BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

02.09.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta syyskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 27.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo, että Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus viimeistellään tänään, ja paperit allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti ensi perjantaina. Toivottavasti tällä kertaa vältytään viime hetken ongelmilta!
  • 27.9.2016 Sunnuntaina esitetyssä Arto Nyberg Show’ssa oli vieraana Kiinasta palannut Peter Vesterbacka, joka kertoi näkemyksiään Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen tarpeellisuudesta. Vesterback esitti piristävän optimistisia arvioitaan hankkeen aikataulusta. Ohjelman voi katsoa YLE Areenasta.
artonybergpetervesterbacka

Kuva: Arto Nyberg Show 25.9.2016, YLE

  • 25.9.2016 Baltian maiden europarlamentaarikot ovat pitkästä aikaa esittäneet Rail Balticiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä Euroopan Komissiolle.

Latvia ”Saskaņa” sociāldemokrātiskā partija -puolueen edustaja Andrejs Mamikins kyselee Komission näkemystä Puolan Rail Baltic -aktiviteeteista. Kysymys on sinänsä aiheellinen, mutta juuri tällä hetkellä Puolan tilanteella spekuloiminen ei edistä Rail Balticia. Mamikins tietää varmasti myös itse ettei hän tule saamaan kysymykseensä vastaukseksi muuta kuin ympäripyöreää sanahelinää, mutta tällaisen aktiivisuuden perimmäinen tarkoitus lieneekin poliittisten irtopisteiden kerääminen.

Ansiokkaampi on liettualaisen vihreitä edustavan Bronis Ropėn kysymys. Ropė on huolestunut Baltian maiden nihkeästi sujuvan yhteistyön vaikutuksista Rail Balticin rahoitukseen, ja hän on kiteyttänyt huolenaiheensa selkeästi kolmeen pointsiin:

”1. What is the Commission’s opinion about the progress made by Estonia, Latvia and Lithuania in preparation to build the Rail Baltica railway and what impact may the current disagreement of the Baltic States regarding the purchase of the project’s design and construction works have on the future development of the Rail Baltica project?
2. What is the Commission’s opinion about the activity of RB Rail, a company which coordinates the construction of Rail Baltica?
3. Does the Commission see any obstacles in applying the following principle: VAT on the Rail Baltica project’s design and construction works implemented in each Baltic State is paid in a state in which the said works are carried out?”

Ensimmäinen kysymys on vain lämmittelyä, mutta jos Komissio antaisi kahteen jälkimmäiseen kysymykseen selkeät vastaukset “RB Rail tekee erinomaista työtä” ja “Arvonlisäveron jakaminen maittain on ok”, niin sitten asioissa voitaisiin päästä eteenpäin!

Ilmeisesti parlamentaarikkojen aktiivisuuden innostamana myös Liettuan liikenneministeriö päätti tiedottaa Rail Balticin edistymisestä. Varaliikennenministeri Saul Girdauskas hehkuttaa Liettuan edelläkävijyyttä Rail Baltic -asioissa, ja kertoo että Kaunasin ja Liettuan-Latvian -rajan välisen Rail Baltic -radan rakentamishanke on alkamassa marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan järjestämässä tarjouskilpailu Rokai-Palemonas-Kaunas -rataosuuden remontoimisesta.

Liettuan liikenneministeriön mukaan kilpailutettavan urakan arvo on 88,27 miljoonaa euroa. EU:n odotetaan maksavan siitä 85 % ja Liettuan Rautatiet hoitaisi loput 15 %. Tämän suuruinen urakka pitäisi ilmeisesti kilpailuttaa RB Railin kautta, ja nähtäväksi jää, pääsevätkö Baltian maat syyskuun aikana yhteisymmärrykseen kilpailutuksen pelisäännöistä.

Hiukan ihmetyttää, että miksi Liettuan Rautatiet haluaisi maksaa 15 prosentin osuuden urakan hinnasta. Baltian maiden sopimuksen mukaan kunkin maan alueelle EU-rahoituksella rakennettava Rail Baltic -rata jäisi kyseisen valtion omistukseen. Jos rautetieliikenteen monopolia Liettuassa suvereenisti pyörittävä Liettuan Rautatiet saisi hallintaoikeuden myös Rail Baltic -raiteisiin, saavat muut maat varautua tiukkoihin neuvotteluihin Liettuan läpi kulkemisen hinnasta. Lisää kommentteja tästä aiheesta voi kysyä esimerkiksi puolalaisen Orlen öljynjalostamon edustajilta, joka edelleen haikailee Liettuan Rautateiden vuonna 2008 katkaiseman Itämeren rannalle johtavan ratayhteyden perään.

Kriittisemmin asioihin suhtautuva voisi myös kysyä kuinka nyt julkistettu Rokai-Palemonas-Kaunas -hanke liittyy Kaunasista Latvian suuntaan rakennetavaan ratayhteyteen. Ainakin kartalta katsottuna Rokai sijaitsee Kaunasin eteläpuolella ja Palemonas on Kaunasin keskustasta suoraan itään, eli Vilnan suuntaan.

rokaipalemonaskaunas

Liettua aloittaa Kaunasista Latvian rajalle johtavan Rail Baltic -radan rakentamisen parantamalla Rokain, Kaunasin ja Palemonasin välisiä yhteyksiä. (Kartan lähde: Google Maps)

”There are no doubts that at all times there will be something that someone likes or dislikes, but I am almost sure that the agreement will be signed.”

Rubesan mainitsemat epävarmuudet liittyvät Euroopan Komission liikennevaliokunnan puheenjohtaja Richard Cramerin mukaan Liettuan Liikenneministeriöön:

”The Baltic states must work together. A final decision is necessary, and it is not in place yet. I know they are lacking a political decision, which should be made by the Ministry of Transport of Lithuania.”

  • 10.9.2016 RB Rail AS:n lehdistötiedote selventää viime keskiviikkona Brysselissä pidetyn kokouksen päätöksiä. Tässä tiedotteen teksti kommentoituna:

On September 7, the Supervisory Board of RB Rail approved the basic principles of the Rail Baltic/Rail Baltica procurement model which is core to the Contracting Scheme. In order to legally certify that all involved parties agree to this model, Ministry of Economic Affairs and Communications of Estonia, Ministry of Transport of Latvia, Ministry of Transport of Lithuania, Estonian Technical Regulatory Authority, RB Rail, Rail Baltic OU, Eiropas Dzelzceļa līnijas, Rail Baltica Statybas UAB un Lietuvas Geležinkeliai have to sign the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica until September 30, 2016. During September the parties still have to agree on some legal issues to be stipulated in the agreement.

[Kommentti: Keskiviikkona sovittiin Rail Baltic -projektin kilpailutusten yleisistä periaatteista, jotka astuvat voimaan vasta sitten kun kaikkien Baltian maiden liikenneministeriöt ja Rail Baltic -yhtiöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Tulevien kolmen viikon aikana on vielä sovittavana ”muutamia lakiteknisisiä yksityiskohtia”.]

After signing the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica, common procurement standards and guidelines for all procurements will be defined by RB Rail as well as common procurement documentation templates and a set of minimum requirements for supplier qualifications. Also, RB Rail will offer more detailed information about the project procurements and planned dates of their execution in the beginning of 2017.

[Kommentti: RB Railin mielestä sopimuksen lopputulema on sellainen, että RB Rail määrittelee yksityiskohtaiset spesifikaatiot eri maissa toteutettavien kilpailutusten menettelytavoista. Pöydällä olevat ”legal issues” liittyvät varmasti suurelta osin tähän asiaan, Liettua haluaisi edelleen erivapauden suosia liettualaisia yrityksiä kilpailutuksissa. Liikenneministeri Sinkeviciuksen pelko on että suuret saksalaiset tai ranskalaiset yritykset hoitaisivat koko urakan.]

Knowing the contractual needs, RB Rail will start to plan its organisation structure to recruit employees from three Baltic states. During the meeting the Supervisory Board agreed on Management Board recruitment in the Baltic by executive search to commence within one month. To implement this decision, RB Rail is shortly planning to announce the request for the proposal for procurement to find the executive search company. The procurement process could conclude in approximately one month.

[Kommentti: RB Rail aloittaa välittömästi rekrytointialan yritysten kilpailuttamisen valmistelun. RB Railin johtokuntaan palkataan asiantuntijoita kaikista kolmesta Baltian maasta. Tässä asiassa Euroopan Komissio ja Baiba Rubesa ovat antaneet periksi, RB Railin toimintasuunnitelmassa painotettiin että yhtiön hallintoon pitää valita parhaat ehdokkaat kansallisuudesta tai varsinkaan poliittisista kytkennöistä riippumatta. Ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus nähdäkseen, että tulevan syksy ja talven aikana Liettua tulee vaatimaan Baiba Rubesan erottamista ja uuden rekrytointiyrityksen valitsemista.]

  • 10.9.2016 Liettuan liikenneministeriön tiedote valaisee viime keskiviikon kokouksen taustoja. Neuvotteluissa edistyttiin koska Euroopan Komissio kiristi Liettuaa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan turvalaiteurakan rahoituksella. Liettualle ei ole annettu lupaa käynnistää 85 miljoonan euron arvoisen urakan kilpailutusta, vaikka myönteinen rahoituspäätös on tehty jo viime keväänä. Liettuan liikennenministeriön ääneen lausuttu linjaus on että Liettuassa toteutettavista Rail Baltic -urakoista suurin osa kuuluu ”luonnollisesti” Lietuvos Gelezinkeliain infrastuktuuriyhtiölle, koska muut eivät vaan osaa.
  • 7.9.2016 Brysselissä on ilmeisesti päätetty tänään, että Baltian maat tulevat allekirjoittamaan hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen perjantaina 30.9.2016. Kokouksessa päätettiin Rail Baltic -hankkeiden kilpailutusten periaatteista, ja sovittiin että RB Railin hallitukseen valittavien ammattilaisten (tämä tarkoittanee että mitään maakohtaisia poliittisia kiintiöitä ei ole) rekrytointi aloitetaan syyskuun aikana.

Kuullostaa hyvältä, mutta odotellaan vielä tarkempia kommentteja. Ei olisi ensimmäinen kerta, jos Baltian mailla olisi erilainen käsitys siitä mitä tuli sovittua. Latvias Sabiedriskie Medijin (eli ”Latvian YLEn”) uutisen mukaan näyttää siltä, että positiiviset tulkinnat neuvottelun lopputuloksesta ovat peräisin Latvian edustajilta. Ilmeisesti  neuvottelujen tunnelma ei ollut niin kireä kuin etukäteen pelättiin, koska Liettua ei edes nostanut esiin vaatimustaan Baiba Rubesan erottamisesta RB Railin toimitusjohtajan tehtävästä.

Baltirailin valistunut arvaus on, että Komission edustajat esittivät jonkinlaisen ultimaatuminen Baltian maille: Hallitusten välinen sopimus täytyy saada allekirjoitetuksi syyskuun aikana, tai rahoituksen jatkoa ei voida taata. Mutta jos neuvottelujen lopputulos on kiistaton eikä erimielisyyksiä jäänyt enää pöydälle, miksi lopullisen sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin yli kolmen viikon päähän? Liettuan liikenneministeriön tiedotetta odotellessa…

  • 6.9.2016 Baltian maiden edustajat tapaavat huomenna Brysselissä, ja tarkoitus on jälleen kerran löytää sopu hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen sisällöstä. Kiistan osapuolet ovat jakaneet tapaamisen alla ahkerasti lausuntoja, ja tilanne näyttää sekavalta. Tässä muutamia näkemyksiä:

•    RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan kiistelyn kohteena oleva sopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo syyskuussa 2015, mutta Liettua on jarruttanut prosessia menestyksekkäästi vuoden ajan. Rubesan mukaan Euroopan Komission ehdottoman määräyksen mukaan 40 000 euroa suuremmat kilpailutukset pitää järjestää RB Railin kautta. Eestin ja Liettuan urakoiden laskutus voitaisiin kuitenkin kierrättää näissä maissa toimivien yritysten kautta, jolloin arvonlisäverot jakautuisivat oikeudenmukaisesti maittain. Liettua ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä viime kesänä tehtyä esitystä, vaan haluaa edelleenkin pidättää itsellään oikeuden suosia kilpailutuksissa liettualaisia yrityksiä.

•    Latvian liikenneministeri Uldis Auguliksen kommentti on erikoinen. Augulis ei ole huomannut mitään merkkejä siitä että joku yksittäinen valtio olisi torpedoinut Rail Baltica hankkeen etenemistä:

“There is no indication that anyone is attempting to deliberately torpedo the project.”

Augulis muistetaan erityisesti siitä, että toimiessaan edellisen kerran Latvian liikenneministerinä vuonna 2010 hän yritti tosissaan saada EU-rahoitusta Riika-Moskova -junaradan remontoimiseen.

•    Liettuan varaliikenneministeri Arijandas Sliupas kertoo että työt etenevät, mutta hänen mukaansa joku riidankylväjä tekee parhaansa turmellakseen Baltian maiden hyvät välit:

“We do not delay anything. Debates on some documents continue. We will finish everything in time. I see no risks of losing money. Everything progresses in a constructive manner, but someone does want to create a conflict among shareholders. I don’t know who, though.”

•    Baiba Rubesa arvioi että jos huomenna ei saada nimiä paperiin, EU saattaa vetää rahoituksen pois koko hankkeelta. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että Liettuan täytyy suostua kilpailutusten järjestämiseen RB Railin kautta.

“If a fundamental agreement on funding and realization model is not reached by 7 September, I will watch with bated breath what happens next. It’s not the document that is important – it’s the contents. To give the joint company charge over funding or not to give. If not, I suspect the money will leave.”

Baltirailin valistunut arvaus on, että tällä kertaa Liettuan liikenneministeriön on pakko antaa periksi ja sopimus allekirjoitetaan huomenna. Liettuan parlamenttivaalit järjestetään lokakuun alussa, ja liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen edustaman Lietuvos socialdemokratų partijan vaalikampanjaa ei välttämättä edistäisi keskustelu EU:n rahahanojen sulkemisesta.

Viimeisimpien tietojen mukaan Liettua haluaa edelleen oikeutta kilpailuttaa itse omalla maaperällään toteutettavat Rail Baltic -urakat. Hankkeen rahoittava Euroopan Komissio kuitenkin vaatii että kaikki kilpailutukset järjestettäisiin Riikassa päämajaansa pitävän RB Railin kautta, näin varmistettaisiin prosessin läpinäkyvyys ja minimoitaisiin korruption riski.

Korruption kitkemisessä riittääkin urakkaa. Liettuan presidentti, Dalia ”Iron lady” Grybauskaite kuvasi viime viikolla julki tullutta Liettuan armeijan korruptioskandaalia (armeija osti kilpailutuksen jälkeen mm. 180 euron hintaisia leikkuulautoja ja 142 euron hintaisia leipäveitsiä) termillä ”an open robbery of Lithuanian people” ja vaati puolustusministeri Juozas Olekasia kantamaan vastuun.

Viime toukokuussa presidentti Grybauskaite ryöpytti Liettuan liikenneministeriötä ja Liettuan rautateitä näin:

«Unfortunately, state enterprise Lietuvos Geležinkeliai acts as if being a state within the state. It is intolerable that its interests have been put higher than the state’s interests.”

Liettuan lokakuun alussa pidettäviä parlamenttivaaleja odotellessa…

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

02.06.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta kesäkuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——

  • 24.6.2016 Rotterdamin TEN-T -päivillä allekirjoitettu Rail Baltic -julkilausuma ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Paperiin saatiin kerättyä kaikkien Baltian maiden sekä Suomen ja Puolan liikenneministerien allekirjoitukset, ja niinpä tekstissä jouduttiin kierrättämään paljolti viime kesän Riikan kokouksessa kirjatun julkilausuman ympäripyöreyksiä.

Julkilausumasta löytyy myös uutta tekstiä. Suomalaisittain mielenkiintoisin tarina on ministerien ja Euroopan Komission koordinaattori Catherine Trautmannin allekirjoittama lausunto Suomen roolista Rail Balticissa:

”4. Highlight the potential for freight traffic on the Rail Baltic/Rail Baltica line stemming from its connection to Finland, which is currently being improved in the ports of Tallinn and Helsinki and the potential of which could be further enhanced by the extension of the North Sea-Baltic Corridor to include the Bothnian Gulf, considering the rising economic importance of the Arctic Region; also highlight the potential for freight traffic on the Rail Baltic/Rail Baltica line stemming from the enhanced connection to the Baltic-Adriatic Core Network Corrido.”

Helsingin ja Tallinnan väliset tavaravirrat tarjoavat mittavan potentiaalin Rail Balticille, ja tällä hetkellä Helsingin ja Tallinnan välisiä yhteyksiä parannetaan tehostamalla satamien toimintaa. North Sea-Baltic Corridorin jatkaminen Pohjanlahden suuntaan ja arktisen alueen potentiaalin esuun nostaminen ovat erittäin hyviä avauksia. Baltic-Adriatic Core Network Corridorin potentiaalia Suomen ulkomaankaupan kuljetusreittinä (ja Rail Balticin hyödyntäjänä) ei myöskään voi aliarvioida.

Harjaantunut rivienvälienlukija saattaisi tulkita että Suomen Liikenneministeriön edustajat ovat keskustelleet Euroopan Komission koordinaattori Catherine Trautmannin kanssa myös Helsinki-Tallinna -tunnelista ja Jäämeren radasta mahdollisina EU-rahoituksen kohteina, mutta näitä (Suomessa sisäpoliittisestikin delikaatteja) asioita ei toki olisi järkevää nostaa esiin dokumentissa jonka fokus on Rail Balticissa. Tärkeintä on että asioita valmistellaan ja selvitellään.

EDIT: Uutinen Baltian maiden ALV-neuvottelussa saavuttamasta yhteisymmärryksestä saattoi olla ennenaikainen. Postimees -lehden uutisen mukaan tiedon lähteenä oli ainoastaan Liettuan liikennenministeri Rimantas Sinkevičius, joten on syytä pelätä että Latvian ja Eestin edustajat eivät ole asiasta täysin samaa mieltä. Mahdollisesti Sinkeviciuksen tulkinnan mukaan ministerien alkuviikosta Rotterdamissa allekirjoittama Joint Declaration sisältäisi myös sopimuksen ALVien jakamisesta. Huolestuttavalta kuullostaa myös Sinkeviciukses valitus yhteistyön takkuilusta RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan kanssa.

Ja samaan aikaan Kremlissä… Sputniknews.com arvio että Rail Baltic ei ole taloudellisesti kannattava hanke, ja siitä olisi hyötyä ainostaan NATOlle:

”…NATO will be the only beneficiary since the initiative is not economically feasible…”

  • 20.6.2016 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner allekirjoittaa Rail Baltica -julistuksen ja tapaa Euroopan Unionin liikennevaikuttajia Rotterdamin TEN-T -päivillä 20.-21. kesäkuuta. Tämä on erittäin positiivinen uutinen, varsinkin kun julistuksen on allekirjoittamassa kaikkien kolmen Baltian maan (mukaanlukien Liettua) lisäksi myös Puola. Toisaalta julistuksessa sovitaan vain ”ratayhteyden toteutuksen suuntaviivoista”, ja suuntaviivoja on vuosien varrella piirusteltu jo moneen kertaan.

Myös vuosi sitten Riikassa järjestetyillä TEN-T päivillä sovittiin Rail Balticin toteutuksen suuntaviivoista. Silloin Baltian maiden, Suomen ja Puolan liikenneministerit sekä EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc allekirjoittivat tällaisen julkilausuman, jonka rivienvälien tulkintaa voi lukea täältä.

  • 18.6.2016 Baltian maiden liikenneminsteriöiden edustajat neuvottelivat Rail Balticiin liittyvistä asioista Riikassa torstaina 16.6.2016. Liettuan liikenneministeriö julkaisi tänään ympäripyöreän tiedotteen, jonka mukaan kokouksessa päätettiin että asioista olisi hyvä sopia yhdessä. Latvian ja Eestin edustajat eivät ole katsoneet kokouksen antia julkisen kommentoimisen arvoiseksi.

Neuvotteluissa Liettuaa edustanut varaliikenneministeri Arijandas Šliupas on selventänyt kokouksen päätöksiä alfa.lt uutissivustolle antamassaan haastattelussa. Šliupas väittää että Latvia ja Eesti olisivat sitoutuneet tukemaan Liettuan pyrkimystä saada liitettyä Kaunas-Vilna -rataosuus alkuperäiseen Rail Baltic -hankkeeseen, ja niinpä junamatka Vilnasta Tallinnaan sujuu tulevaisuudessa neljässä tunnissa. Käytännössä kyse lienee jälleen kerran vain siitä, että Latvia ja Eesti eivät ole suoranaisesti kieltäytyneet tukemasta tätä Liettuan sisäistä hanketta, ja liettualaiset tulkitsevat asioita omien intressiensä mukaan.

Ensi viikolla pidettävien Rotterdamin TEN-T -päivien yhteydessä oli tarkoitus allekirjoittaa Rail Balticin rakentamisen lopllisesti sinetöivä sopimus, mutta ilmeisesti ainakaan Liettua ei ole valmis allekirjoittamaan yhtään mitään. Varaliikenneministeri Šliupas kertookin että nyt on aloitettu uuden sopimuksen työstäminen, ja tämä kontrahti olisi tarkoitus signeerata Riikassa 11. päivänä elokuuta. Neuvottelupöydällä on jälleen kerran Vilnan yhteys ja Rail Balticin rakentamiseen liittyviä kysymyksiiä ja Rail Balticin operoimiseen liittyviä kysymyksiä.

Eri maille myönnetyistä rahoituskohteista löytyy selvitystä täältä, ja Suomelle myönnetyn 40,2 miljoonan euron suuruisen rahoituksen kohteet löytyvät täältä. Suurin osa rahasta näyttää menevän merenkulkuun ja ilmailuun, ja ainoa suoraan rautatieliikenteeseen liittyvä rahoituskohde on 1,695 miljonaa euroa saanut Kouvolan rautatietermiinaalin päivittämishanke.

Toivottavasti Jyrki Kataisen valtakauden aikana Suomeen haetaan ja saadaan mittavampiakin rahoituspotteja.

”M. Kučinskis and T. Rõivas agreed that with regard to the Rail Baltica project, the trilateral intergovernmental agreement must be drawn up and signed as soon as possible.”

Valitettavasti Liettuan liikennenministeri Римантас Синкявичюс totesi että Liettualla ei ole tämän asian suhteen kiirettä.  Arvonlisäveroon ja henkilökysymyksiin liittyvät ongelmat pitää ensin saada ratkaistua Liettuaa tyydyttävällä tavalla, ja näihin asioihin liittyvät neuvottelut eivät ilmeisesti ole edenneet kevään aikana ollenkaan.

”I was last week in Tallinn, at the Latitude 59, their version of Slush. At the dinner we started talking about the tunnel. …It seems like it’s going nowhere”, so we actually decided we’re building it.”

Vesterbacka vertaa Helsinkiä ja Tallinnaa Kalifornian Bay Areaan, ja hänen visionsa mukaan tunnelin rakentamisen jälkeen meille syntyisi FinEst Bay area. On hienoa kuulla näin virkistäviä avauksia tämän päivän globaalissa bisnes-maailmassa näyttönsä antaneelta vaikuttajalta. Angry Birdsin lento olisi jäänyt lyhyeksi, jos maailmaa olisi lähdetty valloittamaan suomalaiskansallisella ”jalat maassa & jäitä hatussa” -asenteella.

”Kuitenkin juuri näinä aikoina pitäisi tehdä isoja päätöksiä ja ottaa riskejä, jotka voisivat tukea kehitystä. Toivoisin että rautatien rakentamisesta Jäämerelle keskusteltaisiin enemmän. Siihen maailmaan sopisi jopa tunnelin rakentaminen Suomenlahden ali Tallinnaan.”

Karhinen mielestä tulevaisuutta pitää rakentaa rohkeasti ja epäitsekkäästi. Hänen mukaansa investoinnit tulee tehdä jälkipolvia ajatelleen, ettei tämä sukupolvi olisi ensimmäinen joka jättäisi seuraavalle sukupolvelle huonomman perinnön kuin mitä itse on saanut. Graniittiin porattavan raideliikennentunnelin käyttöikä on satoja vuosia,  ja sellainen investointi olisi myös Baltirailin mielestä loistava perintö tuleville sukupolville.

  • 2.6.2016 Euroopan Komission EIPP-projektiportaaliin on lisätty Rail Baltic -projekti. Projektista esitetään jo ennestään tiedossa olleet perustiedot, mutta kokonaiskustannuksiksi arvioidaan nyt pyöreät 5 miljardia euroa. Viisi vuotta sitten julkaistussa AECOMin tekemässä toteutettavuusselvityksessä kustannuksiksi haarukoitiin 3,7 miljardia euroa, mutta kustannustason nousu ei varmasti ole kenellekään yllätys.

Rail Baltic -neuvottelujen edistymisestä ei ole tullut uutta tietoa, mutta laitetaanpa tänne Latvian liikenneministeriön välittämä Twitter-viesti viime maanantaina pidetystä Baltian maiden tapaamisesta.  Valokuvan perusteella neuvottelupöydässä näytti olleen vain Latvian ja Eestin edustajia. Lieneekö Liettuan edustajia ollut tapaamisessa mukana ollenkaan?

RailBalticNegotiations20160530

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

05.04.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta huhtikuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
——————

“Today, the greatest challenge for Estonia is the realisation of the Rail Baltic project, and keeping the same pace with Latvia and Lithuania is an unavoidable precondition for that. I have sometimes called it a litmus test which shows whether the cooperation of the Baltic States is great only in words or also in actions.”

Suomessa Finpro patistaa yrittäjiä olemaan aktiivisia Rail Baltic -asioissa ja verkostoitumaan Baltian maiden yritysten kanssa. Tämä on tietysti erittäin järkevää, koska projektin sisäisistä haasteista huolimatta Brysselin rahahanat ovat jo auenneet ja hyväkatteista urakkaa on tarjolla.

  • 20.4.2016 Baltic Institute of Corporate Governance järjestää perjantaina 29.4.2015 Riikassa koko päivän kestävän Rail Baltica Governance Conference 2016 -seminaarin. Tilaisuuden ohjelmassa on esitysten lisäksi paneelikeskustelu, jossa on mukana myös Juhani Tervala Liikenneministeriöstä sekä Kai Rintala Suomen KPMG:ltä. Jostain syystä yhtään liettualaista asiantuntijaa ei ole saatu houkuteltua mukaan esittämään omaa tulkintaansa Corporate Governancesta. Tätä englanninkielistä seminaaria voi seurata myös netissä http://www.delfi.lv -sivustolla.

Zile nostaa esimerkiksi Ranskan ja Italian välille rakennettua Lyon-Torino -radan, jonka rakentamiseen myönnetyn EU-rahoituksen käyttöä European Anti-Fraud Office tutkii parhaillaan. Sattumoisin RB Rail AS:n toimitusjohtaja Baiba Rubesa tweettasi myös eilen linkin Foreign Affairs -lehdessä julkaistuun artikkeliin ”The Geopolitics of Corruption”.

  • 9.4.2016 Euroopan Keskuspankki yrittää elvyttää EU:n taloutta ostamalla markkinoilta käsittämättömän suuria määriä velkakirjoja. Velkaantuneille valtioille tämä tietysti sopii, ja esimerkiksi Suomen valtion liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja riittää EKP/Suomen Pankille ostettavaksi useamman vuoden ajan.

Sen sijaan Viron keskuspankilla on ongelma. Viron valtio on käytännössä velaton eikä se ole laskenut liikkeelle joukkovelkakirjoja, ja niinpä Viron keskuspankki joutuu etsimään muita ”sijoituskohteita” EKP:n tarjoamalle elvytysrahalle. Viimeksi Viron keskuspankki on ostanut Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin joukkovelkakirjalainoja, mutta uusia ostokohteita tarvitaan.

Aripaev -lehden kolmnisti Ahto Lobjakas esittää, että Viron pitäisi perustaa infrastruktuurirahasto eli ”Viron Sampo”, jota rahoitettaisiin EKP:n elvytysrahalla. Tämä rahasto voisi hoitaa Viron osuuden Helsinki-Tallinna -tunnelin rahoituksesta. Tällaisia keskustelunavauksia tarvittaisiin myös Suomenlahden pohjoisrannalla!

HelsinkiTallinnaLiikennenvirrat

  • 5.4.2016 Liettuan varaliikennenministeri Arijandas Šliupasin viime viikolla Finpron/Team Finlandin järjestämässä Rail Baltic -tilaisuudessa pitämän esityksen ”Rail Baltica Project – Lithuanian perspective” materiaali löytyy nyt Slidesharesta. Näissä PowerPoint -dioissa ei ole mitään yllättävää. Šliupas toistelee yleistä Rail Baltic liturgiaa, ja painottaa myös Suomen ulkomaankaupan merkitystä Rail Balticin liikennemäärien ja kannattavuustavoitteiden täyttymisessä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on dian 7 sanoma. Siinä toistetaan Euroopan Komission virallinen tavoite Rail Balticin valmistumisesta vuonna 2025, ja karttaan on piirretty myös Kaunasin ja Puolan rajan välille uusi ratalinja. Liettuan liikenneministeriö on viime aikoina suhtautunut nihkeästi vaatimukseen uuden ratayhteyden rakentamisesta Kaunasista etelään, mutta tämän esityksen perusteella suhtautuminen saattaisi mahdollisesti olla muuttumassa. Liettua tavoittelee myös Kaunas-Vilna -yhteyden avaamista vuonna 2028, mutta sen rakennuttamisesta ja rahoittamisesta Liettua saa luonnollisesti neuvotella suoraan Brysselin kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

05.09.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta syyskuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————–

”Suomi on Euroopan takanurkassa, katsokaa vaikka karttaa. Mutta Suomen kollegat ovat sanoneet minulle monta kertaa, että valitettavasti hallituksemme pelkää Venäjää, eivätkä halua tehdä päätöksiä.”

  • 25.9.2015 Baltirail ry:n puheenjohtaja Väinö Castrenin viesti pääministerille ja liikenneministerille:

Suomen ulkomaankaupan kilpailukyvyn kannalta on vientituotteiden pitkä kuljetusmatka merkittävä haitta markkinoita lähempänä oleviin yrityksiin verrattuna. Rail Baltic ja Suomenlahtitunneli tuovat aikanaan koko Suomen alueelle jopa 3 % vuosittaisen kansantuotteen kasvun (kansainvälisesti tunnustettujen laskentamallien mukaan). Kuljetusten halpeneminen, toimitusaikojen täsmentyminen ja vientituotteiden jalostusarvon nouseminen lisäävät kotimaista työllisyyttä. Vaikka Rail Baltic ja Tunneli vaikuttavatkin liikenneoloihimme vasta 5…15 vuoden viiveellä, on jo hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen ruiske talouselämälle varsinkin kun valtaosa rahoituksesta tulee EU:n budjetista.

Kärkihankkeeksi Suomenlahtitunneli ei suuria vuosittaisia panostuksia tarvitse alkuvuosina, mutta hankkeen laajojen vaikutusten vuoksi olisi toivottavaa, että jo 21 vuoden yhteiskunnallisen keskustelun ja Rail Balticin toteutumisnäköalan johdosta Suomi ryhtyy käytännön toimiin.

Noustaan suosta!

“…it seems to me that we are approaching an agreement that all VAT remains, regardless of who will apply, but money is the principal local – VAT and all taxes – will remain where the work is performed”.

Sinkevičius on siis sitä mieltä, että Rail Baltic -urakoiden laskutuksesta maksettavien arvonlisäverojen kohtalosta oltaisiin pääsemässä yhteisymmärrykseen. Toivottavasti Latvia, Eesti ja Euroopan Komissio ovat samoilla linjoilla.

  • 19.9.2015 Liettuan varaulkoministeri Neris Germanas kävi viime viikolla Helsingissä tapaamassa Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Anne Sipiläistä. Akuuttien turvallisuuspoliittisten asioiden lisäksi keskusteltiin myös liikenneasioista, ja Germanas kutsuikin Suomea mukaan Liettuasta Mustanmeren suuntaan kulkevan Viking -konttijunayhteyden hyödyntämiseen sekä Rail Balticin kehittämiseen. Raideliikenneasiat kuuluvat perinteisesti Liikenneministeriöiden vastuualueeseen, mutta viime aikojen tapahtumat korostavat myös sujuvien liikenneyhteyksien turvallisuuspoliittista merkitystä.
  • 19.9.2015 Puolassa ihmetellään Rail Balticin nihkeää etenemistä. Puolan rautatieinfrastruktuurista vastaava PKP Polskie Linie Kolejowe -yhtiö avasi maaliskuussa 2013 tarjouskilpailun Czyżewin ja Bialystokin välisen 77 kilometrin pituisen rataosuuden kunnostamisesta. Tarjouskilpailun painavin kriteeri oli hinta, ja helmikuussa 2014 voittajaksi valittiinkin tarjous jonka loppusumma oli vain 20 prosenttia kilpailutuksen spekseissä esitetystä arvioista. Tarjouskilpailussa hävinneet 15 tarjoajaa olivat luonnollisesti pettyneitä, ja asiaa on sen jälkeen puitu eri oikeusasteissa. Epävirallisten tietojen mukaan PKP Polskie Linie Kolejowe olisi nyt päättänyt aloittaa prosessiin uudestaan alusta, ja olisi järjestämässä kokonaan uutta tarjouskilpailua.

Kovin vaikeaa tuntuu olevan Rail Baltic -projektien hallinta Baltian maissa ja Puolassa. Vaan eipä meillä ole syytä henkelselienpaukutteluun täällä Suomessakaan. Hallitusti hoidetut raideliikenneprojektit eivät ole ihan jokapäiväsiä uutisia meilläkään.

  • 12.9.2015 VR-Yhtymän yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu on kommentoinut Rail Balticia Pietarissa pidetyssä logistiikka-alan seminaarissa. Vaikka ei olekaan osakkaana projektissa, VR kuitenkin Lehtipuun mukaan kannattaa Euroopan Komission ja Baltian maiden Rail Baltic -hanketta. Lehtipuun mukaan VR Track vosi olla tulevaisuudessa kiinnostumaan osallistumaan Rail Balticin rakennustöihin.
  • 12.9.2015 Liettuan varaliikeenneministeri Arijandas Šliupas on jälleen kerran toistanut Liettuan näkökannan, jonka mukaan kunkin Baltian maan alueella tehtävistä Rail Baltic -urakoista maksettavat arvonlisäverot kuuluisivat kyseiselle maalle. Jos urakat kilpailutettaisiin ja jaettaisiin RB Railin nimissä Riikassa, Latvia saisi Liettuaa ja Eestiä suuremman osuuden veroista. Latvian liikennenministeri Anrijs Matiss totesikin torstaina, että Baltian mailla on edelleen näkemyseroja veroasioista.

Rail Baltic -asioiden kommentoinnissa Liettualle on yleensä varattu konnan rooli, mutta tällä kertaa liettualaisten sapelinkalistelulle löytyy tavanomaista paremmat perusteet. Jos RB Railin pääkonttorin perustaminen Riikaan (eikä Tallinnaan tai Kaunasiin tai Vilnaan) tosiaan poikisi Latvialle kymmenien miljoonien eurojen ”ylimääräiset” verotulot, on liettualaisten mielensäpahoittaminen ymmärrettävää. Baltian suunnasta kuuluneiden kommenttien mukaan Liettua yrittäisi saada tässä kiistassa taustatukea myös Eestiltä.

RB Railin roolia kilpailutusten järjestäjänä ja koko projektin koordinoijana ei kuitenkaan ole syytä pienentää. Yksi mahdollinen ratkaisu olisi arvonlisäverojen jyvittäminen kullekin maalle esimerkiksi perustamalla kuhunkin Baltian maahan RB Railin täysin omistama tytäryhtiö, jonka kautta urakat laskutettaisiin.

Liettua kuitenkin haluaisi kutistaa RB Railin roolin käytännössä vain rahan jakajaksi, ja tähän ei ole syytä suostua. Rail Balticin rakennustöiden kilpailutusten tulee olla EU:n säädösten mukaisesti avoimet kaikille kansainvälisille toimijoille, ja Liettua ei tällaisia kilpailutuksia pysty järjestämään. Liettualaiset ovat avoimesti ilmoittaneet että sen omalla alueella toteutettavat Rail Baltic -rakennusurakat tullaan jakamaan vain liettualaisille toimijoille, vaikka Eurooppan Komission 85 % rahoituksen käyttäminen edellyttäisi toisenlaista toimintaa.

• Eurooppalaisen 1435 mm rataverkon laajentaminen Baltiaan olisi perusteltua EU:n näkökulmasta, mutta Pavlovsky hämmästelee, ettei Portugalissa, Espanjassa ja Suomessa käytettyjä erilaisia raideleveyksiä ole kyseenalaistettu Brysselissä.

• Baltian maiden oma ulkomaankauppa on volyymiltaan vaatimatonta, ja siksi niiden olisi jatkossakin syytä panostaa idän liikenteen kehittämiseen. Vähäiset kuljetustarpeet Euroopan suuntaan olisi helpointa hoitaa vaihtamalla junien telit Liettuan ja Puolan rajalla.

• Suomi on Pavlovskyn mukaan ottanut etäisyyttä Rail Baltic -projektiin, eikä ole antanut sille sen enempää poliittista kuin asiantuntijatasonkaan tukea. Sen sijaan Suomi on kehittänyt aktiivisesti yhteistyötä Venäjän kanssa sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen puolella.

• Loppuyhteenvetona Pavlovsky toteaa, että koska Rail Baltic olisi taloudellisesti kannattamaton sekä EU:lle että Baltian maille, löytyy selitys hankkeen olemassaololle sen strategisesta merkityksestä. Mahdollisuus siirtää tehokkaasti suuria joukkoja sotilaita ja sotatarvikkeita EU:n itärajan tuntumassa olisi Regnumin tulkinnan mukaan Rail Balticia tukevien tahojen tärkein prioriteetti. Pavlovskyn johtopäätös: Baltian maat valmistautuvat sotaan Venäjää vastaan.

Regnumin tuottamien uutisten ideologinen taustavire on ”kuolema fasistisille miehittäjille”, ja lukijan on syytä olla tarkkana kirjoituksissa esiintyvien absoluuttisten totuuksien ja silkan propagandan tunnistamisessa. Regnumin tulilinjalla ovat vuosien varrella olleet Baltian maat ja erityisesti Eesti, ja kaikki Baltian maiden Venäjä-riippuvuutta vähentämään pyrkivät hankkeet ovatkin Regnumin tulkinnan mukaan fasistisia. Latvian ulkoministeriö on ehtinyt julistaa artikkelin kirjoittaneen Igor Pavlovskyn persona non-grataeksi jo vuonna 2012.

Asiaa ulkopuolisena tarkastellen ihmetyttää tarve Baltian maiden idän liikenteen ja Rail Balticin vastakkainasetteluun. Luulisi olevan EU:n ja Venäjän ja Baltian maiden ja Suomenkin etu, jos Rail Baltic rakennettaisiin ja myös idän yhteydet toimisivat hyvin. Rail Balticin mahdollinen käyttäminen sotilaallisiin tarkoituksiin ei lisäisi merkittävästi Venäjään kohdistuvaa sotilaallista uhkaa, koska NATOn panssareita pystytään tarvittaessa kuljettamaan Baltiaan ilman junaakin.

Lopuksi hiukan kolmannen asteen salaliittoteoretisointia. Elokuun aikana Latvian rautateiden toimitusjohtaja Ugis Magonis pidätettiin korruptioepäilyjen takia, eestiläistä raideliikennealan oligarkki Oleg Ossinovskia epäillään Magoniksen lahjomisesta, Venäjän rautateiden pääjohtaja Vladimir Yakunin ilmoitti luopuvansa tehtävästään ja kaksi Tallinnan sataman johtajaa pidätettiin korruptioepäilyjen takia. Innokkaimmat salaliittoteoreetikot näkevät näiden tapahtumien taustalla Vladimir Putinin ja Eestin logistiikka-alalla vahvaa roolia näyttelevän tsetseeni-mafian valtapiirien uudelleenjärjestelyjä. Nämä teoriat ovat mielenkiintoisia mutta myös niin korkealentoisia, että niiden luotettavuuteen on syytä suhtautua suurella varauksella.

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.08.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta elokuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————–

RailBalticKaunas20150827-VersloZinios

Varsovasta Kaunasiin junalla saapunut arvovaltainen Rail Baltic -valtuuskunta. Source: Verslo žinios

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ei kuitenkaan ollut juhlatunnelmissa, vaan jatkoi Liettuan liikenneministeriön ripittämistä. Grybauskaitė painotti että Rail Baltic -hankkeen takkuaminen Liettuassa ei johdu rahan puutteesta, vaan siitä että Brysselistä tarjottua rahoitusta ei ole otettu vastaan. Liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet eivät Grybauskaitėn mukaan ole kykeneviä hoitamaan suhteita Euroopan Komission suuntaan, ja jollei asioita saada korjattua, tulevan syksyn aikana Liettua tulee missaamaan lisää Brysselistä tarjottua Rail Baltic -rahoitusta.

Rail Baltic -juhlallisuudet jatkuvat tänään Vilnassa.

  • 27.8.2015 Liettuan liikenneministeriö tiedottaa, että ensimmäinen matkustajajuna Puolasta Liettuaan sitten elokuun 1939 saapuu Kaunasiin tänä iltana. Junassa matkustaa arvovaltainen joukko liikennealan vaikuttajia, kuten Euroopan Komissiota edustava hankekoordinaattori Catherine Trautmann sekä kaikkien Baltian maiden liikenneministerit. Perjantaina seurue jatkaa matkaansa Vilnaan.

Liettuan rautateiden Vidmantas Gudas totesi että Puolan ja Kaunasin välinen rata on nyt 100 % valmis, ja että tulevina kuukausina korjataan mahdolliset radassa havaitut viat ja puutteet. Radan valmistumisella on ollut kiire, koska hanketta varten varatun EU-rahoituksen käyttämisen viimeinen takaraja oli ilmeisesti viime heinäkuun lopulla.

  • 27.8.2015 Satamat ja rautatieyhtiöt ovat kaikissa Baltian maissa tärkeitä työllistäjiä ja veronmaksajia, ja siten myös vahvoja poliittisia vallankäyttäjiä. Viime aikoina Latvian ja Eestin viranomaiset ovat keskittäneet voimansa suuria rahoja liikuttelevien liikennealan toimijoiden taloudellisten väärinkäytösten selvittämiseen. Latvian rautateiden toimitusjohtaja Ugis Magoniksen ura katkesi korruptiosyytöksiin kolme viikkoa sitten, ja Tallinnan sataman johtajat Ain Kaljurand ja Allan Kiil pidätettiin eilen korruptioepäilyjen vuoksi.

Nämä uutiset eivät vaikuta suoraan Rail Balticin tai Helsinki-Tallinna -tunnelin edistymiseen, mutta merkittävien organisaatioiden sisäisen korruption paljastuminen ja siitä seuraava likapyykin peseminen lisää epävarmuutta ja hidastaa päätöksentekoa. Toisaalta pidemmällä aikavälillä korruption kitkeminen helpottaa Euroopan Komission tavoitteiden mukaisten projektien toteuttamista Baltiassa.

  • 26.8.2015 Baiba Rubesan valinta RB Railin johtoon on vastatuulessa. Latvialaisen TV-ohjelma Panoraman mukaan Liettua olisi valittanut Rubesan nimittämisestä RB Railin hallituksen puheenjohtajaksi. Liikennenasiantuntija Talis Linkaits toteaa että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Liettuan näkemykset Rail Balticin kehittämisestä poikkeavat Latvian ja Eestin (ja Euroopan Komission) näkemyksistä, mutta hän toivoo hartaasti että erimielisyydet saataisiin ratkaistua.

Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet vastustavat vanhojen ja vakiintuneiden raideliikennepiirien ulkopuolelta tulevan Rubesan nimitystä RB Railin johtoon, tässä ei ole mitään yllättävää. Liettualaiset pelkäävät että Rubesan tartuttua toimeen Liettuan alueelle rakennettavaan Rail Baltic -rataosuuteen liittyviä päätöksiä tehtäisiin enemmän Euroopan Komission (eli hankkeen rahoittajan) linjausten mukaisesti, eikä Liettua voisi enää jarruttaa hanketta vanhaan malliin tai ohjata rahoitusta itä-länsi -suunnan 1520 mm ratojen remontointiin.

Presidentti Grybauskaitė ripitti kuukausi sitten Liettuan rautateitä hölmöilystä Euroopan Komission suhteiden hoitamisessa. Nyt voisi olla Grybauskaitėn seuraavaan myllykirjeen paikka.

”We hope the visit and the signed Joint Declaration will allow to more actively cooperate on the specialist level and hold more bilateral meetings between the leadership.”

Toivottavasti yhteistyö johtaa muuhunkin kuin pelkkään ”kahdenkeskisten tapaamisten” määrän kasvuun. Esimerkiksi Rail Balticin toteuttamisen tiellä olevien esteiden raivaaminen ja raideliikenteen markkinaosuuden kasvattaminen olisivat varmasti olleet tavoitteita, joiden ääneen lausumista myös Rail Balticin rahoittaja Euroopan Komissio olisi arvostanut. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Liettuan ja Puolan rajan yli kuljetettiin rautateitse 0,1 miljoonaa tonnia rahtia, kun vuositasolla Liettuan ja Puolan välillä kulkee yli 20 miljoonaa tonnia rahtia ja 2-3 miljoonaa ihmistä.

Ugis Magoniksen 10 vuoden kausi Latvian rautateiden johdossa oli sinänsä menestyksekäs, mutta etenkin Eestissä on suhtauduttu kriittisesti Magoniksen toimintatapoihin. On esitetty epäilyksiä, että Magoniksen poikkeuksellisen läheiset välit Venäjän rautateiden toimitusjohtaja Vladimir Yakuniniin olisivat hyödyttäneet Latvian rautateitä Venäjän suhteiden hoidossa. Niinpä Eesti Raudteen toimitusjohtaja Raivo Vare onkin jo ehtinyt toteamaan, että Latvian vaikeudet voisivat tarjota Eestille mahdollisuuden voittaa takaisin Latvialle aiemmin hävittyjä Venäjän kuljetuksia.

Latvian rautateiden korruptioskandaalilla on vaikutuksia myös Eestin sisäpolitiikkaan. Magoniksen lahjomisesta syytetyn liikemies/oligarkki Oleg Ossinovskin poika Jevgeni Ossinovski (29-v.) on Eestin Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja jopa mahdollinen tuleva pääministeri. Nuorempi Ossinovski on kuitenkin vakuuttanut, että hänellä ei ole mitään tekemistä isänsä liiketoimintojen kanssa eikä isä-Ossinovskilla ole mitään tekemistä politiikan kanssa.

”Korruptiosyyte liittyy veturikauppaan, jossa käytetyistä vetureista on maksettu ylihintaa ja Magoniksen saaneen näin kaupasta hyötyä itselleen noin puoli miljoonaa euroa. Käytetyt veturit myi Latvian rautateille Eestin rikkaimman miehen Oleg Ossinovskin Skinest -yhtiö. Veturikauppaan kuului neljä noin kahden miljoonan euron arvoista dieselveturia.”

Latvian mediassa on tehty lisää paljastuksia viime viikonlopun tapahtumista. Magoniksen auto yritettiin pysäyttää Eestin ja Latvian välisellä rajalla, mutta Eestistä tulossa ollut auto kiihdytti vauhtia, ja pakeni viranomaisia jopa 200 km/h vauhdilla. Lopulta auto saatiin pysäytettyä, ja Magoniksen hallusta löytyi lähes puolen miljoonan euron edestä käteistä rahaa.

Kuten täällä Baltirailin sivullakin on aiemmin todettu, Ugis Magonis on tunnettu aktiivisena Rail Balticin vastustajana. Magoniksen seuraajaksi Latvian rautateiden johtoon nimitetyn Aivars Straksasin Rail Baltic -linjauksia emme ole vielä kuulleet, mutta Rail Balticin kannalta asiat tuskin menevät huonompaan suuntaan.

Liettuan suunnalta ei ole viime päivinä kuulunut Rail Balticiin eikä korruptioepäilyihin liittyviä uutisia.

  • 10.8.2015 Latvian suojelupoliisin mukaan venäjänkieliset internet-trollit osallistuvat aktiivisesti Rail Baltic -keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Netin keskustelupalstat täyttävät eri käyttäjätileiltä lähetetyistä, mutta samaa viesti välittävistä kommenteista. Latvian poliisin mukaan tätä propagandaa tehtaillaan jopa 600 ihmistä työllistävällä trollifarmilla. Viime aikoina trollit ovat keskittyneet Latvian ja Liettuan välisen Rail Baltic -yhteistyön toimimattomuuden julistamiseen sekä Latvian Āgenskalnsiin suunnitellun Rail Baltic -rautatietunneliin liittyvän kansalaistyytymättömyyden lietsomiseen.

Latvian televisiossa eilen esitetyssä ohjelmassa arvioitiin, että trolliarmeijan toiminna tavoitteena on Rail Balticin rakentamisen hidastaminen tai estäminen. Latvialla on tällä hetkellä toimiva rautatieyhteys vain itään, ja Venäjän intresseissä on tilanteen pitäminen ennallaan sekä Latvian EU-integraation hidastaminen.

Englanninkielinen uutinen samasta aiheesta löytyy täältä.

  • 3.8.2015  RB Railin hallituksen puheenjohtajaksi on valittu latvialainen Baiba Rubesa. Kanadassa opiskelleella Rubesalla on työkokemusta mm. Volkswagenin ja Statoilin kansainvälisistä toiminnoista, ja hänellä on vahva kokemus myös pankkisektorilta. Näin Rubesa esittelee itsensä LinkedIn-sivullaan:

”Experienced, results oriented and inspiring manager with a range of business experience from oil and gas, retail, automotive and telecommunications. Governance, transparency, human rights, sustainability and stakeholder engagement are key focus areas.

The world is my oyster: the Baltic, Caspian and authoritarian governed countries a specialty. Strong communicator in English, German, Latvian and French. Cross-cultural skills.

Specialties: People management, communication, bottom line delivery, branding and identity,public and government relations, lobbying, cooperation with non-governmental organizations.”

Rubesan pesti vaatii vielä Komission vahvistuksen, mutta sen kanssa tuskin tulee vaikeuksia. Projektin etenemisen kannalta lienee positiivista, että Rubesa tulee tehtävään rautatieyhtiöiden ja liikenneministeriöiden ulkopuolelta. Komissaari Bulc ja koordinaattori Trautmann keskittynevät jatkossa asiomaan lähinnä RB Railin pääkonttorin kanssa, ja antavat Rubesan hoitaa pääosan Latvian ja Liettuan liikennevirkamiesten kanssa kinaamisesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.10.2014

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta lokakuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——–

”…it is clear that several problems may emerge during the implementation of the project that will have to be solved, the Baltic transport ministers said after signing an agreement on the establishment of the ”Rail Baltica” joint venture in Riga yesterday.”

RB Railin tehtävät on rajattu osakassopimuksessa näin:

”In accordance with the Agreement of shareholders, the main task of the joint venture will be design, construction and marketing of the railway line. It is also made clear that the owner of the rail infrastructure in Latvia, Lithuania and Estonia is the country in which the infrastructure is located, as well as the fact that each party co-finances the railway construction only within its territory.”

Radan omistaminen ja käyttöehtojen määrittely maakohtaisesti saattaa mietityttää rahoituspäätöksen tekijöitä Brysselissä, mutta toisaalta jokaisen maan osallistuminen vain oman rataosuutensa rahoittamiseen on selkeä rajaus. Liettua on siis luopunut (ainakin mediassa esitetystä) järjettömästä vaatimuksestaan, että  Eestin ja Latvian pitäisi suostua takaamaan Kaunas-Vilna -rataosuuden rahoitus.

Toisaalta Liettua on saanut osakassopimukseen mukaan jonkinlaisen Vilna -klausuulin:

”…we are pleased that the provision for Vilnius connection was included in the contract by common agreement. For Lithuania, it was an important condition in order to develop further the project.”

Jos ”provision for Vilnius connection” tarjoaa Liettualle mahdollisuuden viivyttää lopullista päätöksentekoa Latvian rajan ja Kaunasin välisen Rail Baltic -radan rakentamisesta Vilnan yhteyden rahoituspäätöksen tekemiseen asti (ehkä 2017?), niin siinä tapauksessa koko Rail Baltic 2 projektin toteutettavuus eli feasibility on kyseenalainen.

  • 28.10.2014 RB Rail -yhtiön osakassopimus on allekirjoitettu tänään Riikassa! Osakassopimuksen tarkemmasta sisällöstä (ja erityisesti Kaunas-Vilna -yhteyteen liittyvistä sitoumuksista) ei ole tietoa, mutta toivottavasti yhden yhteisen rahoitushakemuksen tekeminen onnistuu tältä pohjalta. Rahoitusikkuna menee kiinni 26.2.2015.

RB Rail 20141028

  • 27.10.2014 Liettuan liikenneministeriö on tänään tiedottanut, että Baltian maiden RB Rail yhteisyrityksen perustamisasiakirjat allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti huomenna Riikassa. Toivottavasti näin tapahtuu. Epäilyksiä kuitenkin herättää liettualaisten tarve ujuttaa tähänkin tiedotteeseen ”alueen pääkaupunkien yhdistäminen Eurooppaan” ja Vilnius myös nimeltä mainiten. Ovatko Liettua, Latvia ja Eesti sekä Euroopan Komissio oikeasti saavuttaneet yksimielisyyden Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen rahoituksesta ja aikataulusta?
  • 24.10.2014 Tallinnassa kokoontunut Baltian maiden yhteistyöorganisaatio Baltic Assembly sisällytti päätöslauselmaansa vetoomuksen, että Rail Baltic oikeasti rakennettaisiin. Mielenkiintoinena nyanssi lauselmassa on maininta Baltian maiden pääkaupunkien yhdistämisestä Eurooppaan Rail Balticilla, todennäköisesti Liettua ei olisi ilman tätä lisäystä suostunut allekirjoittamaan papereita.

”The Rail Baltic/Rail Baltica project will not only remove barriers to the free movement of the population and goods of the Baltic States, but also connect, by means of an environmentally friendly transport infrastructure connection, the Baltic Region and the capitals of the three Baltic States with the rest of Europe”.

  • 24.10.2014 Baltirail ry. ei lähtökohtaisesti harrasta politiikkaa, mutta Baltian liikenneasioiden(kin) taustalla vaikuttavien poliittisten jännitteiden ymmärtäminen on myös Rail Balticin tilanteen hahmottamisen edellytys.

Kaikki kolme Baltian maata ovat EU:n ja NATOn jäseniä. Samaan aikaan Venäjä yrittää pitää kiinni Neuvostoliiton aikana rakennetusta vallastaan erityisesti Liettuassa, jonka kautta kulkee elintärkeä huoltoyhteys Kaliningradiin. Rail Baltic edistäisi Baltian maiden integroitumista Eurooppaan, ja tämä ei ole Venäjän intresseissä. Öljyn hinnan voimakas lasku viime kuukausina lisää Venäjän tarvetta vahvistaa otettaan lähinaapureissaan.

Tässä muutamia linkkejä Venäjän toimintaa Baltiassa valottaviin kirjoituksiin:

The Lithuania Tribune: The Russian information war in Lithuania
The Lithuania Tribune: Lithuania’s gas security: Risks and opportunities
Svenska Dagbladet: Estlands exempel sätter Sverige i skamvrån
Verkkouutiset: Venäläisjuna pysähtyi luvatta suuren voimalan lähelle, alue oli eristetty – ”järjestelmällistä häirintää”

Lopuksi raideliikenneuutisia muualta maailmasta. Japanissa on päätetty rakentaa 500 km/h huippunopeuden mahdollistava 290 km pituinen magneettilevitaatiojunarata Tokiosta Nagoyaan, ja USAssa puuhataan yksityisellä rahoituksella maglev-yhteyttä New Yorkin ja Washingtonin välille. Jos WSJ:n uutislinkki ei aukea kokonaisena, ongelman voi kiertää avaamalla uutisen esimerkiksi Google Newsin kautta.

  • 23.10.2014 Eestin Liikenneministeriö (tai itse asiassa Majandus- ja Kommunikatsiooniministeerium eli Ministry of Economic Affairs and Communications) on tehnyt päätökset suositeltavista Rail Balticin linjauksista Eestissä. Radan pituus olisi 211,4 kilometriä, ja sen 1 150 miljoonan euron rakennuskustannuksista 650 miljoonaa euroa katettaisiin EU-rahoituksella. Loput 500 miljoonaa euroa jäisi Eestin hoidettavaksi.

Eestillä on nyt omalta osaltaan suunnitelma ja budjetti valmiina Baltian maiden yhteistä Rail Baltic rahoitushakemusta varten. Ensi viikolla nähdään, onnistuuko Baltian maiden yhteisyrityksen perustaminen tältä pohjalta, vai tarvitaanko Liettuan kanssa neuvottelemiseen jatkoaikaa.

  • 20.10.2014 Vilnan kaupunki on konkurssin partaalla. Kaupungin apulaispormestari Romas Adomavičius kiteytti viime viikolla tilanteen näin: ”We are totally bankrupt and it’s no longer possible to hide that.” Pankit eivät enää suostu rahoittamaan Vilnaa, joten vaihtoehtoina ovat kunnallisveron korotus tai valtion pyytäminen apuun. Korruptiosyytösten tahrima Adomavičius on ehdottanut että valtio lisäisi omaa lainanottoaan pelastaakseen Vilnan, mutta tämä ehdotus ei ole saanut kannatusta.

Vilnan Ongelmien syyksi nähdään varojen yli eläminen, ja tulevissa pormestarinvaaleissa ehdolla olevan Gintautas Paluckasin mukaan ”…the city is eager to sign up for EU-supported projects, though it cannot commit to their co-financing by the volume that types of agreements foresee.” Liettuan valtiovarainministeri Rimantas Šadžiusin mukaan oikea lääke Vilnan ongelmiin ei olekaan valtiolta ruinattava lisärahoitus, vaan vastuullinen taloudenpito.

Vilnan kaupungin taloudelliset vaikeudet eivät liity suoranaisesti Rail Balticiin, mutta ne selittänevät omalta osaltaan intoa saada Euroopan Komission rahoittamia hyväkatteisia Rail Baltic -urakoita myös Vilnan taloutta elvyttämään.

  • 18.10.2014 Latvia on perustanut perjantaina 17.10.2014 ”Eiropas dzelzceļa līnijas” -nimisen yrityksen vastaamaan Latvian osuudesta Baltian maiden yhteisessä Rail Baltic -projektissa. Baltian maiden yhteisyritys on tarkoitus perustaa Riikassa tiistaina 28.10.2014, joten Latvian Rail Baltic -yhtiön toiminnan virallinen käynnistämisellä alkoikin jo olla kiire. Tosin Latvia ehti tiedottaa oman yrityksensä perustamisesta jo elokuussa, mutta byrokratian rattaiden liikahteluun taisi mennä odotettua pidempi aika. Edellinen yritys yhteisyrityksen perustamiseksi tehtiin elokuun lopulla, ja tämän tiedon perusteella voidaan todeta ettei yhteisyrityksen perustaminen ollut silloin edes lähellä.

Latvialaisten eilisen tiedotteen sanamuodot ovat Rail Balticin tulevaisuuden kannalta kiusallisen varovaisia. Jos tämän tiedotteen laatija uskoisi Rail Balticin toteutumiseen suunnitelman mukaan, tekstin sävy olisi toisenlainen:

”When complete – which according to the plan will be ”by 2025”, travel times between the Baltic capitals should be slashed, and further links in neighboring countries should eventually make it possible to travel from Berlin to Tallinn by rail, with the option of going on to Helsinki by ferry.”

Optimismia ei myöskään lisää Liettuan Rail Baltica Statyban toimitusjohtaja Dainius Budrysin alkuviikosta Panevezysin kaupungissa antama kommentti, jonka mukaan Rail Baltcille haettaisiin EU-rahoitusta vasta vuonna 2016.

Kommentti: AECOMin selvityksen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa, mutta Kaunas-Vilna -yhteyden EU-rahoitus -kelpoisuuteen on syytä suhtautua varauksella. Toki lentoliikenteen kytkeminen mukaan raideliikennehankkeeseen kuullostaa järkevältä, mutta ilman merkittävää numeroiden kiduttamista lienee mahdotonta vääntää kannattavuuslaskelmat sellaiselle tasolle, jolla Brysselin rahahanat aukeaisivat. Positiivista tässä uutisessa on se, että Rimantas Sinkevicius ei sentään pitänyt itsestään selvyytenä rahoituksen saamista jo 2014-2020 budjettikaudella. Seuraavat kaksi viikkoa Baltian maat keskittynevät vääntämään kättä siitä, kuinka Kaunas-Vilna -yhteys kirjataan Baltian maiden yhteisyrityksen osakassopimukseen.

  • 13.10.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on tänään ilmoittanut, että Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys on tarkoitus perustaa tiistaina 28.10.2014 Riikassa.  Baltic News Service (BNS) uutistoimiston välittämän uutisen mukaan Eestin liikenneministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda olisi vahvistanut, että myös Eesti on valmis allekirjoittamaan yhteisyrityksen perustamisasiakirjat. Yhteisyrityksen ensimmäinen urakka olisi yhteisen rahoitushakemuksen toimittaminen Euroopan Komissolle, ja Latvian liikenneministeri Matiss uskoo että hakemus saataisiin jätettyä kuluvan vuoden lopulla tai vuoden 2015 alussa.
  • 13.10.2014 Liettuan liikenneministeriö kommentoi viime perjantaina Euroopan Unionin pyrkimyksiä rautatieliikenteen standardien harmonisoimiseen.  Varaministeri Arijandas Šliupasin mukaan Liettua kannattaa teknisten ratkaisujen ja turvateknologian yhteistä kehittämistä, mutta samalla vastustaa raideliikenteen kilpailun vapauttamista useammille toimijoille. Šliupas toteaa, että Liettuan rautatieyhtiö pystyy hoitamaan tehokkaasti sekä raideinfrastruktuurin ylläpidon että raideliikenteen harjoittamisen, eikä tätä tilannetta ole syytä horjuttaa enemmällä kilpailun vapauttamisella. Tällaisen näkemyksen sovittaminen Baltian maiden yhteiseen Rail Baltic -rahoitushakemukseen ei tule olemaan helppoa.
  • 11.10.2014 Liettuassa julkistetaan ensi maanantaina 13.10.2014 AECOMin tekemä selvitys Kaunas-Vilna -ratayhteyden toteuttamisesta. Selvitys on tehty ilmeisen kiireisellä aikataululla, ja se pohjautuu AECOMin vuosina 2010-2011 tekemään laajaan Rail Baltic Feasibility Studyyn. Maanantain tilaisuudessa ovat paikalla Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius, Liettuan Rail Baltic -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys sekä AECOMin edustaja. Tilaisuuden kutsun google-käännös näyttää tällaiselta:

Vilnius connector influence the project ”Rail Baltica” – AECOM study findings

Vilnius 2014-10-10

Press Conference: Vilnius connector influence ト project Rail Baltica – AECOM study findings

On Monday, 13 October., 13 hours. Ministry of Transport (str. 17, 219 Hall) will be a press conference, which will be presented to the company AECOM study of the connection affect Vilnius ト project Rail Baltica Baltic countries. Attend the press conference Minister Rimantas Sinkevicius company ト Rail Baltica director Dainius Budrys AECOM and company representatives.

In June this year the Baltic countries agreed that Vilnius is a European railway track ト Rail Baltica ”and the implementation of this project will be required to make a connection with the Lithuanian capital is financed by European Union funds.

In order to evaluate the connection of Vilnius economic indicators and to assess its potential impact on the overall well ト Rail Baltica ”project in the Baltic countries, the international engineering solutions company, AECOM carried out the study. Press conference will present the main findings of the study.

European gauge railway ト Rail Baltica will connect Helsinki, Tallinn, Riga, Kaunas, Vilnius and Warsaw, extending it to Berlin. Implement the project according AECOM company in 2011. Performed high-speed rail line through Lithuania, Latvia and Estonia feasibility study. European Union funds expected finance 85 percent. project.

WELCOME TO JOURNALISTS!

Liettuassa on muutenkin pohjustettu ahkerasti Rail Baltic -päätöksentekoa. Viime viikolla Youtubeen ilmestyi 40 minuutin pituinen helikopterilla kuvattu video Rail Baltic -työmaan edistymisestä Kaunasin ja Puolan rajan välillä.

 

  • 11.10.2014 Latvian liikenneministerin lausunto, jonka mukaan Baltian maat olisivat jo lopullisesti päättäneet Rail Baltic yhteisyrityksen perustamisasiakirjojen allekirjoittamisesta lokakuun puolivälissä, on mennyt hyvin läpi raideliikennealan lehdistössä. Esimerkiksi Railwaybulletin ja Järnvägsnyheter ovat julkaisseet latvialaisten uutisen sellaisenaan. Ensi viikolla nähdään kuinka nimien kirjoittaminen onnistuu käytännössä.
  • 11.10.2014 Eestin mediassa on viime viikolla käsitelty Rail Balticin kustannuksia. Delfin uutisessa kerrotaan että Euroopan Komission 85 % rahoituksen jälkeen eestiläisten omaa rahoitusta tarvittaisiin vielä noin puoli miljardia euroa. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekään, mutta ”sopivasti” otsikoitu uutinen kerää paljon lukijakommentteja, joissa luonnollisesti keksitään moiselle rahalla parempiakin käyttötarkoituksia.
  • 6.10.2014 Latvia saattaa nousta ratkaisevaan rooliin Rail Baltic yhteisyrityksen perustamisen tiellä olevia solmuja auottaessa. Viime aikoina Riikan suunnasta tulleet kommentit ovat olleet varsin pitkälle Liettuan linjan mukaisia, ja tämä saattaa vaikeuttaa neuvottelijoiden urakkaa.

Latvian rautatiet järjesti 17.9.2014 Riikassa ”Liikenne 2050” konferenssin, jossa käsiteltiin liikenteen ja logistiikan pitkän aikavälin kehitysnäkymiä. Konferenssin englanninkielisten esitysten videotallenteet löytyvät Latvian rautateiden nettisivuilta, mutta valitettavasti sivuston toiminta on aika nihkeää. Tässä pari poimintaa konferenssin päättänestä paneelikeskustelusta:

Kysyttäessä mielipidettä Venäjälle asetettavista talouspakotteista Latvian rautateiden pääjohtaja Uģis Magonis sanoi vastaavansa kysymykseen bisnesmiehen näkökulmasta, ja vastaus kuului näin:

You can’t be independent if you are without money – so we have to use all our knowledge to add more money to make us more independent. And Russia is our market, so we have to be very careful regarding sanctions.” (Uģis Magonis, President of Latvijas Dzelzceļa)

Rail Baltic nousi esille ainoastaan yleisökysymyksessä, jossa kysyttiin ”Mitä jos Rail Baltic 2 rakennettaisiin vain Liettuan alueelle, eikä ollenkaan Latviaan ja Eestiin?”. Latvian liikenneministeriön apulaisvaltiosihteeri Dins Merirands antoi tähän kysymykseen noin kahden minuutin vastauksen, jossa ei otettu kantaa yhtään mihinkään. Vaikea on ennustaa tulevaa, mutta töitä pitää tehdä, ja niin edelleen.

Conclusion: Latvian rautatiet ei tunnu olevan sen kiinnostuneempi Rail Balticista kuin Liettuan rautatietkään. Jos Latvian liikenneministeriö on samalla tavalla rautatieyhtiön talutusnuorassa kuin eteläisen naapurinsa liikenneministeriö, on Eestillä edessään erittäin hankalat neuvottelut yhteisyrityksen perustamisesta.

  • 5.10.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on antanut lausunnon, jonka mukaan Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys perustettaisiin Riikassa lokakuun puolivälissä. Latvian Liikenneministeriön 3.10.2014 päivätyssä tiedotteessa ministeri Matijss toteaa (google-käännöksen mukaan) näin:

”With great satisfaction I can announce that the Rail Baltica joint venture agreement will be signed in Riga in mid-October. Signing of the Treaty will ensure the implementation of Rail Baltica, which will be a major public railway transport project, a full range of Nordic – Baltic corridor that stretches from Finland to Germany.  Rail Baltica project will contribute to the Baltic transport infrastructure systems integration in the EU transport network, as well as economic sustainable and diversified development and competitiveness. ” 

Latvian liikenneministeriön lausunto voisi yhtä hyvin olla lähtöisin Lietuan liikenneministeriöltä, sisältö ja tyyli ovat täysin samanlaiset. Mutta saadaanko yhteisyritys perustettua jo lokakuun puolivälissä, kun Eestin tavoitteena on yhteisyrityksen toiminnan käynnistäminen ”vain” lähi kuukausien aikana?

Todennäköisesti neuvoteltavaa riittää, ja pieni viite kiistanalaisista asioista löytyy Latvian tiedotteen loppuosasta:

”Under the Shareholders’ Agreement of the joint venture project main task will be to railway design, construction and marketing, it is clear that the owner of the rail infrastructure in Estonia, Latvian and Lithuanian is the state in which the infrastructure is located, as well as the fact that each party is co-financed only to the extent of railway construction that is her territory.”

Olisi melkoinen yllätys, jos kolme Baltian maata ja Euroopan Komissio onnistuisivat pääsemään näistä asioista yksimielisyyteen lokakuun aikana.

  • 4.10.2014 Eestin liikenneministeri Urve Palo on allekirjoittanut Rail Baltic Estonia OU:n perustamisasiakirjat ja nimittänyt Indrek Oravin yhtiön toimitusjohtajaksi 15.10.2014 alkaen. Orav totesi että hänen vahvuuksiaan ovat ”management and negotiation skills, and experience in the field of railway projects” ja ensisijainen tavoite on varmistaa Baltian maiden yhteisyrityksen toiminnan käynnistyminen ”in the next few months”.

Hienoa että Eestin suunnalta tulee positiivisia uutisia projektin edistymisestä. Toisaalta Indrek Oravin toive yhteisyrityksen käynnistämisestä lähi kuukausien aikana kertoo että paperit eivät ole vielä allekirjoituskunnossa. Oravin neuvottelutaidon osaamiselle on vielä paljon käyttöä ennen kuin yhteisyrityksen perustamisasiakirjoihin saadaan nimet alle.

On merkillepantavaa, että Rail Baltic Estonia OU:n toiminnan keskeiseksi tehtäväksi mainitaan Eestin valtion etujen valvominen Baltiassa. Vuosi tai kaksi sitten yhtiön ensisijaiseksi tavoitteeksi olisi varmaan kirjattu jotain Rail Balticiin liittyvää, mutta nykyisessä neuvottelutilanteessa Eestinkin on pakko terävöittää taktiikkaansa.

  • 3.10.2014 Harjun maakunnan neuvonantaja Kaarel Kose on kommentoinut Helsinki-Tallinna -tunnelin ja Rail Balticin näkymiä Viikerradion haastattelussa. Tässä muutamia poimintoja Kosen näkemyksistä:
    • Rail Balticin toteuttaminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden nopeuttaa vientikauppansa kuljetuksia Keski-Eurooppaan, ja tunneli olisi olennainen osa tätä yhteyttä.
    • Kokemukset Ruotsista ja Tanskasta vahvistavat, että kiinteän yhteyden rakentamisesta kahden kaupungin välille seuraa positiivisia kansantaloudellisisa vaikutuksia.
    • Laivaliikennen Helsisingin ja Tallinnan välillä ei missään nimessä tulisi loppumaan tunnelin valmistumisen jälkeen, Kosen mukaan tunnelin vaikutus laivaliikenteeseen olisi pieni.
    • Tunnelin linjaaminen Naisaaren kautta vähentäisi tarvetta rakentaa tunnelia pehmeään maaperään, mutta Kose arvelee että tämän vaihtoehdon toteuttamisen tiellä on paljon ympäristönsuojelullisia haasteita.
    • Kose muistuttaa, että hankkeen kustannuksia arvioitaessa täytyy muistaa huomioida aikavälin pituus. Tunneliteknologia kehittyy jatkuvasti, ja uusien teknologioiden ansiosta tunnelin rakentamisen kustannukset voivat myös laskea.

Nämä kommentit ovat siis peräisin Kaarel Kosen radiohaastatteluun pohjautuvista nettiuutisista, ja siteerausten tarkkuus voi olla kyseenalainen. Toimittajien asiaan paneutumista kuvastaa se, että ERR:n jutun kuvituskuvana on kuva autotunnelista. Artikkelien lukijakommenteissa nousee esiin Eestin kansan syvistä riveistä huokuva huoli suuren kokoluokan infrahankkeiden järkevyydestä. Suomen ja Eestin LNG-hankkeen takkuilu ja Rail Balticin viivästyminen ovat joidenkin lukijoiden mielstä merkkejä siitä, ettei tunnelihankkeeseenkaan ole syytä tuhlata resursseja.

  • 1.10.2014 Vilnasta uutisoidaan, että Rail Baltic -yhteisyrityksen perustaminen lokakuun aikana olisi varmistunut. Valitettavasti tämä ”uutinen” on vain merkityksetöntä vanhojen asioiden lämmittelyä. Uutisessa kerrotaan, että Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Eestin liikenneministeri Urve Palo olisi vakuuttanut syyskuussa Minlanossa, että homma hoituu. Jäämme odottamaan vastaavia uutisia Eestin suunnalta.
  • 1.10.2014 Eestin rikkain mies Oleg Ossinovski toivoo, että Rail Baltic rakennettaisiin. Kazakstanissa vuonna 1966 syntynyt Ossinovski on luonut omaisuutensa rautatiekuljetuskalustoa omistamalla ja operoimalla.
  • 1.10.2014 Citymetric.com raportoi Talsinkifix-hankkeesta, ja vertailee sitä mm. Malmö-Kööpenhamina -tunnelihankkeeseen. Brittiläisten perinteiden mukaan kirjoituksessa on myös kevyttä huumoria, hankkeelle annettu nimi ”Talsinkifix” on kirjoittajan mielestä todennäköisesti hienoin koskaan ikinä missään keksitty sana. Tunnelin mahdolliseen rakentamiseen on vielä pitkä matka, ja tässä brittien näkemys eräistä asiaan vaikuttavista seikoista:

But all this work is just to see if it’s worth drawing up more detailed plans: in other words, it’s a study into whether it’s worth conducting another study. What’s more, while the Estonian authorities have started including the plan in all their long-term strategy documents, their Finnish partners have made no such commitment.

There seem to be two reasons for this relative lack of enthusiasm. One is economics: the Finns are already rich, and so have less to gain from the link. The other is politics. Part of the rationale for such a project would be to provide a fixed link between the two cities that doesn’t involve travelling via Russia. Estonia – smaller, newer, and ruled from Moscow within living memory – is presumably more nervous about its giant neighbour to the east.

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.05.2014

Rail Baltic -seuranta toukokuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————-

  • 27.5.2014 Kaunasista etelään kohti Puolan rajaa johtavan ”Rail Baltica 1” -ratayhteyden peruskorjaus on liettualaisten media-tietojen mukaan hyvässä vauhdissa. Töiden etenemistä esitellään alla olevalla Youtube-videolla, jossa näkyvien ilmakuvien perusteella työn tuloksena näyttäisi syntyvän vain yhden raideleveyden (1520 mm) raidetta. Wikipedian tietojen ja kuvan mukaan Kaunasista Puolan rajalle johtavan ratayhteyden eteläisin 7,5 kilometrinen pituinen osuus Mockava – Šeštokai olisi 1435/1520 kaksoisraidetta, mutta onko Šeštokaista pohjoiseen vain 1520 mm raide?

  • 23.5.2014 An updated version of our Rail Baltic monitoring report can be found here: nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522. The first six pages of the report are the same as in the 25.4.2014 version, and screenshots of the four new pages are attached below. Please note that the URL-links to the original news sources work only in the pdf-version.

nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_7 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_8 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_9 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_10

  • 22.5.2014 Eestin pääministeri Taavi Roivas ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius neuvottelivat eilen Rail Baltic -projektin tilanteesta. Eestin uusi pääministeri suhtautuu edeltäjäänsä myötämielisemmin Liettuan vaatimuksiin, ja neuvottelujen jälkeen sekä Eestin että Liettuan media uutisoivat Eestin nyt kannattavan Vilnan ottamista mukaan Rail Balticiin. Linjan muuttamiselle löytyy selkeät perustelut: Brysselistä luvattu miljardirahoitus uhkaa siirtyä muihin projekteihin jolleivat Baltian maat saa jätettyä rahoitushakemusta syyskuuhun mennessä. Tässä Roivaksen kommentti Aripaev -lehdelle:

“Disagreements have been resolved and cooperation has to continue in the name of creating a joint venture and submitting a joint project application. It is important to establish a joint venture company and submit a joint application to CEF (Connecting Europe Facility) in the first round of funding. Otherwise, we risk losing the CEF funding”.

Tämä näyttää ja kuulostaa hyvältä, mutta Lithuania Tribunessa esitetty Roivaksen kommentti ei ole oikein vakuuttava:

“I think what we agreed today that we will go further as fast as possible in the joint venture establishment. In the [shareholders’] agreement, we will find an appropriate wording [to ensure] that in the next stage [of the project] Vilnius is an essential part of Rail Baltica as well.”

Toivottavasti projekti lähtee nyt etenemään vauhdikkaasti, mutta liikaan optimismiin ei ole syytä. Pääministeri Roivas arvelee että pääministeri Butkevičiuksen kanssa taisi tulla sovittua projektin vauhdittamisesta. Tämän jälkeen Roivas toteaa, että yhteisyrityksen perustamisasiakirjaan sommitellaan molemmille osapuolille sopivat sanamuodot Vilnan yhteyden toteuttamisesta. Käytännössä työ palannee liikenneministeriöiden virkamiehille, ja sillä miehityksellä asiasta on väännetty viime syyskuusta asti, huonolla menestyksellä.

Taavi Roivas tapasi Vilniuksessa käydessään myös Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitėn. Presidentti Grybauskaitėn tapaamista koskevassa tiedotteessa keskitytään lähinnä Baltian maiden energiaomavaraisuuden parantamiseen ja ”NATOn itärajan takana” piilevien uhkien torjumiseen Baltian maiden yhteisin voimin. Rail Baltic mainitaan yhdessä lauseessa, jossa presidentti Grybauskaitė toteaa Rail Balticin olevan eniten hyödyksi jos kaikkien Baltian maiden pääkaupungit ovat siinä mukana.

  • 21.5.2014 Liettualainen Verslo Zinios raportoi Kaunasin ja Puolan rajan välille rakennettavan Rail Baltic -yhteyden etenemisestä. Liettua aloitti viime syksynä vanhan ja mutkikkaan Kaunasista etelään johtavan radan perusparannuksen ja muuntamisen 1520/1435 mm kaksoisraiteeksi. Työt ovat edistyneet, eikä Marijampolen kaupungin kohdalla ilmenneiden ongelmien uskota viivyttävän projektin valmistumista. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius pitää kiinni optimistisesta aikatauluarviosta, jonka mukaan Kaunasista Puolan rajalle johtava yhteys voitaisiin avata liikenteelle 1. lokakuuta 2015.

Butkevičius kommentoi myös Puolan ja Saksan kanssa käytyjä neuvotteluja Rail Balticin tavaraliikenteestä. Saksan kanssa allekirjoitettu aiesopimus ei herätä Liettuassa kovin suurta innostusta, eikä myöskään Puolan suunnalla ole osoitettu suurta kiinnostusta Rail Balticin edistämiseen.

Eestin pääministeri Taavi Roivas ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevčius ovat sopineet tapaamisesta, jossa pyritään löytämään ratkaisu viime syyskuusta asti paikallaan junnanneiden Rail Baltic -neuvottelujen edistämiseen. Neuvoteluissa osapuolina olleet liikenneministeriöiden edustajat eivät ole pystyneet tekemään päätöksiä, mutta lähtökohdat pääministerien neuvotteluihin näyttävät lupaavilta:

The Estonian prime minister understands the importance of connecting Vilnius with Rail Baltic and we support it. We look forward to the upcoming meeting and hope that we will reach an agreement and the question of connecting Vilnius will be resolved in accordance with EU regulations.” (Helin Vaher, spokeswoman for PM Roivas)

…expected to convince his Estonian counterpart regarding Vilnius, but admitted that Estonia had reasons to disagree with Lithuania’s plan to link its capital with Rail Baltica because this issue had not been discussed previously. (Lithuanian PM Algirdas Butkevčius, according to Lithuaniatribune)

Tulkintaa Suomesta: Parhaassa tapauksessa pääministerit voisivat saada sovittua seuraavista asioista:

  • Baltian maat lopettavat Rail Balticiin liittyvän propagandasodan. Tapaamisten tuloksista ja projektin edistymisestä raportoidaan yhteisten julkilausumien kautta, ja lopetetaan värittyneiden yksipuolisten tulkintojen antaminen siitä mitä kokouksissa muka saatiin päätettyä.
  • Eesti sitoutuu kannattamaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamista siinä tapauksessa, että hankkeen kannattavuusselvitys täyttäisi EU:n kriteerit. Tämä hanke nimetään Rail Baltic 3:ksi, ja sen käsittely pidetään jatkossa täydellisesti erillään meneillään olevista Rail Baltic 1 ja Rail Baltic 2 -hankkeista.
  • Eri Baltian maiden alueilla kulkevat Rail Baltic 2 -ratalinjaukset lyödään lukkoon ennen yhteisyrityksen perustamista, eikä kokonaan uusia linjauksia enää nosteta pöydälle.
  • Varmistetaan että kolmen Baltian maan Rail Baltic -yhteisyrityksen hallinto ja päätäntävalta on järjestetty niin, että kansallisten etujen ajamisen sijasta kaikki voimavarat voidaan käyttää ensisijaisesti Rail Balticin edistämiseen.
  • 20.5.2014 Kaunasissa ilmestyvä Kauno Diena -sanomalehti julkaisi laajan artikkelin Rail Baltic -projektin viime aikojen kehityksestä. Kirjoituksen teemana oli hankkeeseen liittyvä ”propagandasota” sekä Liettuan liikenneministeriön ajaman Vilnan yhteyden taustalta löytyvät motiivit. Tässä muutamia esiin nostettuja asioita:
  • Euroopan Komission Rail Baltic -projektista vastaava Pavel Telicka kiistää saaneensa mitään tietoa Baltian maiden välisissä neuvotteluissa saavutetusta edistymisestä. Mediassa näkyneet ”uutiset” sovun löytymisestä mm. Vilnan yhteyden osalta ovat siis olleet lähinnä eri osapuolten propagandaa.
  • Kaunasin alueen merkkihenkilöiltä ei juuri löydy ymmärtämystä Vilnan yhteyden rakentamiselle. Hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen ei uskota, koska näköpiirissä olevat kuljetustarpeet Vilnan ja Kaunasin välillä hoituvat nykyisenkin ratayhteyden kautta. Uuden poikittaisyhteyden perusteleminen Vilnan suurella osuudella Liettuan BKT:stä ammutaan myös alas, ja Kaunasin suunnalla nähdään Vilnan ”suuruuden” selittyvän lähinnä pääkaupunkiseudulle kasaantuneen hallinnon pyörittämisellä. Rail Balticin jarruttamisen ja Liettuan poikittaisyhteyksien parantamisen uskotaan myös olevan ainakin Liettuan Rautateiden ja Venäjän intresseissä. Kaunasin pormestari epäilee lisäksi, että uutta Vilnan yhteyttä varten tarvittavan maa-alueen arvonnousun mahdollisuus saattaisi vaikuttaa taustalla.
  • Kauno Diena kysyi Liettuan liikenneministeriötä edustavalta Arijandas Šliupasilta, että onko vanha suunnitelma Rail Balticin linjaamisesta suoraan Vilnan kautta Puolan rajalle (Kaunas kokonaan ohittaen) jo haudattu lopullisesti. Sliupasin vastaus sisältää epämääräisiä viittauksia liikenneministeriön aiempiin lausuntoihin, ja vakaan luottamuksen siitä että asiantuntijat ja juristit lopulta löytävät kaikille osapuolille sopivan sanamuodon yhteisyrityksen perustamisasiakirjaa varten. Rivien välistä voisi lukea, että tällaisenkaan linjauksen mahdollisuutta ei ole vielä kokonaan hylätty.
  • 14.5.2014 Liettuan liikenneministeriö tiedotti muutaman päivän miettimisen jälkeen Urve Palon ja Rimantas Sinkevičiuksen viime viikkoisesta epävirallisesta tapaamisesta, ja edistystä on tosiaan tapahtunut. Toki Vilnassa laaditun tiedotteen painotukset poikkeavat Eestin näkemyksistä, mutta seuraavat tiedotteesta löytyvät lauseet kertovat liettualaisten asenteiden pehmenemisestä:

”…in order to ensure the necessary funding for the project, negotiations on the technical part of the joint venture establishment should be completed, and shareholders agreement signed as soon as possible”

”Lithuania does not intend to further argument and will continue to work on the further implementation of the project”

“Should be” ja “does not intend” eivät ole kovin konkreettisia sitoumuksia, mutta tämä on sovinnollisinta tekstiä Liettuan Liikenneministeriöltä pitkiin aikoihin. Suorasanainen lupaus jättää Vilnan yhteyden käsittely kokonaan kuluvan kevään ja kesän neuvottelujen ulkopuolelle olisi ollut todellinen läpimurto, mutta ehkä siihen päästään seuraavissa neuvotteluissa.

Pieni kauneusvirhe liettualaisten tiedotteessa on väite, jonka mukaan myös Suomi olisi allekirjoittanut viime syyskuussa Vilnan yhteyden merkitystä korostavan lauselman. Liikenneministeri Merja Kyllönen kyllä laittoi nimensä Rail Baltic -kontrahtiin viime syksynä, mutta Vilnaa koskevan lausekkeen allekirjoittivat vain Baltian maat.

  • 10.5.2014 Eestin liikenneministeri Urve Palon mukaan Liettua olisi luopunut vaatimuksestaan saada sisällytettyä Kaunas-Vilna -yhteys Rail Balticin ensimmäiseen vaiheeseen. Palon mukaan Liettuan kannan muuttuminen oli tullut esille EU:n liikenneministerien epävirallisessa kokouksessa Ateenassa. Eestin liikenneministerin neuvonantaja Rasmus Ruuda vahvistaa, että Liettuan kannan mukaan Vilna voidaan liittää Rail Balticiin myöhemmin.

Tämän uutisen alkuperäinen lähde on eestiläinen Postimees -lehti, kun viime aikoina Rail Balticin edistymistä ovat kommentoineet lähinnä Liettuan liikenneministeriön edustajat. Onko Rail Baltic -neuvotteluissa viimein saavutettu ratkaiseva läpimurto, vai ovatko eestiläiset alkaneet soveltaa liettualaisia käytäntöjä mediapelissä?

Rail Baltic -neuvottelujen todelliseen edistymiseen voimme uskoa vasta sitten, kun The Lithuania Tribune uutisoi Liettuan liikenneministeriön lähteisiin viitaten, että Vilnan yhteydestä ei tarvitse enää vuoden 2014 aikana neuvotella. Samassa yhteydessä olisi myös hyvä saada varmistus sille, että Riikaan perustettavan Baltian maiden yhteisen Rail Baltic -yhteisyrityksen hallinnon miehitykseen ja toimitatapoihin liittyvät erimielisyydet on ratkaistu.

  • 9.5.2014 Rail Baltic-rintamalla on ollut hiljaista viime päivät, mutta muualla maailmassa suunnitellaan mittavia raideliikehankkeita. Kiinassa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa 13 000 kilometrin pituinen ratayhteys Kiinasta Siperian, Alaskan ja Kanadan kautta USA:han. Beringin salmen alle rakennettaisiin 200 kilometrin pituinen tunneli. Tähän hankkeeseen verrattuna 728 kilometriä Rail Balticia ja 80 kilometriä tunnelia maanjäristyksistä vapaan Suomenlahden alle olisi piece of cake.
  • 3.5.2014 Liettuan liikenneministeri Arijandas Šliupas on käynyt Brysselissä lobbaamassa Kaunas-Vilna –rataosuuden rakentamisen puolesta. Liikennekomissaari Siim Kallaksen kabinettipäällikkö Margus Rahuoja kuitenkin totesi ETV:lle antamassaan lausunnossa, että Vilnan yhteyden toteuttaminen voisi olla mahdollista vasta kannattavuusselvityksen tekemisen ja tulosten analysoinnin jälkeen, ja sitä ei ehditä tekemään ennen rahoitushakemuksen jättämisen takarajaa syyskuussa. Šliupasin mukaan kannattavuusselvitykset voisivat valmistua vuoden loppuun mennessä.

Positiivista tässä uutisessa on se, että Liettuan Liikenneministeriö on vihdoin:

  1. Suostunut keskustelemaan Vilnan yhteydestä Euroopan Komission kanssa
  2. Suostunut keskustelemaan kannattavuusselvityksen tekemisestä ja selvityksen aikataulusta

Liettuan Rautateiden infrastruktuuri-yhtiön tulos ja liikevaihto kaksinkertaistuivat viime vuonna. Suurin syy kasvuun oli Rail Baltica -projektin tuoma liiketoiminta, ilmeisesti kyseessä on Kaunasin ja Puolan rajan välisen vanhan rataosuuden kunnostusurakka. Tällaisia uutisia lukiessa herää optimismi, että Liettuan Rautatiet ja Liikenneministeriö eivät ehkä halua kaataa Rail Balticia lopullisesti.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.04.2014

Rail Baltic -seuranta huhtikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista  löytyy seuraavien linkkien takaa: vuosi 2013, tammikuu 2014, helmikuu 2014 ja maaliskuu 2014. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

————

  • 28.4.2014Baltian maat saavuttaneet poliittisen yksimielisyyden Rail Balticista”, kertoo The Lithuanian Tribunen otsikko. Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on antanut tänään pidetyn Rail Baltic kokouksen jälkeen Liettuan Radiolle ja uutistoimisto BNS:lle lausuntoja, joissa hän vakuuttaa, että poliittinen päätös on tehty ja että rahoitukseen sekä tekniseen toteutukseen liittyvät asiat saadaan varmasti ratkaistua.

Eestin liikenneasioista vastaavan Talous- ja viestintäministeriön virkailija totesi viime viikolla uutistoimisto BNS:lle antamassaan lausunnossa, että Kaunas-Vilnius -yhteyden lisääminen Rail Balticiin olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun Liettua on tehnyt hankkeesta kannattavuusselvityksen. Ministeri Šliupas totesi nyt BNS:lle, että tästä vaatimuksesta on luovuttu, eli “This condition has been removed”. Seuraavaksi lienee syytä odottaa Eestin ja Latvian ministeriöiden näkemyksiä kokouksessa sovituista asioista.

Liettuan liikenneministeriötä edustavan Arenijas Jackusin mukaan neuvottelut jatkuvat toukokuun puolivälissä. Myös Liettuan Liikenneministeriö tiedotti tapaamisen tuloksista, ja kertoi projektin jatkosta näin:

”The participants discussed perspectives of integrating Vilnius into the project “Rail Baltica” and agreed that the capital of Lithuania should be incorporated in the project. During the next Task Force meeting, to be held in May in Riga, the political consensus will be established in the Joint Venture Shareholders Agreement.”

  • 26.4.2014 Eestin Talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda on selventänyt Eestin näkökantaa ensi maanantain Rail Baltic –neuvottelujen alla:

“In the last agreement we signed in Vilnius last year, it is said that Vilnius shall be connected and for us this sentence means that we have to continue Rail Baltic and add Vilnius after Lithuania has done the research. So, we are not ready to sign a clean [sheet of] paper that has only our signature on it. Of course, Vilnius has to be connected, but Lithuania has to make some research before that.”

Eestin pääministeri Taavi Rõivas tapasi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråtenin torstaina, ja painotti tapaamisen jälkeen antamassaan lausunnossa Venäjän rajanaapureina sijaitsevien pohjoismaiden ja Baltian maiden Venäjä-riippuvuuden vähentämisen tärkeyttä:

”The current security situation should give an impetus to all Nordic and Baltic states that have a common border with Russia to accelerate projects, both in the issues of Balticconnector and location of LNG terminals and the Rail Baltic issue.”

  • 25.4.2014 A pdf version of our 8-page monitoring report on the Rail Baltic project from September 2013 to April 2014 can be found here: nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425 . I will attach screeshots of the PowerPoint -slides here, but the URL-links work only in the pdf.

nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_0nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_1 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_2nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_3 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_4 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_5 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_6nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_7

  • 23.4.2014 Baltian maat jatkavat Rail Baltic -neuvotteluja ensi maanantaina Vilnassa ministeritasolla. Liettuan liikenneministeriön tiedottajan Ričardas Šlapšysin mukaan Liettua yrittää edelleen saada suostuteltua muut Baltian maat hyväksymään Vilnan yhteyden rakentamisen mukaan Rail Balticiin. Lievänä myönnytyksenä aiempiin kannanottoihin verrattuna Slapsys piti kuitenkin mahdollisena sopimuksen muuttamista to include the Lithuanian capital in Rail Baltica in the next framework of 2021-2027”.

Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius totesi parlamentille puhuessaan, että Vilnan jääminen pois alkuperäisestä Rail Baltic -suunnitelmasta oli (Liettuan edellisen) hallituksen tekemä virhe, joka nyt pyritään korjaamaan. Butkevičiuksen mukaan neuvottelujen uusi epävirallinen takaraja on ensi heinäkuun alku, ja jos neuvotteluissa ei olisi siihen mennessä päästy yhteisymmärrykseen, ”the branch line between Vilnius and Kaunas might be considered a stand-alone project”.

Kommentti suomalaisesta näkökulmasta: Liettualaisilla on media-tietojen mukaan valmius suostua Kaunas-Vilna -yhteyden irrottamiseen erilliseksi projektiksi ja siirtämiseen seuraavalle budjetti kaudelle. Muut maat ovat olleet tätä mieltä viime syksystä asti. Miksi liettualaiset haluavat vielä venyttää neuvotteluja useilla kuukausilla?

  • 17.4.2014 Liettuan toisen liikenneministeri Arijandas Šliupasin mukaan Euroopan Komission väite, jonka mukaan Vilnan yhteyden sisällyttäminen Rail Balticiin tässä vaiheessa olisi lain vastaista, ei ole täysin totuudenmukainen (”is not entirely correct”). Tämän lausunnon sanamuoto on jopa yllättävän sovinnollinen, yleensä Liettuan liikenneministeriö on täydellisesti eri mieltä Euroopan Komission ja Eestin kanssa.

Eestin Rail Baltic projektipäällikkö Indrek Sirpin mukaan neuvotteluja on turha jatkaa virkamiestasolla, vaan huhtikuun lopulle suunnitellut jatkoneuvottelut on syytä hoitaa ministeritasolla. Eestin Valtiovarainministeri Urve Palo ilmoittikin tapaavansa Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen kahden viikon kuluttua. Euroopan Komission Pavel Telička arvioi, että tarvittaessa Eesti ja Latvia voisivat käynnistää Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminnan, ja Liettua voisi liittyä mukaan vielä ensi syyskuun deadlinen jälkeen.

The Bank of Lithuania on esitellyt Liettuan euro-kolikot. Liettualla on tavoitteena siirtyä euron käyttöön vuoden 2015 alussa, ja EU:n odotetaan tekevän asiasta lopulliset päätökset syksyyn mennessä. Liettuan pyrkimys integroitua entistä tiiviimmin euro-markkinaan on ymmärrettävä, mutta samanaikaisella (Euroopan Komission rahoittaman) Rail Balticin jarruttamisella tuskin kerätään sympatiapisteitä Brysselin suunnalla.

