BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

30.04.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta toukokuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

————-

  • 27.5.2017 Peter Vesterbacka piti eilen Tallinnan Latitude59 -tilaisuudessa veretseisauttavan esityksen tunnelihankkeesta, esityksen voi katsoa täältä. Peter kertoi myös hiukan yksityiskohtia teknisestä toteutuksesta:

• Tunneliradalle tulee neljä asemaa: Tallinnan lentokenttä, Helsingin matalalle rakennettava tekosaari, OtaKeila ja Helsingin lentoasema.
• Tunnelin poraaminen ei ole ongelma, Kiinasta löytyy teknologia.
• Tunnelin rahoittaminen ei ole ongelma, Kiinasta löytyy rahaa.
• Kannattavuutta on selvitetty PwC:n kanssa, ja Peterin mukaan yksi maan alle laitettu euro poikii kymmenen euron edestä toimintaa maan pinnalle. Eli 15 miljardia kiinalaista rahaa maan alle luo 150 miljardin edestä taloudellista aktiviteettia maan pinnalle.
• Käytännön toteutus: Rakennetaan ensin tekosaaret Helsingin matalalle ja Tallinnan matalalle. Sen jälkeen lähdetään poraamaan tunnelia molemmilta lentoasemilta sekä molemmilta tekosaarilta kahteen suuntaan. Porataan kaksi halkaisijaltaan 17 metrin tunnelia [miksi tarvitaan 17 metrin reikä yhtä junaraidetta varten? //toim.huom.], eli käytännössä tarvitaan 12 porakonetta, á 30 miljoonaa euroa.
• Tekosaaresta rakennetaan Suomen ja Eestin yhteinen ”regulatory sandbox”, jonne toivotetaan tervetulleeksi kaikki finanssialan Brexit-pakolaiset Lontoosta.

Vesterbackan hankkeen toteutuminen ei jää kiinni ainakaan kunnianhimon puutteesta, mutta erityisesti linjaus Espoon kautta (eli Helsinki ohittaen) on hankalasti ristiriidassa ”virallisen” tunneliorganisaation suunnitelmien kanssa. Toisaalta Finestlink.fi -sivusto ei ole vähään aikaan kertonut omien projektiensa edistymisestä, joten ehkä saamme vielä ennen lomia kuulla myös virallisemman version tunnelihankkeen aikataulusta ja etenemisestä.

Rail Balticin edistymistä kävi viime viikolla tutkailemassa myös joukko europarlamentaarikkoja, heidän joukossaan Henna Virkkunen.

  • 21.5.2017 RB Rail järjestää avoimen suunnittelukilpailun, jossa haetaan ideoita Tallinnan vanhan sataman ja ja Ulemisten Rail Baltic -terminaalin välisen raitiotie- tai pikaraitiotieyhteyden tekniseen ja taloudelliseen toteutukseen. Suunnittelukilpailuun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy täältä.
  • 21.5.2017 Helsinki-Tampere -suunnan kasvukäytävän kehittämistä tukeva nettisivusto suomenkasvukaytava.fi julkaisi pari viikkoa sitten ”Lentorata on merkittävä osa kasvukäytävää” -kirjoituksen, jossa selvitettiin Rail Balticin ja Helsinki-Tallinna -tunnelin jatkeeksi sopivan ja tarvittavan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta pohjoiseen johtavan uuden ratayhteyden näkymiä.
  • 6.5.2017 EY:n 293 sivun pituisen Rail Baltic kustannushyötyanalyysin voi lukea kokonaisuudessaan täällä.
  • 4.5.2017 Helsingin Sanomat julkaisi viime tiistaina Kaja Kunnaksen kirjoittaman informatiivisen artikkelin Rail Balticista. Painetussa lehdessä otsikkona oli ”Suomalainen rahti on tärkeää Rail Baltic -radalle”, mutta nettilehdessä otsikko oli jostain syystä pitänyt vääntää muotoon ”Tuore laskema: Rail Baltic -rata kannattaa, jos EU rahoittaa sitä vuosia – Suomen rahdista tulee tärkeä osa hanketta”. Jos tällä otsikon viilauksella haluttiin provosoida ihmiset kirjoittamaan kommentteja artikkelin perään, niin ehkä siinä onnistuttiin. Kommenttien sisällöllä ei liene niin väliä.

EDIT: Kiitokset nettiuutisoinnin olemusta pohtineelle lukijalle, joka kommentoi Hesarin nettiotsikointia näin: ”Printti-Hesari on maksullinen tuote, jonka tilaushintaan sisältyy asiallinen ja informatiivinen otsikointi. Netissä ilman käyttäjätunnusta saatavilla oleva uutinen taas on lukijalleen maksuton, mutta lukija ”maksaa” Hesarille suostumalla altistamaan itsensä paremmin kommentteja kirvoittavalle klikkihuorausotiskoinnille. Näin lehden julkaisija saa enemmän trafiikkia sivulleen, ja lukija saa päättää onko ilmaiseksi luettu uutinen hintansa väärti, vaikka lukukokemuksen rasitteena on ärsyttävää otsikointia, joskus idioottimaisia lukijakommentteja ja mahdollisesti mainoksiakin”.

Yksi visioraportti ei paljoa maailmaa muuta, mutta kyllä tämä 37-sivuinen julkaisu on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Tässä kolme pointtia raportista:

Digitalisaatio mullistaa myös liikenteen: Raportin lähtökohtana on että vuoteen 2050 mennessä perinteiset liikenne- ja digitaaliset ratkaisut ovat sulautuneet toisiinsa. Työryhmän mukaan Suomesta voidaan luoda ”globaalisti johtava älykkään liikenteen ekosysteemi”, ja tähän meillä on myös erinomaiset edellytykset.

Infrahankkeiden rahoitus linjataan järkevästi: ”Liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti kysyntäohjautuvasti. Yhteiskunta vastaa kysyntäohjautuvan liikenne- ja viestintäjärjestelmän ulkopuolelle jäävistä osista.” Tämän linjauksen toimeenpaneminen ei välttämättä ole ihan helppo asia, koska julkisen rahoituksen päällä perinteisesti istuneet poliitikot ja virkamiehet eivät luovu vallastaan vapaaehtoisesti.

Visiopaperissa ajatellaan isosti: Aho & co eivät ole jääneet surkuttelemaan tämän päivän ongelmia ja haasteita, vaan katsovat rohkeasti eteen päin. Helsingin metropolialue ei ole tulevaisuudessa pelkkä Suomen pääkaupunkiseutu, vaan ”osa kansainvälistä Helsinki-Pietari-Tallinna-Tukholma kasvu- ja työssäkäyntialuetta”. Jos Peter Vesterbackaa olisi haastateltu tätä raporttia varten, hän olisi varmasti tarkentanut että Helsingin metropolialue ei ole pelkästään Helsinki-Pietari-Tallinna-Tukholma kasvu- ja työssäkäyntialueen osa, vaan ennen kaikkea sykkivä hermokeskus jonka kautta maailman muut kasvukeskukset linkittyvät Finest Bay Area -kasvukeskuksen ympärille kehittyneeseen ekosysteemiin.

Ettei menisi pelkäksi kehumiseksi, niin jaetaan vähän kritiikkiäkin. Oli hauska saada tietää että ”toimivat digitaaliset sisämarkkinat voisivat nostaa EU:n jäsenvaltioiden bruttokansatuotetta jopa 415 miljardia euroa”. Mutta ketä tällaiset hihasta ravistetut konsulttihaarukoinnit oikeasti kiinnostavat?

Tämän tasoisessa tulevaisuutta ansiokkaasti luotaavan raportin tasoa ei myöskään nosta turhanpäiväisen ”Digitalisoituvan liikenteen SWOT-analyysin” esittäminen. Mitä mieltä olette, onko ”Tietorajapintojen avaaminen ja tiedon hyödyntäminen” digitalisoituvalle liikenteelle a) vahvuus, b) heikkous, c) mahdollisuus vai d) uhka? ”Oikean” vastauksen voitte tarkistaa raportin sivulta 9.

• Rail Baltic on kannattava hanke EU-rahoituksen kanssa, mutta ilman Brysselin rahaa se olisi kannattamaton.

• EU-rahoitus vuodesta 2020 eteenpäin on auki, ja on olemassa riski että rahoitusosuus jää pienemmäksi kuin nykyinen 85 %.

• Hankkeen kustannusarvio on nyt 5,78 miljardia euroa, AECOMin vuonna 2011 laskema 3,7 miljardia päivittyi ylöspäin kustannustason nousun ja uusien rataosuuksien lisäämisen seurauksena.

• Henkilöliikenteelle suurin potentiaali on Baltian sisäisessä liikenteessä, kun taas tavaraliikenteen merkittävimmät volyymit suuntautuvat Eurooppaan.

• Liettuan vaatima Kaunas-Vilnius -rataosuus on nyt mukana virallisissakin dokumenteissa, ja sen osuus 5,78 miljardin euron kustannusarvioista on 740 miljoonaa euroa.

• Kustannuksia nostaa myös Latvian hankkeeseen lisäämä Riikan keskusrautatieaseman uusiminen sekä Riikan lentoaseman yhteyden vaatimat rakenteet. Sen sijaan Viron Rail Baltic -suunnitelma ei ole juuri laajentunut AECOMin vuoden 2011 raportin jälkeen.

Puolan Rail Baltic -ratayhteyttä ei näissä raporteissa käsitellä ollenkaan. Ilmeisesti Puolan täämän päivän poliittinen tilanne on niin kaoottinen, että Rail Baltic -panostukset on päätetty suunnata nyt vain Baltian maihin. Puolassa täytynee odottaa vuoden 2019 vaaleihin, ja toivoa että valta vaihtuu.

Riikan konferenssin esitysmateriaaleihin voit tutustua täällä ja täällä.

Liettuassa viime syksyn vaalien jälkeinen siivousoperaatio aiheuttaa edelleen hämmennystä. Liettuan rautateiden ja Liettuan liikenneministeriön johdon vaihtaminen on ollut Rail Balticin kannalta positiivinen asia, mutta korruptionjälkeiseen aikaan siirtyminen ei ole kivutonta. Liettuan rautatiet joutui mitätöimään huhtikuun alussa 5 kilometrin pituisen radanpätkän tarjouskilpailun tulokset, koska edullisimman tarjouksen hinta 21,4 miljoonaa euroa ylitti Liettuan rautateiden arvioiman 9 miljoonan euron käyvän hintatason reilusti. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, sillä vielä vuosi sitten Liettuassa oltiin sitä mieltä että Liettuan rautateiden oma infrastruktuuriyksikkö tulee rakentamaan kaikki Rail Balticin Liettuan osuudet koska muut eivät vaan osaa.

Trautmannilla oli myös mukava anekdootti Puolasta:

Talking to The Baltic Times, Trautmann recalled a recent conversation with a Polish minister, who told her that he had recently travelled by car from Poland’s Bialystok to Helsinki to see how the local rail is functioning.

He told me that the journey had been an eye-opening experience for him, and now he is all for a faster implementation of Rail Baltica. I sometimes believe that such personal experiences are very valuable (in decision-making),“she reasoned.

  • 1.5.2017 Venäjän Rail Baltic -uutisointia on aina mielenkiintoista seurata. Viralliset uutislähteet kuten uutistoimisto TASS ja Venäjän rautateiden uutistoimisto RZD-partner ovat uutisoineet Riikan Rail Baltica -konferenssista yllättävänkin asiallisesti, lähinnä lehdistötiedotteiden faktoja neutraalisti siteeraten. Tämä herättää toiveita paremmasta tulevaisuudesta, sellaisesta jossa maat ja kansat olisivat veljet keskenään.

However, Kremlistä ohjatut propagandamyllyt jauhavat omaa totuuttaan vanhaan malliin. Esimerkistä käyköön tällä kertaa politexpert.net, jonka tarinassa kestävän kehityksen asialla oleva Rea Raus julkituo syvän kiitollisuutensa siitä että Venäjän kansalaiset ovat auttaneet virolaisia taistelussa Rail Balticia vastaan.

