BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

04.11.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta marraskuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————

  • 29.11.2015 Rail Baltic -hanke nytkähti viime viikolla ison askelen eteenpäin, kun Tallinnassa allekirjoitettiin uusia rahoitussopimuksia. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 734 miljoonaa euroa. Tässä hiukan selvennystä rahoituksen jakautumisesta, tietojen lähde on Railwaygazette.com.

• Three grant agreements for the Rail Baltica project with a total value of €734m were signed by the EU’s Innovation & Networks Executive Agency in Tallinn on November 24. The beneficiaries are the tri-national joint venture RB Rail (€442m), Lithuania’s Ministry of Transport (€106m) and Polish infrastructure manager PKP PLK (€186m).

RB Rail will fund detailed design of the alignment in Estonia, including Tallinn and Pärnu stations and a freight terminal in Tallinn. It also allows the start of preliminary construction works. In Latvia the grant will support design and preliminary construction for Riga station, a link to the airport and land acquisition. Lithuania’s €25·4m share of the RB Rail funding will support planning for the Kaunas – Panevėžys – Latvia section of Rail Baltica.

Lithuania will also receive €105·9m from a separate application for CEF funding which was made by the Ministry of Transport & Communications on behalf of national railway LG. This will fund the recently-inaugurated 1 435 mm gauge line between the Polish border and Kaunas, and preparation for construction of the continuation to the Latvian border.

PKP PLK will use its €186m grant to modernise 102 km of railway line from Warszawa Rembertów to Sadowne and Czyżew.

Seuraava rahoituskierros järjestetään helmikuussa 2016, ja ainakin Liettua, Eesti ja Puola aikovat osallistua siihen. Liettuan hakemus on jo valmiina, ja sen loppusumma €197,6m.

Baltirailin uutisseuranta on ollut viime viikkoina säästöliekillä, tämä johtuu uutistoimittajan muista kiireistä. Tilanteeseen ei ole näillä näkymin tulossa muutosta, joten jatkossa uutisseurantaraportteja ilmestyy harvakseltaan. Onneksi Rail Baltic -juna on vihdoin saatu kunnolla liikkeelle, ja myös Helsinki-Tallinna -tunnelin selvitystyöt ovat hyvässä vauhdissa!

”An optimal use of the Connecting Europe Facility instruments is an integral part of the Commission’s Investment Plan. Transport infrastructure is in dire need of investment and today’s announcement of more than €7.6 billion to finance key transport projects is excellent news. I encourage project promoters to use the new Advisory Hub to get their proposals in good shape, and to submit them to the Project Portal which will be launched in January.”

Tarjolla oleva rahoitus kiinnostaa luonnollisesti kaikkia EU-maita, ja Suomessakin on nähty viime päivinä tämän suuntaista poliittista aktiviteettia. Suomi osallistuu joka tapauksessa EU:n rahoittamiseen, ja jos emme saa aikaiseksi edes rahoitushakemuksia esimerkiksi tähän Jyrki Katraisen 7,6 miljardin euron rahanjakoon, niin siinä tapauksessa Suomi saa osallistua näihin hankkeisiin ainoastaan iloisen veronmaksajan roolissa.

”Given that Rail Baltica is a priority project for the European Commission, support will be sought for work related to Rail Baltica, such as a signaling system on the completed track (from the border with Poland) to Kaunas and further work from Kaunas northwards. There is no decision either as to who will submit the application. It is possible that this will be done via RB Rail”.

Rail Balticin eteneminen Liettuassa on tietysti lähtökohtaisesti positiivinen asia, mutta rivien välistä löytyy huolestuttavampiakin viestejä. Liettuan rautatiet ei ole vielä päättänyt lopullisesti mihin tarkoitukseen rahaa haetaan, eikä tietoa ole myöskään siitä että haetaanko rahoitusta omissa nimissään vai RB Railin kautta. Tämä tarkoittaa sitä että Baltian maiden välinen erimielisyys Rail Baltic -urakoiden arvonlisäverojen käsittelystä ei ole vielä ratkennut.

