BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

05.02.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta helmikuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————

Tiedotteen mielenkiintoisinta antia oli tarkennettu arvio Liettuan hakeman rahoituksen määrästä:

”In the near future, the European Commission will evaluate the application for the co-funding of the project “Rail Baltica” to be submitted by the February 26, 2015. Lithuania will apply for a total of EUR 365 million of co-funding under the CEF cohesion envelope.”

Tämä tarkoittanee sitä, että Liettua hakee edelleen omissa nimissään 165 miljoonan euron rahoitusta Rail Baltic I -rakennustöiden viimeistelemiseen, mutta RB Railin kautta haettavan rahoituksen määrä on nostettu 200 miljoonaan euroon. Nyt liettualaisilla on vielä kaksi päivää aikaa laatia suunnitelma siitä mitä 200 miljoonalla on tarkoitus tehdä.

Tuore englanninkielinen kommentti ”The Derailed Rail Baltic” löytyy nurkkaresearch -sivustolta.

  • 20.2.2015 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius selvensi eilisessä lehdistötilaisuudessa Rail Baltic -rahoitushakemusten tilannetta. Asiasta ovat uutisoineet Liettuan liikenneministeriö ja uutistoimisto BNS/Delfi.

• Eesti ja Latvia hakevat kaiken rahoituksen RB Rail -yhtiön nimissä, mutta Liettua hakee RB Railin kautta vain 30 miljoonan euron rahoitusta ”for design and construction works”. Lisäksi Liettuan valtion rautatieyhtiö Lietuvos Geležinkeliai hakee 160 miljoonan euron rahoitusta.

• Liettua minimoi RB Railin käytön omissa rahoitushakemuksissaan, koska se haluaa pitää projektiin liittyvät arvonlisäverot itsellään ja koska se haluaa käyttää rahoitusta maa-alueiden lunastamiseen.

• Liettuan liikenneministeriön arvion mukaan rakennustyöt voisivat alkaa vuonna 2019, jolloin ”The joint venture of the three Baltic States, established last autumn, will coordinate the implementation of the project from Kaunas via Vilnius to Riga and Tallinn”.

Liettualla ei siis ole aikomusta rakentaa Kaunasin ja Puolan välille kunnollista ratayhteyttä, ja Kaunasin ja Latvian välille suunniteltu linjaus (from Kaunas via Vilnius to Riga and Tallinn) on myös hämmästyttävä.

  • 19.2.2015 Lietuvos nacionalinis radijas ir televizijan eli LRT:n mukaan Baltian maat olisivat hakemassa yhteensä noin 620 miljoonan euron rahoitusta Rail Balticin suunnittelua varten. Kokonaissumma täsmää eilisiin tietoihin, mutta uutisen mukaan Eesti ja Latvia hakisivat kaiken rahoituksen RB Railin kautta ja hakemus olisi jo toimitettu Connecting Europe Facilitylle. Jos tämä tieto pitää paikkansa, Eesti ja Latvia olisivat etenemässä Rail Baltic 2 -projektissa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta Liettuan hakemasta rahoituksesta vain 20-30 miljoona euroa olisi menossa Rail Baltic 2 -radan suunnitteluun. On mielenkiintoista nähdä kuinka Brysselissä suhtaudutaan näihin hakemuksiin.
  • 18.2.2015 Kaikki kolme Baltian maata ovat nyt saaneet päätettyä ensi viikolla sulkeutuvalla rahoituskierroksella haettavien Rail Baltic -rahoitushakemustensa suuruuden. Eesti tiedotti 191 miljoonan euron hakemuksestaan jo 7.2.2015, ja nyt Latvia on ilmoittanut hakevansa 240 miljoonan euron rahoitusta ja Liettua 165 miljoonaa euroa. Lisäksi Liettua ilmoitti 20-30 miljoonan euron osuudesta RB Railin kautta haettavasta rahoituksesta. RB Railin hakemuksen kokonaissuuruutta ei ole tiedotettu, mutta asia lienee Liettuan ja Latvian liikenneministerien huomisen tapaamisen agendalla.

Alkuperäinen suunnitelma oli että uskottavuuden lisäämiseksi Baltian maat tekisivät vain yhden yhteisen rahoitushakemuksen Latviaan rekisteröidyn RB Rail -yhtiön nimissä, mutta tästä suunnitelmasta on jouduttu luopumaan. RB Railin pitäisi hoitaa hankkeen koordinointia, mutta näillä näkymin Baltian maat hoitavat projektia itsenäisesti.

Yhteistyön esteenä on taas kerran Liettua, jonka liikenneministeri Rimantas Sinkevičius perustelee maiden erillisiä hakemuksia kansallisella edulla. Latviaan perustetun yhteisyrityksen kautta jaetut urakat kerryttäisivät arvonlisäveroa Latviaan, ja Liettua haluaa pitää verot itsellään. Lisäksi liikenneministeri tietää jo ennen tarjouskilpailujen julkistamista, että Liettuan Rautatiet tulee voittamaan suurimman osan urakoista:

”If all money went through the joint venture, it would benefit Latvia since the company is established in Riga and VAT in that case would be collected by Latvia. On the other hand, we think that the bulk of works will be carried out through Lietuvos Geležinkeliai and VAT should be collected by our country.” (source: Delfi by The Lithuania Tribune)

Liettualla on aikomus käyttää nyt hakemansa 165 miljoonaa euroa vanhan Rail Baltic I -ratayhteyden kunnostamiseen ja sähköistämiseen Kaunasin eteläpuolella sekä maa-alueiden hankintaan yleisiin tarkoituksiin (”construction of a rail section between Rokai and Palemonas, for the acquisition of land for public purposes as well as for partial electrification of the section”). Eesti ja Latvia sekä RB Rail ovat keskittymässä uuden Rail Baltic II -radan suunnitteluun, mutta Liettua haluaisi käyttää näitä varoja muihin projekteihin.

  • 16.2.2015 Latvialainen Dienas Bizness -talouslehti julkaisi brittiläistä kauppavaltuuskuntaa johtaneen ministeri Ian Livingstonen haastatelun. Kysymykseen Liettuan roolista Rail Balticissa (latvialaisen haastattelijan mukaan Liettua on Rail Balticin ”heikoin lenkki”) Livingstone toteaa että Liettuan ja Rail Balticin välinen suhde on tällä hetkellä kiistanalainen, mutta britit auttaisivat mielellään kaikkia kolmea Baltian maata löytämään ratkaisun myös rahoitushakemukseen liittyviin ongelmiin.

Rail Baltic -rahoitushakemus pitää jättää Euroopan Komissiolle viimeistään 26.2.2015.