Kirjoituksen lopussa Politekspert vielä varoittelee Viron kansalaisia Rail Balticin turmiollisuudesta, ja antaa myös vinkkejä paremmasta politiikasta:

”Obviously, the Baltic Citizens are increasingly thinking about the destructiveness of the state’s policy towards Russia. After all, the transport capacities provided by the Russian Federation could seriously affect the economic performance and improve the situation. However, in this situation, the railway transportation industry can be considered lost for Estonia, which causes discontent not only for the political elite, but also for ordinary citizens,  who go to rallies against the implementation of unprofitable projects in attempts to improve the country’s economy.”

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.10.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 29.10.2016 Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelihankkeen eli FinEst Link -hankkeen toteutettavuusselvityksen kilpailutus löytyy nyt Hilmasta. Tästä on kyse:

The purpose of this Invitation to Tender is to request tenders on comparative impact analysis of the proposed tunnel between Helsinki and Tallinn. The physical, economic and environmental constraints for this analysis are coming from other subprojects of this FinEst Link-project. The aim of these analysis is to look for the larger impacts that the tunnel would have on Finnish and Estonian, and European economies, regional development, demographics and transport infrastructure. The analysis is divided to three parts: background estimations, comparative impact analysis and standard cost-benefit analysis.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid arvioi samassa yhteydessä että Rail Balticia aiemmin kohdanneet ongelmat on syytä jättää taakse, ja keskittyä yhteyden rakentamiseen. Baltiassa on nyt kaksi naispresidenttiä, ja molemmat tukevat erittäin vahvasti ja näkyvästi Rail Balticia. Toivottavasti myös Liettuan liikenneministeriön johtoon saadaan yhtä fiksusti ajattelevaa ja toimivaa Girl poweria.

[conspiracytheorizin’]Puolan ja Suomen aktivoituminen Rail Balticissa ei tietysti ole ollenkaan huono idea, mutta Liettuan esityksiin on pakko suhtautua pienellä varauksella. Kun Euroopan Komission on ilmeisesti torpedoinut lopullisesti Liettuan vaatimuksen Kaunas-Vilna -yhteyden liittämisestä meneillään olevaan Rail Baltic -hankkeeseen, Liettua suunnittelee mahdollisesti Puola -kortin käyttöön ottamista. Toivottavasti Liettuan tuleva hallitus ja uusi liikenneministeri ovat tilanteen tasalla, eivätkä suvaitse Liettuan liikennevirkamiehiltä enää mitään ”Kyllähän me rakennetaan Rail Baltic myös tänne Liettuaan, mutta vasta sitten kun Puola on ensin laittanut omansa kuntoon” -politikointia.[/conspiracytheorizin’]

  • 29.10.2016 Rail Balticin sotilaspoliittisen merkitystä ovat viime aikoina nostaneet esille ennen kaikkea Kremlin näkökantoja levittävät propagandamyllyt. Toiselta kantilta asiaa tarkastelevien USA:n ja NATO:n näkökulma käy esiin konservatiivista linjaa pitävän Jamestown Foundationin artikkelissa, jota on kierrätetty monilla muillakin nettisivustoilla. Vaikka Venäjä ja NATO ovat eri mieltä lähes kaikista maailman asioista, Rail Balticista vallitsee liikuttava yksimielisyys: Rail Balticilla on merkitystä Baltian maiden sotilaspoliittiseen asemaan.

Liettuan parlamenttivaalien toinen äänestyskierros tuotti yllätystuloksen, kun keskusta-oikeistolainen ”Peasants and Greens party” sai muutosta halajavalta Liettuan kansalta veretseisauttavan vaalivoiton. Sosialidemokraattien valtakausi siis päättyi, mutta valitettavasti tulevavan hallituksen linjauksista ei ole mitään tietoa. Uuden valtapuoleen voimahahmo Ramunas Karbauskis lupasi ennen vaaleja pysäyttää liettulaisten maastamuuton (Liettuan väkiluku on on laskenut 10 vuodessa 3,3 miljoonasta 2,9 miljoonaan), ja esitti muitakin yllättäviä vaalilupauksia:

In the weeks leading up to election, Karbauskis said a Peasants and Greens government would take a more active role in the economy, among other things by creating a monopoly on alcohol sales and establishing a state-owned bank to compete with commercial ones.

Toivottavasti Liettuan tuleva pääministeri ja liikenneministeri ymmärtävät Rail Balticin päälle.

  • 9.10.2016 Latviassa toimiva putinilaisen propagandan äänitorvi nasha.lv on ottanut kantaa Rail Baltic -hankkeen etenemiseen.  Kirjoituksen mukaan hankkeessa ei ole taloudellista järkeä, joten radan todellinen tarkoituksen täytyy olla NATOn joukkojen ja varustuksen nopean siirtelyn mahdollistaminen Baltiassa. Niinpä uutinen on otsikoitu räyhäkkäästi ”Rail Baltic – Baltia valmistautuu sotaan Venäjää vastaan”.  Venäjän viime aikojen toimet Kaliningradissa toki antavatkin Baltian maille ja Puolalle hyvän syyn pitää huolta sotilaallisesta valmiudestaan.

Liettuan vaaleissa sosiaalidemokraattien odotetaan menettävän asemiaan, ja Rail Baltic -hankkeen etenemistä jarruttaneista liettualaisista poliitikoista monet ovatkin olleet paikallisen demari-puoleen edustajia. Valitettavasti Liettuan poliittinen kartta on niin sekava, että sosiaalidemokraattien mahdollisen vaalitappion seuraamuksia on mahdotonta ennakoida. Voi olla että Rail Baltic -asiat lähtisivät etenemään paremmin, tai vaihtoehtoisesti asiassa voitaisiin päätyä ojasta allikkoon.

Englanninkielisen yhteenvedon Rail Balticin edistymisestä vuosina 2006-2016 voi lukea nurkkaresearch -sivustolta.

Helpomminkin nämä asiat olisi voinut hoitaa, mutta toivottavasti nyt Rail Baltic -projektissa päästään nyt siirtymään politikoinnista radanrakennukseen.

  • 8.10.2016 Euroopan Komission Innovation and Networks Executive Agency eli INEA (joka on Trans European Transport Networkin eli TEN-T:n seuraaja Euroopan Komission hallinnossa) on aloittanut selvitykset Liettuan toiminnasta Rail Baltic -projektissa. INEA:n mukaan Liettuan viivyttely olisi Connecting Europe Facilityn toimintaa ohjaavien sääntöjen vastaista, ja syyskuun loppuun asetetusta äärimmäisestä takarajasta lipsuminen olisi ollut viimeinen pisara. Nyt INEA alkaa selvittää Liettualle jo myönnetyn 320 miljoonan euron rahoituksen vähentämistä tai peruuttamista ja takaisinperintää.

Liettuan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas – joka tunnetaan myös saavutuksistaan moottoriurheilun saralla – lupailee että sopimuksen allekirjoittamista voidaan käsitellä hallituksen kokouksessa, mutta hallituksen jäsenten ulkomaanmatkojen takia seuraavan kokouksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä voitu päättää.

Tilanne on kimurantti. Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautateiden johto käyvät veristä valtataistelua, Euroopan Komissio uhkaa peruuttaa satojen miljoonien rahoituksen Liettualle, ja maassa on tänä viikonloppuna eduskuntavaalit. Valistunut arvaus ensi viikon tapahtumista:

• Jonkun Liettuan rautateiden edustajan nimi saadaan Rail Baltic -sopimukseen jo maanantai-iltana, tai vähimmillään sopimuksen allekirjoittamisen ajankohta julkistetaan

• Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä Liettuan rautateillä ja Liettuan liikenneministeriössä ”some heads are gonna roll

Henkilöstöuutisia odotellessa kannattaa katsoa RB Railin viime keskiviikkona pitämästä tiedotustilaisuudesta tehty videotallenne:

  • 7.10.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka ei ole vieläkään allekirjoittanut Baltian maiden välistä Rail Baltic -sopimusta. Jupakasta on monenlaisia erilaisia näkemyksiä:

Postimees.ee: Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Nerijus Kaucikas selitti allekirjoituksen viivästymisen johtuvan teknisistä syistä. Pääjohtaja Dailydkan mukaan Liettuan rautateiden hallituksen pitäisi ensin tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä. Eestin liikenneasioista vastaava ministeri Kristen Michal ei ymmärrä viivästystä alkuunkaan, koska Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on jo pistänyt nimensä paperiin.
rzd-partner.ru: Liettuan rautateiden pääjohtajan neuvonantaja Darius Tarasevichyus vahvisti (Venäjän rautateiden omistamalle) rzd-partner.ru tietotoimistolle, että sopimuksen allekirjoittamista haitanneet esteet saadaan ratkaistua maanantaina. Näin ollen sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkuviikosta.
bns.lt: Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka lupaa allekirjoittaa sopimuksen jos hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas määrää. Dailydkan mukaan sopimus olisi kuitenkin Liettuan rautateiden kannalta erittäin epäedullinen, ja tässä asiassa Dailydka taitaa olla oikeassa.

I have to trust the words of my colleagues that it will happen. It is a fact, however, that we have failed to fit in set terms. And so I have a question – what happens if Lithuania does not sign the agreement? I believe they will.”

Jos Liettuan liikenneministeriö ei saa Liettuan Rautateiden johtoa ojennukseen, Baiba Rubesa asettaa toiveensa Euroopan Unioniin:

If Lietuvos geležinkeliai does not sign the document, the EU will have something to say about it.”

Jos EU yltyisi kiristämään Liettuaa yli 8 miljardin euron EU-rahoituksen jäädyttämisellä, olisi Liettuan valtiojohdolla kova paine vaihtaa Lietuvos Gelezinkeliain johto. Samalla voitaisiin laittaa ojennukseen Liettuan Rautateiden ja Orlen Lietuvan välinen kiista. Päätöksiä olisi hyvä tehdä ennen ensi viikonlopun vaaleja.

Odotan silmä kovana Tallinna–Helsinki-tunnelin etenemistä.”

Toivottavasti presidentti Kaljulaidin viisivuotiskauden päättyessä FinEstLink -hanke on noussut esimerkiksi siitä, kuinka EU-rahoituksella toteutettavat monikansalliset hankkeet voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tehokkaasti ja ripeästi.

  • 3.10.2016 Baltian maiden välisessä Rail Baltic -sopimuksessa on nyt kahdeksan allekirjoitusta yhdeksästä, vain Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasis Dailīdkan nimikirjoitus puuttu paperista. Liettuan rautatiet vaatii edelleen että kaikki Rail Baltic -kilpailutuksia koskeva päätöksenteko pitäisi keskittää RB Railille, vaikka pitkällisen kinaamisen jälkeen syyskuussa saatiin sovittua että Liettua ja Eesti voivat järjestää osan kilpailutuksista omissa maissaan. Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on se, että Liettuan liikenneministeriön lisäksi myös Liettuan rautateiden omistaman RB Statyba -yhtiön edustaja on jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen.
  • 1.10.2016 Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus allekirjoitettiin eilen, uutisoi Baltic Times:

Details of financing and implementation for the Rail Baltica railroad project have been finalised and the agreement was signed today in the three Baltic capitals”, Baltic joint venture RB Rail CEO Baiba Rubesa informed Saeima European Affairs Committee today.

However, Baltic News Network raportoi asiasta tarkemmin:

It may seem that this day is a dramatic date, but I would like to clear some of the drama,” – Rubesa said, adding that the agreement has been reached and technical work will follow soon to ensure all nine Baltic institutions sign the document.

Sopimusta ei oikeasti siis saatu allekirjoitettua eilen, vaan omissa pääkaupungeissaan palaveria pitäneet Baltian maiden edustajat pääsivät RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Alkuperäisenä tavoitteena oli kaiketi järjestää allekirjoitustilaisuus Riikassa 30.9.2016 ja poksautella samppanjapullot historiallisen läpimurron kunniaksi, mutta tälläkään kertaa neuvottelut eivät sujuneet Strömsö-tyyliin.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan haasteena on tähän asti ollut Brysselin linjausten ajaminen läpi Baltiassa. Nyt Rubesa joutuu ensimmäistä kertaa miettimään, kuinka selittää sopimuksen allekirjoittamisen absoluuttisesta takarajasta lipsuminen Euroopan Komissiolle.

