Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta joulukuu 2017

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—

• 30.12.2017 Rail Baltica etenee Puolassa. Joulun välipäivinä allekirjoitettiin sopimukset huonokuntoisten Bialystok-Elk ja Elk-Trakiszki -rataosuuksien uudistamisesta. Asiasta tiedotti Puolan infrastruktuuri-asioista vastaava ministeriö, jonka mukaan urakoiden pitäisi valmistua vuoteen 2025 mennessä.

Näiden hankkeiden kustannukset ovat useita satoja miljoonia euroja, ja tärkein rahoittaja on luonnollisesti Euroopan Komission Connecting Europe Facility. Puolalaiset uhraavat myös omia rahojaan projektiin, Puolan rautatiet kehuu laittavansa omia pääomiaan Elk-Trakiszki -osuuden toteutettavuusselvityksen laatimiseen peräti 2,6 miljoonaa zlotya eli yli 600 000 euroa.

Alla olevassa kartassa näkyy rataosuuksien linjaus. Varsovan ja Bialystokin välisen osuuden modernisointi on jo käynnissä, ja Trakiszkan jälkeen rata jatkuu Liettuan puolella.

Kuvan lähde: mib.gov.pl

• 30.12.2017 Yle uutisoi jäämeren radan reittivaihtoehtojen kilpailutilanteesta. Kaikilla viidellä vaihtoehdolla on omat puolustajansa, joidenkin perusteluissa on enemmän asiaa ja toisilla argumentointi on lähempänä perinteistä siltarumpu-politikointia.

Kuvan lähde: yle.fi

• 30.12.2017 Jäämeren radan liikennöintiin liittyy epävarmuuksia. Purjehduskauden piteneminen on kiinni ilmaston lämpenemisestä, ja reitin käyttäminen edellyttää myös Venäjän myötämieleistä suhtautumista. Venäjän duuma kielsi joulun alla Koillisväylän kautta tapahtuvat öljy- ja kaasukuljetukset muilta kuin Venäjän lipun alla kulkevilta aluksilta.

Kuvan lähde: kommersant.ru

• 30.12.2017 Nuijamaan raja-aseman bussiliikenteestä huolta kantava Venäjän varaliikenneministeri Sergei Aristov on kritisoinut myös Rail Balticaa. Aristovin mielestä Baltian maiden tulisi ottaa esimerkkiä Suomesta, ja pitäytyä vain Venäjän kanssa yhteensopivassa 1520 mm raideleveydessä. Google-kääntäjän tulkinnan mukaan Aristov kommentoi asiaa näin:

”Joskus mainitsen esimerkkinä Suomesta. Olemme työskennelleet pitkään Suomen kanssa, joka on myös EU-maa ja rajaa meidät. Kun oli huhu siitä, että EU pakottaa Suomi muuttamaan raiteitaan. Suomalaisten vastaus tähän oli ainutlaatuinen: ”Emme ole tyhmät!” Miksi luoda ongelmia itsellesi?”

• 23.12.2017 FinEst Link ja Uudenmaan liitto ovat tiedottaneet tunneliprojektin etenemisestä. Selvityksen lopulliset tulokset julkistetaan helmikuussa Tallinnassa.

• 23.12.2017 Baltian maiden pääministerit tapasivat Tallinnassa maanantaina. Latvian pääministeri Maris Kucinskis arvioi, että Rail Baltican pitäisi olla täydessä toiminnassa vuoden 2026 loppuun mennessä. Kucinskis myös vinkkasi hienovaraisesti Puolan ja Suomen suuntaan, että aktiivisempi ote Rail Baltican suhteen ei Baltian maita varsinaisesti harmittaisi.

Suomi on varmasti valmis tukemaan Rail Balticaa kaikin voimin, mutta Puolan tilanne on huolestuttava. Rail Baltica ei yhdistä Suomea ja Baltian maita Eurooppaan, jos Liettuan rajalta Varsovaan johtava rataa ei saada liikennöitävään kuntoon. Puolan rautatiet on toki aloittanut työt Koillis-Puolassa, mutta Puolan kansaa silmään pissaavan PiS-hallituksen ja Euroopan Unionin välit ovat niin huonossa kunnossa, että mikään ei ole varmaa. Puolan seuraavia parlamenttivaaleja saadaan odotella vielä melkein kaksi piiiiiitkää vuotta.

Viron pääministeri Jüri Ratas puolestaan painotti, että Rail Baltican rahoitus vuonna 2020 alkavalle budjettikaudelle olisi syytä saada varmistettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ratas jakoi myös selkeitä näkemyksiä eräistä muista asioista:

”We [the Baltic countries] must continue contributing to ensure NATO’s attention to our region and its presence in the Baltic States in the future as well.”