  • 7.2.2015 Eestin hallitus valtuutti maan liikenneasioista vastaavan Majandus- ja kommunikatsiooniminsteeriumin allekirjoittamaan Euroopan Komission Connecting Europe Facilitylle osoitettavan 191 miljoonan euron rahoitushakemuksen. Rahoitusta on tarkoitus käyttää Rail Balticin hyöty/kustannus -analyysin toteuttamiseen sekä radan alle jäävien maa-alueiden lunastamiseen.

Alkuperäinen tavoite on ollut että Baltian maat jättäisivät vain yhden yhteisen rahoitushakemuksen Connecting Europe Facilitylle, mutta nyt näyttää siltä että kaikki Baltian maat tekisivät oman hakemuksensa ja RB Rail vielä neljännen. Asiasta on erilaisia tulkintoja Eestin mediassa:

Eestin hallituksen tiedote 5.2.2015 klo 18.58 kertoo näin: ”According to the Prime Minister, it is important that the financing request is submitted by the joint venture of the three countries. ”´In doing so, the parties provide a clear message that our aim is to establish Rail Baltic as a joint project´.”

Sen sijaan Baltic Course uutisoi 6.2.2015 (lähteenä LETA/Postimees Online) näin: ”The Prime Minister said it is important that financing applications were submitted by Estonia, Latvia and Lithuania separately, as well as by the three countries’ joint venture. ´This way all the parties send a clear message that our goal is to build Rail Baltica as a common project´.”

Latvian rahoitushakemuksen tilanteesta ei ole uutisoitu mitään, mutta Liettuassa on ankaran loppukirin paikka ennen 26.2.2015 olevaa dead linea. Liettuan liikenneministeriön Arenijus Jackus kertoo että RB Railin nimissä esitettävä Baltian maiden yhteinen hakemus on viimeistelyä vaille valmis, ja Liettuan oman hakemuksen pitäisi valmistua ensi viikon alkupäivinä ehtiäkseen maan hallituksen käsiteltäväksi seuraavalla viikolla. Jackusin mukaan Liettua olisi hakemassa rahoitusta suurin piirtein saman määrän kuin Eesti eli noin 191 miljoonaa euroa.

  • 5.2.2015 Rail Baltic Estonia OÜ:n toimitusjohtaja Indrek Orav on tänään vastannut kansalaisten kysymyksiin Rail Balticista. Kysymykset ja vastaukset ovat nähtävillä logistikauudised.ee -sivustolla. Tässä muutamia poimintoja Oravin vastauksista:

• RB Rail laatii Rail Balticin liiketoimintasuunnitelman lähi kuukausien aikana. Työtä riittää, mutta Indrek Oravin mukaan Eestin, Latvian ja Liettuan näkemykset mm. Rail Balticin hallinnosta, rahoituksesta, rakentamisprosessista ja markkinoinnista ovat lähestyneet toisiaan.

• Rail Balticin hyöty/kustannus -analyysin odotetaan valmistuvan syksyllä 2016.

• Suomen lisäksi myös Puola on kutsuttu mukaan projektiin, mutta Indrek Orav ei halunnut ennakoida olisivatko Suomi ja Puola tulossa mukaan osakkaiksi vai pelkästään tarkkailijoiksi.

• Yhteistyö Rail Balticin ja Eestin Rautateiden välillä sujuu Indrek Oravin mukaan erinomaisesti.

• Kysymykseen Kirkkoniemi-Varsova -yhteyden potentiaalista Indrek Orav vastaa varovaisesti. Oravin mukaan Koillisväylän aukeaminen voisi luoda liikenneväylän Pohjois-Norjasta Suomen ja Baltian kautta etelään, mutta tämä olisi erittäin pitkän aikavälin visio. Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin mahdollisuutta ei nostettu esiin tässä yhteydessä.

• Kysymykseen paikallisten yritysten mahdollisuuksista päästä mukaan Rail Baltic -urakoiden toteuttamiseen Indrek Orav toteaa, että eestiläiset yritykset ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa Rail Balticia kohtaan. Baltian ulkopuolelta mainitaan erityisesti Englannin ja Kiinan suunnasta osoitettu aktiivisuus.

Baltic Assemblyn Committee on Economics, Energy and Innovations kokoontui viime viikolla Vilnassa. Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius totesi olevansa tyytyväinen Rail Balticin edistymiseen, ja arvioi että vuonna 2040 Rail Baltic kuljettaisi 25 000 ihmistä ja 15,8 miljoonaa tonnia rahtia vuorokaudessa. Uutistoimisto BNS:n mukaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen vaatima lisärahoitus aiheuttaisi kuitenkin edelleen eripuraa Baltian maiden välillä, ja Sinkevičius totesikin että myönteisen rahoituspäätöksen saaminen vaatiikin vielä ”ponnisteluja, edunvalvontaa ja oikeudellisia toimia”.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

02.02.2014

Rail Baltic -seuranta helmikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä vuoden 2013 Rail Baltic -uutisista on täällä, ja tammikuun 2014 kooste on täällä. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 28.2.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on Latvian radiolle antamassaan haastattelussa todennut, että Rail Balticin vaatimien maa-alueiden hankkimista varten tarvitaan erillinen lainsäädäntö. Rail Balticia varten tarvittavia maa-alueita omistavat Latviassa sekä yksityiset maanomistajat että Latvian Rautatiet, ja neuvottelut maa-alueiden hankinnasta esimerkiksi valtateiden rakentamista varten ovat Latviassa usein erittäin aikavieviä prosesseja.

Baltic Course -nettijulkaisun jutussa kerrottiin myös taustatietona, että Rail Balticin rahoitushakemus Euroopan Komissiolle jätettäisiin vasta vuonna 2015, jolloin rakennustyöt pääsisivät alkamaan vuonna 2016. Eestin edustajat ovat pitäneet rahoitushakemuksen takarajana kuluvan vuoden toukokuuta, mutta Latvia näyttäisi olevan aikataulujen suhteen Liettuan linjoilla.

  • 27.2.2014  Baltic Course –nettijulkaisun eilinen uutinen on otsikoitu näyttävästi: Baltic States reached an agreement: Vilnius will be part of Rail Baltica. Valitettavasti uutisesta ei löydy mitään uutta, kyseessä on vain Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen tuore tulkinta viime viikolla Vilnassa pidettyjen Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelujen tuloksesta. Sinkeviciuksen optimismi perustuu siihen, että tällä kertaa neuvotteluissa todellakin käytiin keskusteluja (myös) siitä kuinka Vilnan yhteys mahdollisesti voitaisiin käytännössä ottaa mukaan Rail Balticiin. Pääministeritason neuvotteluja jatketaan ensi viikolla Tallinnassa, ja Sinkevicius uskoo että Latvian uuden pääministerin tuella neuvotteluissa päästään suotuisaan lopputulokseen. Eestin tai Latvian edustajat eivät ole toistaiseksi kommentoineet viime viikon tapaamista, toivottavasti Virossa tekeillä oleva pääministerin vaihdos ei häiritse ensi viikon neuvotteluja.