Liettuan sekava tilanne käy toki selityksestä ainakin jonkin aikaa. Sopimukseen olisi tarvittu Liettuan liikenneministeriön, Liettuan rautateiden ja Liettuan Rail Baltic -yhtiön edustajien allekirjoitukset, ja Liettuan liikennepäättäjät eivät nyt ehdi muilta kiireiltään allekirjoitushommiin. Viikon päästä pidettävät vaalit lisäävät oman mausteensa soppaan.

EDIT: Keskiviikkona 5.10.2016 klo 10.30 pidetään Riikassa tiedotustilaisuus, jossa RB Railin ja kaikkien Baltian maiden edustajat valottavat Rail Baltic -sopimuksen tilannetta.

In the opinion of Lietuvos Gelezinkeliai, all of the management functions and accountability should be handed over to RB Rail in order for the project to be successfully implemented. The alternative suggestion of successful implementation of the project in every individual Baltic state did not work out – Lithuania has made substantial progress in the project work, while Latvia and Estonia have hardly started.” (Albertas Simonas, Lietuvos Gelezinkelia)

Tämän lisäksi Liettuan rautatiet haluaisi siirtää suorassa omistuksessaan olevan (Liettuan Rail Baltic -asioista vastaavan) RB Statyba -yhtiön liikenneministeriön omistukseen. Vasta tällaisten kommervenkkien jälkeen Liettuan rautatiet olisi itse oikeutettu osallistumaan Rail Baltic -tarjouskilpailuihin. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on nyt vasta sisäistänyt, että Brysselin rahoituksen saamisen ehtona on myös EU:n lainsäädännön noudattaminen. Liettuan liikenneministeriön valaistumista näissä asioissa saamme vielä odotella.

Tässä Liettuan liikenneministeriön vastaus LG:n ehdotukselle:

The Rail Baltica project is managed by the state, not by Lietuvos Gelezinkeliai. The negotiations have taken place and have been confirmed. We do not comment on Lietuvos Gelezinkeliai’s opinion.” (Ricardas Slapsys, Liettuan liikenneministeriö)

Stay tuned for the next episode…

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.09.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta syyskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 27.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo, että Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus viimeistellään tänään, ja paperit allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti ensi perjantaina. Toivottavasti tällä kertaa vältytään viime hetken ongelmilta!
  • 27.9.2016 Sunnuntaina esitetyssä Arto Nyberg Show’ssa oli vieraana Kiinasta palannut Peter Vesterbacka, joka kertoi näkemyksiään Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen tarpeellisuudesta. Vesterback esitti piristävän optimistisia arvioitaan hankkeen aikataulusta. Ohjelman voi katsoa YLE Areenasta.
artonybergpetervesterbacka

Kuva: Arto Nyberg Show 25.9.2016, YLE

  • 25.9.2016 Baltian maiden europarlamentaarikot ovat pitkästä aikaa esittäneet Rail Balticiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä Euroopan Komissiolle.

Latvia ”Saskaņa” sociāldemokrātiskā partija -puolueen edustaja Andrejs Mamikins kyselee Komission näkemystä Puolan Rail Baltic -aktiviteeteista. Kysymys on sinänsä aiheellinen, mutta juuri tällä hetkellä Puolan tilanteella spekuloiminen ei edistä Rail Balticia. Mamikins tietää varmasti myös itse ettei hän tule saamaan kysymykseensä vastaukseksi muuta kuin ympäripyöreää sanahelinää, mutta tällaisen aktiivisuuden perimmäinen tarkoitus lieneekin poliittisten irtopisteiden kerääminen.

Ansiokkaampi on liettualaisen vihreitä edustavan Bronis Ropėn kysymys. Ropė on huolestunut Baltian maiden nihkeästi sujuvan yhteistyön vaikutuksista Rail Balticin rahoitukseen, ja hän on kiteyttänyt huolenaiheensa selkeästi kolmeen pointsiin:

”1. What is the Commission’s opinion about the progress made by Estonia, Latvia and Lithuania in preparation to build the Rail Baltica railway and what impact may the current disagreement of the Baltic States regarding the purchase of the project’s design and construction works have on the future development of the Rail Baltica project?
2. What is the Commission’s opinion about the activity of RB Rail, a company which coordinates the construction of Rail Baltica?
3. Does the Commission see any obstacles in applying the following principle: VAT on the Rail Baltica project’s design and construction works implemented in each Baltic State is paid in a state in which the said works are carried out?”

Ensimmäinen kysymys on vain lämmittelyä, mutta jos Komissio antaisi kahteen jälkimmäiseen kysymykseen selkeät vastaukset “RB Rail tekee erinomaista työtä” ja “Arvonlisäveron jakaminen maittain on ok”, niin sitten asioissa voitaisiin päästä eteenpäin!

Ilmeisesti parlamentaarikkojen aktiivisuuden innostamana myös Liettuan liikenneministeriö päätti tiedottaa Rail Balticin edistymisestä. Varaliikennenministeri Saul Girdauskas hehkuttaa Liettuan edelläkävijyyttä Rail Baltic -asioissa, ja kertoo että Kaunasin ja Liettuan-Latvian -rajan välisen Rail Baltic -radan rakentamishanke on alkamassa marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan järjestämässä tarjouskilpailu Rokai-Palemonas-Kaunas -rataosuuden remontoimisesta.

Liettuan liikenneministeriön mukaan kilpailutettavan urakan arvo on 88,27 miljoonaa euroa. EU:n odotetaan maksavan siitä 85 % ja Liettuan Rautatiet hoitaisi loput 15 %. Tämän suuruinen urakka pitäisi ilmeisesti kilpailuttaa RB Railin kautta, ja nähtäväksi jää, pääsevätkö Baltian maat syyskuun aikana yhteisymmärrykseen kilpailutuksen pelisäännöistä.

Hiukan ihmetyttää, että miksi Liettuan Rautatiet haluaisi maksaa 15 prosentin osuuden urakan hinnasta. Baltian maiden sopimuksen mukaan kunkin maan alueelle EU-rahoituksella rakennettava Rail Baltic -rata jäisi kyseisen valtion omistukseen. Jos rautetieliikenteen monopolia Liettuassa suvereenisti pyörittävä Liettuan Rautatiet saisi hallintaoikeuden myös Rail Baltic -raiteisiin, saavat muut maat varautua tiukkoihin neuvotteluihin Liettuan läpi kulkemisen hinnasta. Lisää kommentteja tästä aiheesta voi kysyä esimerkiksi puolalaisen Orlen öljynjalostamon edustajilta, joka edelleen haikailee Liettuan Rautateiden vuonna 2008 katkaiseman Itämeren rannalle johtavan ratayhteyden perään.

Kriittisemmin asioihin suhtautuva voisi myös kysyä kuinka nyt julkistettu Rokai-Palemonas-Kaunas -hanke liittyy Kaunasista Latvian suuntaan rakennetavaan ratayhteyteen. Ainakin kartalta katsottuna Rokai sijaitsee Kaunasin eteläpuolella ja Palemonas on Kaunasin keskustasta suoraan itään, eli Vilnan suuntaan.

rokaipalemonaskaunas

Liettua aloittaa Kaunasista Latvian rajalle johtavan Rail Baltic -radan rakentamisen parantamalla Rokain, Kaunasin ja Palemonasin välisiä yhteyksiä. (Kartan lähde: Google Maps)

”There are no doubts that at all times there will be something that someone likes or dislikes, but I am almost sure that the agreement will be signed.”

Rubesan mainitsemat epävarmuudet liittyvät Euroopan Komission liikennevaliokunnan puheenjohtaja Richard Cramerin mukaan Liettuan Liikenneministeriöön:

”The Baltic states must work together. A final decision is necessary, and it is not in place yet. I know they are lacking a political decision, which should be made by the Ministry of Transport of Lithuania.”

  • 10.9.2016 RB Rail AS:n lehdistötiedote selventää viime keskiviikkona Brysselissä pidetyn kokouksen päätöksiä. Tässä tiedotteen teksti kommentoituna:

On September 7, the Supervisory Board of RB Rail approved the basic principles of the Rail Baltic/Rail Baltica procurement model which is core to the Contracting Scheme. In order to legally certify that all involved parties agree to this model, Ministry of Economic Affairs and Communications of Estonia, Ministry of Transport of Latvia, Ministry of Transport of Lithuania, Estonian Technical Regulatory Authority, RB Rail, Rail Baltic OU, Eiropas Dzelzceļa līnijas, Rail Baltica Statybas UAB un Lietuvas Geležinkeliai have to sign the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica until September 30, 2016. During September the parties still have to agree on some legal issues to be stipulated in the agreement.

[Kommentti: Keskiviikkona sovittiin Rail Baltic -projektin kilpailutusten yleisistä periaatteista, jotka astuvat voimaan vasta sitten kun kaikkien Baltian maiden liikenneministeriöt ja Rail Baltic -yhtiöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Tulevien kolmen viikon aikana on vielä sovittavana ”muutamia lakiteknisisiä yksityiskohtia”.]

After signing the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica, common procurement standards and guidelines for all procurements will be defined by RB Rail as well as common procurement documentation templates and a set of minimum requirements for supplier qualifications. Also, RB Rail will offer more detailed information about the project procurements and planned dates of their execution in the beginning of 2017.

[Kommentti: RB Railin mielestä sopimuksen lopputulema on sellainen, että RB Rail määrittelee yksityiskohtaiset spesifikaatiot eri maissa toteutettavien kilpailutusten menettelytavoista. Pöydällä olevat ”legal issues” liittyvät varmasti suurelta osin tähän asiaan, Liettua haluaisi edelleen erivapauden suosia liettualaisia yrityksiä kilpailutuksissa. Liikenneministeri Sinkeviciuksen pelko on että suuret saksalaiset tai ranskalaiset yritykset hoitaisivat koko urakan.]

Knowing the contractual needs, RB Rail will start to plan its organisation structure to recruit employees from three Baltic states. During the meeting the Supervisory Board agreed on Management Board recruitment in the Baltic by executive search to commence within one month. To implement this decision, RB Rail is shortly planning to announce the request for the proposal for procurement to find the executive search company. The procurement process could conclude in approximately one month.

[Kommentti: RB Rail aloittaa välittömästi rekrytointialan yritysten kilpailuttamisen valmistelun. RB Railin johtokuntaan palkataan asiantuntijoita kaikista kolmesta Baltian maasta. Tässä asiassa Euroopan Komissio ja Baiba Rubesa ovat antaneet periksi, RB Railin toimintasuunnitelmassa painotettiin että yhtiön hallintoon pitää valita parhaat ehdokkaat kansallisuudesta tai varsinkaan poliittisista kytkennöistä riippumatta. Ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus nähdäkseen, että tulevan syksy ja talven aikana Liettua tulee vaatimaan Baiba Rubesan erottamista ja uuden rekrytointiyrityksen valitsemista.]

  • 10.9.2016 Liettuan liikenneministeriön tiedote valaisee viime keskiviikon kokouksen taustoja. Neuvotteluissa edistyttiin koska Euroopan Komissio kiristi Liettuaa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan turvalaiteurakan rahoituksella. Liettualle ei ole annettu lupaa käynnistää 85 miljoonan euron arvoisen urakan kilpailutusta, vaikka myönteinen rahoituspäätös on tehty jo viime keväänä. Liettuan liikennenministeriön ääneen lausuttu linjaus on että Liettuassa toteutettavista Rail Baltic -urakoista suurin osa kuuluu ”luonnollisesti” Lietuvos Gelezinkeliain infrastuktuuriyhtiölle, koska muut eivät vaan osaa.
  • 7.9.2016 Brysselissä on ilmeisesti päätetty tänään, että Baltian maat tulevat allekirjoittamaan hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen perjantaina 30.9.2016. Kokouksessa päätettiin Rail Baltic -hankkeiden kilpailutusten periaatteista, ja sovittiin että RB Railin hallitukseen valittavien ammattilaisten (tämä tarkoittanee että mitään maakohtaisia poliittisia kiintiöitä ei ole) rekrytointi aloitetaan syyskuun aikana.

