butkevičius toivoo kuitenkin, että myöhemmin huhtikuussa jatkuvissa Baltian maiden neuvotteluissa löydettäisiin kaikille maille sopiva kompromissi.

Verslo Zinios -lehden artikkeleissa kommentoidaan ongelman taustoja. Euroopan Komissio haluaa pitää kiinni Liettuan edellisen pääministeri Andreas Kubiliuksen hallituksen tekemistä Rail Baltic –sopimuksista. Sen sijaan Rail Balticia jarruttava Liettuan liikenneministeriö vetoaa viime syyskuun Rail Baltic -neuvotteluissa pöytäkirjan liitteeseen mukaan saamaansa mainintaan Vilnan yhteydestä, ja väittää muiden Baltian maiden siinä yhteydessä sitoutuneen Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen sisällyttämiseen Rail Balticiin.

  • 9.4.2014 Euroopan komission varapääsihteeri Henrik Hololei on patistanut Baltian maita ratkaisemaan Rail Balticia koskevat erimielisyytensä. Siim Kallaksen kabinettipäällikkönävuosina 2004-2013 toiminut Hololei varoitaa, että Euroopan Komission lupaama 85 % rahoitus ja siten koko projektin tulevaisuus ovat nyt vaakalaudalla. Jos Rail Baltic ei edisty, sille varatut rahat käytetään jossain muualla. Hololein mukaan nyt ei ole oikea aika etsiä syyllisiä hankkeen jumiutumiseen, vaan kaikki voimat tulee laittaa Baltian maiden yhteisyrityksen toiminnan käynnistämiseen.

Neuvotteluja jatketaan huhtikuun puolivälissä.

  • 8.4.2014 Rail Baltic -neuvotteluja jatkettiin Vilnassa viime viikolla. Liettuan liikenneministeriötä edustavan Arenijas Jackusin mukaan neuvotteluissa olisi saatu sovittua Puolan ja Kaunasin välisen radan kunnostamisen (ilmeisesti olemassa oleva vanha ratapohja?) sisällyttämisestä Rail Baltic -hankkeeseen, mutta palaamme tähän asiaan vasta sitten jos Latvian tai Eestin edustajat muistavat sopineensa asiasta. Rail Balticin ”virallinen” linjaus Kaunasista Puolan rajalle edellyttää kokonaan uuden radan rakentamista, ja vanhan mutkikkaan radan kunnostaminen on lähtökohtaisesti Liettuan sisäinen projekti.

Liettuan ja Eestin väliset erimielisyydet Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin eivät siis ole ratkenneet. Eesti ehdottaa nyt neuvottelujen jatkamista huhtikuun puolivälissä Brysselissä, jolloin Euroopan Komission edustajat voisivat osallistua neuvotteluun. Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Ricardas Slapsys totesi, että jos asiat eivät edisty seuraavallakaan neuvottelukierroksella, neuvotteluja jatkettaneen poliittisella tasolla. Seuraavan kokouksen pitäminen Brysselissä ja neuvottelujen (mahdollinen) nostaminen pääministeritasolle kuulostavat hyviltä ajatuksilta, nykyisellä miehityksellä neuvottelut ovat junnanneet paikallaan tai suorastaan taantuneet puolen vuoden ajan.

  • 5.4.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius on saanut Puolan pääministeri Donald Tuskilta vakuutuksen, että Rail Balticin rataosuus Varsovasta Trakiszkiin Liettuan rajalla tulee olemaan kunnossa vuoteen 2024 mennessä. Rail Balticiin liittyvässä uutisoinnissa on viime aikoina keskitytty kolmen Baltian maan välisiin neuvotteluihin, mutta on hyvä saada vahvistusta hankkeen etenemisestä sekä Puolan että Liettuan pääministereiltä. Toivottavasti myönteinen henki leviää myös Liettuan liikenneministeriöön.
  • 4.4.2014 Euroopan Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Eestin pääministeri Taavi Rõivas tapasivat eilen Brysselissä. Barroson tiedotteessa kerrottiin, että neuvotteluissa käsiteltiin Ukrainan ja Venäjän tilannetta, ja Barroso painotti myös Euroopan Komission vahvaa tukea Eestin energiapolitiikalle.