Samaan aikaan Eestissä suunnitellaan Tarton ja Riikan välisen rautatieyhteyden avaamista. Rail Balticin linjaus kulkee Pärnun kautta, ja Rail Balticista sivuun jäävän Tarton suunnalla nähdään, että Etelä-Eestin kehityksen kannalta olisi tarpeen saada paremmat yhteydet Riikaan.

  • 22.2.2014 Liettuan liikenneministeriön ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on raportoinut Verslo Zinios -lehden mukaan, että perjantaina Vilnassa päättyneissä neuvotteluissa muut Baltian maat eivät vastustaneet Kaunas – Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Baltic -projektiin. Liettualaisen tulkinnan mukaan neuvottelut ovat nyt edenneet niin hyvin, että Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen osakassopimus allekirjoitettaneen tulevien kuukausien aikana. Kunhan vaan ensin saadaan selvitettyä Kaunas – Vilna -yhteyden rakentamisen kustannukset ja tekninen totutus, ja tehdään selvityksen pohjalta kaikille osapuolille sopiva kompromissiehdotus.

The Lithuania Tribunen mukaan Arenijas Jackus on todennut että ”this is still rough wording, but it seems that the very fact that Vilnius is part of the route has been agreed on”, ja Eestin Rasmus Ruudan mukaan “the three countries have arrived at a consensus on most of the technical issues”. Neuvottelut jatkuvat maaliskuun alussa Tallinnassa.

Rail Baltic yhdistäisi Itämeren rannalla sijaitsevia Euroopan Unionin jäsenvaltioita joskus tulevaisuudessa, mutta Baltian maiden akuutit raideliikennehaasteet liittyvät poikittaisliikenteeseen. Eestin, Latvian ja Liettuan rautatieyhtiöt ovat riippuvaisia Venäjän liikenteestä, ja raideliikenteen ongelmia yritetään ratkoa usealla eri foorumilla. Eesti Raudtee ilmoitti allekirjoittaneensa eilen Tallinnassa muiden Baltian maiden kanssa yhteistyösopimuksen CIS Railways Councilin ja Georgian rautateiden kanssa. Eestiläisten tavoitteena on panostaa Narvan sijasta Etelä-Eestissä sijaitsevan Koidulan rajanylityspaikan liikenteeseen, ja saada sitä kautta lisättyä Venäjän liikennettä.  Samaan aikaan Liettuan Rautatiet neuvotteli Moskovassa Kaliningradin liikenteen hinnoista.

  • 20.2.2014 Liettuan johtava talouslehti Verslo Zinios raportoi, että Rail Baltic -neuvotteluja jatketaan tänään ja huomenna Vilnassa. Neuvotteluissa haetaan ratkaisua Kaunasin ja Vilnan välisen yhteyden rakentamiseen: Pitäisikö se sisällyttää Rail Balticiin vai pitäisikö Liettuan neuvotella siitä erikseen EU:n kanssa.

Verslo Zinoksen yhteenveto tilanteesta on selkeä. Liettua vaatii Kaunas – Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Balticiin, Eestin mielestä Liettuan pitäisi hoitaa asia itse, ja Latvia periaatteessa tavallaan ymmärtää Liettuan näkökannan mutta on myös valmis kompromissiratkaisuihin.

Tilannetulkinta pohjoisesta: Verslo Zinios eli ”Liettuan Kauppalehti” kirjoittaa, että Kaunas – Vilna -yhteyden rahoituksen ja toteutuksen irrottaminen Liettuan ja EU:n väliseksi erilliseksi projektiksi on varteenotettava vaihtoehto. Muiden Rail Balticissa mukana olevien maiden kannattaisi tarttua tähän. Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys voitaisiin nimetä Rail Baltic 3:ksi, ja muut maat voisivat luvata 100 % tuen tällä Liettuan ja EU:n väliselle hankkeelle.

  • 15.2.2014 Latvian pääministeri Laimdota Straujuma on tehnyt ensimmäisen valtiovierailunsa Liettuaan, ja tapaamisessa Liettuan pääministeri Algirdas Butkeviciuksen kanssa keskusteltiin luonnollisesti myös Rail Balticista. Liettuan median mukaan Latvian pääministeri Straujuma ymmärtää Liettuan halun liittää Vilna Rail Balticiin, ja että olisi tärkeää saada valmisteltua projekti rahoituksenhakua varten vuoteen 2016 mennessä.

Conclusion: Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas ja Eestin pääministeri Andrus Ansip haluaisivat laittaa Rail Balticin rahoitushakemuksen liikkeelle ensi toukokuussa, mutta liettualaiset puhuvat nyt vuodesta 2016. Tällä hetkellä näyttää siltä että Liettua määrää Rail Balticin etenemisen tahdin.

  • 14.2.2014 Baltic Railway Council eli Baltian Rautatieneuvosto aloitti toimintansa viime viikolla Pietarissa pidetyssä kokouksessa. Neuvoston toiminnan tavoitteena on vahvistaa Baltian maiden rautateiden alueellista yhteistyötä ja parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä.

Perustamiskokouksessa olivat edustettuina Baltian maiden rautatieyhtiöiden lisäksi Pietarin alueen Lokakuun rautatiet ja Kaliningradin rautatiet Venäjältä, Valkovenäjän rautatieyhtiö sekä Suomen VR Group. Neuvoston puheenjohtajaksi valittiin Lokakuun Rautateiden johtaja Viktor Stepov.

Baltic Railway Councilin jäseniksi liittyivät lopulta Baltian maista vain Eestin ja Latvian rautatieyhtiöt, Liettua rautatieyhtiö päätti jostain syystä jättäytyä tarkkailijajäseneksi (”preferred to have the observer status”). Liettuan puuttumisesta huolimatta Venäjän, Valkovenäjän ja Suomen rautatieyhtiöt ovat kuitenkin mukana edistämässä Baltian rautatieliikennettä.