Kuullostaa hyvältä, mutta odotellaan vielä tarkempia kommentteja. Ei olisi ensimmäinen kerta, jos Baltian mailla olisi erilainen käsitys siitä mitä tuli sovittua. Latvias Sabiedriskie Medijin (eli ”Latvian YLEn”) uutisen mukaan näyttää siltä, että positiiviset tulkinnat neuvottelun lopputuloksesta ovat peräisin Latvian edustajilta. Ilmeisesti  neuvottelujen tunnelma ei ollut niin kireä kuin etukäteen pelättiin, koska Liettua ei edes nostanut esiin vaatimustaan Baiba Rubesan erottamisesta RB Railin toimitusjohtajan tehtävästä.

Baltirailin valistunut arvaus on, että Komission edustajat esittivät jonkinlaisen ultimaatuminen Baltian maille: Hallitusten välinen sopimus täytyy saada allekirjoitetuksi syyskuun aikana, tai rahoituksen jatkoa ei voida taata. Mutta jos neuvottelujen lopputulos on kiistaton eikä erimielisyyksiä jäänyt enää pöydälle, miksi lopullisen sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin yli kolmen viikon päähän? Liettuan liikenneministeriön tiedotetta odotellessa…

  • 6.9.2016 Baltian maiden edustajat tapaavat huomenna Brysselissä, ja tarkoitus on jälleen kerran löytää sopu hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen sisällöstä. Kiistan osapuolet ovat jakaneet tapaamisen alla ahkerasti lausuntoja, ja tilanne näyttää sekavalta. Tässä muutamia näkemyksiä:

•    RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan kiistelyn kohteena oleva sopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo syyskuussa 2015, mutta Liettua on jarruttanut prosessia menestyksekkäästi vuoden ajan. Rubesan mukaan Euroopan Komission ehdottoman määräyksen mukaan 40 000 euroa suuremmat kilpailutukset pitää järjestää RB Railin kautta. Eestin ja Liettuan urakoiden laskutus voitaisiin kuitenkin kierrättää näissä maissa toimivien yritysten kautta, jolloin arvonlisäverot jakautuisivat oikeudenmukaisesti maittain. Liettua ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä viime kesänä tehtyä esitystä, vaan haluaa edelleenkin pidättää itsellään oikeuden suosia kilpailutuksissa liettualaisia yrityksiä.

•    Latvian liikenneministeri Uldis Auguliksen kommentti on erikoinen. Augulis ei ole huomannut mitään merkkejä siitä että joku yksittäinen valtio olisi torpedoinut Rail Baltica hankkeen etenemistä:

“There is no indication that anyone is attempting to deliberately torpedo the project.”

Augulis muistetaan erityisesti siitä, että toimiessaan edellisen kerran Latvian liikenneministerinä vuonna 2010 hän yritti tosissaan saada EU-rahoitusta Riika-Moskova -junaradan remontoimiseen.

•    Liettuan varaliikenneministeri Arijandas Sliupas kertoo että työt etenevät, mutta hänen mukaansa joku riidankylväjä tekee parhaansa turmellakseen Baltian maiden hyvät välit:

“We do not delay anything. Debates on some documents continue. We will finish everything in time. I see no risks of losing money. Everything progresses in a constructive manner, but someone does want to create a conflict among shareholders. I don’t know who, though.”

•    Baiba Rubesa arvioi että jos huomenna ei saada nimiä paperiin, EU saattaa vetää rahoituksen pois koko hankkeelta. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että Liettuan täytyy suostua kilpailutusten järjestämiseen RB Railin kautta.

“If a fundamental agreement on funding and realization model is not reached by 7 September, I will watch with bated breath what happens next. It’s not the document that is important – it’s the contents. To give the joint company charge over funding or not to give. If not, I suspect the money will leave.”

Baltirailin valistunut arvaus on, että tällä kertaa Liettuan liikenneministeriön on pakko antaa periksi ja sopimus allekirjoitetaan huomenna. Liettuan parlamenttivaalit järjestetään lokakuun alussa, ja liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen edustaman Lietuvos socialdemokratų partijan vaalikampanjaa ei välttämättä edistäisi keskustelu EU:n rahahanojen sulkemisesta.

Viimeisimpien tietojen mukaan Liettua haluaa edelleen oikeutta kilpailuttaa itse omalla maaperällään toteutettavat Rail Baltic -urakat. Hankkeen rahoittava Euroopan Komissio kuitenkin vaatii että kaikki kilpailutukset järjestettäisiin Riikassa päämajaansa pitävän RB Railin kautta, näin varmistettaisiin prosessin läpinäkyvyys ja minimoitaisiin korruption riski.

Korruption kitkemisessä riittääkin urakkaa. Liettuan presidentti, Dalia ”Iron lady” Grybauskaite kuvasi viime viikolla julki tullutta Liettuan armeijan korruptioskandaalia (armeija osti kilpailutuksen jälkeen mm. 180 euron hintaisia leikkuulautoja ja 142 euron hintaisia leipäveitsiä) termillä ”an open robbery of Lithuanian people” ja vaati puolustusministeri Juozas Olekasia kantamaan vastuun.

Viime toukokuussa presidentti Grybauskaite ryöpytti Liettuan liikenneministeriötä ja Liettuan rautateitä näin:

«Unfortunately, state enterprise Lietuvos Geležinkeliai acts as if being a state within the state. It is intolerable that its interests have been put higher than the state’s interests.”

Liettuan lokakuun alussa pidettäviä parlamenttivaaleja odotellessa…

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.05.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta toukokuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 30.5.2016 Latvian liikenneministeriön alivaltiosihteeri Dins Merirands kertoo että Baltian maiden hallitusten välisestä Rail Baltic -sopimuksesta käydään intensiivisiä neuvotteluja, mutta varoittaa että ei ole mitään syytä odottaa nopeaa ratkaisua. Uutistoimisto LETAn mukaan Merirands painotti sopimuskokonaisuuteen sisältyvien yksityiskohtien määrää, ja erityisesti vältti syyttämästä Liettuaa kapuloiden laittamisesta rattaisiin:

Dins Merirands, the deputy state secretary of the Latvian Transport Ministry, said intensive consultations were under way between the three countries, but avoided criticizing Lithuania for putting a spoke in the wheel.

  • 29.5.2016 Alla oleva Rail Baltic -promovideo ladattiin Youtubeen viikonlopun aikana, mutta siinä esitettävät lausunnot eivät ole aivan tuoreita. Latvian liikennenministeriön näkemyksen esittää liikenneministeri Anrijs Matiss, jonka virkakausi päättyi hallituksen kaatuessa viime vuoden lopulla.

Valitettavasti Liettua haraa vieläkin vastaan, mutta siitä ei ole tietoa onko Liettuan vaatimuslistalla arvonlisäverojen jakamisen lisäksi edelleen myös vaatimus Vilnan yhteyden sisällyttämisestä sopimukseen. Liettuan liikenneministerin mukaan arvonlisäverojen jakaminen olisi ainoa auki oleva asia neuvottelupöydällä, mutta on mahdollista että liettualaiset pitävät Vilnan sivuraiteen sisällyttämistä projektiin jo ”saavutettuna etuna” josta ei olisi enää tarvetta neuvotella erikseen.

Ensi maanantain kokouksesta tuskin kannattaa odotella suuria uutisia. Dins Merirandsin kommenttien mukaan tällä hetkellä varaudutaan jo siihen että vain kaksi maata allekirjoittaisi sopimuksen kesäkuussa, ja kolmas joskus myöhemmin:

”It is planned that the agreement will be signed in June. It is not excluded that first a bilateral agreement might be signed, and the third country might join later.”

  • 26.5.2016 RB Rail AS:n vuoden 2015 lopussa päättyneen ensimmäisen tilikauden vuosikertomus tilinpäätöksineen löytyy täältä. Yhtiöllä on ollut toistaiseksi toiminnassaan vain kuluja, eikä tilinpäätöksen numeroista löydykään mitään erityisen mielenkiintoista.

Vuosikertomuksen tekstiosiossa oli listattuna vuoden 2016 tavoitteet:

–  Significant progress in attaining the Company’s strategic milestone goals on time and in in good quality;
–  Shareholders´ agreement on the Construction Scheme to determine the role of the Company and then flesh out the split of responsibilities between the Company and the national entities;
–  Establish a transparent, legally adequate framework for timely, efficient and transparent project activity fulfillment as well as gain credibility with INEA partners on project sustainability – including further grant financing stages – to effectively and sustainably acquire financing in full;
–  Strengthen administrative capacity: transparent and professional establishment of the Management Board and other personnel by attracting qualified and experienced professionals, avoiding the politicization of the management.

Kaikille osapuolille kelpaavan osakassopimuksen muotoileminen ja allekirjoittaminen on koko Rail Balticin kannalta kriittisen tärkeää. Jos tämä projekti olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan, yhteisyritys olisi perustettu ja kelvollinen osakassopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo vuoden 2012 loppuun mennessä. Toivottavasti viimeiseksi tavoitteeksi kirjattu ”hallinnon politisoitumisen välttäminen” toteutuu, ja Rail Balticin tulevaisuudeen liittyvät epävarmuudet vihdoin hälvenevät.

  • 26.5.2016 Rautatieteknikka -lehden numerossa 2/2016 oli artikkeli Rail Balticista. Kirjoituksessa keskityttiin enimmäkseen Virossa tehtyyn työhön, ja artikkelin sanoma oli että Rail Baltic -hankkeen toteutuminen näyttää päivä päivältä realistisemmalta.
  • 21.5.2016 RB Rail AS on rekrytoimassa työntekijöitä Rail Baltic -projektiin, tällä hetkellä on auki kahdeksan vakanssia. Tehtäviä hakevilta edellytetään mm. kielitaitoa, korkeaa eettistä standardia sekä hyvää mainetta. Rautatieasioiden ymmärtämystä tai työkokemusta ei vaatimuslistassa mainita erikseen.

”All candidates must be fluent in Business English, have knowledge of one of the Baltic languages; be honest, have high ethical standards with an impeccable reputation; and be able to benchmark and apply best practices of large infrastructure projects and organizations.”

  • 21.5.2016 Korkean tason virkamiehet Baltian maiden liikenneministeriöistä ovat sopineet Rail Balticin vauhdittamisesta. Euroopan Komission suunnalta tulleen painostuksen jälkeen muotoiltu sopimus saatiin allekirjoitettua alkuviikosta Riikassa. Toivottavasti juhannukseen mennessä saadaan sovittua myös konkreettisista asioista, viime  vuosina on allekirjoitettu mittava määrä Rai Balticia koskevia julkilausumia ja aiesopimuksia, jotka ovat harvemmin johtaneet käytännön toimintaan.
  • 17.5.2016 Kuusi europarlamentaarikkoa on allekirjoittanut avoimen kirjeen Baltian maiden, Puolan ja Suomen pääministereille ja liikenneministereille. MEPit vetoavat ministereihin että maat tukisivat yksissä tuumin Rail Balticin toteuttamista niin, ettei Euroopan Komission tarjoamaa 85 % rahoitusta menetettäisi.

EDIT: Avoimen kirjeen allekirjoitti itse asiassa 16 MEPpiä, heidän joukossaan myös Merja Kyllönen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Sen sijaan 10 suomalaista MEPpiä ei pidä Rail Balticia niin merkittävänä asiana Suomen kannalta että olisivat pistäneet nimensä paperiin. Listaa kaikista suomalaisista Europarlamentin jäsenistä voi katsella täällä.

”Helsinki-Tallinna yhteyden lauttaliikenne on kasvanut erittäin nopeasti ja se on ollut ratkaiseva tekijä alueiden integroitumisessa kaksoiskaupunkikonseptin mukaisesti. Kiinteällä tunneliyhteydellä olisi merkittävä vaikutus integraation syvenemiseen.”

  • 11.5.2016 Huhtikuun lopulla Riikassa pidetyn Rail Baltica Corporate Governance -seminaarin esitysmateriaalit löytyvät täältä. Toivottavasti Baltian maat osaavat nyt toimia oikeaoppisen corporate governancen hengessä ja löytävät sovun tulevina viikkoina. Juhannusviikolla Rotterdamin TEN-T -päivillä Baltian maat sekä Suomi ja Puola pääsevät toivottavasti allekirjoittamaan sellaisen sopimuksen, jonka pohjalta Rail Baltic-työt saadaan vihdoin kunnolla käyntiin.