”We welcomed the ongoing work regarding the Baltic LNG terminal and the gas pipelineBalticconnector” between Estonia and Finland, which will make a major contribution to energy security of the entire Baltic region.”

Rail Baltic oli myös mukana neuvotteluissa, Barroson kommentti olikin erittäin positiivinen. Kommentista löytyy myös uusi aikaraja neuvotteluille, valmista pitäisi tulla ensi syyskuuhun mennessä:

”On this occasion, we also raised the issue of the Rail Baltic project. It will connect Estonia, Lithuania, Latvia and Poland in a north-south direction. The European Commission supports all the efforts that would lead to an agreement between the participant countries before the first call for project financing in September. Finding a common approach is in the interest of all the partners, of the whole European Union. Interconnections across member States are not only important for the completion of the Single Market, they are also a matter of security.”

Ja samaan aikaan Liettuassa… Rail Baltic ei etene koska Eestin ja Latvian tarjoamat kompromissit eivät kelpaa Liettualle. Euroopan suuntaan integroituminen on laitettu jäihin, ja sen sijaan Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas on keskittynyt neuvotteluihin Mongolian liikenneministeriön kanssa. Tavoitteena on päästä allekirjoittamaan kesäkuun alussa sopimus konttijunaliikenteen avaamisesta linjalla Klaipeda-Moskova-Ulaanbaatar. Liettuan ja Mongolian liikenneministerien välisistä neuvotteluista uutisoitiin jo aiemminkin, mutta 1.4.2014 päivätty uutinen Arijandas Sliupasin ja Amarjargal Gansukhin tapaamisesta tuli alun perin tulkittua väärin.

  • 3.4.2014 Helsingin ja Tallinnan välisen raideliikennetunnelin toteutettavuutta arvioidaan Harjun läänin tilaamassa Talsinkifix-selvityksessä, jonka 100 000 euron budjetista 85 % tulee EU:n Itämeri-ohjelman siemenrahoituksen kautta. Tallinnan ja Helsingin kaupungit ovat myös mukana ohjelmassa. Esitutkimuksessa tehdään yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista, ja selvitellään hankkeen taloudellista kannattavuutta sekä elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Vuoden kuluttua valmistuvan tutkimuksen pohjalta tehdään päätös, onko perusteita jatkaa ja laajentaa tutkimus varsinaiseksi toteutettavuustutkimukseksi.

Tunnelihankkeen vanhojen selvitysten kokoaminen ja jäsentäminen on tietysti hyvä alku, mutta näin kevyen selvityksen pohjalta tuskin pystytään tekemään lopullisia päätöksiä tunnelista. Joka tapauksessa on positiivista, että Rail Balticiin läheisesti liittyvää tunnelihankettakin selvitellään. Myös Pohjois-Suomen Arctic Corridor -hankkeen toteutettavuutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon Helsinki-Tallinna -tunneli, Rovaniemi-Kirkkoniemi -yhteyden kannattavuusnäkymiä arvioitaessa tunnelin rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on kriittinen kysymys.

Baltian maat kokoustavat tällä viikolla Rail Balticin merkeissä, mutta edistystä ei liene odotettavissa. Liettuan liikenneministeriön Rail Baltic -vastaava Arenijus Jackus totesi jo ennen neuvottelujen alkua, että Eestin ja Latvian vastaantulo ei ole riittävä:

Estonia and Latvia agree to Vilnius being made an integral part of Rail Baltica, but they propose to make the final decision later, after carrying out certain studies and analyses. Moreover, Latvia together with Estonia would decide where and how infrastructure in Lithuania would be built. We cannot agree to that.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.