Rail Baltic on suunniteltu toteutettavaksi eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä, ja nyt toimintansa aloittaneessa Baltic Railway Councilissa asioita katsottaneen lähtökohtaisesti 1520 mm raideverkoston näkökulmasta. Nähtäväksi jää ottaako neuvosto ollenkaan kantaa Rail Balticiin, todennäköisesti eurooppalaisella raideleveydellä toteutettavat ratayhteydet eivät ole neuvoston asialistalla kovin korkealla. Toimintaansa vasta käynnistelevän neuvoston toiminnasta ei ole vielä tiedotettu kovin laajasti, yksityiskohtaisinta tietoa Baltic Railway Councilista on jakanut Valkovenäjän rautatiet.

  • 14.2.2014 Liettuan liikenneministeriön ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on todennut Eestin TV:lle antamassaan lausunnossa, että Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys voitaisiin toteuttaa myöhemmässä vaiheessa. Jackusin mukaan ensimmäiseksi täytyisi perustaa Baltian maiden yhteisyritys, ja sen jälkeen tehdä projektisuunnitelma, johon sisältyisi useassa vaiheessa toteutettava rakennussuunnitelma.
    Vaikka Eesti Rahvusringhäälingin (eli Eestin Yleisradion) uutisen otsikointi ja sävy antaa odottaa enemmänkin, käytännössä Liettua haluaa siis edelleen sisällyttää Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen Rail Balticiin. Tästä taas seuraisi koko Rail Baltic -paketin avaaminen ja uusien suunnitelmien teko, mikä viivästyttäisi projektia niin paljon että EU:n rahoitussitoumukset mitätöityisivät aikarajojen mennessä umpeen.
    Eesti Rahvusringhääling nostaa uutisessaan esiin myös AECOMin tekemän Rail Baltic feasibility studyn:

A recent viability study by AECOM found that extending the Rail Baltic line from its initial plan to include Vilnius would not make economic sense.

Head of the company’s Baltic office, Arnis Kakulis, said that a high-speed rail-link between Kaunas, which is on the planned Rail Baltic route, and Vilnius already exists.

Kuten Arnis Kakulis toteaa, Kaunasin ja Vilnan välinen (1520 mm) raideliikenneyhteys on tälläkin hetkellä Liettuan parhaassa kunnossa raideyhteys: Lithuanian Rail Network

  • 12.2.2014 Rail Baltic -rintamalla on ollut hiljaista, mutta Liettuan pääministeri Algirdas Butkeviciuksen eiliset kommentit kertovat paljon Liettuan liikennepoliittisista prioriteeteista. Butkevicius toteaa Liettuan Radiolle antamassaan haastattelussa, että maaliikenneyhteydet Liettuan ja Kaliningradin välillä toimivat hyvin. Mahdolliset häiriöt johtuvat ainoastaan rakennustöistä. Butkeviciuksen mukaan Liettuan tavoite on selkeä:

    ”Our goal is that as much as possible cargo would move through the territory of Lithuania to Kaliningrad region and as much as possible cargo would be carried to the Port of Klaipeda.”

    Venäjän ja Liettuan liikenneministeriöiden asiantuntijat neuvottelevat Kaliningradin suunnan liikenneinfrastruktuurin tilasta ja tariffeista 27-28. helmikuuta pidettävissä neuvotteluissa. Rail Baltic ei ilmeisesti ole näiden neuvotteluiden asialistalla.

    Venäjän ja Liettuan välejä hiertävät edelleen neuvottelut kaasun hinnasta. Liettua on hakenut Tukholman kauppakamarin välimiesoikeuden kautta Gazpromilta noin 2 miljardin dollarin korvausta kaasusta maksamastaan ylihinnasta, johon Venäjä vastasi kieltämällä Liettuan meijerituotteiden viennin Venäjälle kolmen kuukauden ajaksi. Liettuan pääministeri Butkevicius tapasi viime viikolla Sochissa Gazpromin pääjohtaja Alexey Millerin, ja Butkevicius odottaa tapaamisen rohkaisemana Gazpromilta reilua tarjousta. Jos tarjous olisi riittävän hyvä, Liettua saattaisi luopua Tukholman välimiesoikeudelle esittämästään korvausvaatimuksesta.

Tilannetulkinta pohjoisesta näkökulmasta: Kovaa peliä Baltiassa. Liettuan harrastama Rail Balticin jarruttaminen ärsyttää muita projektin osapuolia, mutta Liettuan geopoliittinen ja reaalipoliittinen asema on kieltämättä erittäin hankala.

  • 7.2.2014 Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas kommentoi eilen Rail Balticia lehdistötilaisuudessa Liettuassa. Kommenteissa ei ollut mitään yllättävää, Šliupas esitti tällaisia näkemyksiä:

•   Mitä tulee Rail Balticin toteuttamissuunnitelman valmisteluun, ympäristövaikutusten arvioimisen valmisteluun, muiden dokumenttien valmisteluun ja yhteisyrityksen perustamiseen, Liettua on useita askelia (muita Baltian maita?) edellä.
•   Toivottavasti projekti (Rail Baltic yhteisyrityksen perustaminen ja rahoituksen hakeminen?) saadaan valmiiksi vuonna 2015, jolloin Liettuan asema on entistä vahvempi, ja Liettualla on entistä parempi mahdollisuus nousta Baltian ja koko Itä-Euroopan johtavaksi logistiseksi keskukseksi.
•   Maanantaina Tallinnassa pidetyssä pääministerikokouksessa kävi ilmi, että Lietuvos Geležinkeliai (Liettuan valtion rautatieyhtiö) ei aio tehdä mitään myönnytyksiä (Kaunas-Vilna -yhteyden suhteen?), ja pyrkii hankkimaan Liettuan infrastruktuurille maksimaalisen hyödyn.

  • 5.2.2014  Baltian maiden pääministerien maanantaina pitämää kokousta on uutisoitu pitkin Baltiaa, ja tulkinnat kokouksen annista ovat vaihtelevia:

•   Eestin pääministeri Andrus Ansipin mielestä Liettuan pitäisi itse hoitaa Kaunas-Vilna -yhteyteen liittyvät neuvottelut Euroopan komission kanssa. Ansip arvioi, että yhteisyritys on saatava toimintaan helmikuun loppuun mennessä, jotta rahoitushakemus Euroopan komissiolle voitaisiin jättää toukokuun aikana.  Pääministeri Ansipin tiedottaja Aare Jarvanasin mukaan Liettuan pääministeri olisi neuvotteluissa luvannut, että Liettua voisi itse vastata Vilnan yhteyden toteutettavuustutkimuksen kustannuksista.
•   Latvian liikenneministeri Anrijs Matissin mukaan Vilnan yhteys on ainoa jäljellä oleva ongelma Rail Balticin tiellä, ja sen selvittämisen takia Baltian maiden yhteisyrityksen perustaminen on lykkääntynyt tammikuulta maaliskuulle. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että Liettuan rautateiden viime viikolla esittämän näkemyksen mukaan Riikassa oltaisiin valmiita yhteisyrityksen perustamiseen huhtikuussa.
•   Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on Tallinnan pääministeritapaamisen jälkeisissä kommenteissaan kääntynyt lähemmäs Liettuan liikenneministeriön ja rautatieyhtiön linjaa. Butkevičius haluaisi nyt selvittää koko hankkeen tarpeellisuuden uudestaan

“Knowing that the European Parliament discusses spending cuts every year, this project does not seem as simple and easy as some try to make it sound. Very serious arguments will have to be provided to prove that it is very important, for example, for passenger and goods transportation. Then it will have to be proven what the operating costs will be once it is launched. This is a project that requires very serious arguments to defend it”

ja ilman erillistä tutkimustakin Butkevičius ymmärtää, että

“Vilnius’ inclusion will put us in a stronger position to defend the project, because 40 per cent of Lithuania’s national product is generated here and much trade is going on here. There are intermodal terminals and passenger numbers are much higher”.