  • 6.11.2015 Helsingin kaupungin erityisasiantuntija, TkT  Ulla Tapaninen kirjoittaa Hämeen liiton nettisivulla Helsinki-Tallinna -tunnelista. Runsaasti faktatietoa sisältävä kirjoitus päättyy provosoivaan kysymykseen ”Onko meillä varaa jättää tämä mahdollisuus tutkimatta?”, ja vastauksenhan me toki kaikki tiedämme. Tunnelin toteutettavuuden edellytykset ja siihen vaikuttavat tekijät on ehdottomasti selvitettävä.
  • 6.11.2015 Suomen Maakuntajohtajat ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa Sipilän hallituksen liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden puutteesta koskien suuria, tarpeellisia liikenneinvestointeja. Maakuntajohtajien yhteinen julksilausuma löytyy täältä, ja Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen kuvailee  tilannetta näin:

”Kansainvälinen saavutettavuus on elintärkeää Uudenmaan ja koko Suomen hyvinvoinnille. Investoimalla siihen luomme edellytykset pitkän aikavälin kasvulle, jota maa todella tarvitsee. Suomella ei ole enää varaa olla saari Euroopan reunalla.”

Baltiraililla ei ole tähän Savolaisen kommenttiin mitään lisättäävää, asia on juuri näin.

Postimees -lehden artikkelin mukaan Berner painotti tunneliprojektin arvioimisessa liikenneratkaisujen kokonaiskuvan tarkastelemisen tärkeyttä. Tunnelilla olisi vaikutusta pääkaupunkiseudun ihmisten liikkumisen lisäksi myös tavaraliikenteeseen, ja Berner nosti esiin myös napajäätikön sulamisen mahdolliset vaikutukset koillisväylän liikenteeseen. Vaikka tunnelin rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä ei voidakaan tehdä lopullista päätöstä vielä muutamaan vuoteen, on tunneliprojektin toteuttamisen edellytysten selvittämiseksi ja varsinkin rahoitusmahdollisuuksien pohjustamiseksi tehtävä töitä jo nyt.

Liikenneministeriön aktivoituminen koko Suomen kannalta tärkeiden liikennestrategisten ratkaisujen edistämisessä on synkän syksyn parhaita uutisia!

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

05.02.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta helmikuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————

Tiedotteen mielenkiintoisinta antia oli tarkennettu arvio Liettuan hakeman rahoituksen määrästä:

”In the near future, the European Commission will evaluate the application for the co-funding of the project “Rail Baltica” to be submitted by the February 26, 2015. Lithuania will apply for a total of EUR 365 million of co-funding under the CEF cohesion envelope.”

Tämä tarkoittanee sitä, että Liettua hakee edelleen omissa nimissään 165 miljoonan euron rahoitusta Rail Baltic I -rakennustöiden viimeistelemiseen, mutta RB Railin kautta haettavan rahoituksen määrä on nostettu 200 miljoonaan euroon. Nyt liettualaisilla on vielä kaksi päivää aikaa laatia suunnitelma siitä mitä 200 miljoonalla on tarkoitus tehdä.

Tuore englanninkielinen kommentti ”The Derailed Rail Baltic” löytyy nurkkaresearch -sivustolta.

  • 20.2.2015 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius selvensi eilisessä lehdistötilaisuudessa Rail Baltic -rahoitushakemusten tilannetta. Asiasta ovat uutisoineet Liettuan liikenneministeriö ja uutistoimisto BNS/Delfi.

• Eesti ja Latvia hakevat kaiken rahoituksen RB Rail -yhtiön nimissä, mutta Liettua hakee RB Railin kautta vain 30 miljoonan euron rahoitusta ”for design and construction works”. Lisäksi Liettuan valtion rautatieyhtiö Lietuvos Geležinkeliai hakee 160 miljoonan euron rahoitusta.

• Liettua minimoi RB Railin käytön omissa rahoitushakemuksissaan, koska se haluaa pitää projektiin liittyvät arvonlisäverot itsellään ja koska se haluaa käyttää rahoitusta maa-alueiden lunastamiseen.

• Liettuan liikenneministeriön arvion mukaan rakennustyöt voisivat alkaa vuonna 2019, jolloin ”The joint venture of the three Baltic States, established last autumn, will coordinate the implementation of the project from Kaunas via Vilnius to Riga and Tallinn”.

Liettualla ei siis ole aikomusta rakentaa Kaunasin ja Puolan välille kunnollista ratayhteyttä, ja Kaunasin ja Latvian välille suunniteltu linjaus (from Kaunas via Vilnius to Riga and Tallinn) on myös hämmästyttävä.

