BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

12.05.2018

Rail Baltica ja Barack Obaman ulkopoliittinen doktriini

Latvijas Avīzen julkaisema Catherine Trautmannin haastattelu selvensi monia tälläkin foorumilla spekuloituja asioita. Rail Baltican sotilaspoliittisen luonteen korostumista käsittelin 10.5.2018, ja tässä vielä muutamia nostoja samasta artikkelista.

Suomesta ja Rail Balticasta

Suomen lähteminen RB Railin osakkaaksi on Trautmannin mukaan kiinni siitä, että Suomi ei tee päätöstä, ennen kuin kaikkien Baltian maiden ja Puolan sitoutumisesta yhteisiin pelisääntöihin on saatu varmuus. Suomi ei halua lähteä RB Railiin vain kannattamaan Komission virallista linjaa tai sovittelemaan muiden maiden keskinäisiä erimielisyyksiä. Trautmann arveli (huhtikuun lopulla), että Suomi ja Puola neuvottelisivat Rail Balticasta seuraavan kerran toukokuun aikana.

Trautmann toteaa, että Helsinki-Tallinna -tunneli voitaisiin luokitella Komission päätöksenteossa Rail Baltican jatkeeksi, mutta ennen konkreettisiin neuvotteluihin ryhtymistä täytyy ensin hoitaa Rail Baltica. Toimittajan jatkokysymykseen ”onko Suomi viivyttänyt sitoutumistaan Rail Balticaan varmistaakseen ensin tunnelille EU-rahoituksen?” Trautmann vastasi, totta kai, kieltävästi. Pelkästään tällaisen kysymyksen esittäminen kuvastaa hyvin suomalaisen ja (etelä)baltialaisen ajattelutavan erilaisuutta.

Rail Baltican, tunnelin ja Jäämeren radan muodostama kokonaisuus kiinnostaa EU:ta. Trautmann kuitenkin muistuttaa, että Jäämeren yhteydestä tulee neuvotella kaikkien Arktisen neuvoston jäsenmaiden, erityisesti Ruotsin ja Venäjän kanssa.

Liettuasta

Trautmannin mukaan Puolan Rail Baltica -osuuden valmistumisesta ei enää tarvitse stressata, vaan nyt olennaisin haaste on saada Liettua sitoutumaan lopullisesti 2026 aikatauluun.

Kaunasista Puolan rajalle Sestokaihin johtava rataosuus on Trautmannin mielestä outo. Tämä osuus ei täytä alkuunkaan Rail Baltica -radan teknisiä vaatimuksia, ja tekeillä oleva uusi selvitys ko. pätkän kohtalosta valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Trautmann painotti, että tämä asia on myös Latvian ja Viron intresseissä. Projektin viivästyminen käy kalliiksi, ja jos todetaan että Liettua on jo käyttänyt omin lupinensa satoja miljoonia euroja Baltian maiden yhteiselle Rail Balticalle budjetoitua rahoitusta vanhan ratapohjan tarpeettomaan remontoimiseen, on Virolla ja Latvialla syytä olla tyytymättömiä. Mainittakoon, että edellinen Rail Baltica -koordinaattori Pavel Telicka nosti Liettuan viivyttelyn ja omavaltaisen päätöksenteon yhdeksi keskeisistä huolenaiheista jo vuosien 2012 ja 2013 Rail Baltica -raporteissaan.

Kaunasin ja Vilnan välisen Rail Baltica raiteen kiemuroista on kirjoitettu useampi palstamillimetri, ja tässä tulee lisää. Trautmann myöntää että Kaunas-Vilna -yhteys on osa Rail Baltica -projektia ja että se on mukana pitkän aikavälin kokonaisbudjetissa. Kaunas-Vilna ei kuitenkaan ole kriittisten, vuoteen 2030 mennessä valmiiksi saatavien yhteysvälien listalla, eli Komission kannalta sillä ei sen suurempi kiire kuin Helsinki-Tallinna -tunnelillakaan. Trautmann myös vihjaa, että jos Liettua haluaa kiirehtiä Kaunas-Vilna -yhteyden aikataulua, niin siinä tapauksessa kannattaisi hoitaa asiat fiksusti. Liettuan tapauksessa tämä tarkoittaa toimintatapojen muuttamista sellaisiksi, että pohjois-etelä -suunnassa kulkevan ”alkuperäisen” Rail Baltican etenemistä ei enää jarruteta, vaan edistetään ja tuetaan aktiivisesti.

Military mobilitysta

Trautmann totesi, että military mobility -status saattaa vaikuttaa Rail Baltican teknisiin spesifikaatteihin, kuten siltojen kantavuusvaatimuksiin. Tämä näkökulma tuo oman mausteensa Puolan ja Liettuan haluun hyödyntää olemassa olevia ratapohjia ja tinkiä Rail Baltican virallisista nopeus- ja kantavuusmäärittelyistä. Berliinin yöjunassa torkkuva junamatkustaja saattaa suhtautua suuripiirteisesti junan ajonopeuteen Kaunasin ja Varsovan välillä, mutta Rail Balticaa osana NATOn ja EU:n puolustusta tarkasteleva kenraali pitänee tiukemmin kiinni siitä millainen ”military grade” kuljetusyhteyden tulee olla.

Sotilaallinen intressi tuo myös mukanaan väljemmän budjettiraamin, ja Trautmannin mukaan nyt ei tavoitella ”halvinta mahdollista” ratkaisua. Tavoitteena on luotettava ja monikäyttöinen yhteys, jolla hoituvat henkilöliikenne, tavaraliikenne ja sotilaskuljetuksetkin.

Rail Baltican viivästyksistä

Trautmann oli keskustellut huhtikuun lopulla budjettikomissaari Gunther Oettingerin kanssa ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että Rail Baltican rahoituksen jatkaminen ja radan valmiiksi saaminen vuoteen 2026 mennessä ovat edelleen Komission intresseissä. Koska Rail Baltica on edennyt viimeisten 10 vuoden aikana toivottua hitaammin, on Komissio nyt ottanut hankkeessa aktiivisempaa roolia varmistaakseen yhteistyö sujumisen.

Baiba Rubesa nauttii vahvaa luottamusta Brysselin suunnassa. Trautmann ei ottanut suoraan kantaa Rubesan tilanteeseen, mutta totesi että ei yksi ihminen voi paljoa vaikuttaa kun maat riitelevät. Trautmann myös vihjasi, että päättymäässä olevalta budjettikaudella ylijääviä ”last envelope” -rahoituksia voisi olla mahdollista saada Rail Balticalle. Rivien välistä oli luettavissa, että jos Rail Balticalle halutaan vielä lisää 85 % rahoitusta vuoteen 2020 päättyvän budjettikauden piikkiin, RB Railin johdossa olisi hyvä olla Komission luottamusta nauttiva johtaja.

Baiba Rubesan kolmen kauden pesti RB Railin johdossa päättyy lokakuussa, mutta ilmeisesti hän ei ole ainakaan vielä aloittanut työpöydän siivoamista mahdollista seuraajaansa varten. Viime viikolla Rubesa spekuloi Twitterissä, olisiko mahdollista saada kolmea Baltian maata Euroviisuissa tänä vuonna edustavat naislaulajat mukaan kevään 2019 Rail Baltica Global Forumiin esiintymään.

The Final Conclusion

Kaikille Rail Baltican parissa puuhasteleville, ja etenkin liettualaisille, suosittelemme ohjenuoraksi Barack Obaman ulkopoliittisen doktriinin noudattamista: ”Don’t Do Stupid Shit”.

Baltirailin uutisseuranta tässä ympäristössä päättyy tällä erää tähän, kiitos kaikille lukijoille!

This is the final episode of Rail Baltica & Helsinki-Tallinn -tunnel news monitoring and analysis here at the Baltirail website on my behalf. Thank you and goodbye!

 

Esa Nurkka, esa.nurkka(a)gmail.com

 

Mainokset

10.05.2018

Rail Baltica – Baltian maiden liikenneministeriöiden temmellyskentästä osaksi yhteisen Eurooppamme puolustusta

Rail Baltica on ollut yksi EU:n liikennepolitiikan kärkihankkeista jo yli 10 vuoden ajan. Sen rooli on muuttunut ja painoarvo kasvanut viime vuosien aikana.

Budjettikausi 2007-2013

Rail Baltica oli alun perin yksi EU:n liikennepolitiikan kärkihankkeista, TEN-T Priority Project #27. Hankkeen koordinaattori Pavel Telička repi hiukset päästään yrittäessään paimentaa eripuraisia Baltian maita tekemään parempaa yhteistyötä. Euroopan Komission valtakirjalla toimivan virkamiehen toimivalta on kuitenkin rajallinen, eikä virolainen liikennekomissaari Siim Kallaskaan voinut kansallisuutensa takia puuttua kovin vahvasti Latvian ja Liettuan tekemisiin. Ansiokasta työtä tehnyt Telička turhautui Baltian maiden kinasteluun, ja siirtyi europarlamentaarikoksi kesällä 2014.

Budjettikausi 2014-2020

Rail Baltica liitettiin osaksi laajempaa kokonaisuutta North Sea Baltic Corridor, ja näin Rail Balticasta tuli osa Pohjanmeren (ja Euroopan) suurimpiin satamiin johtavaa kuljetusketjua. Liikennekomissaariksi valittiin Violeta Bulc ja hankekoordinaattoriksi Catherine Trautmann.

Vuodet 2014-2015 sujuivat vanhaan malliin Baltian maiden jatkaessa keskinäistä nokitteluaan. RB Railin perustaminen ja Baiba Rubesan valinta yhtiön johtoon syksyllä 2015 olivat merkittäviä edistysaskelia, vaikka balttien yhteistyö takkuili edelleen.

Vuoden 2017 aikana Rail Baltica alettiin nähdä yhä enemmän myös sotilaspoliittisena hankkeena. Kremlin propagandassa oli toki korostettu Rail Baltican militaristista luonnetta jo pitkään, ja lopulta tähän ajatukseen herättiin myös Brysselissä.

Vielä viisi vuotta sitten Rail Balticasta kiistelivät lähinnä Baltian maiden rautatieyhtiöt ja liikenneministeriöt. Nyt neuvottelupöydässä ovat mukana liikenneministerien (ja presidenttien ja pääministerien ja Euroopan Komission edustajien) lisäksi myös puolustusministerit. Tukea on saatu myös esimerkiksi Hollannilta, jonka intresseissä ovat North Sea Baltic Corridorin länsipäässä olevat Rotterdamin ja Amsterdamin satamat.

Kaikki Baltian maat ovat EU:n ja NATO:n jäseniä. Kun NATO hoitaa suurelta osalta Viron, Latvian ja Liettuan puolustukseen mahdollista pienten vihreiden miesten invaasiota vastaan, on kohtuullista, että EU osallistuu talkoisiin edes hoitamalla asialliset kuljetusyhteydet Baltiaan.

EU:n military mobility -hanketta kommentoivat virkamiehet ja poliitikot muistavat aina muistuttaa, että heidän harras toiveensa on, ettei Rail Balticalla tarvitsisi koskaan kuljettaa sotilaskalustoa. Sotilaskaluston kuljetusreittinä toimimisen lisäksi Rail Balticalla on kuitenkin merkittävä rooli myös Baltian maiden ja Suomen huoltovarmuuden parantamisessa. Saman teeman alle mahtuu myös keskustelu Helsinki-Tallinna -tunnelista ja Jäämeren radan rakentamisesta.

Jos Itämeren laivaliikenne häiriintyy esimerkiksi sotilaallisista syistä tai jonkin luonnonmullistuksen takia, tarvitaan vaihtoehtoisia kuljetusreittejä. Luotettava raideyhteys Euroopan neljään suurimpaan konttisatamaan olisi arvossa arvaamattomassa, jos Itämeren laivaliikenne seisahtuisi pidemmäksi aikaa.

Budjettikausi 2021-2027

Rail Baltican näkymät ovat vaihteeksi hiukan valoisammat. Suurimmat epävarmuudet liittyvät edelleen Puolaan ja Liettuaan, mutta hankkeen kytkeytyminen osaksi koko EU:n yhteistä Military Mobility -hanketta sujuvoittaa päätöksentekoa. Yksittäinen Etelä-Baltian maa ei voi enää perustaa päätöksentekoaan yksinkertaiseen optimointimalliin, jossa tavoitteina on (1) oman rahoitusosuuden paisuttaminen (2) mieluiten kaverin rahoitusosuutta nakertamalla.

EU on tähän asti rahoittanut Rail Balticaa avokätisesti 85 % rahoitusosuudella. Tulevan budjettikauden rahoitusosuutta emme vielä tiedä, mutta kun rahoitushakemukseen voidaan laittaa tunnisteeksi #militarymobility, on hakemuksen hylkäämisen todennäköisyys mitättömän pieni. Vladimir Putinin valinta uudelle kuuden vuoden virkakaudelle poisti tästä asiasta viimeisetkin epävarmuudet.

Suomi ja Rail Baltica

Koordinaattori Trautmannin mukaan Suomi ja Puola neuvottelevat toukokuun aikana RB Railiin osakkaaksi lähtemisen edellytyksistä. Suomen rooli olisi luonnollisesti ”järjen äänenä” toimiminen ja Komission linjausten tukeminen. Puolan tämänhetkisen poliittisen tilanteen sekavuus sekä Puolan syksyn 2019 vaalien jälkeiseen aikaan liittyvä epävarmuus ovat kuitenkin riskejä, joita Suomi joutuu puntaroimaan päätöstä tehdessään. Ei ole syytä lähteä soitellen sotaan.

Viime talvena liikkui huhuja, joiden mukaan Suomi vastustaisi Rail Baltican rahoittamista EU:n budjettikaudella 2021-27. Vaikka huhujen lähde oli luotettava, itse viesti oli niin absurdi, että se ei ylittänyt edes Baltirailin uutisseurannan epämääräisellä korkeudella häilyvää julkaisukynnystä.

Totuus on joskus tarua ihmeellisempi, ja koordinaattori Trautmann vahvistaa Latvijas Avīzen haastattelussa huhun todenperäisyyden. Positiivista tässä asiassa on se, että Trautmannin mukaan Suomi on sittemmin kääntänyt kelkkansa, ja kannattaa nyt Rail Baltican rakentamista valmiiksi alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuoteen 2026 mennessä.

©Esa Nurkka

03.03.2018

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta maaliskuu 2018

Päivitämme tänne Rail Baltican ja Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeiden edistymiseen liittyviä uutisia.

”Poland is aware of the importance of the Rail Baltica railway route for the economic development of our country, the Baltic States and the European Union. Consistently and in accordance with our obligations, we carry out further tasks along the route of this corridor.”

Vaikka Adamczykin sanomaksi laitetut kommentit ovat vain ympäripyöreää sanahelinää, on niiden sävy kuitenkin myönteinen.

In his [Bartuska’s] words, after the closure of the current multi-annual financial perspective in 2021, Lietuvos Gelezinkeliai would be able to earmark around 300 million euros for Rail Baltica, which accounts for 15 percent of the project costs. All in all, the project in Lithuania will cost another 2.1 billion euros.

Tällainen kommentointi on tietysti normaalia neuvottelutaktiikkaa. Erikoisempi nyanssi asiassa on, että asiaa kommentoi rautatieyhtiön edustaja eikä liikenneministeriön edustaja. Eihän Liettuan rautateille ole ainakaan vielä myönnetty mandaattia Rail Baltican rakentamiseen, joten rahoituksenkaan ei pitäisi olla heidän huoliaan. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on edelleen niin vahva vallankäyttäjä liikenneministeriössään, että liettualaiset eivät itse edes osaa ihmetellä tilannetta.

Kannattaa myös pitää mielessä, että Liettuan rautateiden mainostama 300 meur investointi tulee helposti rahoitettua Rail Baltica -urakoista maksettavilla arvonlisäveroilla. Jos liettualaisten ”omavastuu” Rail Baltican rakennuskustannuksista on 15 %, mutta samaan aikaan urakoista maksetaan 21 % arvonlisäveroa valtion kassaan, on tarjous kohtuullisen lukratiivinen. Liettuan edellinen liikenneministeri Rimantas Sinkevicius selvensi rahavirtoja kesäkuussa 2016:

Sinkevicius estimates that construction will basically cost nothing to the country since Lithuania will contribute 15 percent of the total funding to the project co-funded by the European Union (EU) and its budget will recover 21% of construction costs via VAT.