Yhteenveto: Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustaminen voisi mahdollisesti olla mahdollista helmikuussa, maaliskuussa tai huhtikuussa, jokaisella Baltian maalla on oma näkemyksensä.  Rahoitushakemuksen takaraja on ainakin Eestin mielestä joka tapauksessa toukokuu, siitä myöhästyminen (hyvässä tapauksessa vain) viivästyttäisi hankketta tai (huonommassa vaihtoehdossa) vaarantaisi koko projektin toteutumisen.

  • 4.2.2014 Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on tarkentanut Liettuan liikenneministeriön kantaa Rail Balticiin Verslo žinios -lehdelle antamassaan haastattelussa. Šliupasin mukaan Eestin pääministeri Andrus Ansipin kommentti, jonka mukaan Kaunasin ja Vilnan välisen ratayhteyden toteuttamisen yksityiskohdat olisivat Liettuan ja Euroopan komission välinen asia, oli irrotettu asiayhteydestä. Šliupasin näkemyksen mukaan tilanne on nyt tällainen:

•    Pääministerit ovat sopineet, että “Rail Baltica has to be developed and that the joint venture has to start operating, with Vilnius being included”.
•    Myöhemmässä vaiheessa, kun kaikki vaihtoehdot Vilnan kytkemiseksi Rail Balticiin on analysoitu ja optimaalinen ratkaisu löydetty, asiasta neuvotellaan tarvittaessa Euroopan komission kanssa. Näiden neuvottelujen osapuolena tulee olla Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyritys eikä Liettuan tasavalta.

Tilannetulkinta pohjoisesta näkökulmasta: Maanantain neuvottelujen lopputulos näyttää olevan, että Eestillä ja Liettualla on erilainen näkemys siitä mistä kaikista asioista jätettiin konkreettiset päätökset tekemättä.

  • 3.2.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiuksen tiedottaja Evelina Butkutė-Lazdauskienė ilmoitti kolmen Baltian maan pääministerien todenneen, että ”the issue of Vilnius is not an obstacle for further implementation of this project”. Liettuan pääministeri oli vakuuttanut, että Liettua haluaa toteuttaa Rail Balticin eikä projektin tiellä ole enää polittisia esteitä. Jäljellä olevat tekniset ongelmat pystytään sopimaan, jonka jälkeen Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys voisi aloittaa toimintansa.

Liettuan pääministerin tiedottajan ympäripyöreä kommentti jättää auki perimmäisen kysymyksen. Tarkoittaako Vilnan yhteyden poistuminen poliittisten ongelmien listalta sitä, että Liettua on valmis kompromissiin omissa vaatimuksissaan, vai ovatko Eesti ja Latvia luvanneet tehdä myönnytyksiä? Vai oliko kyseessä vain sanahelinä?

Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on selvittänyt Liettuan näkökantoja Postimees-lehdelle. Hänen mukaansa Liettua on aina kannattanut Rail Balticin rakentamista, koska se lähentää Baltian maita toisiinsa, vahvistaa ystävyyttä sekä tukee turismia ja teollisuutta. Kyse ei ole koskaan ollut Rail Balticin rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä, vaan pelkästään muutamien yksityiskohtien tarkistamisesta. Šliupas myöntää, että Liettua olisi voinut kommunikoida vaatimuksensa Vilnan sisällyttämisestä Rail Balticiin selkeämmin, mutta kaikkien pitäisi ymmärtää että Vilnan jättäminen pois Rail Balticista olisi sama asia kuin Rail Balticin päättäminen Eestissä Tallinnan sijasta Rakvereen.

Eestin hallituksen tiedotteessa keskityttiin Eestin ja Latvian välisiin hyviin suhteisiin ja maiden pääministerien väliseen ensimmäiseen tapaamiseen. Rail Baltic kuitattiin maininnalla, että siitäkin keskusteltiin.

  • 2.2.2014 Liettuan liikenneministeriön kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on kommentoinut Rail Baltic -neuvottelujen tilannetta perjantaina Tallinnassa. Jackusin kommentteja:
    •    Liettuan liikenneministeri on lähettänyt Latvialle ja Eestille kompromissiehdotuksen Rail Baltic -neuvotteluissa auki olevista asioista. Liettuan liikenneministeriö ei kuitenkaan ole valmis minkäänlaisiin kompromisseihin Vilnan yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticin budjettiin, tosin (alla oleva) englanninkielinen teksti on kohtuullisen vaikeasti tulkittava.

    Transport Minister yesterday sent compromise proposals to Latvia and Estonia on various issues, including Vilnius, a provision that the European Union’s funds cannot be used for other public infrastructure, etc… As far as Vilnius is concerned, the letter says that there cannot be any compromise on this issue, that the route cannot exclude Vilnius”.

    •    Jos Baltian maiden pääministerit pääsisivät maanantain tapaamisessa yhteisymmärrykseen Vilnan kysymyksessä (tämä tarkoittanee suostumista Liettuan liikenneministeriön asettamiin ehtoihin), Jackusin mukaan olisi mahdollista luoda raamit seuraaville neuvotteluille, tai parhaassa tapauksessa we could in fact even possibly reach an agreement.
    •    Jackus painotti että Liettuan kanta Vilnan kysymyksessä ei ole muuttunut, mutta kaikista pienemmistä auki olevista asioista on joko päästy yksimielisyyteen tai on ainakin sovittu että niistä voidaan sopia jatkoneuvottelujen aikana.