  • 16.4.2014 Euroopan Komission yritykset patistaa Liettuaa takaisin ruotuun Rail Baltic -asioissa ovat aiheuttaneet lievää sekaannusta Liettuan hallituksessa. Aiemminkin sovinnollisia kommentteja esittäneen pääministeri Butkevičiuksen Vilnan yhteyden myöhäisempää toteuttamista puoltaneet lausunnot on tyrmätty Liettuan liikenneministeriössä. Butkevičius vilautteli Kaunas-Vilna -radan rakentamista vasta EU:n seuraavalla budjettikaudella, mutta liikenneministeri Sinkevičius ei pidä tällaista kompromissia Liettuan etujen mukaisena, ja lupasi ottaa asian esille pääministerin kanssa torstaina.

Latvialainen lsm.lv nettisivusto kertoo, että Pavel Telicka olisi Brysselin Rail Baltic -neuvotteluissa ottanut esiin myös Venäjän tilanteen, ja verrannut Baltian maiden asemaa Ukrainaan.

Moskovassa päämajaansa pitävä inform-24.com sivusto on tehnyt vielä pidemmälle meneviä päätelmiä. Heidän arvionsa mukaan Euroopan komission uhkailut Rail Balticin rahoituksen peruuntumisesta johtuisivat siitä, että hankkeeseen korvamerkityt rahat haluttaisiinkin kanavoida Ukrainaan. Kuulostaa science fictionilta…

Sen sijaan Eestin Talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda kiteytti eestiläisten näkemyksen asiasta tyhjentävästi:

Estonia has never opposed linking Vilnius but has considered it necessary that before making the decision, feasibility analysis has to be compiled and second, the European Commission has to confirm that the Vilnius link is, as a part of Rail Baltica, financeable by the EU”.

  • 15.4.2014 Rail Baltic -neuvotteluja jatkettiin maanantaina Brysselissä, ja neuvotteluja on johtanut Euroopan Komission projektikoordinaattori Pavel Telička. Neuvottelujen jälkeen Telička totesi että Rail Balticin jatkaminen Vilnaan olisi vasten EU:n lainsäädäntöä, käytännössä Kaunas-Vilna -rataosuudesta täytyisi tehdä mittava kannattavuusselvitys ennen rahoituspäätöksen tekoa. Teličkan mukaan Baltian maiden yhteisyrityksen toiminta pitäisi saada käyntiin lähi viikkoina, jotta hakemus voitaisiin jättää syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Tässä Teličkan kommentteja:

“We cannot reroute it by Vilnius because in such a situation we would be breaching the legislation. The legislation was approved by the legislative bodies of the EU with the participation of Lithuania. So to some extent it is difficult, at least for the Commission, to understand why this position was taken by Lithuania only after the legislation was enacted.”

Liettuaa neuvotteluissa edustava Arenijus Jackus ei ole edes ymmärtävinään ongelmaa:

“The European Commission explained that the wish to include the capital is illegitimate as under the existing financial perspective and adopted regulations, funding Vilnius would be problematic, we would need to make certain steps to be able to fund Vilnius. We are not even seeking agreement on Vilnius to be necessarily funded under this perspective. We are talking about the three Baltic states seeking agreement on the project that would also include our capital Vilnius.”

Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius toivoi saavansa Euroopan Komissiolta selvityksen niistä lakipykälistä, joita Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttäminen Rail Balticiin rikkoisi. Pääministeri Butkevičius toivoo kuitenkin, että myöhemmin huhtikuussa jatkuvissa Baltian maiden neuvotteluissa löydettäisiin kaikille maille sopiva kompromissi.

Verslo Zinios -lehden artikkeleissa kommentoidaan ongelman taustoja. Euroopan Komissio haluaa pitää kiinni Liettuan edellisen pääministeri Andreas Kubiliuksen hallituksen tekemistä Rail Baltic –sopimuksista. Sen sijaan Rail Balticia jarruttava Liettuan liikenneministeriö vetoaa viime syyskuun Rail Baltic -neuvotteluissa pöytäkirjan liitteeseen mukaan saamaansa mainintaan Vilnan yhteydestä, ja väittää muiden Baltian maiden siinä yhteydessä sitoutuneen Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen sisällyttämiseen Rail Balticiin.

  • 9.4.2014 Euroopan komission varapääsihteeri Henrik Hololei on patistanut Baltian maita ratkaisemaan Rail Balticia koskevat erimielisyytensä. Siim Kallaksen kabinettipäällikkönävuosina 2004-2013 toiminut Hololei varoitaa, että Euroopan Komission lupaama 85 % rahoitus ja siten koko projektin tulevaisuus ovat nyt vaakalaudalla. Jos Rail Baltic ei edisty, sille varatut rahat käytetään jossain muualla. Hololein mukaan nyt ei ole oikea aika etsiä syyllisiä hankkeen jumiutumiseen, vaan kaikki voimat tulee laittaa Baltian maiden yhteisyrityksen toiminnan käynnistämiseen.

Neuvotteluja jatketaan huhtikuun puolivälissä.

  • 8.4.2014 Rail Baltic -neuvotteluja jatkettiin Vilnassa viime viikolla. Liettuan liikenneministeriötä edustavan Arenijas Jackusin mukaan neuvotteluissa olisi saatu sovittua Puolan ja Kaunasin välisen radan kunnostamisen (ilmeisesti olemassa oleva vanha ratapohja?) sisällyttämisestä Rail Baltic -hankkeeseen, mutta palaamme tähän asiaan vasta sitten jos Latvian tai Eestin edustajat muistavat sopineensa asiasta. Rail Balticin ”virallinen” linjaus Kaunasista Puolan rajalle edellyttää kokonaan uuden radan rakentamista, ja vanhan mutkikkaan radan kunnostaminen on lähtökohtaisesti Liettuan sisäinen projekti.

Liettuan ja Eestin väliset erimielisyydet Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin eivät siis ole ratkenneet. Eesti ehdottaa nyt neuvottelujen jatkamista huhtikuun puolivälissä Brysselissä, jolloin Euroopan Komission edustajat voisivat osallistua neuvotteluun. Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Ricardas Slapsys totesi, että jos asiat eivät edisty seuraavallakaan neuvottelukierroksella, neuvotteluja jatkettaneen poliittisella tasolla. Seuraavan kokouksen pitäminen Brysselissä ja neuvottelujen (mahdollinen) nostaminen pääministeritasolle kuulostavat hyviltä ajatuksilta, nykyisellä miehityksellä neuvottelut ovat junnanneet paikallaan tai suorastaan taantuneet puolen vuoden ajan.

  • 5.4.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius on saanut Puolan pääministeri Donald Tuskilta vakuutuksen, että Rail Balticin rataosuus Varsovasta Trakiszkiin Liettuan rajalla tulee olemaan kunnossa vuoteen 2024 mennessä. Rail Balticiin liittyvässä uutisoinnissa on viime aikoina keskitytty kolmen Baltian maan välisiin neuvotteluihin, mutta on hyvä saada vahvistusta hankkeen etenemisestä sekä Puolan että Liettuan pääministereiltä. Toivottavasti myönteinen henki leviää myös Liettuan liikenneministeriöön.
  • 4.4.2014 Euroopan Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Eestin pääministeri Taavi Rõivas tapasivat eilen Brysselissä. Barroson tiedotteessa kerrottiin, että neuvotteluissa käsiteltiin Ukrainan ja Venäjän tilannetta, ja Barroso painotti myös Euroopan Komission vahvaa tukea Eestin energiapolitiikalle.

”We welcomed the ongoing work regarding the Baltic LNG terminal and the gas pipelineBalticconnector” between Estonia and Finland, which will make a major contribution to energy security of the entire Baltic region.”

Rail Baltic oli myös mukana neuvotteluissa, Barroson kommentti olikin erittäin positiivinen. Kommentista löytyy myös uusi aikaraja neuvotteluille, valmista pitäisi tulla ensi syyskuuhun mennessä:

”On this occasion, we also raised the issue of the Rail Baltic project. It will connect Estonia, Lithuania, Latvia and Poland in a north-south direction. The European Commission supports all the efforts that would lead to an agreement between the participant countries before the first call for project financing in September. Finding a common approach is in the interest of all the partners, of the whole European Union. Interconnections across member States are not only important for the completion of the Single Market, they are also a matter of security.”

Ja samaan aikaan Liettuassa… Rail Baltic ei etene koska Eestin ja Latvian tarjoamat kompromissit eivät kelpaa Liettualle. Euroopan suuntaan integroituminen on laitettu jäihin, ja sen sijaan Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas on keskittynyt neuvotteluihin Mongolian liikenneministeriön kanssa. Tavoitteena on päästä allekirjoittamaan kesäkuun alussa sopimus konttijunaliikenteen avaamisesta linjalla Klaipeda-Moskova-Ulaanbaatar. Liettuan ja Mongolian liikenneministerien välisistä neuvotteluista uutisoitiin jo aiemminkin, mutta 1.4.2014 päivätty uutinen Arijandas Sliupasin ja Amarjargal Gansukhin tapaamisesta tuli alun perin tulkittua väärin.

  • 3.4.2014 Helsingin ja Tallinnan välisen raideliikennetunnelin toteutettavuutta arvioidaan Harjun läänin tilaamassa Talsinkifix-selvityksessä, jonka 100 000 euron budjetista 85 % tulee EU:n Itämeri-ohjelman siemenrahoituksen kautta. Tallinnan ja Helsingin kaupungit ovat myös mukana ohjelmassa. Esitutkimuksessa tehdään yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista, ja selvitellään hankkeen taloudellista kannattavuutta sekä elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Vuoden kuluttua valmistuvan tutkimuksen pohjalta tehdään päätös, onko perusteita jatkaa ja laajentaa tutkimus varsinaiseksi toteutettavuustutkimukseksi.

Tunnelihankkeen vanhojen selvitysten kokoaminen ja jäsentäminen on tietysti hyvä alku, mutta näin kevyen selvityksen pohjalta tuskin pystytään tekemään lopullisia päätöksiä tunnelista. Joka tapauksessa on positiivista, että Rail Balticiin läheisesti liittyvää tunnelihankettakin selvitellään. Myös Pohjois-Suomen Arctic Corridor -hankkeen toteutettavuutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon Helsinki-Tallinna -tunneli, Rovaniemi-Kirkkoniemi -yhteyden kannattavuusnäkymiä arvioitaessa tunnelin rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on kriittinen kysymys.

Baltian maat kokoustavat tällä viikolla Rail Balticin merkeissä, mutta edistystä ei liene odotettavissa. Liettuan liikenneministeriön Rail Baltic -vastaava Arenijus Jackus totesi jo ennen neuvottelujen alkua, että Eestin ja Latvian vastaantulo ei ole riittävä:

Estonia and Latvia agree to Vilnius being made an integral part of Rail Baltica, but they propose to make the final decision later, after carrying out certain studies and analyses. Moreover, Latvia together with Estonia would decide where and how infrastructure in Lithuania would be built. We cannot agree to that.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.02.2014

Rail Baltic -seuranta helmikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä vuoden 2013 Rail Baltic -uutisista on täällä, ja tammikuun 2014 kooste on täällä. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 28.2.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on Latvian radiolle antamassaan haastattelussa todennut, että Rail Balticin vaatimien maa-alueiden hankkimista varten tarvitaan erillinen lainsäädäntö. Rail Balticia varten tarvittavia maa-alueita omistavat Latviassa sekä yksityiset maanomistajat että Latvian Rautatiet, ja neuvottelut maa-alueiden hankinnasta esimerkiksi valtateiden rakentamista varten ovat Latviassa usein erittäin aikavieviä prosesseja.

Baltic Course -nettijulkaisun jutussa kerrottiin myös taustatietona, että Rail Balticin rahoitushakemus Euroopan Komissiolle jätettäisiin vasta vuonna 2015, jolloin rakennustyöt pääsisivät alkamaan vuonna 2016. Eestin edustajat ovat pitäneet rahoitushakemuksen takarajana kuluvan vuoden toukokuuta, mutta Latvia näyttäisi olevan aikataulujen suhteen Liettuan linjoilla.

  • 27.2.2014  Baltic Course –nettijulkaisun eilinen uutinen on otsikoitu näyttävästi: Baltic States reached an agreement: Vilnius will be part of Rail Baltica. Valitettavasti uutisesta ei löydy mitään uutta, kyseessä on vain Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen tuore tulkinta viime viikolla Vilnassa pidettyjen Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelujen tuloksesta. Sinkeviciuksen optimismi perustuu siihen, että tällä kertaa neuvotteluissa todellakin käytiin keskusteluja (myös) siitä kuinka Vilnan yhteys mahdollisesti voitaisiin käytännössä ottaa mukaan Rail Balticiin. Pääministeritason neuvotteluja jatketaan ensi viikolla Tallinnassa, ja Sinkevicius uskoo että Latvian uuden pääministerin tuella neuvotteluissa päästään suotuisaan lopputulokseen. Eestin tai Latvian edustajat eivät ole toistaiseksi kommentoineet viime viikon tapaamista, toivottavasti Virossa tekeillä oleva pääministerin vaihdos ei häiritse ensi viikon neuvotteluja.

Samaan aikaan Eestissä suunnitellaan Tarton ja Riikan välisen rautatieyhteyden avaamista. Rail Balticin linjaus kulkee Pärnun kautta, ja Rail Balticista sivuun jäävän Tarton suunnalla nähdään, että Etelä-Eestin kehityksen kannalta olisi tarpeen saada paremmat yhteydet Riikaan.

  • 22.2.2014 Liettuan liikenneministeriön ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on raportoinut Verslo Zinios -lehden mukaan, että perjantaina Vilnassa päättyneissä neuvotteluissa muut Baltian maat eivät vastustaneet Kaunas – Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Baltic -projektiin. Liettualaisen tulkinnan mukaan neuvottelut ovat nyt edenneet niin hyvin, että Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen osakassopimus allekirjoitettaneen tulevien kuukausien aikana. Kunhan vaan ensin saadaan selvitettyä Kaunas – Vilna -yhteyden rakentamisen kustannukset ja tekninen totutus, ja tehdään selvityksen pohjalta kaikille osapuolille sopiva kompromissiehdotus.

The Lithuania Tribunen mukaan Arenijas Jackus on todennut että ”this is still rough wording, but it seems that the very fact that Vilnius is part of the route has been agreed on”, ja Eestin Rasmus Ruudan mukaan “the three countries have arrived at a consensus on most of the technical issues”. Neuvottelut jatkuvat maaliskuun alussa Tallinnassa.

Rail Baltic yhdistäisi Itämeren rannalla sijaitsevia Euroopan Unionin jäsenvaltioita joskus tulevaisuudessa, mutta Baltian maiden akuutit raideliikennehaasteet liittyvät poikittaisliikenteeseen. Eestin, Latvian ja Liettuan rautatieyhtiöt ovat riippuvaisia Venäjän liikenteestä, ja raideliikenteen ongelmia yritetään ratkoa usealla eri foorumilla. Eesti Raudtee ilmoitti allekirjoittaneensa eilen Tallinnassa muiden Baltian maiden kanssa yhteistyösopimuksen CIS Railways Councilin ja Georgian rautateiden kanssa. Eestiläisten tavoitteena on panostaa Narvan sijasta Etelä-Eestissä sijaitsevan Koidulan rajanylityspaikan liikenteeseen, ja saada sitä kautta lisättyä Venäjän liikennettä.  Samaan aikaan Liettuan Rautatiet neuvotteli Moskovassa Kaliningradin liikenteen hinnoista.

  • 20.2.2014 Liettuan johtava talouslehti Verslo Zinios raportoi, että Rail Baltic -neuvotteluja jatketaan tänään ja huomenna Vilnassa. Neuvotteluissa haetaan ratkaisua Kaunasin ja Vilnan välisen yhteyden rakentamiseen: Pitäisikö se sisällyttää Rail Balticiin vai pitäisikö Liettuan neuvotella siitä erikseen EU:n kanssa.

Verslo Zinoksen yhteenveto tilanteesta on selkeä. Liettua vaatii Kaunas – Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Balticiin, Eestin mielestä Liettuan pitäisi hoitaa asia itse, ja Latvia periaatteessa tavallaan ymmärtää Liettuan näkökannan mutta on myös valmis kompromissiratkaisuihin.

Tilannetulkinta pohjoisesta: Verslo Zinios eli ”Liettuan Kauppalehti” kirjoittaa, että Kaunas – Vilna -yhteyden rahoituksen ja toteutuksen irrottaminen Liettuan ja EU:n väliseksi erilliseksi projektiksi on varteenotettava vaihtoehto. Muiden Rail Balticissa mukana olevien maiden kannattaisi tarttua tähän. Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys voitaisiin nimetä Rail Baltic 3:ksi, ja muut maat voisivat luvata 100 % tuen tällä Liettuan ja EU:n väliselle hankkeelle.

  • 15.2.2014 Latvian pääministeri Laimdota Straujuma on tehnyt ensimmäisen valtiovierailunsa Liettuaan, ja tapaamisessa Liettuan pääministeri Algirdas Butkeviciuksen kanssa keskusteltiin luonnollisesti myös Rail Balticista. Liettuan median mukaan Latvian pääministeri Straujuma ymmärtää Liettuan halun liittää Vilna Rail Balticiin, ja että olisi tärkeää saada valmisteltua projekti rahoituksenhakua varten vuoteen 2016 mennessä.

Conclusion: Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas ja Eestin pääministeri Andrus Ansip haluaisivat laittaa Rail Balticin rahoitushakemuksen liikkeelle ensi toukokuussa, mutta liettualaiset puhuvat nyt vuodesta 2016. Tällä hetkellä näyttää siltä että Liettua määrää Rail Balticin etenemisen tahdin.

  • 14.2.2014 Baltic Railway Council eli Baltian Rautatieneuvosto aloitti toimintansa viime viikolla Pietarissa pidetyssä kokouksessa. Neuvoston toiminnan tavoitteena on vahvistaa Baltian maiden rautateiden alueellista yhteistyötä ja parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä.

Perustamiskokouksessa olivat edustettuina Baltian maiden rautatieyhtiöiden lisäksi Pietarin alueen Lokakuun rautatiet ja Kaliningradin rautatiet Venäjältä, Valkovenäjän rautatieyhtiö sekä Suomen VR Group. Neuvoston puheenjohtajaksi valittiin Lokakuun Rautateiden johtaja Viktor Stepov.

Baltic Railway Councilin jäseniksi liittyivät lopulta Baltian maista vain Eestin ja Latvian rautatieyhtiöt, Liettua rautatieyhtiö päätti jostain syystä jättäytyä tarkkailijajäseneksi (”preferred to have the observer status”). Liettuan puuttumisesta huolimatta Venäjän, Valkovenäjän ja Suomen rautatieyhtiöt ovat kuitenkin mukana edistämässä Baltian rautatieliikennettä.

Rail Baltic on suunniteltu toteutettavaksi eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä, ja nyt toimintansa aloittaneessa Baltic Railway Councilissa asioita katsottaneen lähtökohtaisesti 1520 mm raideverkoston näkökulmasta. Nähtäväksi jää ottaako neuvosto ollenkaan kantaa Rail Balticiin, todennäköisesti eurooppalaisella raideleveydellä toteutettavat ratayhteydet eivät ole neuvoston asialistalla kovin korkealla. Toimintaansa vasta käynnistelevän neuvoston toiminnasta ei ole vielä tiedotettu kovin laajasti, yksityiskohtaisinta tietoa Baltic Railway Councilista on jakanut Valkovenäjän rautatiet.

  • 14.2.2014 Liettuan liikenneministeriön ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on todennut Eestin TV:lle antamassaan lausunnossa, että Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys voitaisiin toteuttaa myöhemmässä vaiheessa. Jackusin mukaan ensimmäiseksi täytyisi perustaa Baltian maiden yhteisyritys, ja sen jälkeen tehdä projektisuunnitelma, johon sisältyisi useassa vaiheessa toteutettava rakennussuunnitelma.
    Vaikka Eesti Rahvusringhäälingin (eli Eestin Yleisradion) uutisen otsikointi ja sävy antaa odottaa enemmänkin, käytännössä Liettua haluaa siis edelleen sisällyttää Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen Rail Balticiin. Tästä taas seuraisi koko Rail Baltic -paketin avaaminen ja uusien suunnitelmien teko, mikä viivästyttäisi projektia niin paljon että EU:n rahoitussitoumukset mitätöityisivät aikarajojen mennessä umpeen.
    Eesti Rahvusringhääling nostaa uutisessaan esiin myös AECOMin tekemän Rail Baltic feasibility studyn:

A recent viability study by AECOM found that extending the Rail Baltic line from its initial plan to include Vilnius would not make economic sense.

Head of the company’s Baltic office, Arnis Kakulis, said that a high-speed rail-link between Kaunas, which is on the planned Rail Baltic route, and Vilnius already exists.

Kuten Arnis Kakulis toteaa, Kaunasin ja Vilnan välinen (1520 mm) raideliikenneyhteys on tälläkin hetkellä Liettuan parhaassa kunnossa raideyhteys: Lithuanian Rail Network

  • 12.2.2014 Rail Baltic -rintamalla on ollut hiljaista, mutta Liettuan pääministeri Algirdas Butkeviciuksen eiliset kommentit kertovat paljon Liettuan liikennepoliittisista prioriteeteista. Butkevicius toteaa Liettuan Radiolle antamassaan haastattelussa, että maaliikenneyhteydet Liettuan ja Kaliningradin välillä toimivat hyvin. Mahdolliset häiriöt johtuvat ainoastaan rakennustöistä. Butkeviciuksen mukaan Liettuan tavoite on selkeä:

    ”Our goal is that as much as possible cargo would move through the territory of Lithuania to Kaliningrad region and as much as possible cargo would be carried to the Port of Klaipeda.”

    Venäjän ja Liettuan liikenneministeriöiden asiantuntijat neuvottelevat Kaliningradin suunnan liikenneinfrastruktuurin tilasta ja tariffeista 27-28. helmikuuta pidettävissä neuvotteluissa. Rail Baltic ei ilmeisesti ole näiden neuvotteluiden asialistalla.

    Venäjän ja Liettuan välejä hiertävät edelleen neuvottelut kaasun hinnasta. Liettua on hakenut Tukholman kauppakamarin välimiesoikeuden kautta Gazpromilta noin 2 miljardin dollarin korvausta kaasusta maksamastaan ylihinnasta, johon Venäjä vastasi kieltämällä Liettuan meijerituotteiden viennin Venäjälle kolmen kuukauden ajaksi. Liettuan pääministeri Butkevicius tapasi viime viikolla Sochissa Gazpromin pääjohtaja Alexey Millerin, ja Butkevicius odottaa tapaamisen rohkaisemana Gazpromilta reilua tarjousta. Jos tarjous olisi riittävän hyvä, Liettua saattaisi luopua Tukholman välimiesoikeudelle esittämästään korvausvaatimuksesta.

Tilannetulkinta pohjoisesta näkökulmasta: Kovaa peliä Baltiassa. Liettuan harrastama Rail Balticin jarruttaminen ärsyttää muita projektin osapuolia, mutta Liettuan geopoliittinen ja reaalipoliittinen asema on kieltämättä erittäin hankala.

  • 7.2.2014 Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas kommentoi eilen Rail Balticia lehdistötilaisuudessa Liettuassa. Kommenteissa ei ollut mitään yllättävää, Šliupas esitti tällaisia näkemyksiä:

•   Mitä tulee Rail Balticin toteuttamissuunnitelman valmisteluun, ympäristövaikutusten arvioimisen valmisteluun, muiden dokumenttien valmisteluun ja yhteisyrityksen perustamiseen, Liettua on useita askelia (muita Baltian maita?) edellä.
•   Toivottavasti projekti (Rail Baltic yhteisyrityksen perustaminen ja rahoituksen hakeminen?) saadaan valmiiksi vuonna 2015, jolloin Liettuan asema on entistä vahvempi, ja Liettualla on entistä parempi mahdollisuus nousta Baltian ja koko Itä-Euroopan johtavaksi logistiseksi keskukseksi.
•   Maanantaina Tallinnassa pidetyssä pääministerikokouksessa kävi ilmi, että Lietuvos Geležinkeliai (Liettuan valtion rautatieyhtiö) ei aio tehdä mitään myönnytyksiä (Kaunas-Vilna -yhteyden suhteen?), ja pyrkii hankkimaan Liettuan infrastruktuurille maksimaalisen hyödyn.

  • 5.2.2014  Baltian maiden pääministerien maanantaina pitämää kokousta on uutisoitu pitkin Baltiaa, ja tulkinnat kokouksen annista ovat vaihtelevia:

•   Eestin pääministeri Andrus Ansipin mielestä Liettuan pitäisi itse hoitaa Kaunas-Vilna -yhteyteen liittyvät neuvottelut Euroopan komission kanssa. Ansip arvioi, että yhteisyritys on saatava toimintaan helmikuun loppuun mennessä, jotta rahoitushakemus Euroopan komissiolle voitaisiin jättää toukokuun aikana.  Pääministeri Ansipin tiedottaja Aare Jarvanasin mukaan Liettuan pääministeri olisi neuvotteluissa luvannut, että Liettua voisi itse vastata Vilnan yhteyden toteutettavuustutkimuksen kustannuksista.
•   Latvian liikenneministeri Anrijs Matissin mukaan Vilnan yhteys on ainoa jäljellä oleva ongelma Rail Balticin tiellä, ja sen selvittämisen takia Baltian maiden yhteisyrityksen perustaminen on lykkääntynyt tammikuulta maaliskuulle. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että Liettuan rautateiden viime viikolla esittämän näkemyksen mukaan Riikassa oltaisiin valmiita yhteisyrityksen perustamiseen huhtikuussa.
•   Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on Tallinnan pääministeritapaamisen jälkeisissä kommenteissaan kääntynyt lähemmäs Liettuan liikenneministeriön ja rautatieyhtiön linjaa. Butkevičius haluaisi nyt selvittää koko hankkeen tarpeellisuuden uudestaan

“Knowing that the European Parliament discusses spending cuts every year, this project does not seem as simple and easy as some try to make it sound. Very serious arguments will have to be provided to prove that it is very important, for example, for passenger and goods transportation. Then it will have to be proven what the operating costs will be once it is launched. This is a project that requires very serious arguments to defend it”

ja ilman erillistä tutkimustakin Butkevičius ymmärtää, että

“Vilnius’ inclusion will put us in a stronger position to defend the project, because 40 per cent of Lithuania’s national product is generated here and much trade is going on here. There are intermodal terminals and passenger numbers are much higher”.

Yhteenveto: Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustaminen voisi mahdollisesti olla mahdollista helmikuussa, maaliskuussa tai huhtikuussa, jokaisella Baltian maalla on oma näkemyksensä.  Rahoitushakemuksen takaraja on ainakin Eestin mielestä joka tapauksessa toukokuu, siitä myöhästyminen (hyvässä tapauksessa vain) viivästyttäisi hankketta tai (huonommassa vaihtoehdossa) vaarantaisi koko projektin toteutumisen.

  • 4.2.2014 Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on tarkentanut Liettuan liikenneministeriön kantaa Rail Balticiin Verslo žinios -lehdelle antamassaan haastattelussa. Šliupasin mukaan Eestin pääministeri Andrus Ansipin kommentti, jonka mukaan Kaunasin ja Vilnan välisen ratayhteyden toteuttamisen yksityiskohdat olisivat Liettuan ja Euroopan komission välinen asia, oli irrotettu asiayhteydestä. Šliupasin näkemyksen mukaan tilanne on nyt tällainen:

•    Pääministerit ovat sopineet, että “Rail Baltica has to be developed and that the joint venture has to start operating, with Vilnius being included”.
•    Myöhemmässä vaiheessa, kun kaikki vaihtoehdot Vilnan kytkemiseksi Rail Balticiin on analysoitu ja optimaalinen ratkaisu löydetty, asiasta neuvotellaan tarvittaessa Euroopan komission kanssa. Näiden neuvottelujen osapuolena tulee olla Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyritys eikä Liettuan tasavalta.

Tilannetulkinta pohjoisesta näkökulmasta: Maanantain neuvottelujen lopputulos näyttää olevan, että Eestillä ja Liettualla on erilainen näkemys siitä mistä kaikista asioista jätettiin konkreettiset päätökset tekemättä.

  • 3.2.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiuksen tiedottaja Evelina Butkutė-Lazdauskienė ilmoitti kolmen Baltian maan pääministerien todenneen, että ”the issue of Vilnius is not an obstacle for further implementation of this project”. Liettuan pääministeri oli vakuuttanut, että Liettua haluaa toteuttaa Rail Balticin eikä projektin tiellä ole enää polittisia esteitä. Jäljellä olevat tekniset ongelmat pystytään sopimaan, jonka jälkeen Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys voisi aloittaa toimintansa.

Liettuan pääministerin tiedottajan ympäripyöreä kommentti jättää auki perimmäisen kysymyksen. Tarkoittaako Vilnan yhteyden poistuminen poliittisten ongelmien listalta sitä, että Liettua on valmis kompromissiin omissa vaatimuksissaan, vai ovatko Eesti ja Latvia luvanneet tehdä myönnytyksiä? Vai oliko kyseessä vain sanahelinä?

Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on selvittänyt Liettuan näkökantoja Postimees-lehdelle. Hänen mukaansa Liettua on aina kannattanut Rail Balticin rakentamista, koska se lähentää Baltian maita toisiinsa, vahvistaa ystävyyttä sekä tukee turismia ja teollisuutta. Kyse ei ole koskaan ollut Rail Balticin rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä, vaan pelkästään muutamien yksityiskohtien tarkistamisesta. Šliupas myöntää, että Liettua olisi voinut kommunikoida vaatimuksensa Vilnan sisällyttämisestä Rail Balticiin selkeämmin, mutta kaikkien pitäisi ymmärtää että Vilnan jättäminen pois Rail Balticista olisi sama asia kuin Rail Balticin päättäminen Eestissä Tallinnan sijasta Rakvereen.

Eestin hallituksen tiedotteessa keskityttiin Eestin ja Latvian välisiin hyviin suhteisiin ja maiden pääministerien väliseen ensimmäiseen tapaamiseen. Rail Baltic kuitattiin maininnalla, että siitäkin keskusteltiin.

  • 2.2.2014 Liettuan liikenneministeriön kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on kommentoinut Rail Baltic -neuvottelujen tilannetta perjantaina Tallinnassa. Jackusin kommentteja:
    •    Liettuan liikenneministeri on lähettänyt Latvialle ja Eestille kompromissiehdotuksen Rail Baltic -neuvotteluissa auki olevista asioista. Liettuan liikenneministeriö ei kuitenkaan ole valmis minkäänlaisiin kompromisseihin Vilnan yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticin budjettiin, tosin (alla oleva) englanninkielinen teksti on kohtuullisen vaikeasti tulkittava.

    Transport Minister yesterday sent compromise proposals to Latvia and Estonia on various issues, including Vilnius, a provision that the European Union’s funds cannot be used for other public infrastructure, etc… As far as Vilnius is concerned, the letter says that there cannot be any compromise on this issue, that the route cannot exclude Vilnius”.

    •    Jos Baltian maiden pääministerit pääsisivät maanantain tapaamisessa yhteisymmärrykseen Vilnan kysymyksessä (tämä tarkoittanee suostumista Liettuan liikenneministeriön asettamiin ehtoihin), Jackusin mukaan olisi mahdollista luoda raamit seuraaville neuvotteluille, tai parhaassa tapauksessa we could in fact even possibly reach an agreement.
    •    Jackus painotti että Liettuan kanta Vilnan kysymyksessä ei ole muuttunut, mutta kaikista pienemmistä auki olevista asioista on joko päästy yksimielisyyteen tai on ainakin sovittu että niistä voidaan sopia jatkoneuvottelujen aikana.

Kompromissiajatus pohjoisesta näkökulmasta: Eesti, Latvia, Puola ja Suomi voisivat ehdottaa Liettuan pääministerille sopimusta, jonka mukaan:

  1. Eesti, Latvia, Puola ja Suomi  sitoutuvat kannattamaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamista erillisenä EU-projektina
  2. Liettua suostuu Rail Balticin toteuttamiseen alkuperäisen (Kaunasin kautta linjatun) suunnitelman mukaisesti ja Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta käynnistetään välittämästi

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.