“21% will go back to the budget in the form of VAT hence, in this respect, Lithuania will get the railway for free,” the minister said.

Rail Baltican tarina on yksi maailmankaikkeuden suurista mysteereistä. Miksi Baltian maat ja varsinkin Liettua vaarantavat näin avokätisesti rahoitetun projektin toteutumisen?

”In the future, the new European railways infrastructure can create new opportunities, but today we can work on the existing network, providing our customers with convenient and efficient freight logistics”.

Kuvassa Amber train -hankkeen johtoa. Baltian maiden välinen yhteistyö näyttää sujuvan tällä kokoonpanolla jouhevasti.

Hankkeen nimeksi on keksitty Amber train, Itämeren rannalta löytyvän meripihkan mukaan. Idea Baltian maissa olemassa olevan 1520 mm rataverkon hyödyntämisestä myös pohjois-etelä -suunnassa ei ole uusi. Kun Rail Baltica -hanketta alettiin työstää 2000-luvun alkuvuosina, ensimmäinen tavoite oli nimenomaan olemassa olevan rataverkon kunnostaminen liikennöitävään kuntoon. Lisää tietoa näistä vaiheista löytyy vaikkapa hankkeen koordinaattorina toimineen Pavel Telickan syksyllä julkaisemasta 2013 raportista. Näin olisi luotu pohjaa tulevan Rail Baltican liikennevirroille. Kaikki raiteiden remontoimiseen varatut EU-rahat saatiinkin käytettyä, mutta liikenne kulkee edelleen pääsääntöisesti kumipyörillä Via Balticaa pitkin.

Amber trainin suunnittelijat voivat hyödyntää työssään muista vastaavista hankkeista kertyneitä oppeja. Klaipedan ja Mustanmeren rannalla sijaitsevan Odessa välillä kulkeva Viking train konttijuna kuljetti viime vuonna 46 000 TEU konttia. Viking trainin suurin valtti on mahdollisuus kuljettaa kontteja Kiinasta Eurooppaan Venäjän eteläpuolelta koukaten.

  • 26.3.2018 Työnantajien ja työntekijöiden ammatilliset keskusjärjestöt EK ja SAK vaativat, että hallituksen ja eduskunnan pitää viimein tehdä päätökset liikenteen runkoverkon määrittelystä ja sen kehittämisestä. Huomenna julkistettavassa EK:n ja SAK:n yhteisessä kannanotossa painotetaan, että väylävalintojen tulee tukeutua objektiivisiin kysyntäanalyyseihin ja yhteiseen kokonaisetuun, eikä aluepolitiikka saa sotkea järkevää päätöksentekoa. Näistä vaatimuksista on vaikea olla eri mieltä.

Kommentoidessaan kansainvälistä liikennepolitiikkaa keskusjärjestöt todistavat, että perinteisesti neuvottelupöydän eri puolilla kinaavat järjestöt voivat yhteistyössä pystyä hyvinkin rationaaliseen ja kirkkaaseen ajatteluun:

”Viime aikoina on puhuttu paljon Jäämeren radasta ja Tallinnan tunnelista, mutta niiden varjossa etenee kolmas megaluokan liikenneprojekti, Rail Baltica, joka yhdistää Baltian maat Puolan kautta Keski-Eurooppaan.

Juuri Rail Balticaan pitäisi EK:n ja SAK:n mukaan laittaa nyt paukkuja, koska se on Suomen viennin ja matkailun kannalta merkittävin kansainvälinen infrahanke, ja myös edellytys mahdollisesti myöhemmin toteutuville Jäämeri-radalle ja Tallinna-tunnelille.”

  • 25.3.2018 Arkkitehti Väinö Castrénin liikennenministeri Anne Bernerille osoittama Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen toteuttamiseen liittyvä kirjelmä löytyy täältä, ja Castrénin hallitusneuvos Laura Eirolle osoittama tunnelihankkeen mallinnusta käsittelevä kirjelmä on täällä.

”The real goal of the conflict was indirectly announced by Lithuanian Prime Minister Saulius Skvernelis at a meeting with European Commissioner Violetta Bulz , where he said that in the course of the project the management of the railway infrastructure in Lithuania should remain in the hands of the state enterprise – the Lithuanian Railways. Brussels initially demanded a single control center, for this purpose, RB Rail was established with its head office in Riga and under the leadership of Baiba Roubes.

Liettua haluaisi siis edelleen siirtää Rail Baltica -projektin Liettuaa koskevan päätöksenteon RB Raililta Liettuan rautateille (sic), vaikka koko Rail Baltica -projektin työn- ja vastuunjaoista allekirjoitettiin sopimus lokakuussa 2016, ja yksityiskohtaiset kilpailuttamisen periaateet sovittiin tammikuussa 2017. Ilman kaikkien Baltian maiden edustajien sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ei Euroopan Komissiolta olisi saatu RB Railin organisaation rakentamista varten tarvittua rahoitusta, ja koko hanke olisi tällä hetkellä joko kuopattu tai ainakin jäissä.

Toisaalta, jos Skvernelisin ja Bulcin erimielisyyden aiheena olikin Rail Baltica -radan operointi (uutisointien sanamuoto jättää tulkinnanvaraa) joskus kaukana tulevaisuudessa, on tilanne jopa Rail Baltica -standardilla arvioituna absurdi. Violeta Bulcilla on varmasti hyvät perusteet suhtautua epäilevästi Liettuan rautateiden yhteistyökykyyn ja -haluun Rail Baltican liikennöinnissä(kään). Tällaisia ongelmia ei tietysti tulisi vastaan jos hankesopimukset valmisteltaisiin huolella, mutta Rail Baltican tapauksessa suurin osa Baltian maiden allekirjoittamista papereista on ollut poliittisia kompromisseja, joiden sisällöistä löytyy innokkaalle osaoptimoijalle käyttökelpoisia porsaanreikiä. Lisää tietoa Rail Baltica -sopimuksista löytyy täältä.

Nyt jännitetään RB Railille varatun 110 meur rahoituksen kohtaloa. Euroopan Komissio on epävirallisten tietojen mukaan myöntänyt Baltian maille aikaa huhtikuun 10. päivään asti saada projektin asiat järjestykseen. Saa nähdä riittääkö komissaari Bulcille pelkkä lupaus paremmasta yhteistyöstä RB Railin hallinnossa, vai vaaditaanko henkilövaihdoksia.

Jälleen kerran, tilanne on huolestuttava. Rail Baltica lähti etenemään vauhdikkaasti joulukuussa 2016, kun Rokas Masiulis aloitti Liettuan liikenneministerinä. Hyviä aikoja kesti seuraavaan syksyyn asti, ja ensimmäinen merkki liettualaisten palaamisesta vanhaan neliraajajarrutus-agendaansa on kirjattu tänne Baltirailin sivulle 28.10.2017. Kuluvan vuoden helmikuun alussa saimme lukea, että RB Railin hallintoneuvostossa Viron edustajana toimiva Riia Sillave tukee liettualaisten esitystä Baiba Rubesan irtisanomisesta.

Baltirail on seurannut Rail Baltican etenemistä kohtuullisen pitkään. Asiat eivät ole yleensä edenneet suunnitelmien mukaan, mutta yllättäviltä tai epäloogisiltakin vaikuttaviin tapahtumiin on useimmiten löytynyt ymmärrettävä selitys ajan mittaan. Viron liittoutuminen Liettuan kanssa Baiba Rubesaa vastaan on mysteeri, jolle ei toistaiseksi ole löytynyt uskottavaa selitystä.

Liettuan liikennenministeri Rokas Masiulis on kuitenkin tiukasti sitä mieltä, että ”Rail Baltica -juna pitää saada takaisin raiteilleen”, ja Rubesan paikalle tarvittaisiin raideliikennealan ammattilainen:

”It is necessary to place the locomotive again on the rails, and a really professional high-level manager, I do not think that she will hang so hard in the chair.”

Baltirailin näkemys on, että rautatiealan osaamisesta ei olisi haittaa RB Railin johtamisessa. Projektijohtamiseen osaamisesta ja kokemuksesta ei kuitenkaan voida tinkiä. Muita toivottavia ominaisuuksia Baiba Rubesan työn jatkajalle ovat lahjomattomuus ja täydellinen riippumattomuus Baltian maiden politiikasta ja poliitikoista. Jonkun muun maan kuin Eestin, Latvian tai Liettuan kansalaisuus olisi myös suotavaa.

Samaan aikaan Liettuan liikenneministeri Rokas Masiulis vaatii, että Baiba Rubesan on erottava RB Railin toimitusjohtajan tehtävästä. Masiulisin mukaan Rail Baltica -projektia jarruttava riitely on saatava loppumaan, ja liettualaisten mukaan ainoa keino tilanteen korjaamiseen on Rubesan irtisanominen. Masiulis toteaa, että hallintoneuvosto tulee ilman muuta käsittelemään Rubesan asemaa huomisessa kokouksessaan.

Rail Baltic Estonian joulukuussa nimitetty toimitusjohtaja Riia Sillave on liettualaisten kanssa samoilla linjoilla. Näin RB Railin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimiva Sillave kuvaa Rail Baltica -uransa alkua:

“I realized the CEO has a different vision even before I chaired my first supervisory board meeting. I asked her whether she would be willing to revise her position. She said no.”

Postimees-lehden kattavassa artikkelissa kerrotaan, että Rubesa suututti ensin liettualaiset vaatimalla Kaunasin ja Puolan rajan välille rakennettavaksi Rail Baltica -standardin mukaisen uuden ratayhteyden:

What proved fatal was her overreaction to the stubbornness of Lithuanians. The problem child of the Rail Baltic project is a section between Kaunas in Lithuania and Poland that is too winding to accommodate high speeds. Lithuanians are against its reconstruction as representatives include people responsible for building it in the first place.

Kun yhteistyö Liettuan kanssa osoittautui mahdottomaksi, Rubesa vaati lisää päätäntävaltaa RB Railille, koska päätöksenteon hajaantuminen heikentäisi projektin koordinaatiota entisestään. Euroopan komissio tukee luonnollisesti Rubesaa, mutta viime vuoden lopulla myös virolaiset pahoittivat mielensä. Niinpä Rubesan tueksi jäivät enää latvialaiset, jotka pitävät lahjomatonta Rubesaa maansa korruptionvastaisen taistelun esikuvana.

Täältä Suomenlahden pohjoisrannalta katsellen tilanne näyttää huolestuttavalta. Koko Rail Baltica -projektin uskottavuus on vaakalaudalla. Jos Baiba Rubesan työsopimus irtisanotaan huomenna, on vaarana että ”emännättömässä talossa” koko projektin johto ja koordinointi leviävät pitkin ja poikin Baltiaa, ja siitähän ei hyvää seuraa. Toisaalta, vaikka Rubesa säilyttäisikin paikkansa vielä puolen vuoden ajaksi, ei yhteistyö tule olemaan helppoa. Varsinkaan, jos/kun Rubesan seuraajaksi RB Railin johtoon lähdettään etsimään riittävästi yhteistyökykyistä ja poliittisesti korrektia ehdokasta, joka kelpaa myös liettualaisille.

  • 17.3.2018 Alla olevassa kartassa esitetään arkkitehti Väinö Castrénin suunnittelema tunnelilinjaus Porkkalan kautta ja FinEst Link -hankkeen suoraviivaisempi tunnelilinjaus. Lisää tietoa Castrénin suunnitelmasta löytyy täältä.

Zilen mukaan komissaari Bulcin viesti Baltian maille oli selkeä: ”Joint governance is a must”, eikä aikaa ole hukattavaksi. Rail Baltica -projektin johto ja päätöksenteko tulee siis pitää keskitetysti RB Rail -yhtiöllä. Jos Baltian maat tunaroivat tämän asian oikein kunnolla, uhkaa Baltian mailta jäädä saamatta jopa yli miljardi euroa niille korvamerkittyä Rail Baltica -rahoitusta. Näin Zile kiteyttää tilanteen blogissaan:

”Devil is usually in the details. Despite the cooperation agreements of the three Baltic States ratified by all parliaments, the practice nevertheless demonstrates the need to urgently agree on these details by March 21 in order not to lose 110 million euros from CEF 3rd tender procedures.

At the meeting of the three Baltic countries in mid-April in Tallinn, an agreement should be reached, which would allow, in the remaining period to the end of the current seven-year EU budget, to get an additional up to one billion euros from unused CEF money. ”

…invites the Cabinet of Ministers of the Republic of Latvia to provide all necessary support for the successful implementation of the project in order to ensure that the Rail Baltica project is implemented within the planned time frame, without losing the political and financial support of the European Union, as well as for all parties involved in the project to find a solution to the disagreements if they have arisen.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että EU:n lobbaamisen vähäisyys ei ole tällä hetkellä suurin uhka Rail Baltican jatkorahoitukselle. Euroopan Komissio rahoittaa mielellään Rail Baltican rakentamisen loppuun asti, kunhan vain Baltian maat lopettavat keskinäisen nokittelunsa ja sitoutuvat toteuttamaan Rail Baltican alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, RB Railin johdolla.

Baltiassa olisi nyt pätevälle konfliktinratkaisijalle keikkaa tarjolla. Pieni Suomi on aiemminkin kunnostautunut näissä asioissa, löytyisikö valtionhallinnosta tämän alan osaamista? Vai pitääkö hälyttää apuun peräti Mara tai Alex?

RB Railin suunnitelmissa on tälle vuodelle yhteensä 72 erillistä Rail Balticaan liittyvää kilpailutusta.

  • 17.3.2018 Puolan nationalistisen hallituksen propagandaa suoltava Twitter-tili Poland Daily uutisoi viime viikolla Puolan ja Liettuan pääministerien tapaamisesta. Tweetin lopussa mainittiin tärkeiden projektien joukkoon kuuluvan ”Rail Baltica (2030)”. Puolan rautateiden edustajat ovat lupailleet oman Rail Baltica -osuutensa valmistuvan aikataulun mukaisesti vuoteen 2026 mennessä, mutta pääministeritasolla kiireet eivät tunnu painavan.

Olisipa vaan kovin onnetonta, jos Baltian maat saisivat Rail Baltican valmiiksi vuonna 2026, mutta Berliinin junan meno tyssäisi Liettuan/Puolan rajalle.

Mistä tulikin mieleen, Puolassa PiS-puolueen kannatus nousee jatkuvasti, ja seuraavat parlamenttivaalit pidetään jo/vasta syksyllä 2019.

Muskin visiona on siis tällä hetkellä ”a 150 mph, underground, autonomous, electric bus that automatically switches between tunnels and lifts”. Suunnitelmaa havainnollistavan videon voi katsoa täällä.

Ramboll Finlandin toteuttama eri linjausvaihtoehtojen kuljetuspotentiaalin ja vaikutusten kartoitus antoi tällaisen lopputuleman:

Kokonaisuutena Jäämeren ratayhteyttä voidaan pitää tiedossa olevaan kuljetustarpeeseen nähden hyvin kustannustehottomana [For foreign readers using Google translate: ”kustannustehottomana” refers to ”not cost-efficient”. Although Google translate is quite clever, some nuances of the Finnish language are too much for it…] investointina. Pohjois-Suomen nykyisten ja mahdollisten uusien kuljetusten taloudellisuutta ja toiminnallisuutta voidaan parantaa huomattavasti kustannustehokkaammin kehittämällä nykyistä väyläverkkoa.

Olemassa olevien kuljetustarpeiden varaan ei Jäämeren radan kannattavuutta voi laskea, eivätkä Lapin kaivosteollisuuden potentiaali tai Koillisväylän mahdollinen aukeaminen liikenteelle ole perusteluja, joilla tällaiselle hankkeelle saataisiin helposti lisää tukea. Twitterissä #Jäämerenrata kertoo tunnelmista twitter-aktivistien piireissä.

Helsinki-Tallinna -tunnelin ja Rail Baltican kannalta Jäämeren radalla on merkitystä. Tämä ilmenee myös ministeri Bernerin esitysmateriaalista:

Jos näitä kolmea hanketta ajatellaan kokonaisuutena, kannattaa muistaa Rail Baltican merkitys. Onko Suomen rooli Rail Baltican passiivisena tarkkailijana sopusoinnussa samanaikaisten tunneli- ja Jäämerenrata-aktiviteettien kanssa? EU:n vähäinenkin kiinnostus rahoittaa tunnelia tai Jäämeren rataa hiipuu, jos Rail Balticaa ei saada rakennettua.

Jäämeren radan, Helsinki-Tallinna -tunnelin ja Rail Baltican toteutumisista ja toteutumatta jättämisistä syntyy kahdeksan eri kombinaatiota. Jos Rail Baltica jää toteutumatta, jäljelle jäävät vaihtoehdot B, F, G ja H. Näistä vaihtoehdoista todennäköisin olisi vaihtoehto H.

Euroopan Komission asettama deadline 21.3.2018 on sattumoisin RB Railin hallintoneuvoston kokousta edeltävä päivä. Tämän 22.3.2018 pidettävän kokouksen asialistalla pitäisi olla liettualaisten ja virolaisten Baiba Rubesalle esittämä epäluottamuslause.

Viron pääministeri Juri Ratas kommentoi eilen Rail Baltican tilannetta näin:

“It has been agreed and also approved by the Estonian parliament, how to implement the Rail Baltic project. The project is moving forward steadily. If we stick to the agreements and follow the working plan, there is hope to open traffic on the new railway in 2026.”

Pääministeri Rataksen mukaan Virolla olisi siis selvät sävelet siitä kuinka Rail Baltica toteutetaan. Jostain syystä Viron toiminta RB Railin hallintoneuvostossa on kuitenkin ollut viime kuukausina tempoilevaa. Vaikka Rataksen viesti onkin sävyltään positiivinen, viittaavat käytetyt sanamuodot (”If we stick to the agreements…there is hope”) pieneen epävarmuuteen. Toivottavasti heimoveljemme lahden eteläpuolella saavat rivinsä järjestykseen viimeistään ensi viikolla.

Viron toiminnalle RB Railin hallintoneuvostossa on vaikea keksiä loogista selitystä, mutta Liettuan agenda on selkeä. Liettualaiset haluaisivat hajauttaa päätöksentekoa RB Raililta Baltian maille päästäkseen vaikeuttamaan ulkomaisten urakoitsijoiden menestymisen mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa.

Toinen ongelma on Liettuan jo toteuttama Kaunasin ja Liettuan/Puolan rajan välinen ratayhteys, joka ei ole Rail Baltica -standardin mukainen. Euroopan Komissio ja RB Rail haluavat että Liettua rakentaisi Kaunasista etelään kokonaan uuden radan, kun taas liettualaiset tyytyisivät olemassa olevaan kyhäelmään, ja aloittaisivat mielellään Kaunas-Vilna -radan toteuttamisprojektin jo tänä vuonna. Mistä tulikin mieleen, Groundhog Day on hyvä elokuva.

  • 3.3.2018 RB Railin COO Kaspars Rokensin helmikuussa pitämä 15 minuutin pituinen esitys Rail Balticasta kannattaa katsoa. Ilmastonmuutoksen myötä aukeava Jäämeren yhteys on mukana virallisessa Rail Baltica -tarinassa, ja Suomen ulkomaankaupan tavaravirrat ovat isossa roolissa kun Rail Baltican välttämättömyyttä perustellaan. Salaliittoteoreetikot voivat bongata videolta myös Rokensin Rail Baltican ulottuvuuksia kuvaavan lauseen jossa mainitaan ”…perhaps also Vilnius…”.

  • 3.3.2018 Liikenneministeri Anne Berner on nimittänyt työryhmän arvioimaan mahdollisia jatkotoimia helmikuussa valmistuneen Helsingin ja Tallinnan rautatietunnelin FinEst Link -loppuraportin pohjalta. Työryhmän muodostavat LVM:n Laura Eiro, Helsingin kaupungin Ulla Tapaninen, Viron talous- ja viestintäministeriön Eva Killars sekä Tallinnan kaupungin Liivar Luts.

Työn on määrä valmistua toukokuussa 2018. Hesarin uutisen mukaan tarkka deadline olisi maanantai 7.5.2018, jolloin Suomen ja Viron pääministerien on määrä tavata. Aiemman tiedon mukaan pääministerien piti tavata jo helmikuussa, ja toukokuussa olisi ollut laajemman ministeritapaamisen vuoro.

  • 3.3.2018 Delfi Liettua on haastatellut Rokas Masiulista, joka on toiminut Liettuan liikenneministerinä joulukuusta 2016 lähtien. Masiulisin avoin ja yhteistyöhakuinen toiminta mahdollisti Rail Baltica -hankkeen ripeän edistymisen alkuvuodesta 2017, mutta viime kesän jälkeen Masiulis on palannut/palautettu noudattamaan perinteistä liettualaista politiikkaa. Tässä Masiuliksen tuoreita ajatuksia:

• Baiba Rubesan syytökset liettualaisten lainvastaisesta toiminnasta RB Railin hallinnossa eivät Masiulisin mukaan voi pitää paikkaansa. Masiulis arvelee että Rubesa muistelee Liettuan vanhan hallinnon korruptoituneita aikoja, mutta tämän ajan rikolliset siivottiin Liettuan rautateiltä ja liikenneministeriöstä jo loka-marraskuussa 2016.

• Toisaalta, myöhemmin samassa haastattelussa Masiulis myöntää, että vanhan korrupution ”hämähäkinseittien” siivoaminen ottaa oman aikansa. Hänen mukaansa olisi myös kohtuutonta vaatia, että kaikki korruptiosta kiinni jääneiden sukulaiset ja ystävätkin pitäisi siivota pois hallinnosta, koska jonkunhan ne työt on tehtävä.

• Masiulis muistuttelee Kaunas-Vilna -ratayhteydestä. Tämän yhteyden teknistä suunnittelua ei ole vielä aloitettu eikä rahoituspäätöksiä ole tehty, ja tämä tietysti harmittaa liettualaisia.

• Liettuan rautateiden pilkkomispäätöksen merkitystä Masiulis pitää vähäisenä. Tavaraliikenne, henkilöliikenne ja radat toimivat jo nyt erillisinä osastoina, eikä erillisten osastojen muuttuminen erillisiksi yhtiöiksi muuta asioita kovin paljoa Masiuliksen mukaan. Näkyvin muutos olisi tappiollisen henkilöliikenteen taloudellisen tilanteen nouseminen paremmin näkyviin, ja tämä saattaisi johtaa henkilöliikenteen leikkauksiin.

Liettualaiset ja Baiba Rubesa ovat siis täysin eri mieltä siitä kuinka RB Railin hallintoneuvoston liettualaiset jäsenet ovat toimineet viime vuosina. Asiaan saadaan mahdollisesti lisää selvyyttä kevään kuluessa, kun Latvian poliisin talousrikosyksikön eilen aloittamat tutkimukset edistyvät. RB Railin hallintoneuvosto kokoontuu seuraavan kerran 22.3.2018.

  • 3.3.2018 Baiba Rubesa painotti Latvian parlamentissa pitämässään puheessaan, että Rail Baltica -rahoituksen menettämisen uhka on todellinen. Hänen mukaansa Baltian maat voisivat saada EU:lta meneillään olevan budjettikauden aikana eli vuoteen 2020 mennessä yhteensä 800 – 1000 miljoonan euron edestä rahoitusta Rail Baltica -projektille. Baltian maiden riitelyn takia tämä rahoitus on kuitenkin nyt vaakalaudalla. Toivottavasti Rail Balticalle ei käy näin.

This project is perfectly aligned with China’s Belt and Road Initiative. It’s obvious that there would be big interest from China to connect with Europe, and we happen to be the closest neighbor of China in Europe.”

Vesterbacka said what makes the tunnel project attractive to Chinese investors is the role it would play in the “Arctic Corridor”, which proposes a rail link between the Norwegian port of Kirkenes and Estonia.

Aiemmin Vesterbacka on pitänyt Rail Baltican rakentamista tunnelihankkeen kannalta lähinnä mukavana lisäoptiona, mutta ei missään tapauksessa tunnelin rakentamisen edellytyksenä. Tämä asetelma muuttuu, jos Vesterbacka koplaa tunnelihankkeensa kiinalaisten intressiin avata konttilaivayhteys Jäämeren kautta Kirkkoniemeen. Kiinalaiset eivät varmasti halua Kirkkoniemessä laivasta junaan lastattujen konttien pysähtyvän Tallinnaan.

Hesari kirjoitti tänään ”kahden tunnelin taistelusta”, mutta China Dailyn lukijoille esitellään vain liikemies Peter Vesterbackan tunnelihanke, josta kiinalaiset sijoittajat rahoittavat 70 %. Viestinnän merkitystä ei pidä koskaan aliarvioida näissä hommissa!

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

10.02.2018

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta helmikuu 2018

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia.

“Extensive public discussions are needed in both countries to make the best possible decision. It is also important that all steps are based on comprehensive analyses and done in excellent cooperation with our northbound neighbour. I plan to meet my Finnish colleague shortly and I also wish to discuss the issue in a joint session of the governments of the two countries before the summer; the session is planned for 7 May.”

Pääministerit Sipilä ja Ratas keskustelevat siis tunneliasioista lähi aikoina, ja laajemman ministeritapaamisen ajankohta on maanantai 7. toukokuuta.

According to the assignment, the study will be carried out on a large scale, which means that it will examine the connections to both the Northeast Passage and the Rail Baltica and the tunnel between Helsinki-Tallinn tunnels. In addition to demand and the business model, the study will also examine different route options.

Toivottavasti tämä selvitys auttaa Suomen poliittisia päättäjiä hahmottamaan pohjois-etelä -suunnan liikenneyhteyden ison kuvan. Mikä merkitys Arktisen yhteyden potentiaaliin on sillä, jos Baltian maat tunaroivat Rail Baltican täydellisesti? Tyytyykö Suomi Rail Balticassa tarkkailijan asemaan myös jatkossa? Kuinka teknologian kehitys vaikuttaa maailmankaupan tavaravirtoihin 2030- ja 2040-luvuilla?

”The attempts by the RB Rail chief to build an impression of alleged conflicts among the company’s shareholders are fully unfounded. There are only disagreements with the RB Rail chief who has lost confidence and whose actions affect the reputation of the project.”

Sankovskin mukaan RB Railissa asiat etenevät enimmäkseen niin kuin pitääkin, ja kuviteltuja ongelmia aiheuttaa ainoastaan itseluottamuksensa menettänyt RB Railin toimitusjohtaja, jonka toiminta vahingoittaa projektin mainetta.

Latvian liikenneministeriötä edustava valtiosihteeri Kaspars Ozolins puolestaan toteaa, että media keskittyy nyt liikaa Baiba Rubesaan, vaikka kyse on vain ja ainoastaan Rail Balticasta. RB Railin seuraava hallintoneuvoston kokous pidetään 22.3.2018, ja siellä varmasti keskustellaan Baiba Rubesan asemasta RB Railin johdossa. Edellisessä kokouksessa Viro ja Liettua esittivät Rubesan syrjäyttämistä, mutta Latvian edustajien jarrutus esti päätöksenteon.

  • 24.2.2018 Rail Baltican tulevaisuuteen voi vaikuttaa vastaamalla kyselyyn täällä:

• Vuosi 2016 meni Rubesan mukaan suurelta osin Liettuan edustajien kanssa riitelemiseen. Rubesalla oli hankkeen rahoittajalta eli Euroopan Komissiolta saatu valtuutus palkata RB Railiin vain parhaita raideliikenteen asiantuntijoita ilman poliittisia agendoja, mutta Liettua vaati oikeutta saada valita itsenäisesti omat politrukkinsa RB Railin hallintoon. Ei pätevintä vaan sopivin. Hallintoneuvoston latvialaisten edustajien Kaspar Briškensin ja Edvin Berzinsin tuella Rubesa sai kuitenkin pidettyä päänsä, eikä poliittisia nimityksiä tehty. Viron edustajat Indrek Orav ja Anti Moppel eivät osallistuneet riitelyyn. Henkilöstöpolitiikan lisäksi kiisteltiin myös RB Railin tilintarkastajasta, mutta tässäkin tapauksessa liettualaiset joutuivat tyytymään puolueettomaan asiantuntijaan, eli myös EU:ta edustavaan Deloitteen.

• Rubesan mukaan Liettuan edustajat ovat myös useaan otteeseen vaatineet nähtäväkseen keskeneräisiä kilpailutuksia koskevia dokumentteja. Näihin tapahtumiin Rubesa viittasi aiemmissa kommenteissaan, joissa hän totesi eräiden hallintoneuvoston jäsenten istuvan kahdella tuolilla. Esimerkiksi Liettuaa hallintoneuvostossa edustava Arenijus Jackus toimii siviilissä johtajana Liettuan Rautateillä, jonka infrayhtiö osallistuu Rail Baltica -kilpailutuksiin.

• Viime joulukuussa Viron asenne hallintoneuvostotyössä muuttui täydellisesti, kun Viro käytännössä liittoutui Liettuan kanssa. Tolkun miehenä tunnetun Indrek Oravin paikalle Viron edustajaksi RB Railin hallintoneuvostoon nimettiin Riia Sillave, joka – noustuaan tammikuussa 2018 hallintoneuvoston puheenjohtajaksi – oli esittänyt Rubesalle, että tämän olisi syytä jättää kirjallinen irtisanoutumisilmoitus. Rubesa kieltäytyi kunniasta, ja kun Latvia pidättäytyi äänestämästä, ei hallintoneuvosto tehnyt asiassa sillä kertaa päätöstä.

Seuraavan kerran RB Railin hallintoneuvosto kokoontuu 22.3.2018. Kun Baltian maiden rivit ovat epäjärjestyksessä, on Rubesan vahvin tuki Euroopan Komissiossa. Liikennekomissaari Violeta Bulc liputtaa vahvasti Rubesan puolesta ja Liettuaa vastaan, ja tulevan budjettikauden neuvottelujen ollessa juuri käynnistymässä olisikin Baltian mailta erittäin jobud teko suututtaa Euroopan Komissio. Varsinkin, kun Rubesan kolmen vuoden virkakausi on joka tapauksessa katkolle ensi lokakuussa.

• BREXITIN jäljiltä EU:n budjettiin tulee merkittävän kokoinen aukko.

• Koheesiorahojen jaossa saamapuolella olleiden Itä-Euroopan maiden taloudet ovat viime aikojen vahvan talouskasvun jäljiltä muutaman vuoden takaista tilannetta paremmassa kunnossa, ja siten perusteluja entisen suuruiselle koheesiorahoitukselle ei enää ole.

• Useat Länsi-Euroopan maat paheksuvat Puolan, Unkarin ja eräiden muiden maiden EU-lainsäädännöstä piittaamatonta politiikkaa, ja vaativat rahoituksen jäädyttämistä demokratian pelisäännöille haistattelevilta mailta.

MEP Petri Sarvamaa toteaa Politicolle antamassaan lausunnossa, että koheesiobudjetin pieneneminen on käytännössä varmaa. Kyse on vain siitä, kuinka paljon budjetti pienenee. Itä-Euroopan maat tietenkin haluaisivat Brysselistä virtaavan rahoituksen säilyvän ennallaan, koska tuskallisen suuri osa maiden taloudellisesta aktiviteetista on joko täysin perustunut tai ainakin saanut merkittävää vetoapua EU-rahoituksesta.

Pääministeri Sipilä esitteli EU-linjauksiaan eilisessä Hesarissa. Sipilä muistuttaa että kamreerimainen laskentatapa ei toimi EU-budjetin määrittelyssä, ja kiteyttää Suomen aseman näin:

”Suomen on keskityttävä neuvotteluissa ja ennakkoon vaikuttamisessa kahteen asiaan: budjetin kokonaistasoon ja unionin rahanjakopolitiikan valintoihin. Lopputuloksen pitää viedä sekä Eurooppaa että Suomea eteenpäin. Lopulliset päätökset rahoituskehyksistä tehdään todennäköisesti puheenjohtajakaudellamme loppuvuodesta 2019.”