Positiivisin Rail Baltic -uutinen pitkään aikaan on Liettuan Liikenneministeriön linjan muutos. Liikenneministeri Rimantas Sinkevičius liputtaa nyt innokkaasti Rail Balticin puolesta, ja jopa kiittelee Catherine Trautmannia hankkeen eteen tehdystä kovasta työstä. Liettuan rauteteiden pääjohtaja Stasys Dailydkan kyyniset kommentit Sinkevcius sivuuttaa toteamalla, että saahan rautatieyhtiön pääjohtajalla toki olla omiakin mielipiteitä. Ilmeisesti Euroopan Komission uhkaukset Rail Baltic -rahoituksen takaisinperinnästä ja Baiba Rubesan vaatima nollatoleranssi korruption suhteen on vihdoin saanut Liettuan ruotuun.

Liettualaisten mukaan ”ainoa” este projektin etenemiselle on rataurakoista kertyvän arvonlisäveron jako, kaikesta muusta oltaisiin päästy jo yhteisymmärrykseen. Vuosien varrella Liettua on esittänyt monenmoista perustelua Rail Balticin jarruttamiselle, ja suurin osa näistä vaatimuksista on ollut täysin perustelemattomia. ALV:n jakaminen maittain (sen sijaan että kaikki ALVit menisivät RB Railin kotipaikan perusteella Latviaan) on kuitenkin hyvin perusteltavissa oleva vaatimus. Juridisia haasteita tällaisen järjestelyn toteuttamiseen varmasti liittyisi, mutta juuri tällaisten asioiden junailemisestahan juristeilla palkkaa maksetaan!

  • 5.5.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka kritisoi Rail Baltic koordinattori Catherine Trautmannia ja RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesaa. Dailydkan mielestä Trautmannin ja Rubesan pitäisi auttaa Baltian maita ja Puolaa Rail Baltic -projektissa, eikä keskittyä Liettuan toimien kritisoimiseen.

Trautmann on uhannut Rail Baltic -projetin tuen ja rahoituksen lopettamisella:

It’s hard for me to say why it was said this way. Perhaps something was taken out of context, because there are no reasons for this. And if she was misled by somebody, then it’s difficult for me to explain, because in principle, she should help us –- the Poles, Latvians, Estonians and Lithuanians –- to carry out the project faster and to solve a great deal of various problems. We are all good at criticizing,” Dailydka told BNS.

Rubesa ei edistä Baltian maiden yhteistyötä Dailydkan mielestä:

”She seems to be working for herself, not for the three states. It’s hard to say who she is representing [toim.huom. Baiba Rubesa edustaa Baltian maiden lisäksi luonnollisesti myös projektin rahoittavaa Euroopan Komissiota, ja vastaa siitä että Komission myöntämä rahoitus käytetään Baltian maissa asianmukaisesti]. That joint venture has become a kind of stumbling block instead of accelerating coordination actions,” Dailydka told BNS.

Catherine Trautmannin ja Baiba Rubesan lisäksi myös Latvia ja Eesti ovat eri linjoilla Liettun Rautateiden kanssa. Dailydka valittaa, että Latvia ja Eesti yrittävät estää Liettuan ja Puolan väliseltä rajalta Kaunasiin johtavan radan viestintäjärjestelmän rakentamista varten haetun 75 miljoonan euron rahoituksen myöntämisen.

• Euroopan Komission DG Moven johtaja Herald Ruijters tarjosi avauspuheenvuorossaan Baltian maille porkkanaa ja piiskaa. Ruijters hehkutti että Euroopan Komission yli 700 liikennehankkeen joukosta on valittu kuusi kärkihanketta, joista yksi on Rail Baltic. Tämän hankkeen ja sen 85 % EU-rahoituksen puolesta kannattaisi taistella, koska tämä on Baltian maille once in a lifetime -tilaisuus. Sitä paitsi, Baltian maat ovat jo sitoutuneet hankkeen toteuttamiseen, kyse on siis vanhojen sitoumusten kunnioittamisesta.

• Monikansallisten projektien toteuttaminen EU:n alueella on aina ollut vaikeaa. Ruijters kertoi valaisevia esimerkkejä Hollannissa ja Espanjassa kohdatuista vaikeuksista, ja Brennerin tunnelia Itävallan ja Italian välille rakentavan BBT SE:n pääjohtaja Konrad Bergmeister kertoi havainnollisia esimerkkejä itävaltalaisen ja italialaisen kulttuurin kohtaamisista. Myös Lyon-Torino -rataprojektin ongelmat mainittiin useammassakin esityksessä. Nyt Baltian mailla olisi mahdollisuus näyttää vanhan Euroopan maille mallia monikansallisen projektin onnistuneesta toteuttamisesta.

• Konsultit Arnis Kakulis (AECOM) ja Nauris Klava (EY) ovat yleensä kilpailijoita keskenään, mutta Rail Baltic -asiassa Arnis ja Nauris pitivät yhteisesityksen. Heidän esityksensä ydinsanoma oli corporate governancen ja viestinnän merkitys. Insinöörityö kyllä hoituu ja rata saadaan rakennettua, kunhan taustat saadaan ojennukseen.

• RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa piti erittäin sujuvan ja vakuuttavan esityksen. Rubesa esitteli kylmän viileästi Transparency Internationalin korruptio-indeksejä Suomessa, Eestissä, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa, ja totesi että Rail Balticin kilpailutuksessa täytyy olla nollatoleranssi korruption suhteen. Esimerkkinä pahiten korruptoituneista toimialoista Rubesa mainitsi rakennusalan, ja erityisesti julkisen puolen urakat. Kovaa tekstiä.

• Liettuan liikenneministeriötä edustava Dainius Budrys käytti tilaisuuden alussa lyhyen puheenvuoron, mutta hän piti esityksensä yleisellä tasolla. Puheensa päätteeksi Budrys linjasi että projektin eteneminen vaatisi lisää joustavuutta toimintatapoihin. Koko lystin rahoittava Euroopan Komissio lienee Liettuan havittelemista ”joustoista” eri mieltä.

Rail Baltic-karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. RB Rail tulee julkistamaan uuteen kilpailutusdirektiiviin pohjautuvia suunnitelmiaan lähi viikkoina, ja Baltian maiden hallitusten on tarkoitus – jälleen kerran – sopia projektin etenemisen suuntaviivoista ja allekirjoittaa jonkinlainen kontrahti kesäkuussa.

Liettuan vaatimukset kilpailutuksen järjestämisestä maittain kaatunevat EU:n määräyksiin, eikä tästä asiasta tarvitse toivottavasti enää kinata pitkään. Eestin liikenneministeriön Rail Baltic -koordinaattori Kristjan Kaunissaare ihmettelikin paneelikeskustelun aikana, että mistä tässä enää kiistellään. RB Railin osakassopimuksessa on Kaunissaaren mukaan selkeästi sovittu, että suuret urakat kilpailutetaan RB Railin kautta, ja pienempiä voidaan hoitaa myös kansallisesti.

Viimeisimmät kannanotot Liettuan suunnalta ovatkin keskittyneet urakoiden arvonlisäveroihin. Jos Riikassa pääkonttoriaan pitävän RB Railin kautta laskutettavien urakoiden perusteella tehdystä työstä jaettaisiin arvonlisäverot maittain, ei Liettualla olisi mitään tällaista ratkaisua vastaan.

New rules designed to open up the EU’s public procurement market to competition and prevent ’buy national’ policies by public authorities came into force on Monday.

”I hope the agreement will be achieved in June this year, during the TEN-T days in Rotterdam, and then we will see how far the project has gone. We will see how sure not only the Baltic states, but also Poland and Finland are about the project. All parties should understand that the project is irreversible.”

Liettualaisen 15min.lt portaalin uutisessa Trautmannin huolenaihe ilmaistaan selkeämmin: Euroopan Komissio on erityisen huolestunut Liettuan venkoilusta.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.01.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta tammikuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————

  • 29.1.2016 Seura-lehden artikkelin ”Tällaisella koneella kaivetaan tunneli Helsingistä Tallinnaan” voi lukea täällä.

• Rail Baltic ei tule koskaan olemaan taloudellisesti kannattava, vaan perustelut projektin toteuttamiselle löytyvät geopolitiikan ja turvallisuuspoliitiikan puolelta.

• Rail Baltic etenee tällä hetkellä suunnitelmien mukaan, mutta rahoituksen jatkumiseen vuoden 2020 jälkeen sisältyy vielä epävarmuuksia

• Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli ei voisi olla Poskusin mielestä taloudellisesti kannattava, ja se hyödyttäisi käytännössä vain Suomea. Baltian maille olisi tunnelista vain vähän hyötyä.

The Baltic Coursen julkistaman uutisen loppukaneettina on maininta, että Euroopan Komissio on maksanut jutun kirjoittajan matkan Vilnaan. Todennäköisesti Brysselin suunnalla ei olla täysin tyytyväisiä tähän investointiin, koska matkan tuloksena syntyneessä kirjoituksessa esiin nousevat asiat eivät ole täysin yhteensopivia Euroopan Komission linjausten kanssa.

Niinpä Poskusin esittämät näkemykset ovatkin saaneet kritiikkiä yllättävältä taholta. Liettuan sosiaali-demokraattista puoletta edustava europarlamentaarikko Zigmantas Balčytis kirjoittaa blogikirjoituksessaan, että Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on ensisijaisesti Suomen ja Eestin välinen asia. Balčytis uskoo myös että tunneli olisi taloudellisesti kannattava, ja että siitä voisi olla vain ja ainoastaan hyötyä myös Liettualle. Mitä enemmän Rail Balticille saadaan kuljetettavaa, sitä enemmän on kuljetettavaa myös Liettuan Rautateillä.

Toki Balčytis on sen verran poliitikko, että hän nostaa kirjoituksessa esille myös omia intressejään. Rail Baltic -”sivuraiteen” rakentaminen Klaipedan syväsatamaan olisi vuosina 2001-2004 Liettuan liikenneministerinä toimineen Balčytisin mielestä järkevä investointi.

  • 16.1.2016 Rail Baltic -hanke edistyy. RB Railissa työskentelee hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesan lisäksi kaksi työntekijää, mutta ensi kesään mennessä organisaation palkkalistoilla pitäisi olla jo kymmenen työntekijää. Kiireellisin tehtävä on kilpailutusten organisoiminen. Baltian maiden toisistaan poikkeavat hankintalainsäädännöt tekevät tästä urakasta haastavan.

Baltian maat ovat myös sopineet Rail Baltic -projektin riskejä valvovan työryhmän perustamisesta. Tarkastusyksikkö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen kerran ensi keväänä Vilnassa.

Among the beneficiaries are flagship initiatives such as Rail Baltica, the Brenner Base Tunnel, the Seine-Schelde waterway, the Caland Bridge and the Fehmarn Belt Fixed Link.

Lippulaivahankkeista tärkein eli Rail Baltic mainitaan tietysti ensimmäisenä. Viiden kärkihankkeen listalla on myös kaksi tunnelia: Itävallan ja Italian yhdistävä Brennerin tunneli sekä Tanskan ja Saksan välisiä yhteyksiä radikaalisti parantava Femernin tunneli. Toivottavasti tällä listalla nähdään tulevaisuudessa myös Finest link.

  • 10.1.2016 Eestin Viikerradio haastatteli viime viikolla professori Ilmar Pihlakia Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen näkymistä. Haastattelun voi kuunnella täältä, Ilmarin haastattelu alkaa noin 16 minuutin kohdalta.

Kiinalaisten tarjoama rahoitus ei myöskään innosta Sinkeviciusta. Ulkopuoliselle rahoitukselle ei ole Liettuassa tarvetta, koska EU maksaa 85 % kustannuksista. Ulkopuolinen rahoitus olisi joko laina (joka on maksettava takaisin) tai osakkuus (johon sisältyisi myös määräysvaltaa), ja nämä eivät sovi Liettuan suunnitelmiin.

Rail Baltic -projektin koordinoinnista vastaavan RB Railin hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesa yrittää edelleen saada järjestettyä vain yhden tarjouskilpailun koko Baltian halki johtavat Rail Baltic -radan rakentamisesta. Liikenneministeri Sinkeviciuksen kommenteista päätellen Liettua aikoo kuitenkin edelleen pitää omalla maaperällään toteutettavien urakoiden kilpailutuksen täydellisesti omissa käsissään.

  • 6.1.2016 Suomen ja Eestin liikenneasioista vastaavat ministerit allekirjoittivat 5. tammikuuta 2016 Tallinnassa yhteistyömuistion liikenneyhteistyön vahvistamisesta. Allekirjoitetun yhteistyömuistion toimeenpanemiseksi muodostetaan ministeriöiden, alueiden ja kaupunkien virkamiehistä työryhmä, joka edistää hankkeita ja tiedottaa niiden etenemisestä.

Yhteistyömuistion allekirjoittamisesta ovat tiedottaneet mm. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kaupunki. Jatkossa Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin ja muiden yhteistyömuistiossa mainittujen liikennehankkeiden edistymisestä tiedotetaan finestlink.fi nettisivulla.

Tunneliasiaa käsitellään ministeritasolla seuraavan kerran helmikuun alussa Helsingissä, jolloin tapaamiseen osallistuu myös EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc.

Eilistä yhteistyömuistion allekirjoittamista on uutisoitu mediassa:

The Guardian uutisoi tunnelihankkeen taustasta asiallisesti, ja suomalaisittain on mielenkiintoista lukea artikkeliin tulleita lukijakommentteja. Suomessa jotkut vastustavat tunnelihanketta ”ei suomalaisten verorahoilla” -perusteella, ja useat britit tuntuvat olevan samoilla linjoilla. Tosin heitä huolestuttaa brittien EU:lle maksamien (vähien…) rahojen kanavoiminen Brysselin kautta Suomen ja Eestin hankkeeseen.

Helsingin Sanomat raportoi tunnelihankkeen alkuvuosien historiasta artikkelissa, jossa Helsinki-Tallinna -seuran ja myös Baltirailin taustahahmojen osuutta nostettiin esiin.

• Ylen uutisessa liikenneministeri Anne Berner painottaa pääkaupunkiseutujen välisen yhteyden parantumisen lisäksi myös ison kuvan näkemisen merkitystä: ”Tunneli avaisi liikenteelle nopean väylän Suomesta Rail Balticaa pitkin syvälle Eurooppaan ja Keski-Euroopasta parhaimmillaan Suomen läpi jopa arktisille alueille ja Aasiaan asti”.

Yle on haastatellut myös EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasaloa, joka toivoo että EU-rahoituksen määrä olisi reilusti yli 50 prosenttia hankkeen kustannuksista. Tunneliyhteyden operoinnista Haapasalo esittää näkemyksenään, että globaalit huolintaoperaattorit ja Suomenlahdella toimivat varustamot voisivat hyvin lähteä operoimaan myös tunnelin junaliikennettä.

Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on Ylen uutisen mukaan tarkoitus rakentaa TBM (Tunnel Borring Machine) -menetelmällä.  Tunnelinporaustekniikka kehittyy kovaa vauhtia, ja alaan voi tutustua vaikkapa Youtube -videoita katselemalla. Suurimmat TBM-laitteistot poraavat maaperään halkaisijaltaan lähes 20 metristä tunnelia, ja umpikallioonkin syntyy tarvittaessa jopa 15 metristä tunnelia.

herrenknecht-mega-tbm

Kuvassa saksalaisen perheyrityksen Herrenknecht AG:n valmistama TBM-laitteisto

Liettuan liikenneministeriön Ricardas Slapsys arveli kiinalaisten kiinnostuksen olevan lähinnä teoreettista pohdiskelua, koska liikenneministeriötä ei ole lähestetty virallisesti asian tiimoilta. Toisaalta, jos Rail Baltic -hankkeen koordinoinnista vastaava yhteisyritys RB Rail järjestää vain yhden kilpailutuksen kaikkien Baltian maiden läpi kulkevan radan rakentamisesta, on kiinalaisen valtuuskunnan syytä keskittää asiointinsa Liettuan liikenneministeriön sijasta RB Railin pääkonttorille Riikaan.

Kiinalaisten infratoimittajien track record Itä-Euroopan liikennehankkeiden toteuttajana ei ole paras mahdollinen. Kun moottoritien rakentaminen Puolaan oli liian vaikeaa kiinalaisille, on uskottavan Rail Baltic -tarjouksen tekeminen haastava urakka.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

09.12.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta joulukuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————

  • 27.12.2015 Helsingin Sanomat kirjoittaa Helsinki-Tallinna -tunnelin mahdollisuuksista. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esittää asiallisia kommentteja tunnelin mahdollisuuksista, ja kertoo että Euroopan Komissio tekee tammikuun lopulla päätöksen tunnelin toteutettavuusselvitykselle haetun 1,1 miljoonan euron rahoituksen myöntämisestä. Kirjoituksen alapuolella olevat lukijakommentit sen sijaan edustavat enimmäkseen suomalaiskansallista ”varman päälle jalat maassa ja jäitä hatussa” hyssyttelyä, jonka mukaan EU:n rahoittaman toteutettavuusselvityksen tekeminenkin olisi suurta typeryyttä.
  • 26.12.2015 RB Rail AS:n hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut Rail Balticin aikataulua. Rubesa uskoo että ensimmäinen juna Tallinnasta kohti Liettuaa ja Puolaa lähtee liikkeelle tavoiteaikataulun mukaisesti vuonna 2025, mutta Puolan kautta Berliiniin johtavan radan lopulliseen valmistumiseen tarvittaneen viisi vuotta lisää aikaa. Tällä hetkellä Rubesa pitää Puolan aktivoimista mukaan Rail Baltic -projektiin yhtenä RB Railin tärkeimmistä tavoitteista.

Viime syksynä Puolan parlamenttivaaleissa suurvoiton ottanut EU-kriittinen Laki- ja oikeus puolue (PiS) ei ole kovin innokas toteuttamaan Euroopan Komission liikennestrategiaa, ja Puolan sisäpoliittinen tilanne on muutenkin sekava. Joulukuun aikana maassa on pidetty lukuisia mielenosoituksia, sekä hallituksen avainpaikat miehittänyttä PiS -puoluetta tukevia että varsinkin perustuslain rajoja koettelevan uuden hallituksen politiikkaa vastustavia.

  • 20.12.2015 Euroopan Komission raideliikennehankkeille jakamasta rahoituksesta on yhteenveto täällä. Listalta löytyy kolme vuosille 2015–2020 ajoittuvaa Rail Baltic -hanketta:

Bridging the missing links of the Rail Baltic/Rail Baltica EU gauge railway on line Polish and Lithuanian state border-Kaunas and preparation for the development of the EU gauge railway line Kaunas-Lithuanian and Latvian state border  (kokonaisbudjetti 124,6 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus max 105,9 miljoonaa euroa)

Rail Development of a 1435 mm standard gauge railway line in the Rail Baltica corridor through Estonia, Latvia and Lithuania (kokonaisbudjetti 540,4 miljoonaa euroa, josta EU-rahoiutus max 442,2 miljoonaa euroa)

• Rail Baltic edistyy myös Puolassa, jossa on juuri avattu tarjouskilpailu 35 kilometrin pituisesesta Works on the E75 railway line Sadowne-Czyżew section -urakasta (kokonaisbudjetti 244 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus max 185,9 miljoonaa euroa)

Listalla on yhteensä lähes sata projektia, ja rahaa käytetään miljardeja euroja. Suomi osallistuu näihin hankkeisiin lähinnä maksajana. Ainoa listalta löytyvä suomalainen hanke on Liikenneministeriön vuosille 2015-2018 ajoittuva 32 miljoonan euron suuruinen (EU-rahoitus 50 %) The Planning of the Core Network Railway Corridors in Helsinki.

RB Railin hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut Rail Balticin edistymistä Dienas Bizness -lehdelle. Rubesan mukaan hankkeessa keskitytään nyt Tallinnan ja Liettuan/Puolan rajan välisen rataosuuden toteuttamiseen, mutta hänen mukaansa 15 vuoden päästä horisontissa häämöttää suora yhteys Helsingistä Berliiniin. Tällä hetkellä suurin haaste RB Railin toiminnassa on kaikille Baltian maille kelpaavan rahoitusmallin löytäminen. Euroopan Komissio ja Rubesa itse haluaisivat kilpailuttaa koko reilun 700 kilometrin pituisen radan toteuttamisen yhtenä urakkana, mutta erityisesti Liettua haluaisi jakaa itse omalla maaperällä toteutettavat urakat.

Liettuan rautatiet eli Lietuvos geležinkeliai on allekirjoittanut Pohjoismaiden investointipankki NIB:n kanssa 15 vuoden pituisen sopimuksen 50 miljoonan euron suuruisesta lainasta. Rahoitusta tarvitaan Puolan rajalta Kaunasiin johtavan ratayhteyden parantamiseen sekä Kaunasista pohjoiseen johtavan uuden Rail Baltic -radan suunnittelutyöhön.

Rail Baltic -hankkeen kokonaiskustannuksiksi ennakoitiin vuonna 2011 noin 3,8 miljardia euroa. Projektin toteutusta koordinoivan RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on kuitenkin arvioinut, että nykyisellä kustannustasolla ja tarkentuneilla suunnitelmilla kustannuksia voisi kertyä noin 7 miljardia euroa.

  • 6.12.2015 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut latvialaiselle ir-lehdelle Rail Baltic -projektin tämän hetkistä tilannetta. Rubesan mukaan Baltian maiden väliset kulttuurierot ovat erittäin suuria, ja tästä syystä näkemykset RB Railin toimintapolitiikasta ovat hyvin erilaisia. Monia tärkeitä kysymyksiä on edelleen ratkaisematta, ja Rubesa onkin erittäin tyytyväinen Euroopan Komission aktivoitumiseen hankkeen ohjauksessa.

RB Railin toimitusjohtaja Rubesa toteaa, että hänen ensisijainen tehtävänsä on luoda RB Railin ja Rail Baltic -projektin hallintaan sellainen hallintomalli, joka estää rahan tuhlaamisen sekä tehottoman ja jopa rikollisen rahan käytön. Toivotamme toimitusjohtaja Rubesalle menestystä haasteellisessa urakassaan!

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.10.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta lokakuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————

  • 29.10.2015 Eestin Rail Baltic -linjauksista julkistettiin tällaisia videoita jo elokuun lopulla:

  • 28.10.2015 Baiba Rubesan nimitys RB Railin toimitusjohtajaksi vahvistettiin maanantaina. Rubesa tulee Rail Balticin hallintoon Baltian maiden vanhojen raideliikenteen valtakeskittymien ulkopuolelta, ja tämä todennäköisesti parantaa yhteityön edellytyksiä Brysselkin suuntaan.

Liettuassa on julkistettu markkinointivideo Kaunasin ja Puolan rajan välisen ratayhteyden avaamisen kunniaksi. Toivottavasti yhteistyö Baltian maiden ja Puolan välillä sujuu jatkossa yhtä sujuvasti kuin tällä videolla.

  • 27.10.2015 Liettualainen lrytas.lt -uutisportaali raportoi Liettuan Rail Baltic -rahoitushakemuksiin liittyvistä epäselvyyksistä. Tällä hetkellä pitäisi tehdä valmisteluja Kaunasista Latvian rajalle johtavan yli 100 kilometrin pituisen Rail Baltic -radan toteuttamiseksi, mutta kriitikkojen mukaan Liettua olisi hakenut EU-rahoitusta vain 2,5 kilometrin pituiselle rataosuudelle. Ongelma oli siinä, että Liettua olisi halunnut allokoida Rail Balticille tarkoitettua EU-rahoitusta Klaipeda-Vilna -radan sähköistämiseen. Euroopan Komissio kuitenkin hylkäsi Liettuan hakemuksen tältä osin, koska oikeampi osoite idän liikennettä palvelevan 1520 mm radan rahoitushakemukselle olisi Moskova. Liikenneministeri Rimantas Sinkevicius uskoo kuitenkin vakaasti, että Liettua ehtii mukaan tuleville EU-rahoituskierroksille.

Myös Liettuan Sosialidemokraattinen Puolue antoi eilisessä julkilausumassaan tukensa liikenneministeri Sinkeviciukselle. Demareiden mukaan Liettuan liikenneministeriö on valmistautumassa seuraavaan EU-rahanjakoon suorastaan proaktiivisesti, hakemuksia viritellään jo ennen rahoituskierroksen ehtojen ja aikataulun julkistamista!

Puolassa Laki ja oikeudenmukaisuus -puolueen vaalivoitto on varmistunut, ja on mahdollista että PiS-puolue muodostaisi yksinään uuden hallituksen. Puolueen euroskeptinen linja ei lupaa hyvää Rail Balticille, mutta oikein kun pinnistää, voi tästä asiaista tehdä positiivisiakin johtopäätöksiä. PiS suhtautuu jyrkän kielteisesti myös Venäjään, mutta toisaalta kannattaa NATOn pysyvän tukikohdan perustamista Puolaan. Sujuva rautatieyhteys Puolasta Baltiaan olisi varmasti myös NATO intresseissä, ja vastaavasti Putinin Venäjä vastustaa Rail Balticin rakentamista sotilaspoliittisista syistä. Ehkä Puolan tuleva hallitus voisi sittenkin suhtautua suopeasti Rail Balticiin, jos sen nähtäisiin tukevan hallituksen ulkopoliittisia linjauksia?

  • 26.10.2015 Puolan parlamenttivaaleissa euroskeptinen Laki ja oikeudenmukaisuus -puolue PiS on voittamassa absoluuttisen enemmistön Puolan parlamentin alahuoneessa. Jos Puolan nykyinen hallitus on suhtautunut nihkeästi Euroopan Komission ajamaan Rail Balticiin, niin euroskeptikoiden muodostama uusi hallitus ei välttämättä paranna tilannetta.
  • 26.10.2015 Liettuassa ilmestyvä talouslehti Verslo žinios on julkaissut artikkelin, jossa taustoitetaan Rail Balticin vaikutuksia Baltiassa. Kirjoituksen mukaan Puolan rajan ja Kaunasin välillä avattu ratayhteys parantaa Liettuan kilpailukykyä idän kuljetuksissa verrattuna Latviaan ja Eestiin, ja erityisesti Latviassa oltaisiin erittäin huolestuneita tilanteesta.

Toisaalta Rail Balticin jatkaminen Kaunasista pohjoiseen kohti Latviaa ja Eestiä huolestuttaa liettualaisia erityisesti Klaipedan suunnalla. Täysimittaisen Rail Balticin käyttöönotto vähentäisi Itämeren laivakuljetuksia, ja parantaisi Rail Balticin varrella olevien Tallinnan ja Riikan satamien kilpailukykyä suhteessa Klaipedan satamaan. DB Schenkerin Liettuan yksikön toimitusjohtaja Edmundas Daukantas toteaakin, että ennen kuin Rail Balticia lähdetään jatkamaan Kaunasista pohjoiseen, Liettuan tulisi varmistaa maantieteellisen sijaintinsa tarjoaman ainutlaatuisen edun säilyminen Baltiassa.

Latviassa tehdään kovasti töitä Rail Balticin linjausten suunnittelun kanssa. Reilu viikko sitten nettiin lipsahti video, jossa esiteltiin Rail Balticin linjausta Riikan lentokentän kautta. Video poistettiin nopeasti, mutta ilmeisesti siinä esitetty linjaus poikkeaa radikaalisti aiemmista suunnitelmista. Matkustusaika Latvian halki pitenisi reilusti, ja tietysti rakennuskustannuksetkin nousisivat. On esitetty arvioita, että lentokenttäyhteyden lisääminen Rail Balticiin olisi Latvialle arvovaltakysymys. Liettua on tingannut alkuperäisen Rail Baltic -suunnitelman jatkeeksi yhteyden Kaunasista Vilnaan, ja Eestissä on suunniteltu sujuva yhteys Rail Baltic -asemalta Tallinnan lentokentälle. Ilman Latviaa ei Rail Balticia voida toteuttaa, joten ehkä Riikassa on nyt herätty Liettuan malliseen ”omien kansallisten etujen puolustamiseen” eli perinteiseen iltalypsyyn.

Toivottavasti seuraavaksi päästään kirjoittamaan positiivisia uutisia Rail Balticista, jatkuva uhkakuvien ja riskien raportoiminen on masentavaa.

  • 23.10.2015 Puolan mediassa kierrätetään Venäjän propagandamyllyn tuottamaa Rail Baltic -raporttia, joka on provosoivasti otsikoitu ”Puola sabotoi Rail Balticia”. Kirjoituksen sisältö on perinteistä rubaltic.ru -sivustolta tuttua tyyliä, faktat ovat pääasiallisesti oikein mutta johtopäätökset ovat ajoittain vähintäänkin kyseenalaisia.

Se lienee kuitenkin silkkaa faktaa että Puolan valtio on oikeasti korvamerkinnyt vuoteen 2023 asti ulottuvalle periodille 16 miljardia euroa rautatieinfran rakentamiseen, ja että Puolan rautatiehankkeiden prioriteettilistalla olevien 146 projektin joukossa Rail Baltic on sijalla 144. Euroopan Komission listoilla Rail Baltic on koko Euroopan kärkihankkeita, mutta Puolasta löytyy 143 parempaa kohdetta.

Koko Rail Balticin kannalta tilanne on huolestuttava. Kun tiedämme miten voimaton Euroopan Komissio on ollut Liettuan temppuilun edessä, niin mitä mahdollisuuksia liikennekomissaari Bulcilla on vaikuttaa Puolan päätöksentekoon? Puolalla on 51 MEPppiä, kun taas komissiota vuosikaudet Rail Baltic -asioilla pompotelleella Liettualla on vain 11 MEPpiä.

Puolan ja Liettuan väliset ongelmalliset suhteet voivat mutkistaa asioita entisestään. Ensi sunnuntaina Puolassa pidettävien parlamenttivaalien tuloksia seurataan suurella mielenkiinnolla Puolan lisäksi myös Baltiassa ja Brysselissä. Rail Balticille myötämielisen hallituksen saaminen Puolaan vaalien jälkeen olisi hankkeen tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

  • 17.10.2015 Liettuan ja Kaunasin välinen 120 kilometrin pituinen rataosuus avattiin virallisesti eilen. Tilaisuudessa oli paikalla myös liikennekomissaari Violeta Bulc, joka korosti Rail Balticin merkitystä Baltian maiden integroitumisessa eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius esitti toivomuksen, että Puola modernisoisi Białystokin ja Liettuan rajan välisen rataosuuden mahdollisimman nopeasti, koska sitä ennen ei nyt Liettuan puolella valmistuneelle radalle ole mitään käyttöä.

Reddit verkkosivustolla on käyty keskustelua Rail Balticin edistymisestä. Mielipiteenvaihdossa ilmenee hyvin Baltian maiden erilaiset näkemykset tilanteesta. Keskustelun avanneen eestiläisen kirjoittajan mukaan nyt Liettuassa käyttöön otettua rataosuutta ei pitäisi edes kutsua Rail Baltic -radaksi, koska kyseessä on käytännössä vain tavaraliikenteelle sopiva ratayhteys.

Merkittävin riski Rail Balticin toteutumiselle on Trautmannin mukaan poliittinen riski, ja Puolan 25.10.2015 pidettävät parlamenttivaalit sekä niiden jälkeen valittava hallitus ovatkin Rail Balticin toteutumisen kannalta avainkysymyksiä. Puolassa on ollut poliittisia paineita käyttää Rail Balticille kaavailtua EU-rahoitusta muihin tarkoituksiin, eivätkä Rail Baltic -suunnitelmat ole edenneet ympäristölupien hakemusten jumiuduttua ”yllättäen” byrokratian rattaisiin. Trautmann kertoo kuitenkin saaneensa Puolasta tuoretta tietoa, jonka mukaan ympäristöasioiden ei pitäisi todellisuudessa olla esteenä radan rakentamiselle.

  • 10.10.2015 Liettuan parlamentissa on keskusteltu Rail Baltic -projektista, ja painotettu Baltian maiden ja Puolan ja Suomen välisen yhteistyön tärkeyttä. Ensi viikon perjantaina 16.10.2015 juhlistetaan (jälleen kerran) Puolan rajan ja Kaunasin välisen rataosuuden valmistumista, ja liikennekomissaari Violeta Bulcin odotetaan osallistuvan tilaisuuteen. Litovskij Kurier -lehden julkaiseman uutisen lopussa mainitaan myös Rail Balticin jatkeeksi suunniteltu Tallinnan ja Helsingin välinen tunneliyhteys.

Rail Baltic näyttäisi tällä hetkellä etenevän kohtuullisesti Baltian maissa. Suuri ansio tästä menee liikennekomissaari Bulcille ja hankekoordinaattori Trautmannille, jotka ovat tehneet paljon työtä Liettuan saamiseksi ruotuun. Syksyn ja tulevan talven aikana Rail Baltic -keskustelun teemaksi onkin nousemassa Puolan tilanne, jossa Varsovan ja Liettuan rajan välisen rataosuuden kunnostamisen aikataulu ja rahoitus ovat vielä hämärän peitossa.

Onneksi löytyy edes yksi Rail Baltic -rataosuus jolla junat kulkevat jo nyt ilman ongelmia: Varsovan ja Berliinin välisellä radalla kulkee tällä hetkellä viisi Deutsche Bahnin junaparia vuorokaudessa. Aikaa tähän 570 kilometrin matkaan menee reilut 5 tuntia, ja matkalippujen hinnat lähtevät 29 eurosta. Rail Baltic -junien 240 km/h vauhtiin on vielä matkaa, mutta olkaamme kärsivällisiä!

  • 5.10.2015 Helsingin Sanomat uutisoi Rail Balticin edistymisestä. Artikkelissa selvitetään havainnollisesti Rail Balticin taustaa ja Baltian raideliikenteen nykytilaa, sekä kerrotaan radan linjauksen Eestissä aiheuttamista haasteista. Havainnollinen video ja kartta selventävät ansiokkaasti Rail Balticin reittiä.

Kirjoituksen lopussa kerrotaan Rail Balticin tilanteesta Liettuassa näin:

”Liettua on tavallaan ottanut varaslähdön, sillä se rakentaa jo Kaunasista Puolan rajalle rataa, jonka raideleveys on sama 1 435 millimetriä kuin Länsi-Euroopassa. Liettuan liikenne- ja viestintäministeriön mukaan radan on tarkoitus valmistua tänä vuonna. Tasoristeykset poistamalla matkustajajunat voivat kulkea 240 kilometrin tuntivauhtia.”

Valitettavasti tämä kommentti on hiukan liian optimistinen. Kaunasista Puolan rajalle johtavan vanhan ratayhteyden suurin mahdollinen nopeus on matkustajajunillekin vain 120 kilometriä tunnissa, ja kaksoisraiteen puuttuminen osalta matkaa rajoittaa tämän rataosuuden kapasitteettia entisestään.

Liikaan optimismiin ei ole aihetta myöskään Kaunasista pohjoiseen johtavan johtavan rataosuuden suhteen. Ratalinjausten suunnittelu sekä Liettuan että Latvian puolella on vielä pahasti vaiheessa, koska Liettua ja Latvia eivät ole saaneet päätettyä maiden väliselle rajalle rakennettavan raja-aseman sijaintia.

  • 3.10.2015 Latvian yleisradioyhtiö LSM on julkaissut englanninkielisen raportin Puolan Rail Baltic -tilanteesta. Vaikka Varsovan ja Liettuan rajan välisestä rataosuudesta vain osa on sähköistetty ja Olecko–Suwałki -osuudella suurin sallittu nopeus on vain 30 km/h, Puolan hallitus ei ole varannut pääomia tämän rataosuuden parantamiseen. Tässä kiteytys Puolan tilanteesta:

Even though Poland has allotted €16 billion to modernizing its railroads by 2023, not a single zloty has been earmarked to be spent on developing the connection to Rail Baltica at the Polish side of the border with Lithuania. Without this 200-kilometer section, the planned high-speed European gauge rail from Tallinn through Rīga through Kaunas won’t be connected with the rest of Europe, reported LSM’s Russian-language site on Friday.

Pallo on nyt Euroopan Komissiolla. Brysselin rahahanojen sulkeminen hetkiseksi varmasti auttaisi Puolan liikenneministeriötä fokusoimaan suunnitelmansa Komission tahtotilan mukaisiksi. Epävarmuus Puolan Rail Baltic -osuudesta vaikeuttaa myös Baltian maiden Rail Baltic -projektin edistymistä. Liettuan liikenneministeriön suunnasta kuului jo viime kesänä kommentteja, joiden mukaan Liettualla ei olisi mitään syytä rakentaa Liettuan alueelle Puolan tasoa parempaa Rail Balticia.

  • 2.10.2015 Ernst & Young Baltic on valittu Rail Baltic -projektin kustannus/hyöty -analyysin tekijäksi. Urakan hinta on 270 000 euroa, ja tarjouskilpailuun osallistuivat myös KPMG Baltics, PricewaterhouseCoopers, Civitta Eesti sekä DB International GmbH. Lisää tietoa kilpailutuksen sisällöstä löytyy täältä Baltirailin Rail Baltic -seurannasta päivämäärältä 20.6.2015.
  • 1.10.2015 Demokraatti.fi kertoo, että liikenneministeri Anne Berner olisi esittämässä VR:n henkilöliikenteen yksityistämistä jo keväällä 2016. VR:llä ja liikenneministeriöllä on olemassa henkilöliikenteestä sopimus, joka ulottuu vuoteen 2024.

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.08.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta elokuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————–

RailBalticKaunas20150827-VersloZinios

Varsovasta Kaunasiin junalla saapunut arvovaltainen Rail Baltic -valtuuskunta. Source: Verslo žinios

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ei kuitenkaan ollut juhlatunnelmissa, vaan jatkoi Liettuan liikenneministeriön ripittämistä. Grybauskaitė painotti että Rail Baltic -hankkeen takkuaminen Liettuassa ei johdu rahan puutteesta, vaan siitä että Brysselistä tarjottua rahoitusta ei ole otettu vastaan. Liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet eivät Grybauskaitėn mukaan ole kykeneviä hoitamaan suhteita Euroopan Komission suuntaan, ja jollei asioita saada korjattua, tulevan syksyn aikana Liettua tulee missaamaan lisää Brysselistä tarjottua Rail Baltic -rahoitusta.

Rail Baltic -juhlallisuudet jatkuvat tänään Vilnassa.

  • 27.8.2015 Liettuan liikenneministeriö tiedottaa, että ensimmäinen matkustajajuna Puolasta Liettuaan sitten elokuun 1939 saapuu Kaunasiin tänä iltana. Junassa matkustaa arvovaltainen joukko liikennealan vaikuttajia, kuten Euroopan Komissiota edustava hankekoordinaattori Catherine Trautmann sekä kaikkien Baltian maiden liikenneministerit. Perjantaina seurue jatkaa matkaansa Vilnaan.

Liettuan rautateiden Vidmantas Gudas totesi että Puolan ja Kaunasin välinen rata on nyt 100 % valmis, ja että tulevina kuukausina korjataan mahdolliset radassa havaitut viat ja puutteet. Radan valmistumisella on ollut kiire, koska hanketta varten varatun EU-rahoituksen käyttämisen viimeinen takaraja oli ilmeisesti viime heinäkuun lopulla.

  • 27.8.2015 Satamat ja rautatieyhtiöt ovat kaikissa Baltian maissa tärkeitä työllistäjiä ja veronmaksajia, ja siten myös vahvoja poliittisia vallankäyttäjiä. Viime aikoina Latvian ja Eestin viranomaiset ovat keskittäneet voimansa suuria rahoja liikuttelevien liikennealan toimijoiden taloudellisten väärinkäytösten selvittämiseen. Latvian rautateiden toimitusjohtaja Ugis Magoniksen ura katkesi korruptiosyytöksiin kolme viikkoa sitten, ja Tallinnan sataman johtajat Ain Kaljurand ja Allan Kiil pidätettiin eilen korruptioepäilyjen vuoksi.

Nämä uutiset eivät vaikuta suoraan Rail Balticin tai Helsinki-Tallinna -tunnelin edistymiseen, mutta merkittävien organisaatioiden sisäisen korruption paljastuminen ja siitä seuraava likapyykin peseminen lisää epävarmuutta ja hidastaa päätöksentekoa. Toisaalta pidemmällä aikavälillä korruption kitkeminen helpottaa Euroopan Komission tavoitteiden mukaisten projektien toteuttamista Baltiassa.

  • 26.8.2015 Baiba Rubesan valinta RB Railin johtoon on vastatuulessa. Latvialaisen TV-ohjelma Panoraman mukaan Liettua olisi valittanut Rubesan nimittämisestä RB Railin hallituksen puheenjohtajaksi. Liikennenasiantuntija Talis Linkaits toteaa että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Liettuan näkemykset Rail Balticin kehittämisestä poikkeavat Latvian ja Eestin (ja Euroopan Komission) näkemyksistä, mutta hän toivoo hartaasti että erimielisyydet saataisiin ratkaistua.

Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet vastustavat vanhojen ja vakiintuneiden raideliikennepiirien ulkopuolelta tulevan Rubesan nimitystä RB Railin johtoon, tässä ei ole mitään yllättävää. Liettualaiset pelkäävät että Rubesan tartuttua toimeen Liettuan alueelle rakennettavaan Rail Baltic -rataosuuteen liittyviä päätöksiä tehtäisiin enemmän Euroopan Komission (eli hankkeen rahoittajan) linjausten mukaisesti, eikä Liettua voisi enää jarruttaa hanketta vanhaan malliin tai ohjata rahoitusta itä-länsi -suunnan 1520 mm ratojen remontointiin.

Presidentti Grybauskaitė ripitti kuukausi sitten Liettuan rautateitä hölmöilystä Euroopan Komission suhteiden hoitamisessa. Nyt voisi olla Grybauskaitėn seuraavaan myllykirjeen paikka.

”We hope the visit and the signed Joint Declaration will allow to more actively cooperate on the specialist level and hold more bilateral meetings between the leadership.”

Toivottavasti yhteistyö johtaa muuhunkin kuin pelkkään ”kahdenkeskisten tapaamisten” määrän kasvuun. Esimerkiksi Rail Balticin toteuttamisen tiellä olevien esteiden raivaaminen ja raideliikenteen markkinaosuuden kasvattaminen olisivat varmasti olleet tavoitteita, joiden ääneen lausumista myös Rail Balticin rahoittaja Euroopan Komissio olisi arvostanut. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Liettuan ja Puolan rajan yli kuljetettiin rautateitse 0,1 miljoonaa tonnia rahtia, kun vuositasolla Liettuan ja Puolan välillä kulkee yli 20 miljoonaa tonnia rahtia ja 2-3 miljoonaa ihmistä.

Ugis Magoniksen 10 vuoden kausi Latvian rautateiden johdossa oli sinänsä menestyksekäs, mutta etenkin Eestissä on suhtauduttu kriittisesti Magoniksen toimintatapoihin. On esitetty epäilyksiä, että Magoniksen poikkeuksellisen läheiset välit Venäjän rautateiden toimitusjohtaja Vladimir Yakuniniin olisivat hyödyttäneet Latvian rautateitä Venäjän suhteiden hoidossa. Niinpä Eesti Raudteen toimitusjohtaja Raivo Vare onkin jo ehtinyt toteamaan, että Latvian vaikeudet voisivat tarjota Eestille mahdollisuuden voittaa takaisin Latvialle aiemmin hävittyjä Venäjän kuljetuksia.

Latvian rautateiden korruptioskandaalilla on vaikutuksia myös Eestin sisäpolitiikkaan. Magoniksen lahjomisesta syytetyn liikemies/oligarkki Oleg Ossinovskin poika Jevgeni Ossinovski (29-v.) on Eestin Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja jopa mahdollinen tuleva pääministeri. Nuorempi Ossinovski on kuitenkin vakuuttanut, että hänellä ei ole mitään tekemistä isänsä liiketoimintojen kanssa eikä isä-Ossinovskilla ole mitään tekemistä politiikan kanssa.

”Korruptiosyyte liittyy veturikauppaan, jossa käytetyistä vetureista on maksettu ylihintaa ja Magoniksen saaneen näin kaupasta hyötyä itselleen noin puoli miljoonaa euroa. Käytetyt veturit myi Latvian rautateille Eestin rikkaimman miehen Oleg Ossinovskin Skinest -yhtiö. Veturikauppaan kuului neljä noin kahden miljoonan euron arvoista dieselveturia.”

Latvian mediassa on tehty lisää paljastuksia viime viikonlopun tapahtumista. Magoniksen auto yritettiin pysäyttää Eestin ja Latvian välisellä rajalla, mutta Eestistä tulossa ollut auto kiihdytti vauhtia, ja pakeni viranomaisia jopa 200 km/h vauhdilla. Lopulta auto saatiin pysäytettyä, ja Magoniksen hallusta löytyi lähes puolen miljoonan euron edestä käteistä rahaa.

Kuten täällä Baltirailin sivullakin on aiemmin todettu, Ugis Magonis on tunnettu aktiivisena Rail Balticin vastustajana. Magoniksen seuraajaksi Latvian rautateiden johtoon nimitetyn Aivars Straksasin Rail Baltic -linjauksia emme ole vielä kuulleet, mutta Rail Balticin kannalta asiat tuskin menevät huonompaan suuntaan.

Liettuan suunnalta ei ole viime päivinä kuulunut Rail Balticiin eikä korruptioepäilyihin liittyviä uutisia.

  • 10.8.2015 Latvian suojelupoliisin mukaan venäjänkieliset internet-trollit osallistuvat aktiivisesti Rail Baltic -keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Netin keskustelupalstat täyttävät eri käyttäjätileiltä lähetetyistä, mutta samaa viesti välittävistä kommenteista. Latvian poliisin mukaan tätä propagandaa tehtaillaan jopa 600 ihmistä työllistävällä trollifarmilla. Viime aikoina trollit ovat keskittyneet Latvian ja Liettuan välisen Rail Baltic -yhteistyön toimimattomuuden julistamiseen sekä Latvian Āgenskalnsiin suunnitellun Rail Baltic -rautatietunneliin liittyvän kansalaistyytymättömyyden lietsomiseen.

Latvian televisiossa eilen esitetyssä ohjelmassa arvioitiin, että trolliarmeijan toiminna tavoitteena on Rail Balticin rakentamisen hidastaminen tai estäminen. Latvialla on tällä hetkellä toimiva rautatieyhteys vain itään, ja Venäjän intresseissä on tilanteen pitäminen ennallaan sekä Latvian EU-integraation hidastaminen.

Englanninkielinen uutinen samasta aiheesta löytyy täältä.

  • 3.8.2015  RB Railin hallituksen puheenjohtajaksi on valittu latvialainen Baiba Rubesa. Kanadassa opiskelleella Rubesalla on työkokemusta mm. Volkswagenin ja Statoilin kansainvälisistä toiminnoista, ja hänellä on vahva kokemus myös pankkisektorilta. Näin Rubesa esittelee itsensä LinkedIn-sivullaan:

”Experienced, results oriented and inspiring manager with a range of business experience from oil and gas, retail, automotive and telecommunications. Governance, transparency, human rights, sustainability and stakeholder engagement are key focus areas.

The world is my oyster: the Baltic, Caspian and authoritarian governed countries a specialty. Strong communicator in English, German, Latvian and French. Cross-cultural skills.

Specialties: People management, communication, bottom line delivery, branding and identity,public and government relations, lobbying, cooperation with non-governmental organizations.”

Rubesan pesti vaatii vielä Komission vahvistuksen, mutta sen kanssa tuskin tulee vaikeuksia. Projektin etenemisen kannalta lienee positiivista, että Rubesa tulee tehtävään rautatieyhtiöiden ja liikenneministeriöiden ulkopuolelta. Komissaari Bulc ja koordinaattori Trautmann keskittynevät jatkossa asiomaan lähinnä RB Railin pääkonttorin kanssa, ja antavat Rubesan hoitaa pääosan Latvian ja Liettuan liikennevirkamiesten kanssa kinaamisesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.