  • 19.2.2015 Lietuvos nacionalinis radijas ir televizijan eli LRT:n mukaan Baltian maat olisivat hakemassa yhteensä noin 620 miljoonan euron rahoitusta Rail Balticin suunnittelua varten. Kokonaissumma täsmää eilisiin tietoihin, mutta uutisen mukaan Eesti ja Latvia hakisivat kaiken rahoituksen RB Railin kautta ja hakemus olisi jo toimitettu Connecting Europe Facilitylle. Jos tämä tieto pitää paikkansa, Eesti ja Latvia olisivat etenemässä Rail Baltic 2 -projektissa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta Liettuan hakemasta rahoituksesta vain 20-30 miljoona euroa olisi menossa Rail Baltic 2 -radan suunnitteluun. On mielenkiintoista nähdä kuinka Brysselissä suhtaudutaan näihin hakemuksiin.
  • 18.2.2015 Kaikki kolme Baltian maata ovat nyt saaneet päätettyä ensi viikolla sulkeutuvalla rahoituskierroksella haettavien Rail Baltic -rahoitushakemustensa suuruuden. Eesti tiedotti 191 miljoonan euron hakemuksestaan jo 7.2.2015, ja nyt Latvia on ilmoittanut hakevansa 240 miljoonan euron rahoitusta ja Liettua 165 miljoonaa euroa. Lisäksi Liettua ilmoitti 20-30 miljoonan euron osuudesta RB Railin kautta haettavasta rahoituksesta. RB Railin hakemuksen kokonaissuuruutta ei ole tiedotettu, mutta asia lienee Liettuan ja Latvian liikenneministerien huomisen tapaamisen agendalla.

Alkuperäinen suunnitelma oli että uskottavuuden lisäämiseksi Baltian maat tekisivät vain yhden yhteisen rahoitushakemuksen Latviaan rekisteröidyn RB Rail -yhtiön nimissä, mutta tästä suunnitelmasta on jouduttu luopumaan. RB Railin pitäisi hoitaa hankkeen koordinointia, mutta näillä näkymin Baltian maat hoitavat projektia itsenäisesti.

Yhteistyön esteenä on taas kerran Liettua, jonka liikenneministeri Rimantas Sinkevičius perustelee maiden erillisiä hakemuksia kansallisella edulla. Latviaan perustetun yhteisyrityksen kautta jaetut urakat kerryttäisivät arvonlisäveroa Latviaan, ja Liettua haluaa pitää verot itsellään. Lisäksi liikenneministeri tietää jo ennen tarjouskilpailujen julkistamista, että Liettuan Rautatiet tulee voittamaan suurimman osan urakoista:

”If all money went through the joint venture, it would benefit Latvia since the company is established in Riga and VAT in that case would be collected by Latvia. On the other hand, we think that the bulk of works will be carried out through Lietuvos Geležinkeliai and VAT should be collected by our country.” (source: Delfi by The Lithuania Tribune)

Liettualla on aikomus käyttää nyt hakemansa 165 miljoonaa euroa vanhan Rail Baltic I -ratayhteyden kunnostamiseen ja sähköistämiseen Kaunasin eteläpuolella sekä maa-alueiden hankintaan yleisiin tarkoituksiin (”construction of a rail section between Rokai and Palemonas, for the acquisition of land for public purposes as well as for partial electrification of the section”). Eesti ja Latvia sekä RB Rail ovat keskittymässä uuden Rail Baltic II -radan suunnitteluun, mutta Liettua haluaisi käyttää näitä varoja muihin projekteihin.

  • 16.2.2015 Latvialainen Dienas Bizness -talouslehti julkaisi brittiläistä kauppavaltuuskuntaa johtaneen ministeri Ian Livingstonen haastatelun. Kysymykseen Liettuan roolista Rail Balticissa (latvialaisen haastattelijan mukaan Liettua on Rail Balticin ”heikoin lenkki”) Livingstone toteaa että Liettuan ja Rail Balticin välinen suhde on tällä hetkellä kiistanalainen, mutta britit auttaisivat mielellään kaikkia kolmea Baltian maata löytämään ratkaisun myös rahoitushakemukseen liittyviin ongelmiin.

Rail Baltic -rahoitushakemus pitää jättää Euroopan Komissiolle viimeistään 26.2.2015.

  • 7.2.2015 Eestin hallitus valtuutti maan liikenneasioista vastaavan Majandus- ja kommunikatsiooniminsteeriumin allekirjoittamaan Euroopan Komission Connecting Europe Facilitylle osoitettavan 191 miljoonan euron rahoitushakemuksen. Rahoitusta on tarkoitus käyttää Rail Balticin hyöty/kustannus -analyysin toteuttamiseen sekä radan alle jäävien maa-alueiden lunastamiseen.

Alkuperäinen tavoite on ollut että Baltian maat jättäisivät vain yhden yhteisen rahoitushakemuksen Connecting Europe Facilitylle, mutta nyt näyttää siltä että kaikki Baltian maat tekisivät oman hakemuksensa ja RB Rail vielä neljännen. Asiasta on erilaisia tulkintoja Eestin mediassa:

Eestin hallituksen tiedote 5.2.2015 klo 18.58 kertoo näin: ”According to the Prime Minister, it is important that the financing request is submitted by the joint venture of the three countries. ”´In doing so, the parties provide a clear message that our aim is to establish Rail Baltic as a joint project´.”

Sen sijaan Baltic Course uutisoi 6.2.2015 (lähteenä LETA/Postimees Online) näin: ”The Prime Minister said it is important that financing applications were submitted by Estonia, Latvia and Lithuania separately, as well as by the three countries’ joint venture. ´This way all the parties send a clear message that our goal is to build Rail Baltica as a common project´.”

Latvian rahoitushakemuksen tilanteesta ei ole uutisoitu mitään, mutta Liettuassa on ankaran loppukirin paikka ennen 26.2.2015 olevaa dead linea. Liettuan liikenneministeriön Arenijus Jackus kertoo että RB Railin nimissä esitettävä Baltian maiden yhteinen hakemus on viimeistelyä vaille valmis, ja Liettuan oman hakemuksen pitäisi valmistua ensi viikon alkupäivinä ehtiäkseen maan hallituksen käsiteltäväksi seuraavalla viikolla. Jackusin mukaan Liettua olisi hakemassa rahoitusta suurin piirtein saman määrän kuin Eesti eli noin 191 miljoonaa euroa.

  • 5.2.2015 Rail Baltic Estonia OÜ:n toimitusjohtaja Indrek Orav on tänään vastannut kansalaisten kysymyksiin Rail Balticista. Kysymykset ja vastaukset ovat nähtävillä logistikauudised.ee -sivustolla. Tässä muutamia poimintoja Oravin vastauksista:

• RB Rail laatii Rail Balticin liiketoimintasuunnitelman lähi kuukausien aikana. Työtä riittää, mutta Indrek Oravin mukaan Eestin, Latvian ja Liettuan näkemykset mm. Rail Balticin hallinnosta, rahoituksesta, rakentamisprosessista ja markkinoinnista ovat lähestyneet toisiaan.

• Rail Balticin hyöty/kustannus -analyysin odotetaan valmistuvan syksyllä 2016.

• Suomen lisäksi myös Puola on kutsuttu mukaan projektiin, mutta Indrek Orav ei halunnut ennakoida olisivatko Suomi ja Puola tulossa mukaan osakkaiksi vai pelkästään tarkkailijoiksi.

• Yhteistyö Rail Balticin ja Eestin Rautateiden välillä sujuu Indrek Oravin mukaan erinomaisesti.

• Kysymykseen Kirkkoniemi-Varsova -yhteyden potentiaalista Indrek Orav vastaa varovaisesti. Oravin mukaan Koillisväylän aukeaminen voisi luoda liikenneväylän Pohjois-Norjasta Suomen ja Baltian kautta etelään, mutta tämä olisi erittäin pitkän aikavälin visio. Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin mahdollisuutta ei nostettu esiin tässä yhteydessä.

• Kysymykseen paikallisten yritysten mahdollisuuksista päästä mukaan Rail Baltic -urakoiden toteuttamiseen Indrek Orav toteaa, että eestiläiset yritykset ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa Rail Balticia kohtaan. Baltian ulkopuolelta mainitaan erityisesti Englannin ja Kiinan suunnasta osoitettu aktiivisuus.

Baltic Assemblyn Committee on Economics, Energy and Innovations kokoontui viime viikolla Vilnassa. Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius totesi olevansa tyytyväinen Rail Balticin edistymiseen, ja arvioi että vuonna 2040 Rail Baltic kuljettaisi 25 000 ihmistä ja 15,8 miljoonaa tonnia rahtia vuorokaudessa. Uutistoimisto BNS:n mukaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen vaatima lisärahoitus aiheuttaisi kuitenkin edelleen eripuraa Baltian maiden välillä, ja Sinkevičius totesikin että myönteisen rahoituspäätöksen saaminen vaatiikin vielä ”ponnisteluja, edunvalvontaa ja oikeudellisia toimia”.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.