Baltirail on erityisen kiinnostunut Rail Baltican ja Helsinki-Tallinna -tunnelin rahoituksesta. Ensisijaisen tärkeää olisi saada edistettyä Rail Baltica -projektia siihen malliin, että vuosien 2021-2027 Multiannual Financial Frameworkista löytyy rahoitus Rail Baltican valmiiksi saattamiseen. Jos Rail Baltica tunaroidaan nyt täydellisesti, on Suomen ja Viron turha lähteä kyselemään EU-rahoitusta Helsinki-Tallinna -tunnelille.

  • 24.2.2018 Rakennuslehden blogin mukaan tunnelihanke vaatii vielä paljon kypsyttelyä. Tästä asiasta on vaikea olla eri mieltä, mutta kirjoituksessa tunnelin budjettiin hihasta ravistettu ylimääräinen 50 % korotus (hintahaarukan ylälaidaksi saadaan näin laskettua imaginäärinen 30 miljardia euroa) on hätävarjelun liioittelua.

Rakennuslehden toimituksellisena linjauksena tuntuukin olevan hienovarainen tunnelihankkeen jarruttelu. Agendan taustalla lienee pyrkimys lykätä visiot Tallinna-tunnelin toteuttamisesta sen verran kauas tulevaisuuteen, ettei pääkaupunkiseudun seuraavan verovaroilla toteutettavaksi haluttavan infrahankkeen (Lentorata tai joku muu vastaava) päätöksenteko häiriinny.

”We have a very clear rule on the EU level: use it or lose it. There’s no other way. I have many projects in the pipeline that would love to use your money, because it’s a lot of money.”

”Tell me, what [other] project is co-funded to such a degree [85 %] on the EU level? Please don’t lose this opportunity, and make sure that we agree. I’m not saying who’s right, who’s wrong — we need to find a solution and move forward. So, please, engage, discuss.”

On absurdia lukea EU-komissaarin nöyrää anelua: ”Pliis ottakaa vastaan tämä monen miljardin euron EU-rahoitus! EU maksaa 85 %, ja ALV-kikkailun kautta saatte sen 15 prosentin omavastuunkin helposti maksatettua EU:n veronmaksajilla. Rakennettu infrastuktuurikin jää Baltian maiden omistukseen, kunhaan vaan saataisiin se rakennettua.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on omissa lausunnoissaan samoilla linjoilla komissaari Bulcin kanssa, Baltian maiden yhteistyö etenee niin nihkeästi että riski miljardi-rahoituksen valumisesta muihin EU-kohteisiin on todellinen:

”Funding is one of the biggest risks. This funding mechanism is fitted with the very beautiful headline ”Use it or lose it”. So far, we are involved in activities, there is no reason to think that we might lose. But we are lagging in one particular condition, which is about how to form an integrated organization in order to be able to implement the project.”

  • 17.2.2018 RB Rail julkaisi viime viikolla Rail Baltica Global Neswsletter #6:n. Tiedotteessa referoidaan tammikuun lopulla pidetyn Rail Baltica -tiedotustilaisuuden antia, ja eniten pistää silmään Liettuan Rail Baltica -johtaja Arenijus Jackuksen suunnitelmat. Kaunasista pohjoiseen johtavan ratapohjan maahankintojen lisäksi Jackusin vuoden 2018 tavoitteena on Vilnaan johtavan Rail Baltica sivuraiteen Feasibility Studyn teettäminen. Fiksuinta olisi jos Vilnan yhteyden työstäminen aloitettaisiin vasta sitten kun pohjois-etelä -suuntainen Rail Baltica on valmis, mutta Vilnassa ollaan tästä asiasta luonnollisesti täysin eri mieltä.

Rail Balticaa vuosina 2013-2016 seuranneet tietävät mihin tämä saattaa pahimmillaan johtaa. Liettua jarruttaa kaikkea järkevää päätöksentekoa ”puolustaessaan maansa kansallista etua”, ja on käytännössä kiinnostunut vain Liettuan omasta yhteydestä Eurooppaan. Ehtona yhteistyölle Latvian ja Viron kanssa Liettua vaatii pöytäkirjoihin lisättäväksi Liettuan sanelemia klausuuleja. Esimerkiksi tällaisesta häiriköinnistä käy Baltian maiden, Puolan ja Suomen kesäkuussa 2015 allekirjoittama Rail Baltica Joint Declaration.

Toisaalta, haastattelun lopuksi Ruijters toteaa, että ”tässä vaiheessa on ennenaikaista keskustella mahdollisesta EU-rahoituksesta tai mahdollisesta rahoitustasosta”, ja on ihan oikeassa. Rahoituksesta(kaan) ei ole tarvetta keskustella, jos ei ymmärrä eroa puolen tunnin ja kahden tunnin matkustusaikojen välillä.

  • 10.2.2018 Helsingin Sanomat, Iltalehti ja monet muut mediat ovat uutisoineet näyttävästi Suomen Tallinnan suurlähetystön tammikuun lopulle päiväämästä raportista, jota oli jaettu mm. kansanedustajille. Muistiossa analysoidaan Vesterbackaa ja hänen hankettaan suurelta osin asiallisesti ja asiantuntevasti, ja monet siinä esiin nostetutuista huolenaiheista ovat relevantteja. Jonkin muun tahon kuin Suurlähetystön laatimana tällainen raportti olisi business-as-usual, mutta tässä tapauksessa eräät raportissa käytetyt vähemmän diplomaattiset sanankäänteet ovat herättäneet kummastusta.
  • 10.2.2018 Rail Baltica Global Forum 2018 järjestetään 10-11. huhtikuuta Tallinnassa. Tilaisuuteen ilmoittautuminen on nyt avattu, ja ilmoittautumisaikaa on maaliskuun 18. päivään asti. On mielenkiintoista nähdä onnistuuko Euroopan Komissio houkuttelemaan Suomen täysivaltaiseksi RB Rail -yhtiön osakkaaksi. Viime kuukausien uutisten perusteella näyttää siltä, että RB Railin hallintoneuvostossa olisi tarvetta Baltian maiden keskinäisten nokittelujen ulkopuolelta tulevalle näkemykselle.
  • 10.2.2018 Puolan ja Liettuan rautateiden johtajat neuvottelivat eilen Vilnassa Liettuan liikenneministerin isännöimässä tapaamisessa. Liettuan median mukaan Rail Baltica oli tapaamisen tärkein aihe, mutta Puolan rautateiden tiedotteessa ei Rail Balticaa mainittu ollenkaan. PKP:n listaamia prioriteettihankkeita olivat E75 väylän parantaminen Varsovan ja Vilnan välillä sekä yksittäisten PUolan itäosan rautatieasemien remontoiminen. Toivottavasti Rail Baltican unohtuminen puolalaisten tiedotteesta oli vain freudilainen lipsahdus.
  • 3.2.2018 RB Rail -yhtiön toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana reilut kaksi vuotta toiminut Baiba Rubesa piti eilen tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti jatkavansa tehtävässään. Liettua ja Viro olivat esittäneet Rubesalle epäluottamuslausetta torstaina pidetyssä RB Railin yhtiökokouksessa, mutta Latvian pidättäydyttyä äänestämästä asiassa ei tehty päätöksiä. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa Rubesan asemasta ei keskusteltu, vaan asia on tarkoitus ottaa esille vasta seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa.

Rubesa kertoo tiedotteessaan, että RB Railin johtaminen ei ole ollut helppoa, koska hallintoneuvoston päätöksenteko on ollut hidasta:

”For the past two years RB Rail’s Management Board has been saddled by the consequences of slow decision making processes which has left an impact on the ability to deliver the project faster and some activities – on time. In fact, the joint venture’s Supervisory Board has consistently limited the ability to build a proper RB RAIL organization as one effective delivery unit, which has made the implementation process even more challenging.”

Eräät hallintoneuvoston jäsenet istuvat Rubesan mukaan kahdella tuolilla, ja yrittävät vaikuttaa RB Railin liiketoiminnallisiin päätöksiin edistääkseen muita kuin RB Railin intressejä:

“Some members of the RB Rail supervisory board take decisions while sitting on two chairs. They are Rail Baltica project’s shareholders, managers and potential suppliers at the same time. I have been constantly facing supervisors’ interference both in the procurement processes and the selection of RB Rail managers.”

RB Railin hallintoneuvoston tuore puheenjohtaja, Rail Baltica Estonian toimitusjohtaja Riia Sillave kommentoi eilen asiaa näin:

”If the manager of the company has a suspicion of conflict of interest with regard to whatever side, they should immediately and formally notify the company’s supervisory board about it. ”

”Constant supervision over the Rail Baltic project is being exercised both by the institutions of the three countries as well as the European Commission. The process has been transparent, and in Estonia at least Rail Baltic is one of the projects the most profoundly covered and deliberated in public.”

Tilanne on hämmentävä. Tässä tiivistelmä faktoista:

• Viron (ja Liettuan) edustajat ehdottavat RB Railin yhtiökokouksessa Baiba Rubesalle potkuja. Päätöstä ei synny, ja asia siirtyy hallintoneuvoston käsiteltäväksi.
• Rubesa selittää epäsuosiotaan sillä, että kahdella tuolilla istuvat hallintoneuvoston jäsenet (kuvitteellinen esimerkki: Liettuan edustaja, joka haluaisi Liettuan Rail Baltica -urakat Liettuan rautateiden infra-yhtiölle ohi kilpailutuksen) vaikeuttavat liiketaloudellisesti järkevää toimintaa. Rubesan mielestä tämä ei palvele hankkeen rahoittavia Baltian maiden ja EU:n veronmaksajien etua.
• Viroa (jonka edustaja kannatti RB Railin yhtiökokouksessa Rubesan irtisanomista) edustava hallintoneuvoston puheenjohtaja vastaa Rubesalle, että jos yhtiön johdolla herää pieniäkään epäilyksiä intressiristiriidoista, johdon kuuluu informoida hallintoneuvostoa tästä asiasta välittömästi.
• Baiba Rubesan pitäisi nyt siis ilmoittaa virallisesti RB Railin hallintoneuvostolle, että hän epäilee RB Railin hallintoneuvoston jäsenten toimintaan liittyvän intressiristiriitoja.

Liettuan venkoiluun Rail Baltica -asioissa on jo totuttu, mutta Viron toiminta on yllättävää. Kaikkein foliohattuisimmat salaliittoteoreetikot ovat jopa teoretisoineet, että Riia Sillave olisi kampanjoimassa itseään Baiba Rubesan paikalle RB Railin johtoon.

Rail Baltican hallinto toimii näin:

  • 3.2.2018 Teknikka&Talous selvittää Suomen suhtautumista Rail Balticaan tuoreessa artikkelissaan. Kirjoituksessa siteeratun liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Lassi Hilskan mukaan Suomi osallistuu RB Railin kokouksiin aktiivisena tarkkailijana. Tästä huolimatta (tai tämän takia…) Suomi ei ole vielä ollut halukas lähtemään RB Railin täysivaltaiseksi osakkaaksi, vaikka mm. Viron pääministeri ja Euroopan Komission liikenteen pääosaston pääjohtaja ovat Suomea siihen suuntaan patistaneet.

”Suomen viranomaiset ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen ohjaukseen. Seuraavaksi toivomme Suomen ottavan roolia osakkaana RB Rail AS -yhteisyrityksessä. Rail Baltica tulee nostamaan talouskehityksen vauhtia Baltian alueella, ja tämä hyödyttää ehdottomasti myös Suomea”.

Uudenmaan liitto ilmoittautui myös Helsingin ja Tampereen pormestarien sekä VR:n ja Finnairin esiin nostaman lentorata-hankkeen tukijaksi.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

04.11.2017

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta marraskuu 2017

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

  • 26.11.2017 Peter Vesterbackan tunneliprojekti etenee. Eilisen Kaapelitehtaan tapahtuman annista raportoivat mm. MTV ja Hbl.

EDIT: Lisää tarinaa Helsingin Sanomissa ja YLE:n A-Studiossa. Pöyryn lehdistötiedote aiesopimuksesta löytyy täältä.

Vesterbacka keskittyy edelleen yksityisellä rahoituksella rakennettavan, Espoon kautta linjattavan tunnelin edistämiseen:

• Vesterbackan johtama FinEstBayArea, Poyry, A-Insinöörit ja Fira allekirjoittivat eilen aiesopimuksen tunnelihankkeen selvittämisestä. Pelkkä aiesopimus ei tietysti takaa vielä yhtään mitään, mutta uskottavien suuryritysten saaminen mukaan parantanee Vesterbackan uskottavuutta maanrakennusalalla.

• Hankkeen budjetti on 15 miljardia euroa, josta 70 % tulisi Kiinasta ja loput pohjoismaisilta vakuutusyhtiöiltä. Vesterbackan korkealentoisessa visiossa Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki sijaitsee sopivasti Euroopan ja Beijingin välissä, eli Euraasian sydämessä.

• Vesterbacka maalailee tunneliteknologian siivittämälle Suomen taloudelle peräti 10 prosentin talouskasvua, ja Hbl:n artikkelin mukaan tunnelin halkaisija olisi 17 metriä. Ja tunneli olisi luonnollisesti ”den största och bästa järnvägstunneln någonsin”.

Ilman yltiöoptimistista asennetta olisi Rovion Angry Birdsienkin lento jäänyt näkemättä, joten jätämme ”nyt Peter jalat maahan ja jäitä hattuun” -varoittelun muille. Silti on pakko myöntää, että näin levottomien näkemysten heitteleminen julkisuudessa hiukan huolestuttaa. Tässä on sentään kyse vakavamielisestä rakennusprojektista, eikä läntisen maailman johtavan suurvallan päämiehen twitter-viestinnästä.

  • 25.11.2017 Kaapelitehtaalla on meneillään FinEstBayArea -tapahtuma, jonka antia voi seurata Twitterissä. Tilaisuuden ohjelma näkyy alla olevassa kuvassa. Avauspuheenvuoron on pitänyt Peter Vesterbacka, ja tämän jälkeen ohjelmassa on ollut A-Insinöörien, Pöyryn ja Firan puheenvuorot. Paneelikeskustelussa on ollut mukana myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula.

FinEstBayArea -hankkeessa painotetaan kaksoiskaupungin merkitystä erityisesti korkeakoulujen ja start up -yrittäjien toimintaedellytysten parantajana. Myös Suomenlahteen suunniteltujen tekosaarten hyödyntäminen on agendalla mukana. Alla olevassa kuvassa Tero Vanhasen futuristinen visio Helsingin TAI Tallinnan matalalle suunnitellusta tekosaaresta.

Eilen Vesterbacka oli esittelemässä tunnelisuunnitelmiaan Tallinnassa.

• Tiedotteen alussa painotetaan, että nyt ei olla tekemässä pelkkää tunneliselvitystä, vaan selvityksen lopputulema voi olla myös suositus ”ei rakenneta tunnelia vaan kehitetään laivaliikennettä”.
• Finest Linkin suunnitelmassa 103 km pituisen tunnelin päätepisteet ovat Ülemiste Tallinnassa ja Helsinki-Vantaan lentokenttä. Suomessa olisi asemat myös Helsingin keskustassa ja Pasilassa. Pasilasta lentoasemalle tunnelissa olisi 1435/1524 mm kaksoisraide. Tämä linjaus ei kuitenkaan ole vielä kiveen hakattu, vaan projektipäällikkö Kari Ruohonen toivottaa myös Peter Vesterbackan OtaKeila -ehdotuksen tervetulleeksi meneillään olevaan suunnittelukilpailuun.
• Ajonopeus tunnelissa olisi henkilöjunille 200 km/h, autojunille 160 km/h ja tavarajunille 120 km/h.
• Selvityksen pohjalla olevan vuoteen 2050 asti tehdyn liikenne-ennusteen mukaan ”kokonaiskasvun ansiosta myös laivaliikenne tulee lisääntymään, vaikka osa matkustajista ja rahdista siirtyisikin kulkemaan tunnelissa”.
• Tunnelin kustannusarvioita ei julkistettu, mutta lentoaseman yhteyden lisäämisen jälkeen aiemmin esitetty 9-13 miljardin euron haarukka tulee ylittymään.
• Tunnelin rahoittamisesta ja omistamisesta ei FinEst Linkin tiedotteessa puhuta, joten lähtökohtana pidettäneen julkista rahoitusta ja omistusta. Myöskään alla olevassa kartassa näkyvien kahden Suomenlahteen nousevan tekosaaren hyödyntämistä ei tiedotteessa erikseen mainita.

Kuvan lähde: Finest Link

Jos 103 kilometrin pituinen tunneli tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta, niin kannattaa muistaa että vuosina 1972-82 noin 200 miljoonan euron kokonaiskustannuksilla louhittu Päijänne-tunneli on pituudeltaan 120 kilometriä. Toki Päijänne-tunneli olisi tullut paljon kalliimmaksi rakentaa, jos sen turvallisuuden taso olisi nostettu henkilöliikenteen vaatimalle tasolle, mutta eipä ollut 70-luvulla myöskään itsekseen tunnelia kallioon jyrsiviä TBM-poria.

Tulevana talvena media tulee täyttymään monipuolisesta tunnelikeskustelusta, jossa asiallinen keskustelu ja debatointi uhkaa taas kerran hautautua kaljaputki-vitsien, ei-minun-verorahoillani -siilipuolustautumisen ja no-sittenhän-Baltian-rikolliset-ja-halpaduunarit-pääseekin-tänne-entistä-helpommin -kyniikan alle. Toivottavasti media saa pidettyä keskustelun edes kohtuullisella tasolla.

”The purpose of the stock exchange launch of Tallinna Sadam is to grow the value of the company and to create investment opportunities for the Estonian public and the pension funds”.

  • 14.11.2017 RB Rail AS on järjestellyt hallintoneuvostonsa kokoonpanoa. Liettua päätti vaihtaa toisen edustajansa, ja Steponas Šaltmerisin tilalle nimitettiin Liettuan Rautateiden Rail Baltica koordinointiosastoa johtava Arenijus Jackus. Toivottavasti Baltian maiden välinen yhteistyö sujuu myös uudella miehityksellä. Jackus on kokenut rautatielogistiikan ammattilainen, joka on takavuosina kunnostautunut perääantamattomana Liettuan etujen puolustajana Rail Baltica -neuvotteluissa.

Vuosina 2014-2016 Rail Baltica -projekti ei edennyt juuri ollenkaan, koska liettualaisten neliraajajarrutus esti järkevän päätöksenteon. Suurin riidan aihe oli Kaunas-Vilna -sivuraiteen sisällyttäminen Rail Balticaan. Liettua vaati muita Baltian maita sitoutumaan tähän linjaukseen, vaikka ainoa oikea neuvottelukumppani asiassa olisi ollut hankkeen rahoittaja Euroopan Komissio. Esimerkkinä liettualaisten neuvotteluasenteesta käy Arenijas Jackuksen kommentointi tammikuussa 2014. Jackus totesi että ei tässä asiassa (Kaunas-Vilna -radan rakentamisessa) ole oikeastaan mitään neuvottelemista, koska ”we are a sovereign state and no one should tell us where to build a railway line”. Euroopan Komissio oli tosin tehnyt periaatepäätöksen vain Kaunasin kautta pohjoiseen kulkevan radan rahoittamisesta, mutta liettulaisten mielestä heillä olisi ollut oikeus käyttää rahat halutessaan myös itä-länsi -yhteyden rakentamiseen.

Lokakuun lopulla Liettua ilmoitti, että (Euroopan Komission rahoittaman) Liettuan maaperälle rakennettavan Rail Baltica -radan pitäisi jäädä radan valmistuttua suoraan Liettuan valtion omistukseen. Nyt Liettua vaihtaa lennossa RB Railin hallintoneuvostoon miehen, jonka Rail Baltica -aktiviteettien ytimessä ovat menneinä vuosina olleet projektin jarruttaminen ja kaikkea järkevää yhteistyötä häiritsevä osaoptimointi. Mitähän seuraavaksi?

  • 13.11.2017 Peter Vesterbackan optimismia tihkuvia näkemyksiä tunneliprojektista voi lukea tämän päivän Hufvudstadsbladetista, tai vaihtoehtoisesti Höbläriä siteeraavan Ylen nettisivulta.
  • 11.11.2017 Eesti Rahvusringhääling eli ERR uutisoi, että Baltian maiden yhteisesti tasaosuuksin omistama RB Rail AS on alkanut käyttää virheellistä ”Rail Baltica” -muotoa hankkeesta, jonka nimestä liikennekomissaari Siim Kallas pudotti viimeisen a-kirjaimen pois. Latviassa, Liettuassa ja myös EU:n suunnalla on Kallaksen linjauksesta piittaamatta käytetty jatkuvasti alkuperäistä Rail Balticaa, ja joskus myös poliittisesti über-korrektia Rail Baltic/Rail Baltica -nimitystä.

Lyhyemmän Rail Baltic -version käyttäjistä kaksi merkittävintä ovat olleet Viro ja Baltirailin uutisseuranta. Koska Baltirail ei halua olla kehityksen esteenä, olemme tänään 11.11.2017 klo 11 päättäneet harmonisoida toimintamme RB Rail AS:n ja EU:n kanssa. Tästä lähtien käytämme siis uutisseurannassa ainoastaan Rail Baltica -kirjoitusasua.

  • 11.11.2017 Baltian maat tiivistävät yhteistyötään pääomamarkkinoilla, ja pyrkivät ensi vaiheessa harmonisoimaan lainsäädäntöään. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda yhteinen, koko Baltian kattava pääomamarkkina. Tämän hankkeen vastuuhenkilöt tuntevat varmasti Rail Baltican historian, ja toivottavasti pystyvät välttämään Rail Balticaa useilla vuosilla viivästyttäneen ministeriöiden välisen nokittelun.
  • 11.11.2017 Ilta-Sanomat uutisoi keväällä 2019 liikennöinnin Helsingin ja Tallinnan välillä (mahdollisesti) aloittavasta maaefekti- eli patosiipiteknologiaa hyödyntävästä lentoaluksesta. Suunnitelma kuulostaa ja näyttää hyvinkin utopistiselta, mutta toivotamme kuitenkin onnea matkaan Sea Wolf Express -yhtiölle.
  • 4.11.2017 Valtioneuvoston kanslia on julkistanut Suomen Itämeren strategian. Erityisesti ympäristöasioita painottavan raportin teemoja ovat Kestävä sininen kasvu, Edelläkävijä bio- ja kiertotaloudessa, Itämeren alueeseen kytkeytynyt Suomi, Turvallinen Itämeri, Innovaatiot ja kilpailukyky sekä Yhteistyö ja vaikuttaminen.

Logistiikka- ja liikenneyhteyksiä käsittelevässä kappaleessa käsitellään luonnollisesti eniten laivaliikennettä ja satamia, mutta mukaan mahtuu myös ”Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvun edellytyksistä huolehtiminen” sekä TEN-T rahoituksen voimakkaampi hyödyntäminen ja laajempi yhteistyö naapurimaiden kanssa.

Baltirailia erityisesti kiinnostavia teemoja käsitellään 59-sivuisessa raportissa tämän verran:

Raportista löytyy painavaa asiaa myös Itämeren alueen digitaalisista sisämarkkinoista, Pohjoisesta ulottuvuudesta, huoltovarmuudesta ja innovaatiotoiminnastakin. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjan tuotokset eivät taida usein keikkua best seller -listojen kärjessä, mutta toivottavasti tätä raporttia ladataan ja luetaan enemmän kuin (Valtioneuvosoton nettisivun laskurin tällä hetkellä näyttämät) 27 kertaa.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160247/15a_VN_Itameristrategia.pdf

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

05.08.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta elokuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

Vaikka projektin tarkoitus on Baltian maihin rakennettavan radan operatiivinen suunnittelu, on valituksi tulleen urakoitsijan huomioitava myös FinEst Link -hankkeen eteneminen. RB Rail Estonian maajohtajan vastuulla on tiedon välittäminen urakoitsijan ja FinEst Link -organisaation välillä. Myös arktisen yhteyden potentiaali nostetaan esiin.

Tässä muutama kuvakaappaus tarjousdokumentista:

  • 27.8.2017 Jäämeren radan rakentamisen selvitellään Liikenneministeriön toimeksiannosta. Laivaliikenne Koillisväylällä on toistaiseksi satunnaista, mutta ainakin Venäjällä on suuria suunnitelmia arktisen liikenteen lisäämiseksi.

Sovcomflot -varustamon LNG-tankkeri Christophe de Margerie kuljetti pari viikkoa sitten LNG-lastin Norjan Hammerfestista Etelä-Korean Seouliin 19 vuorokaudessa. ”Virallisella” Koillisväylällä (Novaja Zemljasta Chukotkaan) aikaa meni 6 vrk 12 tuntia 15 minuuttia. Korealaisen Daewoon rakentama alus pystyy murtamaan 2,1 metrin paksuista jäätä, ja uuden reittiennätyksen tehnyt alus oli ensimmäinen Venäjän tilaamasta 15 aluksen sarjasta.

Ilmaston lämpeneminen saattaa helpottaa liikennöintiä Koillisväylällä, mutta kesä 2017 ei ole kuitenkaan ollut ennätyksellisen lämmin arktisella alueella. Alla olevassa kuvassa näkyy pohjoisen napajäätikön pinta-alan muutos vuosittain, kuluvan vuoden käyrä erottuu kirkkaan punaisena.

Lähde: Arctic Data Archive System, 25.8.2017

  • 19.8.2017 Virossa otetaan syyskuussa käyttöön RB Ülemisten rautatieaseman ja Tallinnan lentokentän välinen raitiotieyhteys, joka tulee olemaan ensimmäinen päivittäiseen käyttöön otettava Rail Baltic -hanke. Toistaiseksi kyseessä on vasta Tallinnan nykyisen raitiotieverkoston jatke, mutta Rail Balticin aikanaan valmistuessa tälle yhteydelle tulee olemaan entistä enemmän käyttöä. Virolaiset saivat lisättyä tämän 11,5 meur (josta EU maksoi 85 %) arvoisen urakan omiin Rail Baltic -suunnitelmiinsa helposti, koska EU oli jo aiemmin taipunut liettualaisten ja latvialaisten kertaluokkaa mittavampiin vaatimuksiin omien pääkaupunkiensa raideyhteyksien investointien sisällyttämisestä Rail Baltic -rahoitukseen.

Näin heimoveljemme lahden eteläpuolella näyttävät kuinka EU-rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti ja kuinka liikenneinfrastruktuurihanke toteutetaan ripeästi!

Virossa hallitaan myös modernin teknologian hyödyntäminen. Baiba Rubesa ja Indrek Orav allekirjoittivat Rail Baltic -projektin puolesta Viron valtion Declaration of Intent on Digital Constructionin. Projektia hallitaan siis moderneilla digitaalisilla työkaluilla, joiden avulla prosessit hoituvat tehokkaasti ja läpinäkyvästi (eli korruptiovapaasti).

  • 19.8.2017 RB Railin liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Kaspars Briškens on sanonut suoraan, että liettualaisten Puolan rajalta Kaunasiin rakentama rata on Rail Balticin kannalta turha. Hän pahoittelee, että tästä kyhäelmästä edes käytetään nimitystä Rail Baltic, koska sillä ei ole mitään tekemistä nyt työn alla olevan oikean Rail Balticin kanssa. Briškensin mukaan Rail Baltic -spesifikaattien (240 km/h, kahdet raiteet) mukaisen ratayhteyden toteuttaminen ei ole mahdollista vanhaa ja mutkittelevaa rataa remontoiden. Ainoa järkevä ratkaisu on kokonaan uuden radan rakentaminen, kuten Baltirailin sivuillakin on muutaman kerran kerrottu.

Tämän tosiasian ääneen sanominen olisi vielä vuosi sitten aiheuttanut diplomaattisen kriisin Liettuan ja Latvian välillä, koska Liettuan liikenneministeriö oli asiasta jyrkästi eri mieltä. Käytännössä liettualaiset ovat haaskanneet satoja miljoonia euroja EU:n varoja vanhan, kelvottoman ratapohjan remontoimiseen, ja tämän jälkeen vielä kehuneet olevansa reilusti muita Baltian maita edellä Rail Balticin rakentamisessa.

Ammattimaisesti johdetun RB Railin perusperiaatteisiin on yhtiön perustamisesta lähtien kuulunut politiikan pitäminen poissa radan rakentamisesta. Helppoa tämä ei ole ollut, mutta viime talvena Liettuan liikenneministeriössä ja rautatieyhtiössä tehdyt henkilövaihdokset kuitenkin tervehdyttivät tilanteen. RB Rail on pystynyt rakentamaan organisaatiotaan kestävin perustein, ja ensisijaisesti demari-puolueen jäsenkirjan perusteella Rail Baltic -organisaatioiden johtotehtäviin päätyneet poliitikot on siivottu pois.

Alla olevasta kuvasta on helppo hahmottaa, kuinka tärkeää on myös Kaunasin ja Varsovan välisen ratayhteyden rakentaminen vaatimusten mukaiseen kuntoon. Suomen ja Baltian maat Euroopaan yhdistävällä radalla ei saa olla pulloonkauloja!

Lähde: 15min.lt

  • 8.8.2017 Eilisen A-Studion voi katsoa täällä, ja Jäämeren rataa käsittelevä osuus alkaa ajassa 11:30. Ratahanketta käsiteltiin monelta kantilta, ja ääneen pääsivät sekä hankkeeseen myönteisesti että kielteisesti suhtautuvia ihmisiä.

Ministeri Bernerin ja tutkija Kiisken keskustelussa jäin hiukan ihmettelemään spekulointia Jäämeren radan ja Helsinki-Tallinna -tunnelin käyttötarkoituksista. Vaikka Jäämeren radan tärkein käyttö olisi rahdin kuljettaminen ja Helsinki-Tallinna -tunnelissa kulkisi enemmän ihmisiä, niin ei kai tästä tarvitse mitään ongelmaa tehdä. Kyllä Jäämeren radalle varmasti mahtuisi sekaan myös matkustajajunia, samoin kun Tallinna-tunneliin rahtia. Ja jos ei mahtuisi, niin sitten olisi raiteille niin paljon käyttöä että hankkeen rahoituksesta ei tarvitsi kantaa huolta.

  • 6.8.2017 YLEn juttu Jäämeren radasta löytyy täältä, asiaa käsitellään myös huomenna 7.8.2017 klo 21.00 A-Studiossa. Helsinki-Tallinna -tunnelin kannalta Jäämeren ratayhteyden rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on merkittävä asia.
  • 5.8.2017 Rail Baltic -karavaani kulkee, eikä räksyttävistä koirista tunnu olevan tällä hetkellä paljoa haittaa. Rahoituksen varmistuttua RB Rail on pystynyt rakentamaan uskottavan organisaation. Uusia rekrytointeja ja kilpailutuksia on käynnissä jatkuvasti, niihin voi tutustua täällä.
  • 5.8.2017 Syksyn sotaharjoitukset nostavat Baltian maiden aseman idän ja lännen välissä uutisotsikoihin. Rail Balticin poliittinen merkitys korostuu, ja myös keskustelu Itämeren alueen energiayhteistyöstä lämpenee. Baltian maat pyrkivät jatkuvasti vähentämään riippuvuuttaan Venäjän energiasta, ja EU luonnollisesti tukee voimakkaasti näitä hankkeita.

Suomen kannalta erityisen merkityksellisiä ovat Itämeren alueen kaasuputket ja terminaalit. Venäjän ja Saksan välille puuhataan Nordstream2 -kaasuputkea, ja Suomen ja Viron kaasuverkostot yhdistävä Balticconnector -kaasuputki on määrä avata vuonna 2020.

SDP:n kansanedustaja, puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Sirpa Paatero otti Demokraatti -lehdessä kantaa Balticconnector -hankkeeseen:

Demokraatti -lehden otsikko 25.7.2017

Tällaisia ajatuksia Paatero esittää Klaipedan LNG-terminaalista:

– Mistähän muualta kaasu sinne Klaipedaankaan tulisi kuin sieltä samalta Venäjältä, Paatero heittää.

– Projekti on mielenkiintoinen, sillä peruste markkinaehtoisuuteen on varsin kaukana, kun kaasun hinta on Baltiassa yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa.

Kansanedustaja Paaterolle tiedoksi:

• Klaipedan LNG-terminaalin kaasu on todennäköisimmin peräisin Snøhvit kaasukentältä (140 km Hammerfestista luoteeseen) ja tässä tapauksessa kaasun toimittaja on vuonna 2014 viiden vuoden toimitussopimuksen terminaalin kanssa allekirjoittanut norjalainen Statoil. Terminaalia operoiva Klaipedos Nafta ostaa kaasua myös USA:sta ja Shelliltä.
• Jos kaasun hinta Baltiassa on 30 prosenttia korkeampi kuin Suomessa, niin eikö sillä perusteella kannattaisi mieluummin kiirehtiä EU-rahoitteisen  Balticconnector -putken rakentamista? Markkinataloudessa tällaiset ”hinnoitteluvirheet” tuppaavat yleensä korjaantumaan, ja putkissa kaasu liikkuu molempiin suuntiin.

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.07.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta heinäkuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

”…In view of the EU’s aim of linking EU Member States to one another as effectively as possible, such a project, which would also make it possible to extend Rail Baltica northwards to Finland, might be something that the EU would approve of and perhaps help to fund as well. What view does the Commission take of the plan to build such a tunnel? Is it likely that the EU might invest in the project if it goes ahead? What is the Commission’s position regarding a possible project to build a tunnel between Tallinn and Helsinki?

Toivottavasti näemme jonain päivänä myös suomalaisilta MEPeiltä vastaavaa aktiivisuutta. Palaamme tähän asiaan sitten kun Komissio on vastannut Paetin kysymyksiin.

Kuten muistamme, Hyperloop One on hakenut aktiivisesti yhteistyökumppaneita myös Euroopasta. Helsinki-Tallinna ja Sardinia-Korsika -tunnelihankkeista on tarinaa täällä.

Samaan aikaan Putinin propagandamylly suoltaa omaa näkemystään Rail Balticista väsymättä. Kun RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo että ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on projektille haaste, Kremlin tulkinta on että koko Baltian rautatieliikenne on kriisissä. Varsinkin Rail Baltic on uhattuna koska tekijöitä ei löydy, ja eihän moiselle radalle ole muutenkaan käyttöä kun Baltian väestö pakenee länsimaihin.

Alla olevasta kartasta näkyy Rail Balticin linjaus Varsovasta Puolan ja Liettuan rajalle. Todennäköisesti Elk-Suwalki-Trakiszki -osuuksilla rataa joudutaan linjaamaan kokonaan uusiksi, koska vanha ratapohja on erittäin mutkikas ja huonokuntoinen. Oman haasteensa radan rakentamiselle tuovat Puolan ja Valkovenäjän laajat lehtometsät, joissa asuvia luonnonvaraisia visenttejä on syytä kunnioittaa. Kartasta näkyy myös selkeästi kuinka kapea on Puolan ja Liettuan välinen yhteinen raja (eli sotilaspoliittisesti merkittävä ”Suwalki gap”), joka erottaa Kaliningradin Valkovenäjästä.

Vielä viime syksynä puolalaiset suhtautuivat Rail Balticin rakentamiseen erittäin nuivasti, mikä oli toki hyvin linjassa myös Puolan yleisen EU-politiikan nuivuuden kanssa. Jotain on kuitenkin tapahtunut kevään aikana. Ehkä Euroopan Komissio on uhannut padota Puolan suuntaan vuolaana virtaavan EU-rahoituksen loppuvuodeksi, ellei rahoitusta aleta käyttää EU:n määrittämien periaatteiden mukaisesti. Loppukesän aikana Puolan itä- ja pohjoispuolelle suunniteltu sotilaspoliittinen sapelinkalistelu on saattanut myös innostaa Puolaa lämmittämään suhteitaan Brysselin suuntaan.

Ei tämän yksittäisen haastattelulausunnon takia kannata kuitenkaan poksautella kuohujuomapulloja. Paljon ehtii vielä tapahtua ennen vuotta 2026, ja Puolassakin on ainakin kahdet parlamenttivaalit. Baltirail toivoo joka tapauksessa Ireneusz Merchelille pitkää virkakautta Puolan rautateiden johdossa.

Toivottavasti Liikenneviraston loppuraportissa on selvitettynä maksimaalisen EU-rahoituksen saamisen edellytysten lisäksi myös mahdollisen Helsinki-Tallinna -tunnelin vaikutukset Jäämeren radan kannattavuuteen. Jäämeren radan kannattavuus ilman Tallinna-tunnelia ja Jäämeren radan kannattavuus Tallinna-tunnelin kanssa ovat kaksi eri asiaa.

”Its technical parameters differ from the ones set for the Rail Baltica Global project (fast conventional double track electrified, ERTMS equipped railway line with a design speed of 240 km/h), for example, the current maximum design speed for the passenger travel is 120 km/h versus 240 km/h, single-track versus double-track, one-level crossings versus two-level crossings.”

Ardanyi Ingenierija selvittää kuinka nykyistä rataa voitaisiin päivittää edes joten kuten Rail Baltic -tasolle, vaikka käytännössä paras ratkaisu olisi rakentaa kokonaan uusi rata ilman ylimääräisiä mutkia.

  • 4.7.2017 Liettuan ja Puolan välisiä suhteita hiertänyt puolalaisomisteisen Orlen Lietuva öljynjalostamon ja Liettuan rautateiden välinen kiista rautatierahdeista on saatu sovittua noin 10 vuoden riitelyn jälkeen. Ongelmaan löydettiin ratkaisu vasta nyt, kun Liettuan rautateiden ja Liettuan liikenneministeriön johtoportaista siivottiin pois pahiten korruptoituneet johtajat viime syksyn vaalien jälkeen. (Tämän uutisen käänteentekevyyteen lienee syytä suhtautua toistaiseksi pienellä varauksella, koska Orlen Lietuva on kommentoinut asiaa hyvin varovaisesti.)
  • 1.7.2017 Helsinki-Tallinna -tunnelin (mahdollisesta) etenemisestä kertovia uutisia odotellessa voimme seurata Elon Muskin tunnelihankkeen edistymistä. Puoli vuotta sitten käynnistetty projekti on edennyt ripeästi.

Viime joulukuussa Elon Musk ilmoitti Twitter-viestissään päättäneensä ratkaista Los Angelesin liikenneruuhkat rakentamalla tunneliverkoston kaupungin alle.

Puoli vuotta myöhemmin Muskin tunneliyhtiö Boring Company on rakentanut oman tunneliporakoneensa ja porannut ensimmäisen tunnelin testikäyttöä varten. Ensimmäisen tunnelihissin asennustyöt alkoivat viime viikolla. Boring Companyn visioon ja projektin tämänhetkiseen tilanteeseen voi tutustua vaikkapa tätä videota katselemalla.

Kuinka monta vuotta saamme odottaa, että Helsinki-Tallinna -tunneli on yhtä pitkällä kuin Elon Muskin hanke puolen vuoden työskentelyn jälkeen?

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

30.04.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta toukokuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

————-

  • 27.5.2017 Peter Vesterbacka piti eilen Tallinnan Latitude59 -tilaisuudessa veretseisauttavan esityksen tunnelihankkeesta, esityksen voi katsoa täältä. Peter kertoi myös hiukan yksityiskohtia teknisestä toteutuksesta:

• Tunneliradalle tulee neljä asemaa: Tallinnan lentokenttä, Helsingin matalalle rakennettava tekosaari, OtaKeila ja Helsingin lentoasema.
• Tunnelin poraaminen ei ole ongelma, Kiinasta löytyy teknologia.
• Tunnelin rahoittaminen ei ole ongelma, Kiinasta löytyy rahaa.
• Kannattavuutta on selvitetty PwC:n kanssa, ja Peterin mukaan yksi maan alle laitettu euro poikii kymmenen euron edestä toimintaa maan pinnalle. Eli 15 miljardia kiinalaista rahaa maan alle luo 150 miljardin edestä taloudellista aktiviteettia maan pinnalle.
• Käytännön toteutus: Rakennetaan ensin tekosaaret Helsingin matalalle ja Tallinnan matalalle. Sen jälkeen lähdetään poraamaan tunnelia molemmilta lentoasemilta sekä molemmilta tekosaarilta kahteen suuntaan. Porataan kaksi halkaisijaltaan 17 metrin tunnelia [miksi tarvitaan 17 metrin reikä yhtä junaraidetta varten? //toim.huom.], eli käytännössä tarvitaan 12 porakonetta, á 30 miljoonaa euroa.
• Tekosaaresta rakennetaan Suomen ja Eestin yhteinen ”regulatory sandbox”, jonne toivotetaan tervetulleeksi kaikki finanssialan Brexit-pakolaiset Lontoosta.

Vesterbackan hankkeen toteutuminen ei jää kiinni ainakaan kunnianhimon puutteesta, mutta erityisesti linjaus Espoon kautta (eli Helsinki ohittaen) on hankalasti ristiriidassa ”virallisen” tunneliorganisaation suunnitelmien kanssa. Toisaalta Finestlink.fi -sivusto ei ole vähään aikaan kertonut omien projektiensa edistymisestä, joten ehkä saamme vielä ennen lomia kuulla myös virallisemman version tunnelihankkeen aikataulusta ja etenemisestä.

Rail Balticin edistymistä kävi viime viikolla tutkailemassa myös joukko europarlamentaarikkoja, heidän joukossaan Henna Virkkunen.

  • 21.5.2017 RB Rail järjestää avoimen suunnittelukilpailun, jossa haetaan ideoita Tallinnan vanhan sataman ja ja Ulemisten Rail Baltic -terminaalin välisen raitiotie- tai pikaraitiotieyhteyden tekniseen ja taloudelliseen toteutukseen. Suunnittelukilpailuun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy täältä.
  • 21.5.2017 Helsinki-Tampere -suunnan kasvukäytävän kehittämistä tukeva nettisivusto suomenkasvukaytava.fi julkaisi pari viikkoa sitten ”Lentorata on merkittävä osa kasvukäytävää” -kirjoituksen, jossa selvitettiin Rail Balticin ja Helsinki-Tallinna -tunnelin jatkeeksi sopivan ja tarvittavan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta pohjoiseen johtavan uuden ratayhteyden näkymiä.
  • 6.5.2017 EY:n 293 sivun pituisen Rail Baltic kustannushyötyanalyysin voi lukea kokonaisuudessaan täällä.
  • 4.5.2017 Helsingin Sanomat julkaisi viime tiistaina Kaja Kunnaksen kirjoittaman informatiivisen artikkelin Rail Balticista. Painetussa lehdessä otsikkona oli ”Suomalainen rahti on tärkeää Rail Baltic -radalle”, mutta nettilehdessä otsikko oli jostain syystä pitänyt vääntää muotoon ”Tuore laskema: Rail Baltic -rata kannattaa, jos EU rahoittaa sitä vuosia – Suomen rahdista tulee tärkeä osa hanketta”. Jos tällä otsikon viilauksella haluttiin provosoida ihmiset kirjoittamaan kommentteja artikkelin perään, niin ehkä siinä onnistuttiin. Kommenttien sisällöllä ei liene niin väliä.

EDIT: Kiitokset nettiuutisoinnin olemusta pohtineelle lukijalle, joka kommentoi Hesarin nettiotsikointia näin: ”Printti-Hesari on maksullinen tuote, jonka tilaushintaan sisältyy asiallinen ja informatiivinen otsikointi. Netissä ilman käyttäjätunnusta saatavilla oleva uutinen taas on lukijalleen maksuton, mutta lukija ”maksaa” Hesarille suostumalla altistamaan itsensä paremmin kommentteja kirvoittavalle klikkihuorausotiskoinnille. Näin lehden julkaisija saa enemmän trafiikkia sivulleen, ja lukija saa päättää onko ilmaiseksi luettu uutinen hintansa väärti, vaikka lukukokemuksen rasitteena on ärsyttävää otsikointia, joskus idioottimaisia lukijakommentteja ja mahdollisesti mainoksiakin”.

Yksi visioraportti ei paljoa maailmaa muuta, mutta kyllä tämä 37-sivuinen julkaisu on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Tässä kolme pointtia raportista:

Digitalisaatio mullistaa myös liikenteen: Raportin lähtökohtana on että vuoteen 2050 mennessä perinteiset liikenne- ja digitaaliset ratkaisut ovat sulautuneet toisiinsa. Työryhmän mukaan Suomesta voidaan luoda ”globaalisti johtava älykkään liikenteen ekosysteemi”, ja tähän meillä on myös erinomaiset edellytykset.

Infrahankkeiden rahoitus linjataan järkevästi: ”Liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti kysyntäohjautuvasti. Yhteiskunta vastaa kysyntäohjautuvan liikenne- ja viestintäjärjestelmän ulkopuolelle jäävistä osista.” Tämän linjauksen toimeenpaneminen ei välttämättä ole ihan helppo asia, koska julkisen rahoituksen päällä perinteisesti istuneet poliitikot ja virkamiehet eivät luovu vallastaan vapaaehtoisesti.

Visiopaperissa ajatellaan isosti: Aho & co eivät ole jääneet surkuttelemaan tämän päivän ongelmia ja haasteita, vaan katsovat rohkeasti eteen päin. Helsingin metropolialue ei ole tulevaisuudessa pelkkä Suomen pääkaupunkiseutu, vaan ”osa kansainvälistä Helsinki-Pietari-Tallinna-Tukholma kasvu- ja työssäkäyntialuetta”. Jos Peter Vesterbackaa olisi haastateltu tätä raporttia varten, hän olisi varmasti tarkentanut että Helsingin metropolialue ei ole pelkästään Helsinki-Pietari-Tallinna-Tukholma kasvu- ja työssäkäyntialueen osa, vaan ennen kaikkea sykkivä hermokeskus jonka kautta maailman muut kasvukeskukset linkittyvät Finest Bay Area -kasvukeskuksen ympärille kehittyneeseen ekosysteemiin.

Ettei menisi pelkäksi kehumiseksi, niin jaetaan vähän kritiikkiäkin. Oli hauska saada tietää että ”toimivat digitaaliset sisämarkkinat voisivat nostaa EU:n jäsenvaltioiden bruttokansatuotetta jopa 415 miljardia euroa”. Mutta ketä tällaiset hihasta ravistetut konsulttihaarukoinnit oikeasti kiinnostavat?

Tämän tasoisessa tulevaisuutta ansiokkaasti luotaavan raportin tasoa ei myöskään nosta turhanpäiväisen ”Digitalisoituvan liikenteen SWOT-analyysin” esittäminen. Mitä mieltä olette, onko ”Tietorajapintojen avaaminen ja tiedon hyödyntäminen” digitalisoituvalle liikenteelle a) vahvuus, b) heikkous, c) mahdollisuus vai d) uhka? ”Oikean” vastauksen voitte tarkistaa raportin sivulta 9.

• Rail Baltic on kannattava hanke EU-rahoituksen kanssa, mutta ilman Brysselin rahaa se olisi kannattamaton.

• EU-rahoitus vuodesta 2020 eteenpäin on auki, ja on olemassa riski että rahoitusosuus jää pienemmäksi kuin nykyinen 85 %.

• Hankkeen kustannusarvio on nyt 5,78 miljardia euroa, AECOMin vuonna 2011 laskema 3,7 miljardia päivittyi ylöspäin kustannustason nousun ja uusien rataosuuksien lisäämisen seurauksena.

• Henkilöliikenteelle suurin potentiaali on Baltian sisäisessä liikenteessä, kun taas tavaraliikenteen merkittävimmät volyymit suuntautuvat Eurooppaan.

• Liettuan vaatima Kaunas-Vilnius -rataosuus on nyt mukana virallisissakin dokumenteissa, ja sen osuus 5,78 miljardin euron kustannusarvioista on 740 miljoonaa euroa.

• Kustannuksia nostaa myös Latvian hankkeeseen lisäämä Riikan keskusrautatieaseman uusiminen sekä Riikan lentoaseman yhteyden vaatimat rakenteet. Sen sijaan Viron Rail Baltic -suunnitelma ei ole juuri laajentunut AECOMin vuoden 2011 raportin jälkeen.

Puolan Rail Baltic -ratayhteyttä ei näissä raporteissa käsitellä ollenkaan. Ilmeisesti Puolan täämän päivän poliittinen tilanne on niin kaoottinen, että Rail Baltic -panostukset on päätetty suunnata nyt vain Baltian maihin. Puolassa täytynee odottaa vuoden 2019 vaaleihin, ja toivoa että valta vaihtuu.

Riikan konferenssin esitysmateriaaleihin voit tutustua täällä ja täällä.

Liettuassa viime syksyn vaalien jälkeinen siivousoperaatio aiheuttaa edelleen hämmennystä. Liettuan rautateiden ja Liettuan liikenneministeriön johdon vaihtaminen on ollut Rail Balticin kannalta positiivinen asia, mutta korruptionjälkeiseen aikaan siirtyminen ei ole kivutonta. Liettuan rautatiet joutui mitätöimään huhtikuun alussa 5 kilometrin pituisen radanpätkän tarjouskilpailun tulokset, koska edullisimman tarjouksen hinta 21,4 miljoonaa euroa ylitti Liettuan rautateiden arvioiman 9 miljoonan euron käyvän hintatason reilusti. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, sillä vielä vuosi sitten Liettuassa oltiin sitä mieltä että Liettuan rautateiden oma infrastruktuuriyksikkö tulee rakentamaan kaikki Rail Balticin Liettuan osuudet koska muut eivät vaan osaa.

Trautmannilla oli myös mukava anekdootti Puolasta:

Talking to The Baltic Times, Trautmann recalled a recent conversation with a Polish minister, who told her that he had recently travelled by car from Poland’s Bialystok to Helsinki to see how the local rail is functioning.

He told me that the journey had been an eye-opening experience for him, and now he is all for a faster implementation of Rail Baltica. I sometimes believe that such personal experiences are very valuable (in decision-making),“she reasoned.

  • 1.5.2017 Venäjän Rail Baltic -uutisointia on aina mielenkiintoista seurata. Viralliset uutislähteet kuten uutistoimisto TASS ja Venäjän rautateiden uutistoimisto RZD-partner ovat uutisoineet Riikan Rail Baltica -konferenssista yllättävänkin asiallisesti, lähinnä lehdistötiedotteiden faktoja neutraalisti siteeraten. Tämä herättää toiveita paremmasta tulevaisuudesta, sellaisesta jossa maat ja kansat olisivat veljet keskenään.

However, Kremlistä ohjatut propagandamyllyt jauhavat omaa totuuttaan vanhaan malliin. Esimerkistä käyköön tällä kertaa politexpert.net, jonka tarinassa kestävän kehityksen asialla oleva Rea Raus julkituo syvän kiitollisuutensa siitä että Venäjän kansalaiset ovat auttaneet virolaisia taistelussa Rail Balticia vastaan.

Kirjoituksen lopussa Politekspert vielä varoittelee Viron kansalaisia Rail Balticin turmiollisuudesta, ja antaa myös vinkkejä paremmasta politiikasta:

”Obviously, the Baltic Citizens are increasingly thinking about the destructiveness of the state’s policy towards Russia. After all, the transport capacities provided by the Russian Federation could seriously affect the economic performance and improve the situation. However, in this situation, the railway transportation industry can be considered lost for Estonia, which causes discontent not only for the political elite, but also for ordinary citizens,  who go to rallies against the implementation of unprofitable projects in attempts to improve the country’s economy.”

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.10.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 29.10.2016 Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelihankkeen eli FinEst Link -hankkeen toteutettavuusselvityksen kilpailutus löytyy nyt Hilmasta. Tästä on kyse:

The purpose of this Invitation to Tender is to request tenders on comparative impact analysis of the proposed tunnel between Helsinki and Tallinn. The physical, economic and environmental constraints for this analysis are coming from other subprojects of this FinEst Link-project. The aim of these analysis is to look for the larger impacts that the tunnel would have on Finnish and Estonian, and European economies, regional development, demographics and transport infrastructure. The analysis is divided to three parts: background estimations, comparative impact analysis and standard cost-benefit analysis.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid arvioi samassa yhteydessä että Rail Balticia aiemmin kohdanneet ongelmat on syytä jättää taakse, ja keskittyä yhteyden rakentamiseen. Baltiassa on nyt kaksi naispresidenttiä, ja molemmat tukevat erittäin vahvasti ja näkyvästi Rail Balticia. Toivottavasti myös Liettuan liikenneministeriön johtoon saadaan yhtä fiksusti ajattelevaa ja toimivaa Girl poweria.

[conspiracytheorizin’]Puolan ja Suomen aktivoituminen Rail Balticissa ei tietysti ole ollenkaan huono idea, mutta Liettuan esityksiin on pakko suhtautua pienellä varauksella. Kun Euroopan Komission on ilmeisesti torpedoinut lopullisesti Liettuan vaatimuksen Kaunas-Vilna -yhteyden liittämisestä meneillään olevaan Rail Baltic -hankkeeseen, Liettua suunnittelee mahdollisesti Puola -kortin käyttöön ottamista. Toivottavasti Liettuan tuleva hallitus ja uusi liikenneministeri ovat tilanteen tasalla, eivätkä suvaitse Liettuan liikennevirkamiehiltä enää mitään ”Kyllähän me rakennetaan Rail Baltic myös tänne Liettuaan, mutta vasta sitten kun Puola on ensin laittanut omansa kuntoon” -politikointia.[/conspiracytheorizin’]

  • 29.10.2016 Rail Balticin sotilaspoliittisen merkitystä ovat viime aikoina nostaneet esille ennen kaikkea Kremlin näkökantoja levittävät propagandamyllyt. Toiselta kantilta asiaa tarkastelevien USA:n ja NATO:n näkökulma käy esiin konservatiivista linjaa pitävän Jamestown Foundationin artikkelissa, jota on kierrätetty monilla muillakin nettisivustoilla. Vaikka Venäjä ja NATO ovat eri mieltä lähes kaikista maailman asioista, Rail Balticista vallitsee liikuttava yksimielisyys: Rail Balticilla on merkitystä Baltian maiden sotilaspoliittiseen asemaan.

Liettuan parlamenttivaalien toinen äänestyskierros tuotti yllätystuloksen, kun keskusta-oikeistolainen ”Peasants and Greens party” sai muutosta halajavalta Liettuan kansalta veretseisauttavan vaalivoiton. Sosialidemokraattien valtakausi siis päättyi, mutta valitettavasti tulevavan hallituksen linjauksista ei ole mitään tietoa. Uuden valtapuoleen voimahahmo Ramunas Karbauskis lupasi ennen vaaleja pysäyttää liettulaisten maastamuuton (Liettuan väkiluku on on laskenut 10 vuodessa 3,3 miljoonasta 2,9 miljoonaan), ja esitti muitakin yllättäviä vaalilupauksia:

In the weeks leading up to election, Karbauskis said a Peasants and Greens government would take a more active role in the economy, among other things by creating a monopoly on alcohol sales and establishing a state-owned bank to compete with commercial ones.

Toivottavasti Liettuan tuleva pääministeri ja liikenneministeri ymmärtävät Rail Balticin päälle.

  • 9.10.2016 Latviassa toimiva putinilaisen propagandan äänitorvi nasha.lv on ottanut kantaa Rail Baltic -hankkeen etenemiseen.  Kirjoituksen mukaan hankkeessa ei ole taloudellista järkeä, joten radan todellinen tarkoituksen täytyy olla NATOn joukkojen ja varustuksen nopean siirtelyn mahdollistaminen Baltiassa. Niinpä uutinen on otsikoitu räyhäkkäästi ”Rail Baltic – Baltia valmistautuu sotaan Venäjää vastaan”.  Venäjän viime aikojen toimet Kaliningradissa toki antavatkin Baltian maille ja Puolalle hyvän syyn pitää huolta sotilaallisesta valmiudestaan.

Liettuan vaaleissa sosiaalidemokraattien odotetaan menettävän asemiaan, ja Rail Baltic -hankkeen etenemistä jarruttaneista liettualaisista poliitikoista monet ovatkin olleet paikallisen demari-puoleen edustajia. Valitettavasti Liettuan poliittinen kartta on niin sekava, että sosiaalidemokraattien mahdollisen vaalitappion seuraamuksia on mahdotonta ennakoida. Voi olla että Rail Baltic -asiat lähtisivät etenemään paremmin, tai vaihtoehtoisesti asiassa voitaisiin päätyä ojasta allikkoon.

Englanninkielisen yhteenvedon Rail Balticin edistymisestä vuosina 2006-2016 voi lukea nurkkaresearch -sivustolta.

Helpomminkin nämä asiat olisi voinut hoitaa, mutta toivottavasti nyt Rail Baltic -projektissa päästään nyt siirtymään politikoinnista radanrakennukseen.

  • 8.10.2016 Euroopan Komission Innovation and Networks Executive Agency eli INEA (joka on Trans European Transport Networkin eli TEN-T:n seuraaja Euroopan Komission hallinnossa) on aloittanut selvitykset Liettuan toiminnasta Rail Baltic -projektissa. INEA:n mukaan Liettuan viivyttely olisi Connecting Europe Facilityn toimintaa ohjaavien sääntöjen vastaista, ja syyskuun loppuun asetetusta äärimmäisestä takarajasta lipsuminen olisi ollut viimeinen pisara. Nyt INEA alkaa selvittää Liettualle jo myönnetyn 320 miljoonan euron rahoituksen vähentämistä tai peruuttamista ja takaisinperintää.

Liettuan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas – joka tunnetaan myös saavutuksistaan moottoriurheilun saralla – lupailee että sopimuksen allekirjoittamista voidaan käsitellä hallituksen kokouksessa, mutta hallituksen jäsenten ulkomaanmatkojen takia seuraavan kokouksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä voitu päättää.

Tilanne on kimurantti. Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautateiden johto käyvät veristä valtataistelua, Euroopan Komissio uhkaa peruuttaa satojen miljoonien rahoituksen Liettualle, ja maassa on tänä viikonloppuna eduskuntavaalit. Valistunut arvaus ensi viikon tapahtumista:

• Jonkun Liettuan rautateiden edustajan nimi saadaan Rail Baltic -sopimukseen jo maanantai-iltana, tai vähimmillään sopimuksen allekirjoittamisen ajankohta julkistetaan

• Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä Liettuan rautateillä ja Liettuan liikenneministeriössä ”some heads are gonna roll

Henkilöstöuutisia odotellessa kannattaa katsoa RB Railin viime keskiviikkona pitämästä tiedotustilaisuudesta tehty videotallenne:

  • 7.10.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka ei ole vieläkään allekirjoittanut Baltian maiden välistä Rail Baltic -sopimusta. Jupakasta on monenlaisia erilaisia näkemyksiä:

Postimees.ee: Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Nerijus Kaucikas selitti allekirjoituksen viivästymisen johtuvan teknisistä syistä. Pääjohtaja Dailydkan mukaan Liettuan rautateiden hallituksen pitäisi ensin tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä. Eestin liikenneasioista vastaava ministeri Kristen Michal ei ymmärrä viivästystä alkuunkaan, koska Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on jo pistänyt nimensä paperiin.
rzd-partner.ru: Liettuan rautateiden pääjohtajan neuvonantaja Darius Tarasevichyus vahvisti (Venäjän rautateiden omistamalle) rzd-partner.ru tietotoimistolle, että sopimuksen allekirjoittamista haitanneet esteet saadaan ratkaistua maanantaina. Näin ollen sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkuviikosta.
bns.lt: Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka lupaa allekirjoittaa sopimuksen jos hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas määrää. Dailydkan mukaan sopimus olisi kuitenkin Liettuan rautateiden kannalta erittäin epäedullinen, ja tässä asiassa Dailydka taitaa olla oikeassa.

I have to trust the words of my colleagues that it will happen. It is a fact, however, that we have failed to fit in set terms. And so I have a question – what happens if Lithuania does not sign the agreement? I believe they will.”

Jos Liettuan liikenneministeriö ei saa Liettuan Rautateiden johtoa ojennukseen, Baiba Rubesa asettaa toiveensa Euroopan Unioniin:

If Lietuvos geležinkeliai does not sign the document, the EU will have something to say about it.”

Jos EU yltyisi kiristämään Liettuaa yli 8 miljardin euron EU-rahoituksen jäädyttämisellä, olisi Liettuan valtiojohdolla kova paine vaihtaa Lietuvos Gelezinkeliain johto. Samalla voitaisiin laittaa ojennukseen Liettuan Rautateiden ja Orlen Lietuvan välinen kiista. Päätöksiä olisi hyvä tehdä ennen ensi viikonlopun vaaleja.

Odotan silmä kovana Tallinna–Helsinki-tunnelin etenemistä.”

Toivottavasti presidentti Kaljulaidin viisivuotiskauden päättyessä FinEstLink -hanke on noussut esimerkiksi siitä, kuinka EU-rahoituksella toteutettavat monikansalliset hankkeet voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tehokkaasti ja ripeästi.

  • 3.10.2016 Baltian maiden välisessä Rail Baltic -sopimuksessa on nyt kahdeksan allekirjoitusta yhdeksästä, vain Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasis Dailīdkan nimikirjoitus puuttu paperista. Liettuan rautatiet vaatii edelleen että kaikki Rail Baltic -kilpailutuksia koskeva päätöksenteko pitäisi keskittää RB Railille, vaikka pitkällisen kinaamisen jälkeen syyskuussa saatiin sovittua että Liettua ja Eesti voivat järjestää osan kilpailutuksista omissa maissaan. Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on se, että Liettuan liikenneministeriön lisäksi myös Liettuan rautateiden omistaman RB Statyba -yhtiön edustaja on jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen.
  • 1.10.2016 Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus allekirjoitettiin eilen, uutisoi Baltic Times:

Details of financing and implementation for the Rail Baltica railroad project have been finalised and the agreement was signed today in the three Baltic capitals”, Baltic joint venture RB Rail CEO Baiba Rubesa informed Saeima European Affairs Committee today.

However, Baltic News Network raportoi asiasta tarkemmin:

It may seem that this day is a dramatic date, but I would like to clear some of the drama,” – Rubesa said, adding that the agreement has been reached and technical work will follow soon to ensure all nine Baltic institutions sign the document.

Sopimusta ei oikeasti siis saatu allekirjoitettua eilen, vaan omissa pääkaupungeissaan palaveria pitäneet Baltian maiden edustajat pääsivät RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Alkuperäisenä tavoitteena oli kaiketi järjestää allekirjoitustilaisuus Riikassa 30.9.2016 ja poksautella samppanjapullot historiallisen läpimurron kunniaksi, mutta tälläkään kertaa neuvottelut eivät sujuneet Strömsö-tyyliin.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan haasteena on tähän asti ollut Brysselin linjausten ajaminen läpi Baltiassa. Nyt Rubesa joutuu ensimmäistä kertaa miettimään, kuinka selittää sopimuksen allekirjoittamisen absoluuttisesta takarajasta lipsuminen Euroopan Komissiolle.

Liettuan sekava tilanne käy toki selityksestä ainakin jonkin aikaa. Sopimukseen olisi tarvittu Liettuan liikenneministeriön, Liettuan rautateiden ja Liettuan Rail Baltic -yhtiön edustajien allekirjoitukset, ja Liettuan liikennepäättäjät eivät nyt ehdi muilta kiireiltään allekirjoitushommiin. Viikon päästä pidettävät vaalit lisäävät oman mausteensa soppaan.

EDIT: Keskiviikkona 5.10.2016 klo 10.30 pidetään Riikassa tiedotustilaisuus, jossa RB Railin ja kaikkien Baltian maiden edustajat valottavat Rail Baltic -sopimuksen tilannetta.

In the opinion of Lietuvos Gelezinkeliai, all of the management functions and accountability should be handed over to RB Rail in order for the project to be successfully implemented. The alternative suggestion of successful implementation of the project in every individual Baltic state did not work out – Lithuania has made substantial progress in the project work, while Latvia and Estonia have hardly started.” (Albertas Simonas, Lietuvos Gelezinkelia)

Tämän lisäksi Liettuan rautatiet haluaisi siirtää suorassa omistuksessaan olevan (Liettuan Rail Baltic -asioista vastaavan) RB Statyba -yhtiön liikenneministeriön omistukseen. Vasta tällaisten kommervenkkien jälkeen Liettuan rautatiet olisi itse oikeutettu osallistumaan Rail Baltic -tarjouskilpailuihin. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on nyt vasta sisäistänyt, että Brysselin rahoituksen saamisen ehtona on myös EU:n lainsäädännön noudattaminen. Liettuan liikenneministeriön valaistumista näissä asioissa saamme vielä odotella.

Tässä Liettuan liikenneministeriön vastaus LG:n ehdotukselle:

The Rail Baltica project is managed by the state, not by Lietuvos Gelezinkeliai. The negotiations have taken place and have been confirmed. We do not comment on Lietuvos Gelezinkeliai’s opinion.” (Ricardas Slapsys, Liettuan liikenneministeriö)

Stay tuned for the next episode…

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.09.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta syyskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 27.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo, että Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus viimeistellään tänään, ja paperit allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti ensi perjantaina. Toivottavasti tällä kertaa vältytään viime hetken ongelmilta!
  • 27.9.2016 Sunnuntaina esitetyssä Arto Nyberg Show’ssa oli vieraana Kiinasta palannut Peter Vesterbacka, joka kertoi näkemyksiään Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen tarpeellisuudesta. Vesterback esitti piristävän optimistisia arvioitaan hankkeen aikataulusta. Ohjelman voi katsoa YLE Areenasta.
artonybergpetervesterbacka

Kuva: Arto Nyberg Show 25.9.2016, YLE

  • 25.9.2016 Baltian maiden europarlamentaarikot ovat pitkästä aikaa esittäneet Rail Balticiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä Euroopan Komissiolle.

Latvia ”Saskaņa” sociāldemokrātiskā partija -puolueen edustaja Andrejs Mamikins kyselee Komission näkemystä Puolan Rail Baltic -aktiviteeteista. Kysymys on sinänsä aiheellinen, mutta juuri tällä hetkellä Puolan tilanteella spekuloiminen ei edistä Rail Balticia. Mamikins tietää varmasti myös itse ettei hän tule saamaan kysymykseensä vastaukseksi muuta kuin ympäripyöreää sanahelinää, mutta tällaisen aktiivisuuden perimmäinen tarkoitus lieneekin poliittisten irtopisteiden kerääminen.

Ansiokkaampi on liettualaisen vihreitä edustavan Bronis Ropėn kysymys. Ropė on huolestunut Baltian maiden nihkeästi sujuvan yhteistyön vaikutuksista Rail Balticin rahoitukseen, ja hän on kiteyttänyt huolenaiheensa selkeästi kolmeen pointsiin:

”1. What is the Commission’s opinion about the progress made by Estonia, Latvia and Lithuania in preparation to build the Rail Baltica railway and what impact may the current disagreement of the Baltic States regarding the purchase of the project’s design and construction works have on the future development of the Rail Baltica project?
2. What is the Commission’s opinion about the activity of RB Rail, a company which coordinates the construction of Rail Baltica?
3. Does the Commission see any obstacles in applying the following principle: VAT on the Rail Baltica project’s design and construction works implemented in each Baltic State is paid in a state in which the said works are carried out?”

Ensimmäinen kysymys on vain lämmittelyä, mutta jos Komissio antaisi kahteen jälkimmäiseen kysymykseen selkeät vastaukset “RB Rail tekee erinomaista työtä” ja “Arvonlisäveron jakaminen maittain on ok”, niin sitten asioissa voitaisiin päästä eteenpäin!

Ilmeisesti parlamentaarikkojen aktiivisuuden innostamana myös Liettuan liikenneministeriö päätti tiedottaa Rail Balticin edistymisestä. Varaliikennenministeri Saul Girdauskas hehkuttaa Liettuan edelläkävijyyttä Rail Baltic -asioissa, ja kertoo että Kaunasin ja Liettuan-Latvian -rajan välisen Rail Baltic -radan rakentamishanke on alkamassa marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan järjestämässä tarjouskilpailu Rokai-Palemonas-Kaunas -rataosuuden remontoimisesta.

Liettuan liikenneministeriön mukaan kilpailutettavan urakan arvo on 88,27 miljoonaa euroa. EU:n odotetaan maksavan siitä 85 % ja Liettuan Rautatiet hoitaisi loput 15 %. Tämän suuruinen urakka pitäisi ilmeisesti kilpailuttaa RB Railin kautta, ja nähtäväksi jää, pääsevätkö Baltian maat syyskuun aikana yhteisymmärrykseen kilpailutuksen pelisäännöistä.

Hiukan ihmetyttää, että miksi Liettuan Rautatiet haluaisi maksaa 15 prosentin osuuden urakan hinnasta. Baltian maiden sopimuksen mukaan kunkin maan alueelle EU-rahoituksella rakennettava Rail Baltic -rata jäisi kyseisen valtion omistukseen. Jos rautetieliikenteen monopolia Liettuassa suvereenisti pyörittävä Liettuan Rautatiet saisi hallintaoikeuden myös Rail Baltic -raiteisiin, saavat muut maat varautua tiukkoihin neuvotteluihin Liettuan läpi kulkemisen hinnasta. Lisää kommentteja tästä aiheesta voi kysyä esimerkiksi puolalaisen Orlen öljynjalostamon edustajilta, joka edelleen haikailee Liettuan Rautateiden vuonna 2008 katkaiseman Itämeren rannalle johtavan ratayhteyden perään.

Kriittisemmin asioihin suhtautuva voisi myös kysyä kuinka nyt julkistettu Rokai-Palemonas-Kaunas -hanke liittyy Kaunasista Latvian suuntaan rakennetavaan ratayhteyteen. Ainakin kartalta katsottuna Rokai sijaitsee Kaunasin eteläpuolella ja Palemonas on Kaunasin keskustasta suoraan itään, eli Vilnan suuntaan.

rokaipalemonaskaunas

Liettua aloittaa Kaunasista Latvian rajalle johtavan Rail Baltic -radan rakentamisen parantamalla Rokain, Kaunasin ja Palemonasin välisiä yhteyksiä. (Kartan lähde: Google Maps)

”There are no doubts that at all times there will be something that someone likes or dislikes, but I am almost sure that the agreement will be signed.”

Rubesan mainitsemat epävarmuudet liittyvät Euroopan Komission liikennevaliokunnan puheenjohtaja Richard Cramerin mukaan Liettuan Liikenneministeriöön:

”The Baltic states must work together. A final decision is necessary, and it is not in place yet. I know they are lacking a political decision, which should be made by the Ministry of Transport of Lithuania.”

  • 10.9.2016 RB Rail AS:n lehdistötiedote selventää viime keskiviikkona Brysselissä pidetyn kokouksen päätöksiä. Tässä tiedotteen teksti kommentoituna:

On September 7, the Supervisory Board of RB Rail approved the basic principles of the Rail Baltic/Rail Baltica procurement model which is core to the Contracting Scheme. In order to legally certify that all involved parties agree to this model, Ministry of Economic Affairs and Communications of Estonia, Ministry of Transport of Latvia, Ministry of Transport of Lithuania, Estonian Technical Regulatory Authority, RB Rail, Rail Baltic OU, Eiropas Dzelzceļa līnijas, Rail Baltica Statybas UAB un Lietuvas Geležinkeliai have to sign the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica until September 30, 2016. During September the parties still have to agree on some legal issues to be stipulated in the agreement.

[Kommentti: Keskiviikkona sovittiin Rail Baltic -projektin kilpailutusten yleisistä periaatteista, jotka astuvat voimaan vasta sitten kun kaikkien Baltian maiden liikenneministeriöt ja Rail Baltic -yhtiöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Tulevien kolmen viikon aikana on vielä sovittavana ”muutamia lakiteknisisiä yksityiskohtia”.]

After signing the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica, common procurement standards and guidelines for all procurements will be defined by RB Rail as well as common procurement documentation templates and a set of minimum requirements for supplier qualifications. Also, RB Rail will offer more detailed information about the project procurements and planned dates of their execution in the beginning of 2017.

[Kommentti: RB Railin mielestä sopimuksen lopputulema on sellainen, että RB Rail määrittelee yksityiskohtaiset spesifikaatiot eri maissa toteutettavien kilpailutusten menettelytavoista. Pöydällä olevat ”legal issues” liittyvät varmasti suurelta osin tähän asiaan, Liettua haluaisi edelleen erivapauden suosia liettualaisia yrityksiä kilpailutuksissa. Liikenneministeri Sinkeviciuksen pelko on että suuret saksalaiset tai ranskalaiset yritykset hoitaisivat koko urakan.]

Knowing the contractual needs, RB Rail will start to plan its organisation structure to recruit employees from three Baltic states. During the meeting the Supervisory Board agreed on Management Board recruitment in the Baltic by executive search to commence within one month. To implement this decision, RB Rail is shortly planning to announce the request for the proposal for procurement to find the executive search company. The procurement process could conclude in approximately one month.

[Kommentti: RB Rail aloittaa välittömästi rekrytointialan yritysten kilpailuttamisen valmistelun. RB Railin johtokuntaan palkataan asiantuntijoita kaikista kolmesta Baltian maasta. Tässä asiassa Euroopan Komissio ja Baiba Rubesa ovat antaneet periksi, RB Railin toimintasuunnitelmassa painotettiin että yhtiön hallintoon pitää valita parhaat ehdokkaat kansallisuudesta tai varsinkaan poliittisista kytkennöistä riippumatta. Ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus nähdäkseen, että tulevan syksy ja talven aikana Liettua tulee vaatimaan Baiba Rubesan erottamista ja uuden rekrytointiyrityksen valitsemista.]

  • 10.9.2016 Liettuan liikenneministeriön tiedote valaisee viime keskiviikon kokouksen taustoja. Neuvotteluissa edistyttiin koska Euroopan Komissio kiristi Liettuaa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan turvalaiteurakan rahoituksella. Liettualle ei ole annettu lupaa käynnistää 85 miljoonan euron arvoisen urakan kilpailutusta, vaikka myönteinen rahoituspäätös on tehty jo viime keväänä. Liettuan liikennenministeriön ääneen lausuttu linjaus on että Liettuassa toteutettavista Rail Baltic -urakoista suurin osa kuuluu ”luonnollisesti” Lietuvos Gelezinkeliain infrastuktuuriyhtiölle, koska muut eivät vaan osaa.
  • 7.9.2016 Brysselissä on ilmeisesti päätetty tänään, että Baltian maat tulevat allekirjoittamaan hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen perjantaina 30.9.2016. Kokouksessa päätettiin Rail Baltic -hankkeiden kilpailutusten periaatteista, ja sovittiin että RB Railin hallitukseen valittavien ammattilaisten (tämä tarkoittanee että mitään maakohtaisia poliittisia kiintiöitä ei ole) rekrytointi aloitetaan syyskuun aikana.

Kuullostaa hyvältä, mutta odotellaan vielä tarkempia kommentteja. Ei olisi ensimmäinen kerta, jos Baltian mailla olisi erilainen käsitys siitä mitä tuli sovittua. Latvias Sabiedriskie Medijin (eli ”Latvian YLEn”) uutisen mukaan näyttää siltä, että positiiviset tulkinnat neuvottelun lopputuloksesta ovat peräisin Latvian edustajilta. Ilmeisesti  neuvottelujen tunnelma ei ollut niin kireä kuin etukäteen pelättiin, koska Liettua ei edes nostanut esiin vaatimustaan Baiba Rubesan erottamisesta RB Railin toimitusjohtajan tehtävästä.

Baltirailin valistunut arvaus on, että Komission edustajat esittivät jonkinlaisen ultimaatuminen Baltian maille: Hallitusten välinen sopimus täytyy saada allekirjoitetuksi syyskuun aikana, tai rahoituksen jatkoa ei voida taata. Mutta jos neuvottelujen lopputulos on kiistaton eikä erimielisyyksiä jäänyt enää pöydälle, miksi lopullisen sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin yli kolmen viikon päähän? Liettuan liikenneministeriön tiedotetta odotellessa…

  • 6.9.2016 Baltian maiden edustajat tapaavat huomenna Brysselissä, ja tarkoitus on jälleen kerran löytää sopu hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen sisällöstä. Kiistan osapuolet ovat jakaneet tapaamisen alla ahkerasti lausuntoja, ja tilanne näyttää sekavalta. Tässä muutamia näkemyksiä:

•    RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan kiistelyn kohteena oleva sopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo syyskuussa 2015, mutta Liettua on jarruttanut prosessia menestyksekkäästi vuoden ajan. Rubesan mukaan Euroopan Komission ehdottoman määräyksen mukaan 40 000 euroa suuremmat kilpailutukset pitää järjestää RB Railin kautta. Eestin ja Liettuan urakoiden laskutus voitaisiin kuitenkin kierrättää näissä maissa toimivien yritysten kautta, jolloin arvonlisäverot jakautuisivat oikeudenmukaisesti maittain. Liettua ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä viime kesänä tehtyä esitystä, vaan haluaa edelleenkin pidättää itsellään oikeuden suosia kilpailutuksissa liettualaisia yrityksiä.

•    Latvian liikenneministeri Uldis Auguliksen kommentti on erikoinen. Augulis ei ole huomannut mitään merkkejä siitä että joku yksittäinen valtio olisi torpedoinut Rail Baltica hankkeen etenemistä:

“There is no indication that anyone is attempting to deliberately torpedo the project.”

Augulis muistetaan erityisesti siitä, että toimiessaan edellisen kerran Latvian liikenneministerinä vuonna 2010 hän yritti tosissaan saada EU-rahoitusta Riika-Moskova -junaradan remontoimiseen.

•    Liettuan varaliikenneministeri Arijandas Sliupas kertoo että työt etenevät, mutta hänen mukaansa joku riidankylväjä tekee parhaansa turmellakseen Baltian maiden hyvät välit:

“We do not delay anything. Debates on some documents continue. We will finish everything in time. I see no risks of losing money. Everything progresses in a constructive manner, but someone does want to create a conflict among shareholders. I don’t know who, though.”

•    Baiba Rubesa arvioi että jos huomenna ei saada nimiä paperiin, EU saattaa vetää rahoituksen pois koko hankkeelta. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että Liettuan täytyy suostua kilpailutusten järjestämiseen RB Railin kautta.

“If a fundamental agreement on funding and realization model is not reached by 7 September, I will watch with bated breath what happens next. It’s not the document that is important – it’s the contents. To give the joint company charge over funding or not to give. If not, I suspect the money will leave.”

Baltirailin valistunut arvaus on, että tällä kertaa Liettuan liikenneministeriön on pakko antaa periksi ja sopimus allekirjoitetaan huomenna. Liettuan parlamenttivaalit järjestetään lokakuun alussa, ja liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen edustaman Lietuvos socialdemokratų partijan vaalikampanjaa ei välttämättä edistäisi keskustelu EU:n rahahanojen sulkemisesta.

Viimeisimpien tietojen mukaan Liettua haluaa edelleen oikeutta kilpailuttaa itse omalla maaperällään toteutettavat Rail Baltic -urakat. Hankkeen rahoittava Euroopan Komissio kuitenkin vaatii että kaikki kilpailutukset järjestettäisiin Riikassa päämajaansa pitävän RB Railin kautta, näin varmistettaisiin prosessin läpinäkyvyys ja minimoitaisiin korruption riski.

Korruption kitkemisessä riittääkin urakkaa. Liettuan presidentti, Dalia ”Iron lady” Grybauskaite kuvasi viime viikolla julki tullutta Liettuan armeijan korruptioskandaalia (armeija osti kilpailutuksen jälkeen mm. 180 euron hintaisia leikkuulautoja ja 142 euron hintaisia leipäveitsiä) termillä ”an open robbery of Lithuanian people” ja vaati puolustusministeri Juozas Olekasia kantamaan vastuun.

Viime toukokuussa presidentti Grybauskaite ryöpytti Liettuan liikenneministeriötä ja Liettuan rautateitä näin:

«Unfortunately, state enterprise Lietuvos Geležinkeliai acts as if being a state within the state. It is intolerable that its interests have been put higher than the state’s interests.”

Liettuan lokakuun alussa pidettäviä parlamenttivaaleja odotellessa…

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Seuraava sivu »

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.