Ratas painotti myös Suomen ja Viron välisen kaasuputken sekä Baltian ja Euroopan välisten sähkäverkkojen synkronoinnin tärkeyttä. Baltian maat eivät peittele haluaan vähentää riippuvuuttaan Venäjän toimittamasta energiasta.

• 23.12.2017 Euroopan Komission talouskomissaari Jyrki Katainen varoittelee kiinalaisen rahan käytöstä Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen -rahoittamisesta. Kataisen mukaan nyt on vielä liian aikaista keskustella mahdollisen tunneliprojektin mahdollisesta rahoituksesta, ja jos ensi vuoden puolella julkistettavan selvityksen pohjalta päätettäisiinkin edetä varsinaisen feasibility studyn tekemiseen, silloinkin ”kolmansien maiden” investointeihin on syytä suhtautua varauksellisesti.

Kiinalaisten näkemys tästä asiasta on tietysti päin vastainen, tohtori Xen Chinin mielestä EU:n kannattaisi aktiivisesti edistää Kiinan ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteistyötä.

• 23.12.2017 Itä-Lapin kunnat haluaisivat linjata Arktisen radan Sallan ja Kantalahden kautta Venäjän puolelle Muurmanskiin. Ajatus ei ole uusi, muistan kuinka Wikipedian artikelissakin mainittu, jo edesmennyt Jeff Robert puhui ”Sallan-Alakurtin radan mahdollisuuksista” jo 1990-luvun puolella.

Itä-Lapin kuntien aloitteen on huomioinut myös The Barents Observer.

• 23.12.2017 RB Rail hakee viestintäalan osaamista, kilpailutuksen otsikkona on ”Rail Baltica Communications Strategy and public relations services”. Tarjolla on haastava urakka, jossa tavanomaisen tiedotteiden jakelun lisäksi on syytä hallita myös kriisiviestinnän nyanssit.

• 16.12.2017 Joukko virolaisia liike-elämän vaikuttajia on allekirjoittanut vetoomuksen Rail Baltican puolesta. Allekirjoittajat haluaisivat jatkaa Rail Balticaa Tallinnasta itään kohti Narvaa, parantaakseen Koillis-Viron yhteyksiä ja mahdollistaakseen nopeamman yhteyden Pietariin.

• 16.12.2017 Rail Baltica Estonian uutena toimitusjohtajana on aloittanut Riia Sillave, joka on tehnyt näyttävän uran teollisuusyrityksissä Virossa ja Itävallassa.

• 16.12.2017 Kauppakamarilehti kirjoittaa Puolan taloudesta, ja muistuttaa että Rail Baltica hyödyttää sekä Suomen että Puolan taloutta.

•  16.12.2017 KTM Pinja Raitasuon  väitöskirja ”Towards sustainable freight transportation – Evidence from the logistics sector” tarkistettiin eilen Aalto-yliopistolla. Väikkäriin mukaan ”Rail Baltica mahdollistaa junarahtikuljetusten osuuden kasvamisen tavarakuljetuksista”.

• 16.12.2017 Kremlin suunnasta on otettu kantaa Helsinki-Tallinna -tunnelin tarpeellisuuteen/tarpeettomuuteen. Rambler.ru -sivusto kertoo että Доктор экономических наук, проректор Финансового университета при Правительстве РФ Алексей Зубецin mielestä Tallinnan ja Helsingin välille ei kannata rakentaa Rail Baltican jatkeeksi suunniteltua tunnelia, koska kuljetettavaa ei riitä. Aleksei Zubets muistuttaa myös, että Baltian maiden ei kannata myöskään laskea sen varaa että Silkkitien kautta Kiinasta kuljetettavaa rahtia päätyisi Baltian maiden satamiin. Silkkitien Euroopan päätepiste on Zubetsin mukaan Valkovenäjä.

Useimmissa tapauksissa Kiinasta Eurooppaan lähetettävä konttijuna varmasti meneekin luontevasti Valkovenäjän kautta Keski-Eurooppaan, mutta jos rahtikirjassa jostain syystä lukee määräaseman kohdalla Riikan satama, niin sinnehän Silkkitie-juna todennäköisesti päätyy, Zubetsin näkemyksistä huolimatta.

• 12.12.2017 Suomen pääministeri Juha Sipilä ja Viron pääministeri Jüri Ratas keskustelivat eilen maiden kahdenvälisten taloussuhteiden kehittämisestä sekä ajankohtaisista EU-kysymyksistä.

Pääministerit keskustelivat pitkään myös Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeesta. Toteutuessaan hanke toisi kaupunkien ja maiden välisen yhteistyön täysin uudelle tasolle. Pääministerit järjestävät helmikuussa erillisen kokouksen asian tiimoilta. Pääministerit ovat valmiita edistämään hanketta, jos selvitystyö osoittaa, että taloudelliset edellytykset ovat olemassa.