Kompromissiajatus pohjoisesta näkökulmasta: Eesti, Latvia, Puola ja Suomi voisivat ehdottaa Liettuan pääministerille sopimusta, jonka mukaan:

  1. Eesti, Latvia, Puola ja Suomi  sitoutuvat kannattamaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamista erillisenä EU-projektina
  2. Liettua suostuu Rail Balticin toteuttamiseen alkuperäisen (Kaunasin kautta linjatun) suunnitelman mukaisesti ja Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta käynnistetään välittämästi

©BaltiRail, Esa Nurkka

10.01.2014

Rail Baltic -seuranta tammikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia vuoden 2014 alusta lähtien, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä viime vuoden Rail Baltic -uutisista löytyy täältä, ja laajempi selvitys löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 31.1.2014 Liettuan rautateiden perustaman Rail Baltic -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys hämmästelee Eestistä tulevia syytöksiä, joiden mukaan Liettua jarruttaisi tarkoituksellisesti Rail Baltic -hankeen etenemistä. Delfi Lithiuania -lehdelle antamassaan haastattelussa Budrys esittää mm. tällaisia kommentteja:
    •    Liettua ei jarruta Rail Baltic -hanketta, vaan on hankkeen valmistelussa viisi askelta edellä muita Baltian maita
    •    Eestiläisten kiireen taustalla ovat mahdollisesti Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallasilta tulevat paineet
    •    Rail Balticille suunniteltu 240 km/h huippunopeutta pitäisi jarruttaa paremmin tavaraliikenteen tarpeille sopivaksi
    •    Rail Balticin valmistelu Latviassa on ollut hidasta hallituksen vaihdoksen takia, mutta nyt uusi hallitus on aloittanut työt ja Riiassa voitaisiin perustaa Rail Baltic -yritys ensi huhtikuussa
    •    Puolan parlamentti hyväksyi viime vuonna päätöslauselman, jossa kehotetaan selvittämään Vilnan sisällyttämistä Rail Balticiin
    •    Budrys ihmettelee, ettei Aecomin tekemässä Rail Baltic feasibility studyssa (jonka pohjalta Rail Balticia koskevat päätökset on käytännössä tehty) käsitelty ollenkaan Rail Balticin linjaamista Vilnan kautta
    •    Budrys ei halua kommentoida väitteitä, joiden mukaan Liettuan rautatiet jarruttaisi Rail Balticia
  • 29.1.2014  Kolmen Baltian maan ja Puolan pääministerit tapaavat ensi viikon alussa Tallinnassa epävirallisesti, asialistalla ovat the Rail Baltic project, the cross-border introduction of digital signatures, and the EU climate and energy package. Pääministerit pitävät lehdistötilaisuuden maanantaina 3.2.2014 klo 14.00 Eestin aikaa.Liettuan valtion rautatieyhtiön perustaman Rail Baltic -tytäryhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys toteaa, että Liettua olisi valmis Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiseen vaikka huomenna. Budrys kuitenkin painottaa, että jos kaikista yhteisyritykseen liittyvistä asioista (käytännössä Kaunas-Vilna yhteyden toteuttamisesta) päästäisiin yhteisymmärrykseen, niin parhaassa tapauksessa yhteisyritys voitaisiin ehkä saada perustettua ”jo” huhtikuussa.Oman värinsä Liettuan sisäpoliittiseen vääntöön Rail Balticista tuo Liettuan valtion halu siirtyä euron käyttöön jo vuonna 2015. Eestissä otettiin euro käyttöön vuonna 2011, ja Latvia siirtyi euroaikaan kuluvan vuoden alussa.Eestissä on tutkittu Rail Balticin linjausten vaikutuksia luontoon. Rail Balticin Eestin osuudella arvioidaan tarvittavan 20-30 alikulkua (”ecoduct”) villieläinten kulkureittien turvaamiseksi. Rataa varten varataan 66 metriä leveä maa-alue jonka ympärille rakennetaan 2,5 metriä korkeat aidat, ja Eestin Valtiovarainministeriön mukaan 5 % Rail Baltic -hankkeen Eestin budjetista eli 50 miljoonaa euroa on varattu alikulkujen rakentamista varten.
  • 25.1.2014 Professori Ramūnas Palšaitis Vilnan Teknillisestä Korkeakoulusta ja tohtori Vladas Gaidelis Kaunasin Teknillisestä Korkeakoulustasta ovat kommentoineet Rail Balticin tilannetta Delfi.lt -nettisivustolle. Tässä akateemikoiden mietteitä.
    Professori Palšaitis, Vilnan Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Balticista riiteleminen ja hankkeen viivästyminen on ennen kaikkea Venäjän intresseissä.
    •    Liettuan tulisi keskittyä hankkeen toteuttamisen aiemmin sovitun suunnitelman mukaisesti.
    •    Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys on myös syytä pistää kuntoon, mutta se voidaan toteuttaa erillisenä projektina.
    •    Suunnitelmat ovat valmiina ja rahoituskin on järjestetty, mutta eräät tahot ajavat omia, tai Venäjän intressejä.
    •    Palšaitis muistuttaa että strategiset hankkeet etenevät Liettuassa aina nihkeästi. Ydinvoimala-projekti kaatui ja nestekaasuterminaali-hanketta jarrutetaan niin paljon että Liettuan liuskekaasu -tuotantoa ei saada käynnistettyä.
    •    Palšaitisin näkemys tiivistettynä: “From my point of view, everything is done to spread anger and confusion between the Baltic States aiming for the decision not to sign agreements. It is obvious who is interested in that – the Russians”.
    Tohtori Gaidelis, Kaunasin Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Baltic on strategisesti tärkeä hanke. Gaidelis vertaa sitä hitaasti etenevään Liettuan nestekaasuterminaali -hankkeeseen, jonka toteuttaminen aiheuttaisi Venäjän Liettualle myymän kaasun hinnalle laskupaineita. Viime vuoden lopulla Venäjä asetti (reaktiona Liettuan vaatimuksille tuontikaasun hinnan alentamisesta) Liettuan meijerituotteet tuontikieltoon, ja vaihtoehtoisia vientikanavia meijerituotteille ei huonojen kuljetusyhteyksien takia ollut olemassa.
    •    Rail Baltic tarjoaisi kaikille Baltian maille enemmän vaihtoehtoja ulkomaankaupan hoitamisessa.
    •    Gaidelis toteaa että Liettuan pääkaupunki Vilna olisi kaikesta huolimatta hyvä saada mukaan projektiin.
  • 25.1.2014 Liettuan valtion rautatieyhtiö on rekisteröinyt Liettuan kaupparekisteriin tytäryhtiön nimeltä Rail Baltica Statyba, jonka tarkoitus on edustaa Liettuaa Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksessä. Rail Baltica Statyban johtaja Dainius Budrysin mukaan yhtiön tavoite on valvoa uuden julkisen infrastruktuurin luomista ja puolustaa Liettuan kansallisia intressejä Liettuan lakien mukaisesti. Tavoitteemme on harmonisoida projektin rahoitus niin että kaikki osapuolet olisivat tyytyväsiä. Liettuan parlamentissa Sosialidemokaattista Puoluetta edustava Budrys on kotoisin Klaipedasta, ja viime marraskuussa hänen huolenaiheensa oli Rail Balticin Klaipedan sataman liikennettä mahdollisesti vähentävä vaikutus. Budrys painottaa, että Liettuan maantieteellinen sijainti on ainutlaatuinen, ja se on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa pidettävien Rail Baltic -neuvottelujen onnistuminen tai epäonnistuminen lienee paljolti kiinni siitä kuka/ketkä edustavat Liettuaa neuvotteluissa, ja millä valtuuksilla.

  • 23.1.2014 Eestin pääministeri Andrus Ansip on kyllästynyt talousministeri Juhan Partsin arvaamattomaan toimintaan, ja Eestin hallitus käsittelee tänään 23.1.2014 Partsin jatkoa hallituksessa. Varomattoman Rail Baltic -kommentoinnin lisäksi Juhan Partsin syntilistalla on sooloilu Jan Vapaavuoren kanssa käydyissä LNG-terminaalin sijaintia koskevissa neuvotteluissa, sekä lukuisa joukko Eestin sisäisiin hankkeisiin liittyviä sähläyksiä. Parts itse myöntää tehneensä huonon sanavalinnan kommentoidessaan Liettuan hallituksen toimia Rail Balticissa, mutta muiden syytösten osalta hän toteaa vain tehneensä työtään, jota hän aikoo jatkaa niin kauan kuin hänellä on annettavaa Eestille.

Latvia ei ole juuri osallistunut Eestin ja Liettuan väliseen vääntöön Rail Balticin linjauksesta ja laajuudesta, mutta liettualaisen tulkinnan mukaan Latvia kannattaa Liettuan näkemystä. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite kävi viime viikolla tapaamassa Latvian presidentti Andris Berzinsiä, ja matkalla mukana olleen presidentti Grybauskaiten chief advisor Nerius Udrejasin mukaan neuvotteluissa vallitsi täysi yksimielisyys siitä että ”kaikkien Baltian maiden pääkaupungit pitäisi yhdistää modernilla rautatieverkolla”. Latvia ei ole kommentoinut asiaa, joten emme tiedä käytiinkö keskustelua vain yleisellä tasolla vai puhuttiinko myös Rail Balticin akuutista tilanteesta.

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaiten neuvonantaja Nerius Udrejas toteaa, että Liettuan presidentin kansliassa ollaan Liettuan liikenneministeriön puolella Rail Baltic -asiassa. Liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Vilnan sisällyttäminen Rail Balticiin on ainoa Baltian maiden neuvottelujen jäljellä oleva ratkaistava asia, ja hän toivoo asian ratkeavan kuuden kuukauden kuluessa. Sinkevicius painotti myös, että Liettua ei tule perääntymään vaatimuksestaan, ja muistutti että ”Neither Estonia nor Latvia will be able to join the European railroad network without Lithuania, this is very important to them”.

Liettuan pääministeri  Algirdas Butkevicius tasapainoilee Rail Baltic edistämisen ja sisäpoliittisten paineiden välissä, ja hänen kommenttiensa sävy tuntuu vaihtuvan vähintään kerran viikossa. Puola ja Suomikin nousevat esiin hänen viimeisimmässä Liettuan Radiolle antamassaan kommentissaan:

Lithuanian Prime Minister Algirdas Butkevicius also said in an interview with Lithuanian State Radio on Tuesday that the Rail Baltica section from Kaunas to Vilnius was envisaged in a memorandum that the Baltic countries had signed with Finland. Now agreement must be reached on European Union funding for this railroad section. If it is Lithuania that must pay for construction of this railroad section, or if the EU decides to cover less than 85 percent of the project’s cost, such a project will be unfeasible to Lithuania, he added.

Butkevicius said he hoped that the matter would be discussed at a meeting of the Baltic prime ministers in Tallinn on February 3. The Polish prime minister has also been invited to the meeting.

  • 21.1.2014 Eestin talousministeri Juhan Partsin varomattoman lausunnon aiheuttama diplomaattinen kriisi on rauhoittunut. Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius sopi maanantaina eestiläisen kollegansa Urmas Paetin kanssa, että maat jatkavat neuvotteluja Rail Balticin toteuttamisesta.

Juhan Parts on itse keskustellut Liettuan pääministeri Rimantas Sinkevičiuksen kanssa, ja esittänyt anteeksipyynnön. Sinkevičius hyväksyi anteeksipyynnön ja totesi Rail Baltic -projektin olevan niin tärkeä, ettei sen onnistumista kannata vaarantaa näin pienillä asioilla. Liettualaisten mukaan Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisen tiellä on seitsemän yksittäistä ongelmaa, joista Vilnan yhteyden sisällyttäminen mukaan projektiin on ainoa merkittävä asia.

Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelut jatkuvat maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa, ja ainakin Liettuan pääministeri uskoo että neuvottelut saadaan siellä päätökseen. Tällä hetkellä ilmassa on optimismia, mikä johtunee osittain siitä, että Liettuan liikenneministeriön edustajat eivät ole kommentoineet Rail Balticia yli viikkoon.

Swedbankin Liettuan yksikön pääekonomisti Nerijus Mačiulis on todennut kirjoituksessaan, että Vilnan yhdistämiselle Rail Balticiin ei ole taloudellisia perusteita. Hänen mukaansa siitä voisi olla jopa haittaa aluepolitiikalle, koska kaikkea ei kannata keskittää Vilnaan.

  • 20.1.2014 Wall Street Journalin perjantain artikkeli on herättänyt paljon keskustelua Baltiassa. Liettuan nykyistä hallitusta kritisoinut Eestin talousministeri Juhan Parts pahoitteli WSJ:n toimittajan kanssa käytyyn pitkään puhelinkeskusteluun pohjautuneen lehtiartikkelin vihamielistä sävyä. Parts pyytää anteeksi artikkelin sanavalintaa, ja toivoo että kaikkien Baltian maiden yhteinen Rail Baltic -projekti saadaan etenemään vauhdikkaasti. Eestin pääministeri Andrus Ansip totesi että Partsin käyttämä sana ”jobu” ei tarkoita idioottia eikä hölmöä, vaan oikea käännös englanniksi olisi ollut miedompi ”inept” eli kykenemätön.

WSJ:n artikkelin nettikommenteissa lukijat tarjoavat sanalle ”jobu” käännöksiksi myös englanninkielen sanoja ”bastard” [äpärä] ja ”jerk” [kusipää]. Lukijakommenteissa tuomitaan Partsin toiminta ja sanavalinta, mutta yleinen linja sekä eestiläisten että liettualaisten kommenteissa tuntuu olevan, että huonoista sanavalinnoista huolimatta Parts puhui asiaa. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius odottaa selitystä Eestin suurlähettiläältä.

  • 18.1.2014 Perjantaina Wall Street Journal julkaisi Liis Kängseppin blogikirjoituksen, jossa Eestin talousministeri Juhan Parts ja Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas esittävät näkemyksiään avoimesti. Tosin Juhan Partsin Liettuan nykyisen hallituksen edustajista käyttämä Eestin kielen sana ”jobud” oli käännetty WSJ:ssa alun perin sanaksi ”idiots”, joka myöhemmin pehmennettiin sanaksi ”fools”. Eestin ja Liettuan näkemykset Rail Balticin ongelmien taustasta ovat WSJ:n raportin mukaan tällaiset:
    •    Eesti: Liettuan edellinen hallitus nimenomaan halusi Rail Balticin linjauksen Kaunasin kautta. Noin vuosi sitten virkaan astuneessa Liettuan uudessa hallituksessa on hölmöläisiä (ei idiootteja), jotka antoivat Liettuan valtion rautatieyhtiön ohjata toimintaansa.
    •    Liettua: Edellisen hallituksen aikana tehtiin vain alustava selvitys Rail Balticista, ja nyt pitäisi aloittaa sen pohjalta konkreettinen vaihtoehtojen kartoitus. Liettua ainoastaan suojelee kansallista intressiään, ja pitää toimintansa ohjenuorana Rail Baltic -projektin kokonaisuuden ymmärtämistä ja Baltian maiden välistä ystävyyttä. Vilna on ja pysyy Liettuan pääkaupunkina, ja siitä syystä ei ole olemassa perusteita jättää Vilna Rail Balticin linjauksen ulkopuolelle.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Nyt tarvittaisiin Martti Ahtisaarta hoitamaan homma

  • 16.1.2014 Liettuan ja Eestin välinen nokittelu jatkui viikon loppuun asti. Keskiviikkona Eestin talousministeri Juhan Parts totesi että Liettuan pitäisi maksa Kaunas-Vilna -rataosuuden urakka omasta budjetistaan. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius vastasi sovittelevasti että Partsin kannanotto on turhan jyrkkä, Butkevičius itse uskoi että neuvotteluissa lopulta löydetään yhteinen sävel.
  • 14.1.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius toteaa, että jos Eesti ja Latvia eivät suostu sisällyttämään Liettuan pääkaupungia Vilnaa mukaan Rail Balticiin, koko projekti uhkaa peruuntua. Sinkevičiuksen mukaan Baltian maiden tulisi lopettaa poliittinen kädenvääntö, ja lähteä toteuttamaan Rail Balticia tehdyn sopimuksen mukaisesti. Myös Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on kommentoinut tilannetta, hänen mukaansa Baltian maat sekä Suomi ja Puola ovat jo sopineet Rail Balticin toteutamisen tarpeellisuudesta. Nyt meneillään oleva neuvottelu on pääministerin mukaan vain asiantuntijatason vääntö Kaunasin ja Vilnan yhdistämisestä Rail Balticiin noin 100 km pituisella 1435 mm raideyhteydellä. Pääministeri Butkevičius totesi tänään Liettuan radiolle antamassaan haastattelussa, että hän henkilökohtaisesti uskoo Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamiseen eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä.

Eesti tai Latvia eivät ole ilmeisesti vielä kommentoineet viime perjantain neuvotteluja, joissa asia ei (liettualaisten kommenteista päätellen) edistynyt ollenkaan.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 2.12.2013 Liettuan pääministeri totesi näin The Lithuania Tribunelle antamassaan haastattelussa:

“I’d say that it [the line to Vilnius] was more of a bargaining point. What we’ve achieved so far is that this branch line has been included in the memorandum”.

Reilun kuukauden aikana muistioon mukaan saatu maininta Vilnasta on jalostunut Liettuan Liikenneministeriön tulkinnoissa sitovaksi sopimukseksi. Toivottavasti neuvottelut edistyvät suotuisasti, vaikka näkemyserot Liettuan ja Baltian pohjoisempien maiden välillä ovat merkittävän suuret.

  • 10.1.2014 Baltian maiden edustajat jatkoivat neuvotteluja Tallinnassa, mutta asiassa ei edistytty. Liettuan Liikenneministeriön Kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus totesi maanantaina 13.1.2013 The Lithuania Tribunelle antamassaan lausunnossa, että Eesti ja Latvia haluaisivat nostaa  keskustelun Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin poliittiselle tasolle. Jackusin mukaan osapuolet ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet poliittisen päätöksen jossa Vilna on mainittuna, eikä asiasta näin ollen ole tarvetta keskustella.

  Baltian maat jatkavat neuvotteluja helmikuussa. Liettuan lähtökohta neuvotteluihin käy ilmi Arenijus Jackusin seuraavasta kommentista (Seimas on Liettuan parlamentti):

I think this issue (including Vilnius into the Rail Baltica route) could be raised during that meeting. However, we have a decision adopted by the Seimas that Vilnius is part of Rail Baltica. Therefore, I do not even know how this issue should be discussed. We are a sovereign state and no one should tell us where to build a railway line.

  • 7.1.2014 Latvian hallitus myönsi Latvian Liikenneministeriölle 4,9 miljoonan euron rahoituksen Rail Baltic -projektin edistämiseen. Latvialaisten mukaan Rail Balticin kokonaisbudjetti olisi 3,87 miljardia euroa, josta Euroopan Komissio rahoittaisi 85 %. Rahoitushakemus jätettäisiin vuonna 2015, jolloin rakennustyöt päästäisiin aloittamaan vuonna 2016.
  • 3.1.2014 Liettuan toinen liikenneministeri ja Liettuan valtion rautatieyhtiön hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas (Liettuan työväenpuolue) allekirjoitti Liettuan ja Valkovenäjän rautatieyhtiöiden johdon kanssa sopimuksen Vilna-Minsk rataosuuden parantamisesta. Rahoituksen projektiin järjestää The Latvia, Lithuania and Belarus Cross Border Cooperation Program within the European Neighborhood and Partnership Instrument. Liettuan valtio panostaa siis yhteyksiin Vilnasta itään, ja samaan aikaan Kaunasin kaupungissa kirjaillaan vetoomuksia Kaunasin kautta kulkevan Rail Balticin puolesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.