• 9.12.2017 Parempien uutisten puuttuessa voidaan vaihteeksi katsoa, miltä Baltian tilanne näyttää idän suunnasta katsottuna. http://www.rubaltic.ru on Kremlistä ohjeensa saava propagandamylly, joka tuoreessa artikkelissaan pahoittelee Baltian maiden pyrkimyksiä vähentää riippuvuuttaan Venäjästä. Suurin ongelma tuntuu olevan energia ja erityisesti LNG-kaasu, jota Baltian maat ostavat mielellään muualtakin kuin Venäjältä. Myös Rail Baltica saa osansa kirjoituksessa, jonka mukaan Baltian maiden ”avioero” Venäjästä tulee kalliiksi, koska EU:n lupailemien etujen loppuminen on vain ajan kysymys.

Lähde: www.rubaltic.ru

Rubaltic.ru -sivuston toimittajien analyysin mukaan Brexit vähentää EU:n tuloja niin paljon, että Rail Baltican hankerahoitus loppuisi vuoteen 2020. Rahoituksen loppuminen on tietysti erittäin epätodennäköistä, mutta asiansa osaavat progandistit voivat jatkaa tällä teemalla mehustelemista vielä pitkään. Nykyinen 85 prosentin rahoitus on poikkeuksellisen suuri, ja seuraavalla budjettikaudella tukiprosentti tulee todennäköisesti olemaan alempi. Tuen pienentämisen seurauksena Baltian maat joutuisivat itse maksamaan suuremman osuuden urakan kustannuksista, ja tällaisista asioista tehtävät poliittiset päätökset ovat aina värikkäitä näytelmiä.

• 2.12.2017 Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa käsiteltiin viime torstaina Peter Vesterbackan kiinalaisrahoitteisen tunnelisuunnitelman Euroopan Unionissa aiheuttamaa hämmennystä. Tässä Hesarin pääkirjoituksen ydin:

Kun EU-komissiossa liikenneasioista vastaavalta komissaarilta Violeta Bulcilta kysyy Vesterbackan tunnelista, hän alkaakin pohtia EU-tunnelia. Viron liikenneministeriössä Vesterbackan idea vaikuttaa erittäin huonosti tunnetulta.

Viro ja komissio ovat siitä yhtä mieltä, että Virosta etelään lähtevä raideyhteys Rail Baltica olisi saatava valmiiksi ennen tunnelia. Etelä vaikuttaa olevan Virolle kiinnostavampi suunta, joten huomio halutaan ohjata rataan.

Myös Vesterbackan rahoitusmalli tuntuu olevan kiusallinen. Bulc vastaa, että kyllä kiinalainen raha kelpaa, mutta. . .

Myös Viron mediassa siteerataan ”Suomen suurinta Helsingin Sanomaa”, ja kerrotaan että suomalaisten mukaan Virossa ei olla innostuneita tukemaan Vesterbackan hanketta.

Ongelman taustalla on Kiinan aktiivinen hakeutuminen yhteistyöhön itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa. Hanke tunnetaan nimellä Cooperation between China and Central and Eastern European Countries, ja Kiina on ottanut siihen mukaan alla olevalla kartalla näkyvät maat. EU:n kannalta on ongelmallista, jos Unionin yhteisiin pelisääntöihin suuripiirteisesti suhtautuvien Itä-Euroopan maiden (esimerkiksi Visegrad-maat Puola, Tsekki, Skovakia ja Unkari) integroituminen Euroopaan hidastuu ja vaikeutuu Kiinan aktiviteettien seurauksena. [EDIT: Sunnuntain Hesarin pääkirjoituksessa lisää tarinaa Kiinan ja EU:n suhteista.]

China 16+1

EU-rahoitteinen ”virallinen” tunnelihanke ja Vesterbackan hanke näyttäisivät ainakin tällä hetkellä olevan toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

• 2.12.2017 Rail Baltica Estonia on avannut uudet nettisivut:

• 2.12.2017 RB Raililla tuntuu olevan vahva tekemisen meininki. Uusia työntekijöitä palkataan jatkuvasti, ja joutavanpäiväinen kinastelu on toivottavasti taakse jäänyttä aikaa. Rail Baltica infrastruktuurin omistuksestakaan ei ilmeisesti tarvitse enää kiistellä, toivottavasti alla olevan kuvan ratkaisu on ok myös Euroopan Komission kannalta.

Geotalouspolitiikasta kiinnostuneet voivat miettiä, miten ja miksi Liettua sai lisättyä alkuperäiseen suunnitelmaan kaikkein mittavimman lisäkkeen (Vilnan sivuraide) ja miksi Latvia sai toiseksi eniten lisäherkkuja.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka