BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

11.03.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta maaliskuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 31.3.2017 Maaliskuun lopun uutisia:

• Tanskassa ollaan tyytyväisiä Rail Balticin etenemiseen. Riikan rautatieaseman ja Daugava-joen ylittävän sillan suunnittelukilpailussa voittajaksi valittiin tanskalaisten PLH:n ja COWI:n yhteenliittymä. Tanskan valtion Rail Baltic -vienninedistämisponnisteluista lisää tietoa täällä.

Baltnews.ee -sivusto uutisoi Rail Balticin vastustuksesta Virossa, ja mainostaa 22.4.2017 pidettävää Rail Balticia vastustavaa mielenilmausta. Baltnewsin agenda selviää kun lukee sivuston muita uutisia. Tämän päivän uutisissa vaaditaan mm. Ukrainaa lopettamaan kansanmurha Donbassissa, ja kerrotaan kuinka Krimin johtaja Sergey Aksenov vaatii Vladimir Putinin nimittämistä Venäjän elinikäiseksi presidentiksi.

ECRF eli European Council on Foreign Relations on julkaissut Sergei Sukhankinin kirjoittaman kattavan selvityksen Kaliningradin tilanteesta. Sukhankin kuvaa kotikaupunkinsa Kaliningradin merkitystä Venäjän sotilaspolitiikassa, ja esittää huolestuneisuutensa ensi syyskuussa Venäjällä ja Valkovenäjällä järjestettävästä ZAPAD 2017 sotaharjoituksesta. Myös Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite on sanonut suoraan olevansa erittäin huolestunut Venäjän toimista, ja Grybauskaiten mukaan USA:n aktiivinen rooli Putinin Venäjän vastapainona on välttämätön Baltian lisäksi myös muualla maailmassa.

  • 26.3.2017 Tässä viime viikon uutisia:

RB Rail järjestää 24-25.4.2017 Rail Baltica Global Forum 2017 -seminaarin Riikassa. Tilaisuuden järjestelyihin on panostettu reilusti ja tavoitteet ovat korkealla:

 Rail Baltic Global Forum will bring together top executives and decision makers, rail, logistics and economics professionals, influential politicians and institutions as well as potential suppliers for the project from across Europe.

Liettuan liikenneministeri Rokas Masiulis on tavannut Euroopan Komisasion Rail Baltic -koordinaattori Catherine Trautmannin. Liettuan liikenneministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan Trautmann on erittäin tyytyväinen Rail Balticin etenemiseen Liettuassa, ja kun muistetaan menneiden vuosien torailu Brysselin ja Vilnan välillä, on helppo uskoa että Komissiossa ollaan tämän päivän tilanteesta onnellisia.

Europarlamentin liikennekomission lähetystö on tulossa toukokuussa Liettuaan tutustumaan Rail Balticin etenemiseen, ja on mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin liettualaisten rivit pysyvät ojennuksessa. EU:n suuntaan olisi hyvä vakuuttaa että Liettua on täydellisesti sitoutunut AECOMin suunnitelman mukaisen Rail Balticin toteuttamiseen, mutta käytännössä yksittäiset poliitikot tulevat todennäköisesti keräilemään irtopisteitä mm. tällaisilla kommenteilla:

o Kaunas-Vilna -ratayhteyden toteuttaminen EU:n rahoitussitoutumisineen täytyy saada koplattua Rail Balticiin vielä tämän vuoden aikana, sitä ennen ei Liettuan kannata sitoutua Rail Balticiin lopullisesti

o Rail Balticin ”läntisen sivuraiteen” rakentaminen Kaunaisista Klaipedaan täytyy ottaa valmisteltavaksi

o Kaunasista Puolan rajalle ei todellakaan rakenneta kokonaan uutta rataosuutta, ennen kuin Puola on sitoutunut konkreettiseen aikatauluun oman Rail Baltic -rataosuutensa toteuttamiseksi

Balticguide.ee nettisivusto on julkaissut Pentti Nokelinin kirjoituksen Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen, se kannattaa lukea!

Euroopan Komission liikennepääosaston pääjohtaja Henrik Hololei uskoo, että Rail Baltic valmistuu vuonna 2025. Tosin Hololei jättää kommentoimatta Rail Balticin Tarton kautta kierrättämistä Virossa vaativan kansanliikkeen aiheuttaman uhkan, mutta ehkä Hololei luottaa siihen että Tarton puolesta ääntä pitävät älymystön edustajat tulevat järkiinsä. Leimautuminen Neuvostoliiton Venäjän intressejä tukeviksi hyödyllisiksi idiooteiksi ei olisi Viron älymystön edustajille kunniaksi.

Venäjän informaatioarmeija suoltaa edelleen väsymättä Kremlin strategiaa tukevaa propagandaa. Tuoreena esimerkkinä newinform.com sivuston uutinen, jossa Rail Balticin ja Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen kohtalot koplataan yhteen.  Venäjän näkemyksen mukaan Rail Balticin varsinainen tavoite on Venäjän ohittaminen tai syrjäyttäminen, ja siinä sivussa Rail Baltic myös tuhoaa Liettuan ja Itämeren.

  • 15.3.2017 Helsingin Sanomien artikkelin ”Tunneli Tallinnaan voisi valmistua jopa viidessä vuodessa, mutta ensin on päästävä 160 metrin syvyyteen – näin se voitaisiin rakentaa” voi lukea täältä.
  • 11.3.2017 Uutiskommenttien kirjaaminen on jäänyt viime aikoina vähille muiden kiireiden takia. Näillä näkymin päivityksiä tulee jatkossa ilmestymään aiempaa harvemmin. Tässä pari poimintaa viime viikoilta:

Rakennuslehti on haastatellut Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen virolaista asiantuntijaa Kaarel Kosea, joka on huolestunut Rail Baltic -projektin vastustajien vahvasta asemasta. Näin Kose kuvaa tilannetta:

”Baltiasta Puolaan kulkevan rautatien vastustajat käyttävät samaa taktiikkaa kuin presidentti Donald Trump USA:ssa ja puoluejohtaja Marine Le Pen Ranskassa: kokonaisuudesta nostetaan esiin pieni osa ja sillä tyrmätään koko hanke. Pelataan puolitotuuksilla ja salaliittoteorioilla.”

”Kiihkein vastustaja on populistinen Viron konservatiivinen kansanpuolue (Ekre), jota kutsutaan myös Viron perussuomalaisiksi. Se pitää suurinta meteliä, mutta ei löydä vastustamiselleen yhtään todellista syytä.”

Kosen varsinainen työnantaja on Harjun maakuntahallituksen kehitysosasto, ja vakuuttavan virkamiesuran ohella Kaarel on myös arvostettu muusikko.

COWI Consulting on voittanut Riikan uuden keskusrautatieaseman suunnittelukilpailun.

• Virolainen MEP Urmas Paet teki viime marraskuussa Rail Balticin pitkän aikavälin rahoitusnäkymiä koskevan kirjallisen kysymyksen Euroopan Komissiolle. Liikennekomissaari Bulcin kirjallinen vastaus oli harvinaisen ympäripyöreää sanahelinää, siinä todetaan että rahaa on todellakin jo jaettu ja lisää varmasti tarvitaan jos rata halutaan saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.

• Helsinki-Tallinna -tunnelin reitin kallioperää tutkittiin GTK:n toteuttamassa selvityshankkeessa. Tulokset olivat lupaavia, mutta Viron rannikon läheisyydessä tarvitaan vielä lisämittauksia

Puolan hallituksen holtittomuus varjostaa Rail Balticin näkymiä, ja on mahdollista että asiat eivät etene ennen Puolassa syksyllä 2019 pidettäviä parlamenttivaaleja. Jostain syystä edes Venäjän sotilaallisen aktiivisuuden aiheuttama uhka ei ole saanut Puolaa suhtautumaan myönteisemmin EU-yhteistyöhön. Aamun Hesarin kirjoitus Suwalkin kannaksesta kuvaa hyvin Liettuan ja Puolan välisen rajan jännittynyttä tunnelmaa, ja Rail Balticin linjaus kulkee juuri siltä kohdalta. Geopolitiikasta kiinnostuneiden kannattaa pitää mielessä myös Valkovenäjän merkitys. Jos Venäjä päättäisi ottaa itselleen Suwalkin kannaksen, ei se vielä yhdistäisi Kalingradia ”Äiti-Venäjään” vaan vasta Aljaksandr Lukašenkan johtamaan itsenäiseen Valko-Venäjän tasavaltaan.

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.12.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta joulukuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 22.12.2016 Liettuan uusi liikenneministeri Rokas Masiulis linjaa, että Liettuan on kiireesti parannettava mainettaan Rail Baltic -projektissa. Liikenneministeriön ja Liettuan rautateiden riitely esti vuosien ajan tolkullisen päätöksenteon Vilnassa:

The first thing to be fixed is Lithuania’s reputation. Lithuania was accused — perhaps in part rightly, but, I am sure, in part wrongly — of acting as a brake on Rail Baltica. We did not always find agreement among ourselves: the ministry was at odds with the railway operator and the latter locked itself in a fortress, and we in Lithuania did not do our homework to look solid from outside.”

Masiuliksen käynnistämät selvitykset Liettuan Rautateiden sisäisistä väärinkäytöksistä ovat myös edistyneet. Ernst & Youngin selvityksen mukaan Liettuan rautateiden ja sen tytäryhtiöiden sisäinen laskutus vuosina 2011-2015 oli 429 miljoonaa euroa, ja suuri osa näistä liiketoimista on toteutettu ilman EU:n lainsäädännön edellyttäämää kilpailutusta. Ongelmia on myös Liettuan rautateiden Venäjältä hankkiman liikkuvan kaluston laskutuksissa, lukuisista pienemmistä epäselvyyksistä puhumattakaan.

  • 18.12.2016 Uusi Moskovan ja Berliinin yhdistävä junayhteys otettiin käyttöön eilen. Rail Balticin kannalta on merkillepantavaa, että junassa käytetään Talgon valmistamaa sekä 1435 mm  että 1520 mm raideleveyksillä toimivaa kalustoa, jolle saattaisi olla käyttöä myös Rail Balticin jatkoyhteyksien järjestetämisessä. Varsovan ja Berliinin välisen radan liikenteen lisääntyminen varmistanee myös sen, että ko. rataosuuden parantamiseen löytyy sekä kiinnostusta että rahoitusta.

Tästä on kysymys:

Kuvia junan ensimmäisen junan lähtöseremonoista voi katsoa vaikka European Pressphoto Agencyn tai Sputnik Imagesin  sivuilta.

• Eestissä käydään edelleen keskustelua Rail Balticin linjauksesta. Suuri joukko mielipidevaikuttajia vaatii että rata pitäisi linjata Tarton kautta koukaten, eikä suoraviivaista Pärnun kautta kulkevaa reittiä joka on 85 km lyhyempi. Zimmermann painottaa, että hankkeen rahoittaja EU vaatii suorinta mahdollista linjausta, ja lisäksi Tarton kautta koukkaaminen tulisi erittäin kalliiksi koska nykyinen 1520 mm radan ratakäytävä on niin kapea että vanhan radan viereen rakennettavien 1435 mm raiteiden tieltä jouduttaisiin purkamaan suuria kiinteistöjä. Myös eritasoliittymien rakentaminen olisi työlästä.

• Riikan ja Tallinnan välillä ei ole matkustajaliikennettä, ja tämä johtuu tariffipolitiikasta. Nykyisen systeemin mukaan samalla kalustolla ei voida yrittää maiden välistä rajaa, vaan matkustajat joutisivat vaihtamaan junasta toiseen Eestin ja Latvian rajalla. Zimmermannin mukaan 1520 mm rata ei ole ongelma, mutta liikkuvaan kalustoon ja EU:n lainsäädäntöön liittyvät ongelmat pitäisi saada ensin ratkaistua. Jos ja kun Rail Balticin linjaus kulkee Pärnun kautta, Tarton ja Riikan välisen henkilöliikenneyhteyden avaaminen 1520 mm radalla olisi hyvinkin perusteltua.

• Zimmermann kritisoi Oleg Ossinovskyn Latvian rautateille myymää kalustoa, joka ei olisi läheskään niin laadukasta kuin Ossinovsky väittää. Kuten muistamme, elokuussa 2015 Latvian Rautateiden silloinen toimistusjohtaja Ugis Magonis sai potkut sekoitettuaan omat ja firman rahat ostaessaan Ossinovskilta dieselvetureita Latvian Rautateille.

• Vuonna 2012 eestiläiset suunnittelivat konttijunayhteyden avaamista Baltian halki etelään ja itään. Latvialla ja Liettualla on tällaiset yhteydet toiminnassa.  Suomen vientiteollisuuden yhtiöt olivat kiinnostuneita eestiläisten hankkeesta, mutta projekti kuivui kasaan Liettuan Rautateiden kieltäydyttyä yhteistyöstä.

• Zimmermannin mukaan Suomesta kulkee Eurooppaan noin 300 000 rekkaa vuosittain, näistä 200 000 Saksaan ja loput 100 000 Itä-Euroopan ja Italian suuntaan. Yhteen Rail Baltic -junaan mahtuu 40 rekkatraileria, joten potentiaalia kyllä riittää. Rail Balticin avaaminen parantaisi tilannetta myös Via Balticalla, jossa puolalaisten rekkakuskien kolonnat estävät ohitukset ja muodostavat jatkuvasti vaaratilanteita.

• Reilun 100 kilometrin osuus Liettuan ja Puolan rajalta Bialystokiin on myös Zimmermannin mukaan suuri ongelma Rail Balticille, koska Puola on enemmän kiinnostunut maan etelä- ja länsiosien rataverkoston remontoimisesta. Bialystokista Liettuan rajalle johtava rataosuus on surkeassa kunnossa, ja sen uusiminen on erittäin vaativa operaatio alueella sijaitsevien luonnonpuistojen takia.

uusisilkkitie-lapinkansa-fi

Lähde: Lapinkansa.fi 17.12.2016

”The situation in this company is extremely difficult, so changes in the LG’s management were due back yesterday. An urgent decision was taken to recall the management board as there was not a second to lose. LG’s operations have been entangled in suspicious deals and non-transparent decisions for years. ” 

Tänään Masiulis nimitti Liettuan Rautateille uuden johtokunnan, vanhan johtokunnan viisi jäsentä on vapautettu tehtävistään. Liettuan liikenneministeriön tiedote asiasta löytyy täältä, ja Liettuan Rautatiet kommentoi henkilövaihdoksia täällä.

Uutistoimisto BNS raportoi että Liettuan rautateillä oli noin miljoonan euron vuotuinen budjetti, jolla rahoitettiin sosialidemokraattisen puolueen johtohenkilöiden vaalipiireissä toteutettuja projekteja. Näistä lahjuksista olisivat hyötyneet mm. edellisen hallituksen liikenneministeri Rimantas Sinkevicius ja pääministeri Algirdas Butkevicius.

Liettuan uuden hallituksen muodostaminen on osoittautunut vaativaksi urakaksi. Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Algirdas Butkevicius on yrittänyt löytää puolueensa riveistä kelvollista oikeusministeriehdokasta, ja tällä hetkellä tarjolla on jo neljäs kandidaatti, jonka CV:stä ei toivottavasti enää löydy rattijuoppoilua eikä läheisiä yhteyksiä ”maineeltaan epämääräisiin” liikemiehiin. Butkeviciuksen itsensä pitäisi olla uuden hallituksen puolustusministeri.

Lisää tietoa näistä asioista löytyy Organized Crime and Corruption Reporting Projectin eli OCCRP:n nettisivulla julkaistusta englanninkielisestä uutisesta ja vaikkapa Baltic Timesin Liettua-uutisista.

  • 4.12.2016 Uusi Moskovan ja Berliinin välillä kulkeva junayhteys avataan lauantaina 17.12.2016. Valkovenäjän ja Puolan rajalla junan raideleveys vaihdetaan venäläisestä 1520 millimetristä eurooppalaiseen 1435 millimetriin Talgon kehittämällä raideleveyden säätötekniikalla, jolla operaation pitäisi onnistua 20 minuutissa. Talgon säätötekniikan toimivuutta ehditään siis testaamaan ja hiomaan useamman vuoden ajan ennen kuin Rail Balticin ja FinEst Link -tunnelin teknisistä ratkaisuista päästään tekemään päätöksiä.
  • 3.12.2016 Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet eli Lietuvos Gelezinkeliai ovat viime vuosina sabotoineet menestyksekkäästi Rail Balticin etenemistä. Ensi viikolla työnsä aloittavalla liikenneministeri Rokas Masiuksella on edessään kova urakka asioiden korjaamiseksi, mutta ainakin alku on lupaava. Eilen käytyjen neuvottelujen jälkeen Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka jätti eronpyyntönsä:

”Assuming responsibility for the company, I resign from the CEO office. Without political support and the approval of strategic decisions, it is impossible to achieve the objectives important both to the company and the state.”

Baltitrailin valistunut arvaus on, että Dailydkan kanssa samalla ovenavauksella LG:n pääkonttorista joutuu poistumaan muitakin vanhan kaartin johtajia, ja siivousoperaatio tulee koskemaan myös liikenneministeriön virkamieskuntaa. Ensi viikolla työnsä aloittavan hallituksen uudistuksilla on presidentti Dalia Grybauskaiten täysi tuki.

Rail Baltic -projektin Liettuan toimintojen tervehdyttäminen on varmasti uuden liikenneministerin prioriteettilistan kärjessä. Myös Orlen Lietuvan ja Liettuan rautateiden yli 10 vuotta kestänyt rautatierahteja koskeva riita olisi hyvä saada päätökseen. Mazeikiain öljynjalostamoa operoiva Orlen Lietuva on Liettuan suurin veronmaksaja, ja Liettuan rautateiden toiminta ei ole ollut viime vuosina kovinkaan asiakaslähtöistä. Tämän erimielisyyden ratkaiseminen parantaisi myös Puolan ja Liettuan välisiä suhteita, ja voisi lisätä Puolan intoa toteuttaa oma osuutensa Rail Balticista.

Lopuksi Youtube-video viime viikolla Riikassa pidetystä Rail Baltic -konfferenssista:

  • 1.12.2017 Slush-tapahtuma on laajentunut alkuaikojen nörttifestivaalista kattamaan mitä vaan tärkeitä asioita. Peter Vesterbacka markkinoi tunneli-projektia väsymättä, ja jos joku ihmettelee että miksi tunneli pitäisi rakentaa, Vesterbackan perustelu kuuteen sanaan tiivistettynä on tällainen:

There is no reason why not.

Yksityiskohtaisempaa perustelua kaipaavat voivat lukea laajemman version Vesterbackan visiosta Nordic Investment Bankin nettisivulta.

Slushissa esiintynyt legendaarinen pääomasijoittaja Steve Jurvetson tukee Vesterbackaa, ja vertaa Helsinki+Tallinna yhdistelmää San Fransiscoon ja Silcon Valleyyn. Jurvetsonin vanhemmat pakenivat Eestistä vuonna 1944 ennen Neuvostoliiton miehitystä, ja vuonna 1967 syntynyt (esimerkiksi Teslan hallituksen jäsenenä toimiva) Steve on luonut uransa ja omaisuutensa Kaliforniassa. Steve Jurvetson oli myös ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen Eestin e-kansalainen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.10.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 29.10.2016 Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelihankkeen eli FinEst Link -hankkeen toteutettavuusselvityksen kilpailutus löytyy nyt Hilmasta. Tästä on kyse:

The purpose of this Invitation to Tender is to request tenders on comparative impact analysis of the proposed tunnel between Helsinki and Tallinn. The physical, economic and environmental constraints for this analysis are coming from other subprojects of this FinEst Link-project. The aim of these analysis is to look for the larger impacts that the tunnel would have on Finnish and Estonian, and European economies, regional development, demographics and transport infrastructure. The analysis is divided to three parts: background estimations, comparative impact analysis and standard cost-benefit analysis.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid arvioi samassa yhteydessä että Rail Balticia aiemmin kohdanneet ongelmat on syytä jättää taakse, ja keskittyä yhteyden rakentamiseen. Baltiassa on nyt kaksi naispresidenttiä, ja molemmat tukevat erittäin vahvasti ja näkyvästi Rail Balticia. Toivottavasti myös Liettuan liikenneministeriön johtoon saadaan yhtä fiksusti ajattelevaa ja toimivaa Girl poweria.

[conspiracytheorizin’]Puolan ja Suomen aktivoituminen Rail Balticissa ei tietysti ole ollenkaan huono idea, mutta Liettuan esityksiin on pakko suhtautua pienellä varauksella. Kun Euroopan Komission on ilmeisesti torpedoinut lopullisesti Liettuan vaatimuksen Kaunas-Vilna -yhteyden liittämisestä meneillään olevaan Rail Baltic -hankkeeseen, Liettua suunnittelee mahdollisesti Puola -kortin käyttöön ottamista. Toivottavasti Liettuan tuleva hallitus ja uusi liikenneministeri ovat tilanteen tasalla, eivätkä suvaitse Liettuan liikennevirkamiehiltä enää mitään ”Kyllähän me rakennetaan Rail Baltic myös tänne Liettuaan, mutta vasta sitten kun Puola on ensin laittanut omansa kuntoon” -politikointia.[/conspiracytheorizin’]

  • 29.10.2016 Rail Balticin sotilaspoliittisen merkitystä ovat viime aikoina nostaneet esille ennen kaikkea Kremlin näkökantoja levittävät propagandamyllyt. Toiselta kantilta asiaa tarkastelevien USA:n ja NATO:n näkökulma käy esiin konservatiivista linjaa pitävän Jamestown Foundationin artikkelissa, jota on kierrätetty monilla muillakin nettisivustoilla. Vaikka Venäjä ja NATO ovat eri mieltä lähes kaikista maailman asioista, Rail Balticista vallitsee liikuttava yksimielisyys: Rail Balticilla on merkitystä Baltian maiden sotilaspoliittiseen asemaan.

Liettuan parlamenttivaalien toinen äänestyskierros tuotti yllätystuloksen, kun keskusta-oikeistolainen ”Peasants and Greens party” sai muutosta halajavalta Liettuan kansalta veretseisauttavan vaalivoiton. Sosialidemokraattien valtakausi siis päättyi, mutta valitettavasti tulevavan hallituksen linjauksista ei ole mitään tietoa. Uuden valtapuoleen voimahahmo Ramunas Karbauskis lupasi ennen vaaleja pysäyttää liettulaisten maastamuuton (Liettuan väkiluku on on laskenut 10 vuodessa 3,3 miljoonasta 2,9 miljoonaan), ja esitti muitakin yllättäviä vaalilupauksia:

In the weeks leading up to election, Karbauskis said a Peasants and Greens government would take a more active role in the economy, among other things by creating a monopoly on alcohol sales and establishing a state-owned bank to compete with commercial ones.

Toivottavasti Liettuan tuleva pääministeri ja liikenneministeri ymmärtävät Rail Balticin päälle.

  • 9.10.2016 Latviassa toimiva putinilaisen propagandan äänitorvi nasha.lv on ottanut kantaa Rail Baltic -hankkeen etenemiseen.  Kirjoituksen mukaan hankkeessa ei ole taloudellista järkeä, joten radan todellinen tarkoituksen täytyy olla NATOn joukkojen ja varustuksen nopean siirtelyn mahdollistaminen Baltiassa. Niinpä uutinen on otsikoitu räyhäkkäästi ”Rail Baltic – Baltia valmistautuu sotaan Venäjää vastaan”.  Venäjän viime aikojen toimet Kaliningradissa toki antavatkin Baltian maille ja Puolalle hyvän syyn pitää huolta sotilaallisesta valmiudestaan.

Liettuan vaaleissa sosiaalidemokraattien odotetaan menettävän asemiaan, ja Rail Baltic -hankkeen etenemistä jarruttaneista liettualaisista poliitikoista monet ovatkin olleet paikallisen demari-puoleen edustajia. Valitettavasti Liettuan poliittinen kartta on niin sekava, että sosiaalidemokraattien mahdollisen vaalitappion seuraamuksia on mahdotonta ennakoida. Voi olla että Rail Baltic -asiat lähtisivät etenemään paremmin, tai vaihtoehtoisesti asiassa voitaisiin päätyä ojasta allikkoon.

Englanninkielisen yhteenvedon Rail Balticin edistymisestä vuosina 2006-2016 voi lukea nurkkaresearch -sivustolta.

Helpomminkin nämä asiat olisi voinut hoitaa, mutta toivottavasti nyt Rail Baltic -projektissa päästään nyt siirtymään politikoinnista radanrakennukseen.

  • 8.10.2016 Euroopan Komission Innovation and Networks Executive Agency eli INEA (joka on Trans European Transport Networkin eli TEN-T:n seuraaja Euroopan Komission hallinnossa) on aloittanut selvitykset Liettuan toiminnasta Rail Baltic -projektissa. INEA:n mukaan Liettuan viivyttely olisi Connecting Europe Facilityn toimintaa ohjaavien sääntöjen vastaista, ja syyskuun loppuun asetetusta äärimmäisestä takarajasta lipsuminen olisi ollut viimeinen pisara. Nyt INEA alkaa selvittää Liettualle jo myönnetyn 320 miljoonan euron rahoituksen vähentämistä tai peruuttamista ja takaisinperintää.

Liettuan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas – joka tunnetaan myös saavutuksistaan moottoriurheilun saralla – lupailee että sopimuksen allekirjoittamista voidaan käsitellä hallituksen kokouksessa, mutta hallituksen jäsenten ulkomaanmatkojen takia seuraavan kokouksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä voitu päättää.

Tilanne on kimurantti. Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautateiden johto käyvät veristä valtataistelua, Euroopan Komissio uhkaa peruuttaa satojen miljoonien rahoituksen Liettualle, ja maassa on tänä viikonloppuna eduskuntavaalit. Valistunut arvaus ensi viikon tapahtumista:

• Jonkun Liettuan rautateiden edustajan nimi saadaan Rail Baltic -sopimukseen jo maanantai-iltana, tai vähimmillään sopimuksen allekirjoittamisen ajankohta julkistetaan

• Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä Liettuan rautateillä ja Liettuan liikenneministeriössä ”some heads are gonna roll

Henkilöstöuutisia odotellessa kannattaa katsoa RB Railin viime keskiviikkona pitämästä tiedotustilaisuudesta tehty videotallenne:

  • 7.10.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka ei ole vieläkään allekirjoittanut Baltian maiden välistä Rail Baltic -sopimusta. Jupakasta on monenlaisia erilaisia näkemyksiä:

Postimees.ee: Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Nerijus Kaucikas selitti allekirjoituksen viivästymisen johtuvan teknisistä syistä. Pääjohtaja Dailydkan mukaan Liettuan rautateiden hallituksen pitäisi ensin tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä. Eestin liikenneasioista vastaava ministeri Kristen Michal ei ymmärrä viivästystä alkuunkaan, koska Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on jo pistänyt nimensä paperiin.
rzd-partner.ru: Liettuan rautateiden pääjohtajan neuvonantaja Darius Tarasevichyus vahvisti (Venäjän rautateiden omistamalle) rzd-partner.ru tietotoimistolle, että sopimuksen allekirjoittamista haitanneet esteet saadaan ratkaistua maanantaina. Näin ollen sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkuviikosta.
bns.lt: Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka lupaa allekirjoittaa sopimuksen jos hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas määrää. Dailydkan mukaan sopimus olisi kuitenkin Liettuan rautateiden kannalta erittäin epäedullinen, ja tässä asiassa Dailydka taitaa olla oikeassa.

I have to trust the words of my colleagues that it will happen. It is a fact, however, that we have failed to fit in set terms. And so I have a question – what happens if Lithuania does not sign the agreement? I believe they will.”

Jos Liettuan liikenneministeriö ei saa Liettuan Rautateiden johtoa ojennukseen, Baiba Rubesa asettaa toiveensa Euroopan Unioniin:

If Lietuvos geležinkeliai does not sign the document, the EU will have something to say about it.”

Jos EU yltyisi kiristämään Liettuaa yli 8 miljardin euron EU-rahoituksen jäädyttämisellä, olisi Liettuan valtiojohdolla kova paine vaihtaa Lietuvos Gelezinkeliain johto. Samalla voitaisiin laittaa ojennukseen Liettuan Rautateiden ja Orlen Lietuvan välinen kiista. Päätöksiä olisi hyvä tehdä ennen ensi viikonlopun vaaleja.

Odotan silmä kovana Tallinna–Helsinki-tunnelin etenemistä.”

Toivottavasti presidentti Kaljulaidin viisivuotiskauden päättyessä FinEstLink -hanke on noussut esimerkiksi siitä, kuinka EU-rahoituksella toteutettavat monikansalliset hankkeet voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tehokkaasti ja ripeästi.

  • 3.10.2016 Baltian maiden välisessä Rail Baltic -sopimuksessa on nyt kahdeksan allekirjoitusta yhdeksästä, vain Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasis Dailīdkan nimikirjoitus puuttu paperista. Liettuan rautatiet vaatii edelleen että kaikki Rail Baltic -kilpailutuksia koskeva päätöksenteko pitäisi keskittää RB Railille, vaikka pitkällisen kinaamisen jälkeen syyskuussa saatiin sovittua että Liettua ja Eesti voivat järjestää osan kilpailutuksista omissa maissaan. Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on se, että Liettuan liikenneministeriön lisäksi myös Liettuan rautateiden omistaman RB Statyba -yhtiön edustaja on jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen.
  • 1.10.2016 Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus allekirjoitettiin eilen, uutisoi Baltic Times:

Details of financing and implementation for the Rail Baltica railroad project have been finalised and the agreement was signed today in the three Baltic capitals”, Baltic joint venture RB Rail CEO Baiba Rubesa informed Saeima European Affairs Committee today.

However, Baltic News Network raportoi asiasta tarkemmin:

It may seem that this day is a dramatic date, but I would like to clear some of the drama,” – Rubesa said, adding that the agreement has been reached and technical work will follow soon to ensure all nine Baltic institutions sign the document.

Sopimusta ei oikeasti siis saatu allekirjoitettua eilen, vaan omissa pääkaupungeissaan palaveria pitäneet Baltian maiden edustajat pääsivät RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Alkuperäisenä tavoitteena oli kaiketi järjestää allekirjoitustilaisuus Riikassa 30.9.2016 ja poksautella samppanjapullot historiallisen läpimurron kunniaksi, mutta tälläkään kertaa neuvottelut eivät sujuneet Strömsö-tyyliin.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan haasteena on tähän asti ollut Brysselin linjausten ajaminen läpi Baltiassa. Nyt Rubesa joutuu ensimmäistä kertaa miettimään, kuinka selittää sopimuksen allekirjoittamisen absoluuttisesta takarajasta lipsuminen Euroopan Komissiolle.

Liettuan sekava tilanne käy toki selityksestä ainakin jonkin aikaa. Sopimukseen olisi tarvittu Liettuan liikenneministeriön, Liettuan rautateiden ja Liettuan Rail Baltic -yhtiön edustajien allekirjoitukset, ja Liettuan liikennepäättäjät eivät nyt ehdi muilta kiireiltään allekirjoitushommiin. Viikon päästä pidettävät vaalit lisäävät oman mausteensa soppaan.

EDIT: Keskiviikkona 5.10.2016 klo 10.30 pidetään Riikassa tiedotustilaisuus, jossa RB Railin ja kaikkien Baltian maiden edustajat valottavat Rail Baltic -sopimuksen tilannetta.

In the opinion of Lietuvos Gelezinkeliai, all of the management functions and accountability should be handed over to RB Rail in order for the project to be successfully implemented. The alternative suggestion of successful implementation of the project in every individual Baltic state did not work out – Lithuania has made substantial progress in the project work, while Latvia and Estonia have hardly started.” (Albertas Simonas, Lietuvos Gelezinkelia)

Tämän lisäksi Liettuan rautatiet haluaisi siirtää suorassa omistuksessaan olevan (Liettuan Rail Baltic -asioista vastaavan) RB Statyba -yhtiön liikenneministeriön omistukseen. Vasta tällaisten kommervenkkien jälkeen Liettuan rautatiet olisi itse oikeutettu osallistumaan Rail Baltic -tarjouskilpailuihin. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on nyt vasta sisäistänyt, että Brysselin rahoituksen saamisen ehtona on myös EU:n lainsäädännön noudattaminen. Liettuan liikenneministeriön valaistumista näissä asioissa saamme vielä odotella.

Tässä Liettuan liikenneministeriön vastaus LG:n ehdotukselle:

The Rail Baltica project is managed by the state, not by Lietuvos Gelezinkeliai. The negotiations have taken place and have been confirmed. We do not comment on Lietuvos Gelezinkeliai’s opinion.” (Ricardas Slapsys, Liettuan liikenneministeriö)

Stay tuned for the next episode…

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.09.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta syyskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 27.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo, että Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus viimeistellään tänään, ja paperit allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti ensi perjantaina. Toivottavasti tällä kertaa vältytään viime hetken ongelmilta!
  • 27.9.2016 Sunnuntaina esitetyssä Arto Nyberg Show’ssa oli vieraana Kiinasta palannut Peter Vesterbacka, joka kertoi näkemyksiään Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen tarpeellisuudesta. Vesterback esitti piristävän optimistisia arvioitaan hankkeen aikataulusta. Ohjelman voi katsoa YLE Areenasta.
artonybergpetervesterbacka

Kuva: Arto Nyberg Show 25.9.2016, YLE

  • 25.9.2016 Baltian maiden europarlamentaarikot ovat pitkästä aikaa esittäneet Rail Balticiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä Euroopan Komissiolle.

Latvia ”Saskaņa” sociāldemokrātiskā partija -puolueen edustaja Andrejs Mamikins kyselee Komission näkemystä Puolan Rail Baltic -aktiviteeteista. Kysymys on sinänsä aiheellinen, mutta juuri tällä hetkellä Puolan tilanteella spekuloiminen ei edistä Rail Balticia. Mamikins tietää varmasti myös itse ettei hän tule saamaan kysymykseensä vastaukseksi muuta kuin ympäripyöreää sanahelinää, mutta tällaisen aktiivisuuden perimmäinen tarkoitus lieneekin poliittisten irtopisteiden kerääminen.

Ansiokkaampi on liettualaisen vihreitä edustavan Bronis Ropėn kysymys. Ropė on huolestunut Baltian maiden nihkeästi sujuvan yhteistyön vaikutuksista Rail Balticin rahoitukseen, ja hän on kiteyttänyt huolenaiheensa selkeästi kolmeen pointsiin:

”1. What is the Commission’s opinion about the progress made by Estonia, Latvia and Lithuania in preparation to build the Rail Baltica railway and what impact may the current disagreement of the Baltic States regarding the purchase of the project’s design and construction works have on the future development of the Rail Baltica project?
2. What is the Commission’s opinion about the activity of RB Rail, a company which coordinates the construction of Rail Baltica?
3. Does the Commission see any obstacles in applying the following principle: VAT on the Rail Baltica project’s design and construction works implemented in each Baltic State is paid in a state in which the said works are carried out?”

Ensimmäinen kysymys on vain lämmittelyä, mutta jos Komissio antaisi kahteen jälkimmäiseen kysymykseen selkeät vastaukset “RB Rail tekee erinomaista työtä” ja “Arvonlisäveron jakaminen maittain on ok”, niin sitten asioissa voitaisiin päästä eteenpäin!

Ilmeisesti parlamentaarikkojen aktiivisuuden innostamana myös Liettuan liikenneministeriö päätti tiedottaa Rail Balticin edistymisestä. Varaliikennenministeri Saul Girdauskas hehkuttaa Liettuan edelläkävijyyttä Rail Baltic -asioissa, ja kertoo että Kaunasin ja Liettuan-Latvian -rajan välisen Rail Baltic -radan rakentamishanke on alkamassa marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan järjestämässä tarjouskilpailu Rokai-Palemonas-Kaunas -rataosuuden remontoimisesta.

Liettuan liikenneministeriön mukaan kilpailutettavan urakan arvo on 88,27 miljoonaa euroa. EU:n odotetaan maksavan siitä 85 % ja Liettuan Rautatiet hoitaisi loput 15 %. Tämän suuruinen urakka pitäisi ilmeisesti kilpailuttaa RB Railin kautta, ja nähtäväksi jää, pääsevätkö Baltian maat syyskuun aikana yhteisymmärrykseen kilpailutuksen pelisäännöistä.

Hiukan ihmetyttää, että miksi Liettuan Rautatiet haluaisi maksaa 15 prosentin osuuden urakan hinnasta. Baltian maiden sopimuksen mukaan kunkin maan alueelle EU-rahoituksella rakennettava Rail Baltic -rata jäisi kyseisen valtion omistukseen. Jos rautetieliikenteen monopolia Liettuassa suvereenisti pyörittävä Liettuan Rautatiet saisi hallintaoikeuden myös Rail Baltic -raiteisiin, saavat muut maat varautua tiukkoihin neuvotteluihin Liettuan läpi kulkemisen hinnasta. Lisää kommentteja tästä aiheesta voi kysyä esimerkiksi puolalaisen Orlen öljynjalostamon edustajilta, joka edelleen haikailee Liettuan Rautateiden vuonna 2008 katkaiseman Itämeren rannalle johtavan ratayhteyden perään.

Kriittisemmin asioihin suhtautuva voisi myös kysyä kuinka nyt julkistettu Rokai-Palemonas-Kaunas -hanke liittyy Kaunasista Latvian suuntaan rakennetavaan ratayhteyteen. Ainakin kartalta katsottuna Rokai sijaitsee Kaunasin eteläpuolella ja Palemonas on Kaunasin keskustasta suoraan itään, eli Vilnan suuntaan.

rokaipalemonaskaunas

Liettua aloittaa Kaunasista Latvian rajalle johtavan Rail Baltic -radan rakentamisen parantamalla Rokain, Kaunasin ja Palemonasin välisiä yhteyksiä. (Kartan lähde: Google Maps)

”There are no doubts that at all times there will be something that someone likes or dislikes, but I am almost sure that the agreement will be signed.”

Rubesan mainitsemat epävarmuudet liittyvät Euroopan Komission liikennevaliokunnan puheenjohtaja Richard Cramerin mukaan Liettuan Liikenneministeriöön:

”The Baltic states must work together. A final decision is necessary, and it is not in place yet. I know they are lacking a political decision, which should be made by the Ministry of Transport of Lithuania.”

  • 10.9.2016 RB Rail AS:n lehdistötiedote selventää viime keskiviikkona Brysselissä pidetyn kokouksen päätöksiä. Tässä tiedotteen teksti kommentoituna:

On September 7, the Supervisory Board of RB Rail approved the basic principles of the Rail Baltic/Rail Baltica procurement model which is core to the Contracting Scheme. In order to legally certify that all involved parties agree to this model, Ministry of Economic Affairs and Communications of Estonia, Ministry of Transport of Latvia, Ministry of Transport of Lithuania, Estonian Technical Regulatory Authority, RB Rail, Rail Baltic OU, Eiropas Dzelzceļa līnijas, Rail Baltica Statybas UAB un Lietuvas Geležinkeliai have to sign the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica until September 30, 2016. During September the parties still have to agree on some legal issues to be stipulated in the agreement.

[Kommentti: Keskiviikkona sovittiin Rail Baltic -projektin kilpailutusten yleisistä periaatteista, jotka astuvat voimaan vasta sitten kun kaikkien Baltian maiden liikenneministeriöt ja Rail Baltic -yhtiöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Tulevien kolmen viikon aikana on vielä sovittavana ”muutamia lakiteknisisiä yksityiskohtia”.]

After signing the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica, common procurement standards and guidelines for all procurements will be defined by RB Rail as well as common procurement documentation templates and a set of minimum requirements for supplier qualifications. Also, RB Rail will offer more detailed information about the project procurements and planned dates of their execution in the beginning of 2017.

[Kommentti: RB Railin mielestä sopimuksen lopputulema on sellainen, että RB Rail määrittelee yksityiskohtaiset spesifikaatiot eri maissa toteutettavien kilpailutusten menettelytavoista. Pöydällä olevat ”legal issues” liittyvät varmasti suurelta osin tähän asiaan, Liettua haluaisi edelleen erivapauden suosia liettualaisia yrityksiä kilpailutuksissa. Liikenneministeri Sinkeviciuksen pelko on että suuret saksalaiset tai ranskalaiset yritykset hoitaisivat koko urakan.]

Knowing the contractual needs, RB Rail will start to plan its organisation structure to recruit employees from three Baltic states. During the meeting the Supervisory Board agreed on Management Board recruitment in the Baltic by executive search to commence within one month. To implement this decision, RB Rail is shortly planning to announce the request for the proposal for procurement to find the executive search company. The procurement process could conclude in approximately one month.

[Kommentti: RB Rail aloittaa välittömästi rekrytointialan yritysten kilpailuttamisen valmistelun. RB Railin johtokuntaan palkataan asiantuntijoita kaikista kolmesta Baltian maasta. Tässä asiassa Euroopan Komissio ja Baiba Rubesa ovat antaneet periksi, RB Railin toimintasuunnitelmassa painotettiin että yhtiön hallintoon pitää valita parhaat ehdokkaat kansallisuudesta tai varsinkaan poliittisista kytkennöistä riippumatta. Ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus nähdäkseen, että tulevan syksy ja talven aikana Liettua tulee vaatimaan Baiba Rubesan erottamista ja uuden rekrytointiyrityksen valitsemista.]

  • 10.9.2016 Liettuan liikenneministeriön tiedote valaisee viime keskiviikon kokouksen taustoja. Neuvotteluissa edistyttiin koska Euroopan Komissio kiristi Liettuaa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan turvalaiteurakan rahoituksella. Liettualle ei ole annettu lupaa käynnistää 85 miljoonan euron arvoisen urakan kilpailutusta, vaikka myönteinen rahoituspäätös on tehty jo viime keväänä. Liettuan liikennenministeriön ääneen lausuttu linjaus on että Liettuassa toteutettavista Rail Baltic -urakoista suurin osa kuuluu ”luonnollisesti” Lietuvos Gelezinkeliain infrastuktuuriyhtiölle, koska muut eivät vaan osaa.
  • 7.9.2016 Brysselissä on ilmeisesti päätetty tänään, että Baltian maat tulevat allekirjoittamaan hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen perjantaina 30.9.2016. Kokouksessa päätettiin Rail Baltic -hankkeiden kilpailutusten periaatteista, ja sovittiin että RB Railin hallitukseen valittavien ammattilaisten (tämä tarkoittanee että mitään maakohtaisia poliittisia kiintiöitä ei ole) rekrytointi aloitetaan syyskuun aikana.

Kuullostaa hyvältä, mutta odotellaan vielä tarkempia kommentteja. Ei olisi ensimmäinen kerta, jos Baltian mailla olisi erilainen käsitys siitä mitä tuli sovittua. Latvias Sabiedriskie Medijin (eli ”Latvian YLEn”) uutisen mukaan näyttää siltä, että positiiviset tulkinnat neuvottelun lopputuloksesta ovat peräisin Latvian edustajilta. Ilmeisesti  neuvottelujen tunnelma ei ollut niin kireä kuin etukäteen pelättiin, koska Liettua ei edes nostanut esiin vaatimustaan Baiba Rubesan erottamisesta RB Railin toimitusjohtajan tehtävästä.

Baltirailin valistunut arvaus on, että Komission edustajat esittivät jonkinlaisen ultimaatuminen Baltian maille: Hallitusten välinen sopimus täytyy saada allekirjoitetuksi syyskuun aikana, tai rahoituksen jatkoa ei voida taata. Mutta jos neuvottelujen lopputulos on kiistaton eikä erimielisyyksiä jäänyt enää pöydälle, miksi lopullisen sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin yli kolmen viikon päähän? Liettuan liikenneministeriön tiedotetta odotellessa…

  • 6.9.2016 Baltian maiden edustajat tapaavat huomenna Brysselissä, ja tarkoitus on jälleen kerran löytää sopu hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen sisällöstä. Kiistan osapuolet ovat jakaneet tapaamisen alla ahkerasti lausuntoja, ja tilanne näyttää sekavalta. Tässä muutamia näkemyksiä:

•    RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan kiistelyn kohteena oleva sopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo syyskuussa 2015, mutta Liettua on jarruttanut prosessia menestyksekkäästi vuoden ajan. Rubesan mukaan Euroopan Komission ehdottoman määräyksen mukaan 40 000 euroa suuremmat kilpailutukset pitää järjestää RB Railin kautta. Eestin ja Liettuan urakoiden laskutus voitaisiin kuitenkin kierrättää näissä maissa toimivien yritysten kautta, jolloin arvonlisäverot jakautuisivat oikeudenmukaisesti maittain. Liettua ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä viime kesänä tehtyä esitystä, vaan haluaa edelleenkin pidättää itsellään oikeuden suosia kilpailutuksissa liettualaisia yrityksiä.

•    Latvian liikenneministeri Uldis Auguliksen kommentti on erikoinen. Augulis ei ole huomannut mitään merkkejä siitä että joku yksittäinen valtio olisi torpedoinut Rail Baltica hankkeen etenemistä:

“There is no indication that anyone is attempting to deliberately torpedo the project.”

Augulis muistetaan erityisesti siitä, että toimiessaan edellisen kerran Latvian liikenneministerinä vuonna 2010 hän yritti tosissaan saada EU-rahoitusta Riika-Moskova -junaradan remontoimiseen.

•    Liettuan varaliikenneministeri Arijandas Sliupas kertoo että työt etenevät, mutta hänen mukaansa joku riidankylväjä tekee parhaansa turmellakseen Baltian maiden hyvät välit:

“We do not delay anything. Debates on some documents continue. We will finish everything in time. I see no risks of losing money. Everything progresses in a constructive manner, but someone does want to create a conflict among shareholders. I don’t know who, though.”

•    Baiba Rubesa arvioi että jos huomenna ei saada nimiä paperiin, EU saattaa vetää rahoituksen pois koko hankkeelta. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että Liettuan täytyy suostua kilpailutusten järjestämiseen RB Railin kautta.

“If a fundamental agreement on funding and realization model is not reached by 7 September, I will watch with bated breath what happens next. It’s not the document that is important – it’s the contents. To give the joint company charge over funding or not to give. If not, I suspect the money will leave.”

Baltirailin valistunut arvaus on, että tällä kertaa Liettuan liikenneministeriön on pakko antaa periksi ja sopimus allekirjoitetaan huomenna. Liettuan parlamenttivaalit järjestetään lokakuun alussa, ja liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen edustaman Lietuvos socialdemokratų partijan vaalikampanjaa ei välttämättä edistäisi keskustelu EU:n rahahanojen sulkemisesta.

Viimeisimpien tietojen mukaan Liettua haluaa edelleen oikeutta kilpailuttaa itse omalla maaperällään toteutettavat Rail Baltic -urakat. Hankkeen rahoittava Euroopan Komissio kuitenkin vaatii että kaikki kilpailutukset järjestettäisiin Riikassa päämajaansa pitävän RB Railin kautta, näin varmistettaisiin prosessin läpinäkyvyys ja minimoitaisiin korruption riski.

Korruption kitkemisessä riittääkin urakkaa. Liettuan presidentti, Dalia ”Iron lady” Grybauskaite kuvasi viime viikolla julki tullutta Liettuan armeijan korruptioskandaalia (armeija osti kilpailutuksen jälkeen mm. 180 euron hintaisia leikkuulautoja ja 142 euron hintaisia leipäveitsiä) termillä ”an open robbery of Lithuanian people” ja vaati puolustusministeri Juozas Olekasia kantamaan vastuun.

Viime toukokuussa presidentti Grybauskaite ryöpytti Liettuan liikenneministeriötä ja Liettuan rautateitä näin:

«Unfortunately, state enterprise Lietuvos Geležinkeliai acts as if being a state within the state. It is intolerable that its interests have been put higher than the state’s interests.”

Liettuan lokakuun alussa pidettäviä parlamenttivaaleja odotellessa…

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

05.03.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta maaliskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

Arijandas Šliupas on myös tarkentanut Liettuan kantaa Rail Balticin rakentamiseen. Hänen mukaansa Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden nopeus voidaan Liettuan Puolesta korottaa jossain vaiheessa 240 km/h tasolle, mutta liettualaisten kiukuttelu Puolan osuudesta jatkuu vanhaan malliin:

According to Sliupas, Poland, which has not yet given a clear answer, also has to make up its mind as regards train speed on the Rail Baltica line.

  • 30.3.2016 AmCham on julkaissut tänään raportin kansainvälisten suuryritysten alueellisten pääkonttorien sijoittumisesta. Selvityksen mukaan Malmö-Kööpenhamina ja Tukholma, alue houkuttelevat yrityksiä koollaan, ja kilpailussa pärjätäkseen Helsingin kannattaisi tiivistää yhteistyötään Tallinnan kanssa.  AmChamin raportista kertoo Yle.
  • 28.3.2016 Euroopan komission liikennepääosaston DG MOVEn pääjohtaja Henrik Hololei vakuuttaa, että myös Kaunasin ja Puolan rajan välinen Rail Baltic -osuus tullaan rakentamaan 240 km/h nopeuden mahdollistavaan kuntoon. Hololein mukaan myös Liettua on sitoutunut alkuperäiseen Rail Baltic -suunnitelmaan, ja siitä irtautuminen johtaisi jo aiemmin maksettujen EU-rahoitusten takaisin perimiseen. Rail Baltic -rahoituksesta voi tulla mielenkiintoinen teema Liettuan ensi syksyn parlamenttivaaleissa.
  • 24.3.2016 Postmees -lehti julkaisi tänään mielenkiintoisen artikkelin The long and winding Lithuanian Rail Baltic. Kirjoituksessa kerrotaan projektin tämänhetkisestä tilanteesta, ja ennen kaikkea Liettuan aiheuttamista ongelmista. Kuten hyvin tiedämme, Kaunasin ja Puolan rajan välinen ”Rail Baltic -rata” ei ole lähelläkään Rail Balticille asetettavia vaatimuksia. Liettualaiset kunnostivat vanhan ratapohjan, mutta reitin mutkaisuuden, lukuisien tasoristeysten ja monien muiden puutteiden takia se soveltuu korkeintaan Liettuan omien tavaraliikennevirtojen hoitamiseen.

Rail Baltic Estonian toimitusjohtaja Indrek Orav kertoo, että Liettua on nyt hakemassa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan liikenteenohjausjärjestelmän rakentamista varten 70 miljoonan euron rahoitusta Euroopan Komissiolta:

”The traffic control system costs close to €70m. For that, Lithuania is again applying for funds from European Commission while having also explicitly said that to such financing to be considered, they should present a clear plan on how to straighten out the existing section within the upcoming ten years or build a new section allowing 240 km/h.”

Brysselissä on siis vihdoin omaksuttuu hiukan tiukempi ote Rail Baltic -rahoituksen käytön suhteen. Rahanjaon edellytyksenä on, että Rail Balticia varten haetulla rahoituksella pyritään rakentamaan alkuperäisen suunnitelman mukainen  Rail Baltic -rata, eikä kokonaisprojektin etenemistä haitata yksittäisen maan omien etujen yli-innokkaalla edistämisellä tai muulla osaoptimoinnilla.

Indrek Oravin mukaan Baltian maiden yhteisyritys RB Rail tekee selvityksen Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden kunnostamisesta, ja Orav onkin tyytyväinen siihen ettei tätä selvitystä annettu liettualaisten tehtäväksi. Sen sijaan Liettuan liikennenministeriön apulaisjohtaja Nerijus Kaučikas ei ollut varauksettoman tyytyväinen tähän ratkaisuun. Hänen mukaansa Liettualla olisi jo ollut asiat selvitettynä muutenkin. Kaučikasin mielestä selvityksen teettäminen RB Raililla viittaisikin siihen, että Eesti ja Latvia eivät luota Liettuaan tässä asiassa:

As a result of such doubt and insecurity, an agreement was born to do a new study – this is a strange situation hinting at lack of trust.

  • 20.3.2016 Uudenmaan liiton johtava asiantuntija Olli Keinänen on kirjoittanut Viro Nyt -lehteen artikkelin Olisiko nyt aika harkita Tallinnan tunnelia. Tunnelihankkeen etenemisestä ei ole kuultu juuri uutisia tammikuun alun jälkeen, mutta Finestlink -sivustolta voi käydä lueskelemassa tunnelihankkeeseen ja kaksoiskaupungin kehittymiseen liittyviä kirjoituksia.

Tunnelirakentamisen haasteellisuutta pohtivien kannattaa tutustua Ylen nettisivulla olevaan ansiokkaaseen selvitykseen Päijänne-tunnelista. 1970-luvulla päättäjiltämme löytyi rohkeutta lähteä rakentamaan 120 kilometrin pituista kalliotunnelia, ja jälkiviisasti voimme kiittää ja onnitella päättäjiä kaukonäköisestä toiminnasta.

The Deputy Mayor of Helsinki, Anni Milja Maaria Sinnemaki, said that Finland and Helsinki considered themselves part of the Rail Baltica project and were preparing to build a tunnel between Helsinki and Tallinn. Construction of Rail Baltica will make transportation of passengers and freight from Finland to Europe more convenient, she said.

Sinnemäen kommentteja säestää hyvin maakuntajohtajien huoli liikenneinvestointien kohtalosta:

”Kansainvälinen saavutettavuus on elintärkeää Uudenmaan ja koko Suomen hyvinvoinnille. Investoimalla siihen luomme edellytykset pitkän aikavälin kasvulle, jota maa todella tarvitsee. Suomella ei ole enää varaa olla saari Euroopan reunalla”, kommentoi Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

  • 19.3.2016 Liettuan rautatiet eli Lietuvos Gelezinkeliai neuvottelee puolalaisen öljy-yhtiö PKN Orlenin kanssa vuosia jatkuneen kiistan sopimiseksi. Erimielisyyksien taustalla on Orlenin vuonna 2006 ostaman Mazeikiain öljynjalostamon kuljetukset. Liettuan rautateiden mukaan sillä on öljynjalostamon kanssa vuoteen 2024 asti voimassa oleva sitova sopimus rautatierahdeista, kun taas puolalaiset ovat näreissään siitä että Liettuan rautatiet poisti vuonna 2009 Mazeikiaista Latvian kautta Itämerelle johtavat raiteet.

• ”It is premature to speak about the operation of the future [Rail Baltic] railway. If we are looking to have the railway around 2025, then we still have nine years. Given all possible legal disputes, land issues, designing issues and EU financing possibilities, this may push back the completion of the project. It is difficult to speak today about who will manage the train traffic and who will be the operator.”

o Rail Balticin EU-rahoitteisia rakentamisponnisteluja voidaan Sinkeviciuksen puolesta jatkaa, mutta Liettua ei halua vielä ottaa kantaa siihen millä ehdoilla junat saisivat radan valmistuttua mahdollisesti kulkea Liettuan halki.

• “The creation of a transport holding company grouping together state-controlled transport enterprises would help consolidate their dividends and use the funds for the European standard-gauge railway project Rail Baltica”.

o Sinkeviciuksen mielestä Liettuan valtio-omisteisten kuljetusalan yritysten yläpuolelle pitäisi rakentaa holding-yhtiö, joka voisi osinkotuloillaan rahoittaa Rail Balticin rakentamista. Tällä tarinalla Sincevicius petaa maaperää sille että Liettua saisi järjestää itse omat Rail Baltic -tarjouskilpailunsa. Vaan kovin vaikea on uskoa että tähän Brysselissä suostuttaisiin. Euroopan Komissiolle lienee helpointa odottaa ensi syksyn vaaleja, ja toivoa että yhteistyö sujuisi paremmin Liettuan seuraavan liikenneministerin kanssa.

• ”But our goal remains to ensure that the port of Klaipeda, which gets most of its freight by rail, is attractive.”

o Tämä on Liettuan liikenneministeriön agenda tiiviisti ilmaistuna.

Liikenneministeri Sinkevicius on myös erittäin huolestunut Valkovenäjälle Astravetsiin rakennettavaksi suunnitellun ydinvoimalan Liettualle aiheuttamista turvallisuusriskeistä, ja siitä mahdollisesti seuraavasta idän liikenteen vähenemisestä. Jos Liettua oikeasti toivoo saavansa Brysselistä apua valkovenäläisen säteilyturvariskin hallitsemiseen, niin ehkä kannattaisi harkita liikennepolitiikan linjaamista edes piirun verran lähemmäksi EU:n liikennepolitiikkaa ja lainsäädäntöä.

  • 9.3.2016 ”Kaksi askelta eteen ja yksi askel taakse” on Rail Balticin etenemistahti. Rahoitusasiat on saatu järjestykseen Euroopan Komission aktiivisuuden ansiosta, mutta Baltian maiden kesken ei ole löydetty yhteisymmärrystä rataprojektin jatkamisen askelmerkeistä. The Baltic Course -sivuston välittämän uutistoimisto LETAn raportin mukaan Baltian maat kuitenkin jatkavat neuvotteluja, ja pyrkivät saamaan nimet papereihin alkukesän aikana. Kaikki maat pitävät Rail Balticin rakentamista tärkeänä, mutta projektin implementoimisen yksityiskohdat vaativat vielä hiomista.

RB Rail AS:n toimistusjohtaja Baiba Rubesan mukaan suurimmat haasteet neuvotteluissa ovat liittyneet hankintaprosessien läpinäkyvyyteen ja valvontaan (”transparency of procurement procedures and professional supervision”), ja käytännön tasolla ongelmana on Liettua. Vaikka kaikkien Baltian maiden presidentit ja pääministerit kilvan vakuuttavat sitoutumistaan Rail Balticin toteuttamiseen, Liettuan liikenneministeriö kulkee täysin omia polkujaan.

Liettuan parlamenttivaalit pidetään ensi lokakuussa, ja niiden jälkeen valittavalla uudella hallituksella tulee olemaan avainrooli Rail Balticin tulevaisuuden suhteen.  Elämme mielenkiintoisia aikoja.

  • 5.3.2016 Tanskan ja Saksan yhdistävä Fehmarn Belt -tunnelihanke etenee. Hankkeen koordinoinnista vastaava Femern A/S on saanut Tanskan liikenneministeriöltä luvan edetä neuvotteluissa neljän tarjouskilpailussa loppusuoralle edenneen urakoitsijan kanssa.
  • 5.3.2016 Baltiassa on käyty viime päivinä paljon poliittista keskustelua Rail Balticista.

Latvian tuore pääministeri Maris Kucinskis ja Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite tapasivat Vilnassa, ja pitivät Rail Balticin toteuttamista ensiarvoisaen tärkeänä:

This project is the shared strategic interest of all three Baltic countries, and it should be high on the political agenda.” (Maris Kucinskis ja Dalia Grybauskaite)

Toisaalta vaikutusvaltainen latvialainen liikemies ja poliitikko, maan suuren satamakaupungin Ventspilsin kaupunginjohtaja Aivars Lembergs pitää Rail Balticia taloudellisesti perustelemattomana poliittisena hankkeena. Lembergsin huoli on siinä mielessä ymmärrettävä, että Ventspilsin sataman ja Venäjän transíto -liikenteen varaan rakennettu liiketoiminta ei juuri hyötyisi Rail Balticin rakentamisesta.

”…on sanottava, ettei Rail Baltic -radalla ole minkäänlaisia taloudellisia perusteita.” (Aivars Lembergs)

Rail Balticin (turvallisuus)poliittisesta tärkeydestä saa hyvän käsityksen lukemalla arvostetun amerikkalaisen Foreign Policy Research Instituten kirjoituksen Rail Balticista. Jenkit sanovat suoraan, että kaikki Baltian junaradat johtavat itään, ja heidän mielestään tämä asia pitää korjata Rail Balticin rakentamisella.

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.08.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta elokuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————–

RailBalticKaunas20150827-VersloZinios

Varsovasta Kaunasiin junalla saapunut arvovaltainen Rail Baltic -valtuuskunta. Source: Verslo žinios

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ei kuitenkaan ollut juhlatunnelmissa, vaan jatkoi Liettuan liikenneministeriön ripittämistä. Grybauskaitė painotti että Rail Baltic -hankkeen takkuaminen Liettuassa ei johdu rahan puutteesta, vaan siitä että Brysselistä tarjottua rahoitusta ei ole otettu vastaan. Liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet eivät Grybauskaitėn mukaan ole kykeneviä hoitamaan suhteita Euroopan Komission suuntaan, ja jollei asioita saada korjattua, tulevan syksyn aikana Liettua tulee missaamaan lisää Brysselistä tarjottua Rail Baltic -rahoitusta.

Rail Baltic -juhlallisuudet jatkuvat tänään Vilnassa.

  • 27.8.2015 Liettuan liikenneministeriö tiedottaa, että ensimmäinen matkustajajuna Puolasta Liettuaan sitten elokuun 1939 saapuu Kaunasiin tänä iltana. Junassa matkustaa arvovaltainen joukko liikennealan vaikuttajia, kuten Euroopan Komissiota edustava hankekoordinaattori Catherine Trautmann sekä kaikkien Baltian maiden liikenneministerit. Perjantaina seurue jatkaa matkaansa Vilnaan.

Liettuan rautateiden Vidmantas Gudas totesi että Puolan ja Kaunasin välinen rata on nyt 100 % valmis, ja että tulevina kuukausina korjataan mahdolliset radassa havaitut viat ja puutteet. Radan valmistumisella on ollut kiire, koska hanketta varten varatun EU-rahoituksen käyttämisen viimeinen takaraja oli ilmeisesti viime heinäkuun lopulla.

  • 27.8.2015 Satamat ja rautatieyhtiöt ovat kaikissa Baltian maissa tärkeitä työllistäjiä ja veronmaksajia, ja siten myös vahvoja poliittisia vallankäyttäjiä. Viime aikoina Latvian ja Eestin viranomaiset ovat keskittäneet voimansa suuria rahoja liikuttelevien liikennealan toimijoiden taloudellisten väärinkäytösten selvittämiseen. Latvian rautateiden toimitusjohtaja Ugis Magoniksen ura katkesi korruptiosyytöksiin kolme viikkoa sitten, ja Tallinnan sataman johtajat Ain Kaljurand ja Allan Kiil pidätettiin eilen korruptioepäilyjen vuoksi.

Nämä uutiset eivät vaikuta suoraan Rail Balticin tai Helsinki-Tallinna -tunnelin edistymiseen, mutta merkittävien organisaatioiden sisäisen korruption paljastuminen ja siitä seuraava likapyykin peseminen lisää epävarmuutta ja hidastaa päätöksentekoa. Toisaalta pidemmällä aikavälillä korruption kitkeminen helpottaa Euroopan Komission tavoitteiden mukaisten projektien toteuttamista Baltiassa.

  • 26.8.2015 Baiba Rubesan valinta RB Railin johtoon on vastatuulessa. Latvialaisen TV-ohjelma Panoraman mukaan Liettua olisi valittanut Rubesan nimittämisestä RB Railin hallituksen puheenjohtajaksi. Liikennenasiantuntija Talis Linkaits toteaa että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Liettuan näkemykset Rail Balticin kehittämisestä poikkeavat Latvian ja Eestin (ja Euroopan Komission) näkemyksistä, mutta hän toivoo hartaasti että erimielisyydet saataisiin ratkaistua.

Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautatiet vastustavat vanhojen ja vakiintuneiden raideliikennepiirien ulkopuolelta tulevan Rubesan nimitystä RB Railin johtoon, tässä ei ole mitään yllättävää. Liettualaiset pelkäävät että Rubesan tartuttua toimeen Liettuan alueelle rakennettavaan Rail Baltic -rataosuuteen liittyviä päätöksiä tehtäisiin enemmän Euroopan Komission (eli hankkeen rahoittajan) linjausten mukaisesti, eikä Liettua voisi enää jarruttaa hanketta vanhaan malliin tai ohjata rahoitusta itä-länsi -suunnan 1520 mm ratojen remontointiin.

Presidentti Grybauskaitė ripitti kuukausi sitten Liettuan rautateitä hölmöilystä Euroopan Komission suhteiden hoitamisessa. Nyt voisi olla Grybauskaitėn seuraavaan myllykirjeen paikka.

”We hope the visit and the signed Joint Declaration will allow to more actively cooperate on the specialist level and hold more bilateral meetings between the leadership.”

Toivottavasti yhteistyö johtaa muuhunkin kuin pelkkään ”kahdenkeskisten tapaamisten” määrän kasvuun. Esimerkiksi Rail Balticin toteuttamisen tiellä olevien esteiden raivaaminen ja raideliikenteen markkinaosuuden kasvattaminen olisivat varmasti olleet tavoitteita, joiden ääneen lausumista myös Rail Balticin rahoittaja Euroopan Komissio olisi arvostanut. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Liettuan ja Puolan rajan yli kuljetettiin rautateitse 0,1 miljoonaa tonnia rahtia, kun vuositasolla Liettuan ja Puolan välillä kulkee yli 20 miljoonaa tonnia rahtia ja 2-3 miljoonaa ihmistä.

Ugis Magoniksen 10 vuoden kausi Latvian rautateiden johdossa oli sinänsä menestyksekäs, mutta etenkin Eestissä on suhtauduttu kriittisesti Magoniksen toimintatapoihin. On esitetty epäilyksiä, että Magoniksen poikkeuksellisen läheiset välit Venäjän rautateiden toimitusjohtaja Vladimir Yakuniniin olisivat hyödyttäneet Latvian rautateitä Venäjän suhteiden hoidossa. Niinpä Eesti Raudteen toimitusjohtaja Raivo Vare onkin jo ehtinyt toteamaan, että Latvian vaikeudet voisivat tarjota Eestille mahdollisuuden voittaa takaisin Latvialle aiemmin hävittyjä Venäjän kuljetuksia.

Latvian rautateiden korruptioskandaalilla on vaikutuksia myös Eestin sisäpolitiikkaan. Magoniksen lahjomisesta syytetyn liikemies/oligarkki Oleg Ossinovskin poika Jevgeni Ossinovski (29-v.) on Eestin Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja jopa mahdollinen tuleva pääministeri. Nuorempi Ossinovski on kuitenkin vakuuttanut, että hänellä ei ole mitään tekemistä isänsä liiketoimintojen kanssa eikä isä-Ossinovskilla ole mitään tekemistä politiikan kanssa.

”Korruptiosyyte liittyy veturikauppaan, jossa käytetyistä vetureista on maksettu ylihintaa ja Magoniksen saaneen näin kaupasta hyötyä itselleen noin puoli miljoonaa euroa. Käytetyt veturit myi Latvian rautateille Eestin rikkaimman miehen Oleg Ossinovskin Skinest -yhtiö. Veturikauppaan kuului neljä noin kahden miljoonan euron arvoista dieselveturia.”

Latvian mediassa on tehty lisää paljastuksia viime viikonlopun tapahtumista. Magoniksen auto yritettiin pysäyttää Eestin ja Latvian välisellä rajalla, mutta Eestistä tulossa ollut auto kiihdytti vauhtia, ja pakeni viranomaisia jopa 200 km/h vauhdilla. Lopulta auto saatiin pysäytettyä, ja Magoniksen hallusta löytyi lähes puolen miljoonan euron edestä käteistä rahaa.

Kuten täällä Baltirailin sivullakin on aiemmin todettu, Ugis Magonis on tunnettu aktiivisena Rail Balticin vastustajana. Magoniksen seuraajaksi Latvian rautateiden johtoon nimitetyn Aivars Straksasin Rail Baltic -linjauksia emme ole vielä kuulleet, mutta Rail Balticin kannalta asiat tuskin menevät huonompaan suuntaan.

Liettuan suunnalta ei ole viime päivinä kuulunut Rail Balticiin eikä korruptioepäilyihin liittyviä uutisia.

  • 10.8.2015 Latvian suojelupoliisin mukaan venäjänkieliset internet-trollit osallistuvat aktiivisesti Rail Baltic -keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Netin keskustelupalstat täyttävät eri käyttäjätileiltä lähetetyistä, mutta samaa viesti välittävistä kommenteista. Latvian poliisin mukaan tätä propagandaa tehtaillaan jopa 600 ihmistä työllistävällä trollifarmilla. Viime aikoina trollit ovat keskittyneet Latvian ja Liettuan välisen Rail Baltic -yhteistyön toimimattomuuden julistamiseen sekä Latvian Āgenskalnsiin suunnitellun Rail Baltic -rautatietunneliin liittyvän kansalaistyytymättömyyden lietsomiseen.

Latvian televisiossa eilen esitetyssä ohjelmassa arvioitiin, että trolliarmeijan toiminna tavoitteena on Rail Balticin rakentamisen hidastaminen tai estäminen. Latvialla on tällä hetkellä toimiva rautatieyhteys vain itään, ja Venäjän intresseissä on tilanteen pitäminen ennallaan sekä Latvian EU-integraation hidastaminen.

Englanninkielinen uutinen samasta aiheesta löytyy täältä.

  • 3.8.2015  RB Railin hallituksen puheenjohtajaksi on valittu latvialainen Baiba Rubesa. Kanadassa opiskelleella Rubesalla on työkokemusta mm. Volkswagenin ja Statoilin kansainvälisistä toiminnoista, ja hänellä on vahva kokemus myös pankkisektorilta. Näin Rubesa esittelee itsensä LinkedIn-sivullaan:

”Experienced, results oriented and inspiring manager with a range of business experience from oil and gas, retail, automotive and telecommunications. Governance, transparency, human rights, sustainability and stakeholder engagement are key focus areas.

The world is my oyster: the Baltic, Caspian and authoritarian governed countries a specialty. Strong communicator in English, German, Latvian and French. Cross-cultural skills.

Specialties: People management, communication, bottom line delivery, branding and identity,public and government relations, lobbying, cooperation with non-governmental organizations.”

Rubesan pesti vaatii vielä Komission vahvistuksen, mutta sen kanssa tuskin tulee vaikeuksia. Projektin etenemisen kannalta lienee positiivista, että Rubesa tulee tehtävään rautatieyhtiöiden ja liikenneministeriöiden ulkopuolelta. Komissaari Bulc ja koordinaattori Trautmann keskittynevät jatkossa asiomaan lähinnä RB Railin pääkonttorin kanssa, ja antavat Rubesan hoitaa pääosan Latvian ja Liettuan liikennevirkamiesten kanssa kinaamisesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

01.07.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta heinäkuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————–

  • 23.7.2015 Uutistoimisto BNS:n mukaan Liettuan presidentti Dalia ”Iron lady” Grybauskaite syyttää Liettuan rautateitä siitä, että Liettualle myönnettiin vain osa sen hakemasta Rail Balticille varatusta rahoituksesta. Grybauskaiten mielestä Liettuan rautateiden vastuutonta suhtautumista rahoitushakemuksen valmisteluun ei voida enää suvaita. Tällä kertaa ongelmana lienee ollut se, että Liettuan rautatiet olisi halunnut käyttää pohjois-etelä -suuntaisen 1435 mm Rail Baltic -ratayhteyden valmisteluun varattua EU-rahoitusta itä-länsi -suuntaisen 1520 mm radan sähköistämiseen, ja Euroopan Komissio ei tähän tietenkään suostunut.

Presidentti Grybauskaiten mukaan jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä Euroopan Komission kanssa, muuten Liettuan menestys tulevilla rahoituskierroksilla tulee jäämään heikoksi. Perimmäinen ongelma on tietenkin se, että Liettuassa ylintä valtaa rautatieasioissa käyttää Lietuvos gelezinkeliai eli Liettuan rautatiet. Myös liikenneministeri ja pääministeri toteuttavat työssään nöyrästi Lietuvos gelezinkeliain strategiaa.

Grybauskaite on ollut Liettuan presidenttinä vuodesta 2009 lähtien, toimittuaan sitä ennen viiden vuoden ajan Euroopan Komissiossa talousasioista vastaavana komissaarina. Voi hyvin kuvitella että turhauduttuaan äijien kanssa kinaamiseen liikennekomissaari Violeta Bulc (musta vyö taekwondossa) ja Rail Baltic koordinaattori Catherine Trautmann ovat vedonneet presidentti Grybauskaiteen (musta vyö karatessa) Liettuan Rail Baltic -asenteen saamiseksi raiteilleen. Jäämme odottamaan vastaavanlaisia ulostuloja Latvian pääministeri Laimdota Straujumalta ja Puolan infrastruktuuriasioista vastaavalta ministeri Maria Wasiakilta.

  • 21.7.2015 Latvian rautateiden johtokunnan jäsen Edvins Berzins, joka edustaa Latviaa myös RB Railin hallinnossa, on valottanut Latvian Rail Balticiin liittyviä suunnitelmia. Hänen mukaansa Euroopan Komission/Connencting Europe Facilityn myöntämästä 238 miljoonan euron rahoituksesta käytettäisiin suurin osa Riikan keskusrautatieaseman ja Riikan lentoaseman välisen yhteyden rakentamiseen. Näiden lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa logistiikkakeskus Salaspilsiin sekä selvitetään Riikan keskusrautatieaseman kunnostamista.

Pohjoisesta etelään kulkevan Rail Baltic -radan rakentamista Berzins ei kommentoi ollenkaan. Liettuan hinku käyttää Rail Balticia varten varattua rahoitusta kaikkeen muuhun kuin itse radan rakentamiseen on ollut tiedossa jo pitkään, ja nyt Latvia näyttää omaksuneen liettualaisten linjaukset. Brysselin raha kelpaa, mutta käyttötarkoituksen latvialaiset haluaat päättää itse.

  • 20.7.2015 Porin Suomi-areenalla on viime viikolla keskusteltu myös Helsinki-Tallinna -tunnelista. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen ehdottaa tunnelia Suomen itsenäisyyden satavuotishankkeeksi, ja myös perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari kannattaa tunnelin rakentamista EU-rahoituksella.
  • 11.7.2015 Euroopan Komission esittämä 13,1 miljardin euron suuruinen liikenneinvestointien ohjelma hyväksyttiin eilen odotusten mukaisesti, ja näin ollen myös Rail Baltic -projektin käynnistämistä varten haettu reilun puolen miljardin euron rahoitushakemus on mennyt läpi. Seuraava rahanhakukierros järjestetään jo alkuvuodesta 2016, joten rahan puutteeseen ei Rail Baltic tule kaatumaan.

Rahoituksen varmistuminen käynnistää lukuisia Rail Balticiin liittyviä projekteja ja tarjouskilpailuja. Esimerkiksi lakiasiaintoimisto Borenius ehti jo eilen julkistaa Latvian liikenneministeriön kanssa tekemänsä sopimuksen. Boreniuksen tiedotteen lopussa on myös pieni viittaus Rail Balticin ja Suomen yhteyteen:

The project will reach across the area of 4 EU Member States – Poland, Lithuania, Latvia, Estonia, by indirectly involving also Finland, since the project embraces prolongation of the Tallinn-Helsinki connection.

Suomen merkitys Rail Balticille tulee vahvasti esiin myös Baltian maiden yhteisyritys RB Railin kilpailuttamisvaiheessa olevan Rail Baltic hyöty/kustannus -analyysin spekseissä, joista kirjoitin Baltirailin uutiseurannassa 20.6.2015. Toivottavasti Suomessa ymmärretään toimia sen suuntaisesti, että Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin ja arktisen ratayhteyden TEN-T -verkostolle ja Rail Balticille tuottama lisäarvo konkretisoituisi näiden hankkeiden edistämiseen myönnettävänä EU-rahoituksena. Pitkin ja poikin Eurooppaa jaettavista kymmenien miljardien eurojen EU-rahoituksista on turha haaveilla Suomessa, jos emme itse aktiivisesti hae rahoitusta.

  • 10.7.2015 Englanninkielinen yhteenveto Rail Baltic -hankkeen tämänhetkisestä tilanteesta on luettavissa nurkkaresearch -sivustolla. Baltian maiden, Suomen ja Puolan liikenneministerien sekä liikennemissaari Bulcin 22.6. Riikassa allekirjoittama Rail Baltic ”Joint Declaration” varustettuna kevyillä kommenteilla ja kritiikillä löytyy täältä.

Niin absurdilta kuin se kuullostaakin, Euroopan Komission suuri huoli on että Liettualta jäisi käyttämättä sille Rail Balticin rakentamista varten varattu 182 miljoonan euron rahoitus. Raha toki kelpaisi liettualaisille, mutta ei millä ehdoilla tahansa. Euroopan Komissio luonnollisesti preferoi pohjoinen-etelä -suuntaa ja 1435 mm raideleveyttä, mutta Liettua haluaisi käyttää rahoitusta toisenlaisiin hankkeisiin. Tässä Trautmannin tilitystä:

”So far, Lithuania’s share of projects selected by the Commission corresponds to almost 50% of the €365 million available to Lithuania until 1 January 2017.

It seems that not enough projects corresponding to the priorities and criteria enshrined within the CEF and TEN-T Regulations have been proposed under this call to consume the available envelope. Additionally, some of the projects submitted by Lithuania, such as those involving upgrades of the 1520mm railways reflected low EU added value in the context of the oversubscribed call.

This means that the biggest share of Lithuania’s national envelope (around €182 million) is still available to be utilised, in alignment with the priorities and criteria established within the CEF and TEN-T Regulations in order to make the most of it.

Submitting good projects – such as cross-border sections – for the next upcoming CEF Call, which is going to be published still in 2015 is therefore vital.

According to the CEF and TEN-T Regulations, if a Member State does not commit its national allocation (€365 million in the case of Lithuania) by 1 January 2017, it risks losing it since it becomes available to all the other Cohesion Member States.

Will Lithuania, with a national envelope as large as €365 million – the largest amongst the Baltic States – available until 1 January 2017, hear my message and embrace this unmissable opportunity to commit the money to realise the project of high EU added value – the Rail Baltic, which is one of the most strategic transport infrastructure priorities of the European Union?

I believe that it will and I stand ready to supporting Lithuania in this endeavour.” [Source: Baltic Times]

Tästä lausunnosta on syytä antaa Catherine Trautmannille täydet pisteet. Koordinaattori sanoo suoraan mistä on kyse, ja laittaa reippaasti oman persoonansa peliin. ”My messagesta” puhuminen on piristävä poikkeus tylsässä virkamies-jargonissa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

04.12.2014

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta joulukuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——

  • 28.12.2014 Suomelle merkitykselliset raideliikennehankkeet eivät näin joulun aikoina ole ylittäneet uutiskynnystä, joten nyt on hyvä hetki katsoa muita raideliikennehankkeita ja niiden rahoituskuvioita:

Historiaa: The Economist julkaisi kiehtovan tarinan Lontoon Metron rakentamisesta 1900-luvun alussa. Hankkeen takana oli amerikkalainen liikemies ja sijoittaja Charles Yerkes, jonka aggressiivinen tapa viedä asioita eteen päin aiheutti hämmennystä brittien keskuudessa. Huolimatta virkamiesten ja hallinnon kankeudesta Yerkes kumppaneineen rahoitti ja rakensi merkittävän osan siitä verkostosta, jonka pohjalle on rakennettu nykyinen Lontoon Metro. Yerkesin ajan jälkeen Metroa rakennettiin enimmäkseen julkisella rahoituksella, mutta nyt työn alla olevat uudet metro-osuudet on taas rahoitettu pääasiassa yksityisellä elinkaarirahoituksella. Rahoitusasioissa on palattu takaisin Yerkesin aikaan.

Tänään: Kiinassa otettiin käyttöön Guangzhoun ja Guiyangin välinen 850 km pituinen ratayhteys, jolla junien nopeus on 250 km/h. Speksit ovat siis saman kaltaiset kuin Rail Balticilla. Radan rakentamiseen kiinalaisilta meni aikaa kuusi vuotta ja rahaa paloi 20 miljardia US dollaria. Budjetti oli 3-4 kertaa suurempi kuin Rail Balticilla, mutta maaston vaativuus käynee selityksestä: yli 80 % radan pituudesta kulkee tunneleissa tai siltoja pitkin. Kiinalainen valtiokapitalismi näyttää toimivan infra-hankkeiden rahoituksessa erittäin hyvin.

Huomenna?: Elon Musk julkisti vuonna 2013 Hyperloop -projektin, jonka tavoitteena oli yhdistää Los Angeles ja San Francisco ääntä nopemmin kulkevalla putkijunalla. Tällainen hanke kuullostaa vähintäänkin utopistiselta, mutta kaikista epäilyistä huolimatta noin 100 huippuinsinööriä yliopistoista ympäri maailman selvittää täällä hetkellä Hyperloopin toteutettavuutta. Elon Musk on jo pistänyt uusiksi avaruuslennot ja sähköautoilun, ja ehkä raideliikennekin kaipaisi ravistelua. Pikkurahan puutteeseen eivät Elon Muskin hankkeet kaadu, hänen nettovarallisuutensa arvo on tällä hetkellä 7,9 miljardia dollaria.

  • 18.12.2014 Rail Balticin rahoituksen kohtalonhetket lähestyvät, ja usean miljardin euron arvoinen EU-rahoitteinen urakka luonnollisesti herättää monenlaista kiinnostusta raideliikennealan toimijoiden keskuudessa:

• Kiinan pääministeri Li Keqiang ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius neuvottelivat viime keskiviikkona Belgradissa yhteistyöstä talouden eri osa-alueilla. Kiinalainen uutistoimisto Xinhua nosti mahdollisista yhteistyön kohteista esiin Rail Balticin:

”China is willing to take part in the cooperation on such projects as the Rail Baltic, and discuss with the Lithuanian side cooperation over the utilization and modification of transport infrastructure”, Li said.

• Pääministeri Keqiang tapasi myös Eestin pääministeri Taavi Roivasin:

”Li called for closer cooperation with Estonia in the locomotive industry, saying Chinese locomotive equipment boasts good quality and reasonable price. Chinese companies are also encouraged to take part in Estonia’s transport, logistics and infrastructure cooperation programs, as well as those of the Baltic area”, Li added.

• Britannian Ulkomaankauppaministeri Lordi Livingstone tuo 19-21.1.2015 brittiläisen yrittäjävaltuuskunnan tutustumaan Rail Baltic -projektiin kolmessa Baltian maassa, matkaohjelman voi ladata täältä.

• Ruotsalaisten Export Sweden on aktivoitunut Rail Baltic -asioissa hyvissä ajoin, esimerkki ruotsalaisesta vienninedistämisestä löytyy täältä.

• Ranskalaisen raideliikennekaluston ja -infrastruktuurin valmistaja Alstom on mainostanut kiinnostustaan osallistua Rail Baltic -projektiin.

• Liikenneviraston TEN-erityisasiantuntija Juhani Tervala esitelmöi teemalla ”Suomi ja Rail Baltica” joulukuun alussa Siemensin ”Liikenne ja teknologia” -seminaarissa Helsingissä. Tervalan esitysmateriaali löytyy täältä.

Myös Eestissä on ahkeroitu. KPMG:n tekemän kyselyn mukaan 39 % Eestin yrityspäättäjistä kannattaa Rail Balticin rakentamista, vuonna 2012 kannatus oli 38 %. Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamista kannatti 17 % päättäjistä (vuonna 2012 vain 11 %), kun taas Tallinna-Pietari -junaradan kunnostamista kannatti vain 5 % vastanneista. Eestin Rail Baltic -organisaation edustajat ovat käyneet myös Suomessa tutustumassa Kerava-Tallinna -oikoradan menestystarinaan.

Latviassa tehdyn laajan kansalaiskyselyn mukaan peräti 92 % latvialaisista kannattaisi Rail Balticin rakentamista.

  •  17.12.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen mukaan viime viikon Rail Baltic -neuvottelut Brysselissä sujuivat yllättävän hyvin. Sinkevičius totersi että Kaunas-Vilna -yhteyden liittäminen Rail Baltic -hankkeeseen voisi olla mahdollista ilman työlästä ja aikaavievää lainsäädännön muuttamista. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa seuraavassa tapaamisessa noin puolentoista kuukauden kuluttua. Muiden Baltian maiden edustajat eivät ole kommentoineet viime viikon tapaamista.
  • 16.12.2014 Siim Kallas on patistanut Baltian maita pistämään vauhtia Rail Baltic -hankkeeseen. Kallasin mukaan Rail Balticin toteuttamatta jättäminen olisi paha takaisku Baltian maiden arvovallalle ja uskottavuudelle. Hänen mukaansa Euroopan tasolla kukaan ei ole kyseenalaistanut Rail Balticin tärkeyttä, mutta (Baltian maiden) paikallispoliitikot voivat pahimmillaan munata koko hankkeen. Kallas painottaa, että rahoitushakemuksen viivästyminen 26.2.2015 aikarajasta voi johtaa sille varatun 3 miljardin euron rahoituksen siirtymiseen muille hankkeille, esimerkiksi Puolassa, Unkarissa tai Slovakiassa.
  • 16.12.2014 Liettualainen MEP Zigmantas Balčytis (Liettuan Sosialidemokraattinen Puolue) on tehnyt joulukuun alussa Europarlamentille kirjallisen kysymyksen Puolan aktiivisuudesta Rail Baltic -projektissa. Balčytisin huolenaihe on tällainen:

… There are concerns that Poland will be slow to fulfil its obligation to extend the track as far as Lithuania… (ote MEP Zigmantas Balčytisin kirjallisesta kysymyksestä Europarlamentille)

On tietysti positiivista, että Rail Baltic nousee esille Europarlamentissa, mutta keskustelun avaus on yllättävä. Liettualainen MEP on huolissa siitä että Rail Baltic etenisi Puolassa liian hitaasti, kun samaan aikaan koko Baltian maiden Rail Baltic -hanke on vaakalaudalla liettualaisten yhteistyökyvyttömyyden takia.

  •  9.12.2014 Lietuvos žinios -lehti julkaisi tänään Liettuan Rail Baltic Statyba -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrysin haastattelun, jossa oli valaisevaa tietoa projektin etenemisestä. Budrys edustaa Liettuaa Baltian maiden yhteisessä RB Rail -yhtiössä, ja hänen kommenteistaan saa hyvän kuvan siitä miksi Rail Baltic -projekti etenee edelleen nihkeästi.

Liettua tuntuu olevan neuvotteluissa puolustamassa omaa etuaan asenteella, joka saa kotoiset kuljetusalan ay-änkyrät näyttämään yhteistyöhaluisilta jees-miehiltä. Tässä poimintoja artikkelista:

o  Budrysin mukaan (Baltian maiden yhdessä omistaman) BR Rail -yhtiön ja Baltian maiden omien Rail Baltic -yhtiöiden työnjako menee näin: RB Rail hakee rahoituksen projektille ja valvoo projektin implementointia ”kansainvälisellä tasolla”, kun taas liettualaisten ”Rail Baltica Statyba” -yhtiö (1) omistaa RB Railin osakkeita, (2) valvoo Liettuan kansallisia etuja RB Railin toiminnassa, (3) valvoo projektin implementointia Liettuan maaperällä ja (4) edustaa Liettuaa kansainvälisissä yhteyksissä.

o  RB Railin toimitusjohtajaksi nimitetty latvialainen Edwins Bērziņš on virassaan vain noin kuuden kuukauden ajan. Vakinainen toimitusjohtaja on tarkoitus valita keväällä, yhtiön toiminnan päästyä kunnolla liikkeelle.

o  Kun lzinioksen toimittaja kysyi Budrysilta voivatko Eesti ja Latvia aiheuttaa Liettualle hankaluuksia RB Railin toiminnassa, Budrysin vastaus oli selkeä: ”RB Railin osakkeenomistajana (Liettuan rautateiden omistama) Rail Baltica Statyba voi vaatia muita RB Railin osakkeenomistajia, eli Latvian ja Viron yhtiöitä, noudattamaan RB Railin osakassopimuksen määräyksiä”.

o  Kun lzinioksen toimittaja kysyi Budrysilta onko kaikki rahoitushakemukseen liittyvät Baltian maiden väliset ongelmat ratkaistu, Budrysin mukaan epäselvyyksiä on luonnollisesti jäljellä koska tällaista monikansallista projektia ei ole EU:ssa aiemmin toteutettu. RB Railin edustajat käyvät 10.12.2014 Brysselissä hakemassa ohjeita rahoitushakemuksen laatimista varten.

o  Budrysin arvion mukaan Rail Baltic keskittyisi ainakin alkuvaiheessa henkilöliikenteeseen.

o  Budrysin mukaan projektin kustannusarvio on 15 – 18 miljardia litiä (4,34 – 5,21 miljardia euroa) ja tähän summaan sisältyisi myös Kaunas-Vilna -yhteyden rakentaminen. EU-rahoituksen osuudeksi Budrys ennakoi noin 85 prosenttia ja sama rahoitusosuus pitäisi kuulua myös Kaunas-Vilna -osuudelle, koska RB Railin osakassopimuksen ja Baltian maiden pääministerien saavuttaman yhteisymmärryksen mukaan Kaunas-Vilna -osuus on elimellinen osa Rail Balticia.

o  Budrys ampuu alas spekulaatiot Rail Baltic ratainfrastruktuurin omistajuudesta, Liettuan alueelle (EU:n rahoituksella) rakennettu ratainfrastruktuuri tulee pysymään Liettuan valtion omistuksessa.

Yhteenveto: Jos Liettua pitää kiinni kaikista Budrysin haastattelussa esittämistä tulkinnoista ja vaatimuksista, on Baltian maiden yhteisen rahoitushakemuksen läpimeno epätodennäköistä. Liettua voi toki vaatia muita Baltian maita noudattamaan RB Railin osakassopimukseen kirjattuja suunnitelmia esimerkiksi Kaunas-Vilna -yhteyden rahoittamisesta, mutta tällä ei ole käytännön merkitystä koska rahoituspäätös tehdään Brysselissä. Mutta jos koko Rail Balticin rahoitus uhkaa kaatua Liettuan organisoimaan Baltian maiden väliseen kiistelyyn, olisi asiaa syytä tarkastella myös laajemmassa kontekstissa.

  • 6.12.2014 Baltian maiden pääministerit tapasivat perjantaina Maardussa Eestissä. Kokouksessa käsiteltiin Rail Balticia, ja huolimatta ”ripeästi ja hyvässä hengessä sujuneista” neuvotteluista pääministerit päättivät lykätä Baltian maiden välisen Rail Baltic sopimusluonnoksen valmistumisen takarajaa ensi tammikuun viimeiseen päivään. Euroopan Komissiolle toimitettavan rahoitushakemuksen jättämisen deadline on 26.2.2014.

Tapaamisen jälkeen julkistetussa kannanotossa pääministerit painottivat Tallinnasta Puolan rajalle johtavan 240 km/h kaksoisraiteen rakentamisen tärkeyttä. Tämä on erittäin tärkeä linjaus, koska Liettua ei ole tähän asti osoittanut kiinnostusta Kaunasista Puolaan johtavan uuden ratayhteyden rakentamiseen.

…reiterated the importance of implementing Rail Baltic/Rail Baltica as a fast conventional double track 1435 mm gauge electrified railway line with the maximum design speed of 240km/h on the Route from Tallinn through Pärnu-Riga-Panevezys-Kaunas to the Lithunia-Polish border.” (lähde: LSM.lv)

Suomalaisittain on merkittävää, että Baltian maiden pääministerit päättivät kutsua Suomen ja Puolan mukaan Rail Baltic -projektiin, aluksi tarkkailijan rooliin ja myöhemmin myös osakkeenomistajaksi. Liettuan LRT:n mukaan kutsu Suomen ja Puolan hallituksille olisi tulossa tammikuun loppuun menmnessä, kun taas Latvian LSM:n mukaan Suomen ja Puolan toivotaan liittyvän mukaan projektin toimintaan tammikuun loppuun mennessä. Rivien välistä voi lukea, että huoli rahoitushakemuksen läpimenosta Euroopan Komissiossa laittaa Baltian maat hakemaan hankkeelle lisää uskottavuutta Suomesta ja Puolasta.

Latvian pääministeri Laimdota Straujuma painotti tapaamisen jälkeen sekä Rail Balticin että Baltian maiden LNG-projektien pitkän aikavälin strategista merkitystä. Kremlin propagandasta kiinnostuneet voivat lukea loppukevennykseksi Virallisen Venäläisen tulkinnan perjantain kokouksesta. www.rubaltic.ru -sivuston mielestä pääministeri Straujuma kannattaa Rail Balticia vaikka se on rubalticin asiantuntijoiden mukaan turha ja tappiollinen hanke, mutta ei sentään niin turha ja kallis kuin Baltian maiden rakentamat kaasuputket. [EDIT: rubaltic.ru julkaisi myös laajemman kommentaarin Baltian infrastruktuurihankkeista]

  • 5.12.2014 Liettuan hallituksen tilaaman Kaunas-Vilna -yhteyttä koskevan Feasibility Studyn valmistuminen julkistettiin lokakuussa, ja AECOMin laatiman 57-sivuisen pdf-raportin voi nyt ladata täältä. Liettuan Liikenneministeriön tulkinnan mukaan AECOMin raportti vahvistaa että ”Vilnius connection will increase the total economic value of Rail Baltica project”. Tämä tulkinta menee aika pitkälle, sillä jo raportin esipuheessa AECOM painottaa kysessä olevan vain ”a simple preliminary assessment of the impact of one of the options for connecting Vilnius”, jossa ei ole erikseen tarkasteltu hankkeen kannattavuutta tai riskejä.

Raportti pohjautuu kolme vuotta sitten valmistuneeseen Rail Baltic Feasibility Studyyn, ja siinä esitetyt tulokset näyttävät silmämääräisesti katsottuna asiallisilta. Sen sijaan Liettuan Liikenneministeriön tulkinnat raportin sanomasta tuntuvat liioittelulta. Mainittakoon vielä, että raportissa on käytetty myös suoraan Baltirailin sivulta kopioitua aineistoa lähdettä mainitsematta, mikä ei ole kunniaksi AECOMin kaltaiselle kansainväliselle konsultointialan jättiläiselle.

  • 4.12.2014 Baltian maiden ja Puolan presidentit tapasivat tiistaina Tallinnassa. Agendan päällimmäinen asia oli luonnollisesti ”Russia’s growing military and foreign policy aggression”, ja Venäjä-riippuvuutta vähentävät Liettuan, Eestin ja Suomen LNG-terminaalit olivat myös keskustelun aiheena.

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves nosti (myös Puolan ja Suomen tukeman) Rail Baltic -hankkeen malliesimerkkinä Baltian maiden välisestä yhteistyöstä:

We have to do everything we can to guarantee that the funding application is submitted to the European Commission on time.” (Toomas Hendrik Ilves, 2.12.2014)

Tällaiset projektit etenevät vaihe kerrallaan, ja seuraava askel on luonnollisesti rahoitushakemuksen jättäminen Euroopan Komissiolle. On kuitenkin hiukan huolestuttavaa, jos pelkkä hakemuksen kirjoittaminen Brysselissä tätä tarkoitusta varten varatun 3 miljardin euron rahoituksen saamiseksi on niin iso urakka, että valtionpäämiehenkin pitää siitä huolehtia. Toivottavasti voimia riittää hakemuksen kirjoittamisen jälkeen myös itse radan rakentamiseen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

06.06.2014

Rail Baltic -seuranta kesäkuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————-

  • 27.6.2014 Liettuan hallitus on päättänyt linjata Latvian rajalta Kaunasiin johtavan Rail Baltic -radan kulkemaan Panevezysin kautta. Toinen vaihtoehto olisi ollut rakentaa rataa läntisemmälle reitille Siauliaun kautta. Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius kuitenkin huomautti, että päätös ei ole välttämättä lopullinen. Sinkeviciuksen mukaan Kaunas-Vilna -rataosuuden rahoitusselvityksen edistyminen voi vielä vaikuttaa päätökseen, mikä kuulosta huolestuttavalta Rail Baltic -projektin edistymisen kannalta.

Euroopan Komission presidentti Jose Manuel Barroso on patistanut Baltian maita pistämään vauhtia Rail Baltic –projektiinsa:

“It is absolutely vital for the Baltic States to reach an agreement on the principles and the vision for this [Rail Baltic] project of 3.6 milliard euros, 85 per cent of which, by the way, could be financed from the European Cohesion Fund.”

The Lithuania Tribune julkaisi kattavan artikkelin Rail Balticin tilanteesta. Liettuan liikenneministeriön Ričardas Slapšys esittää Liettuan liikenneministeriön näkökannan Vilnan yhteyden neuvottelutilanteeseen seuraavassa kommentissaan:

“When it comes to Vilnius, our goal, which we have reached, was to include Vilnius as a part of the project into the shareholders’ agreement so that it would not be a hanger-on, but an integral part of the track. Stipulation of Vilnius in the shareholders’ agreement commits all three countries to seek and obtain European funding for this part.”

Slapšysin kommentti on huolestuttava, koska muut osapuolet ovat erimieltä pääministerien juhannuksena allekirjoittaman sopimuksen sisällöstä. Indrek Sirp totesi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, että Vilnan yhteyden kanssa voidaan edetä sitten kun/jos sille on saatu rahoitus, ja senkään jälkeen Vilnan rataan liittyvät asiat eivät saa viivyttää Latvian rajalta Kaunasin kautta Puolan rajalle johtavan Rail Balticin rakentamista. Sen sijaan Liettuan liikenneministeriö haluaa koplata yhteen alkuperäisen suunnitelman mukaisen Rail Balticin ja myöhemmin esiin nousseen Kaunas-Vilna -yhteyden.

  • 21.6.2014 Baltian maiden pääministerit sopivat juhannuslauantaina Tallinnassa Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta mahdollisimman pikaisesti. Tapaamiseen osallistui myös Euroopan Komission presidentti Jose Manuel Barroso.

Edellisen kerran Rail Balticista tehtiin ministeritason päätöksiä viime syyskuussa, silloin Baltian maiden liikenneministerit sopivat yhteisyrityksen pikaisesta käynnistämisestä. Kokousta edelsi Liettuan ja Eestin välinen useita kuukausia kestänyt kiistely Kaunas-Vilna -rataosuuden sisällyttämisestä Rail Balticiin. Lopulta Eesti suostui lisäämään sopimukseen maininnan Vilnan yhteyden edistämisestä, ja sopimus saatiin allekirjoitettua.

Historia toistaa itseään. Viime syyskuun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Liettua ja Eesti ovat kiistelleet 9 kuukauden ajan Kaunas-Vilna -yhteydestä ja eräistä pienemmistä detaljeista, mutta yhteisyritystä ei ole perustettu. Viikko sitten liikenneministerit löysivät yhteisen sävelen (eli Eesti antoi taas periksi), ja tällä kertaa pääministerit laittoivat nimet sopimukseen.

Syyskuussa 2013 liikenneministerien ja nyt kesäkuussa 2014 pääministerien tekemien sopimusten sisällöissä ei liene suuria eroja. Molemmilla kerroilla sovittiin että rakennetaan Rail Baltic aiemman suunnitelman mukaisesti, ja lisäksi yritetään saada Kaunas-Vilna -ratayhteydelle rahoitus Brysselistä.

Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp kertoo pääministerien allekirjoittamaan sopimukseen sisältyvän kaksi ehtoa Vilnan yhteyden toteuttamiselle:

• The Vilnius connection can start to be developed when EU financing is in place. Currently it is not.
• The Vilnius connection cannot slow down the work on the main line, which is via Kaunas toward Poland

Jos Indrek Sirpin mainitsemat ehdot sopivat nyt Liettualle, niin voidaan kysyä miksi tätä asiaa on pitänyt pallotella viime syyskuusta asti. Miksi Eestillä ja Latvialla olisi mitään mielipidettä siitä, minkälaisia maan sisäisiä ratayhteyksiä Liettuan valtio rakentaa EU:n rahoituksella? Indrek Sirpin mainitsemilla ehdoilla Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta olisi voitu käynnistää jo viime syksynä, liikenneministerien allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti.

Toivottavasti Rail Baltic -projekti lähtee nyt etenemään vauhdikkaasti. Jos Liettuan liikenneministeriö on hyväksynyt Indrek Sirpin listaamat ehdot Vilnan yhteyden toteuttamiselle, Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta saadaan varmasti käynnistettyä elokuussa. Mutta ei olisi ensimmäinen kerta, jos liettualaisten ja eestiläisten tulkinnat sovituista asioista olisivat erilaiset.

  • 19.6.2014 Rail Baltic -neuvottelut edistyivät keskiviikkona Tallinnassa. Baltian maiden pääministerit tapaavat lauantaina 21.6.2014, ja toiveissa on että silloin voitaisiin tehdä lopullinen päätös Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta. Kaikki Baltian maat ovat tiedottaneet hankkeen edistymisestä itsenäisesti, ja painotukset ovat luonnollisesti erilaisia:

Liettuan liikenneministeriö hehkuttaa Kaunas-Vilna -yhteyttä: “The parties agreed that the provisions on Vilnius’ connection to Rail Baltica will be included in the contract. It was also agreed that the parties will seek jointly the necessary EU funding for connection between Vilnius and Kaunas.”

Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicus myönsi että kaikista yksityiskohdista ei ole tehty päätöstä, mutta sen ei pitäisi estää pääministerejä sopimuksen allekirjoittamisesta:  “I think nothing should change but the lid on the matter should be put by the prime ministers’ meeting… The countries should no longer block the project over details since the essential aspects have been agreed on.”

Latvian liikenneministeriön tiedottaja Ilze Alexandrovich toteaa lyhyesti, että yhteisyrityksen perustamisesta saatiin sovittua.

Eestiläinen Aripaev -lehti uutisoi, että kokouksessa päätettiin radan rakentamisesta Tallinnan, Pärnun, Riikan, Kaunasin ja Panevzysin kautta Puolaan. Kokouksessa oltiin myös yksimielisiä siitä, että Kaunas-Vilna -ratayhteys voi olla osa Rail Balticia, sitten kun se täyttää Euroopan Komission rahoitukselle asettamat vaatimukset. Eestiläiset uskovat, että yhteisyrityksen osakassopimus päästään allekirjoittamaan elokuussa.

Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp (joka lopettaa työnsä Rail Baltic -projektin parissa heinäkuun lopussa) vahvisti lopuksi olevansa tyytyväinen, kun esteet yhteisyrityksen perustamiselle on vihdoin saatu raivattua. Vaikka Eestin kanta Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamiseen on lieventynyt kevään aikana, Indrek Sirp painotti ETV:lle antamassaan haastattelussa projektin marssijärjestystä: ”It was also agreed that [the Vilnius connection] can’t slow down the work on the main line, which is via Kaunas toward Poland”.

  • 18.6.2014 Baltian maat jatkavat Rail Baltic -neuvotteluja tänään Tallinnassa. Liettuan Rail Baltic -vastaava Arenijus Jackus totesi aiemmin tällä viikolla olevansa varma, että tällä kertaa neuvottelut onnistuvat ja yhteisyrityksen perustaminen voidaan viedä Baltian maiden hallitusten päätettäväksi.

Hankkeen pikainen eteneminen olisi nyt erityisen tarpeellista, koska Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirp siirtyy elokuun alussa puolustuspoliittiseksi neuvonantajaksi Viron suurlähetystöön USA:ssa.

  • 16.6.2014 Liikenneministeri Sinkevičius on antanut lausuntoja tavattuaan Liettuan presidentti Dalia Grybauskaiten. Vilnan liittäminen Rail Balticiin on Sinkevičiuksen mukaan niin suuri urakka, että kaikkien Baltian maiden hallitusten tukea tarvittaisiin asian saamiseksi Euroopan Komission käsittelyyn vuonna 2017. Muiden Baltian maiden kiusaaminen ja kiristäminen Liettuan sisäisen liikenneyhteyden toteuttamiseen liittyvillä vaatimuksilla on ikävää, mutta Liettuan myöntyminen selkeästi ”Rail Baltic 2” -yhteyden päätöksentekoa hitaampaan aikatauluun on toki positiivista.
  • 14.6.2013 Liettuan Liikenneministeriön tekemää ehdotusta koskeva kommentti on poistettu, kyseinen uutinen oli ilmestynyt uutisseurantaan vaikka se oli peräisin kesäkuulta 2013.

Lisään tylsän tekstin väliin http://www.valstietis.lt -sivustolta löytyneen kuvan, jossa näkyy pätkä 1435/1520 mm kaksoisraidetta, todennäköisesti jossain Liettuan eteläosassa.

Kaksoisraide Liettuassa valstietis.lt

  • 11.6.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen mukaan Baltian maat ovat päättäneet pidättäytyä Rail Baltic -neuvottelujen kommentoimisesta medialle neuvottelujen ollessa kesken:

”We agreed not to publicize information before the negotiating team reaches a decision.”

Tämän jälkeen Sinkevičius kertoi, että Luxemburgissa käytävissä neuvotteluissa on pyritty harmonisoimaan eräitä yhteisyrityksen osakassopimuksen yksityiskohtia. Työtä on vielä jäljellä, mutta Sinkevičius toteaa itsevarmasti että yhteisyrityksen perustamisesta päätetään kesäkuun loppuun mennessä.

Toivottavasti Sinkevičiuksen optimismi perustuu siihen, että nyt perustettavan (ja Euroopan Komissiolta rahoitusta hakevan) yhteisyrityksen perustamisasiakirjojen ja osakassopimusten on sovittu kattavan pelkästään Tallinnasta Riikan ja Kaunasin kautta Puolan rajalle kulkevan ”Rail Baltic 2”:n toteuttamisen. Jos Liettua haluaa muilta Baltian mailta sitoumuksia Kaunas-Vilna -yhteyden (”Rail Baltic 3”) toteuttamisen ja EU-rahoituksen puolesta, siitä tehtävät sopimukset on pidettävä erillään Rail Baltic 2:sta. Muussa tapauksessa kesäkuun loppu ja muutkin tulevat aikarajat voivat tulla vastaan liian nopeasti.

  • 9.6.2014 Verslo žinios -lehden mukaan Liettuan hallitus tekisi tällä viikolla Rail Balticia koskevia päätöksiä. Lehden mukaan nyt perustettava Baltian maiden yhteisyritys hakisi rahoituksen Puolan rajalta Kaunasin kautta Riikaan ja Tallinaan johtavan radan rakentamiseen, ja Kaunas-Vilna -yhteys toteutettaisiin vasta projektin seuraavassa vaiheessa. Asiat näyttävät siis etenevän suotuisasti Liettuassa, mutta toki yhteisyrityksen dokumentteihin mahdollisesti kirjattavien Vilnan yhteyttä koskevien julkilausumien ja sitoumusten sanamuodoista voidaan vielä saada isompikin konflikti aikaiseksi.

Eestissä jatketaan poliittista vääntöä Tallinnan seudun Rail Balticin ratalinjauksista. Taustalla piilevistä poliittisista ja taloudellisista kytkennöistä on esitetty monenlaisia epäilyksiä. Tässä asiassa Eesti on eteläisiä naapureitaan edellä, sillä Latviassa ja Liettuassa ei ole vielä edes saatu aloitettua riitelyä ratalinjauksista ja maanhankinnoista.

  • 6.6.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on osallistunut Vilnassa pidettävään Conference of Ministers of Organisation for Co-Operation between Railways (OSJD) -tapahtumaan, ja painottanut sekä itä-länsi että pohjoinen-etelä -raideyhteyksien merkitystä Liettualle. Butkevičiuksen mukaan Kaunasin läpi ensi vuonna rakennettava 1435 mm ratayhteys varmistaa eri raideleveyksiä käyttävien yhteyksien tehokkaan yhteistoiminnan. Pääministeri Butkevičius kiteytti asian näin:

”This connection will allow us to provide the market with new and effective global transportation and logistics services.”

Rail Baltic -yhteisyrityksen käynnistämiseen liittyviä neuvotteluja jatketaan nyt ilmeisesti medialta pimennossa. Liettuan pääministerin kommenttien perusteella neuvottelujen onnistuminen on mahdollista, varsinkin jos Liettuan Liikenneministeriö olisi samoilla linjoilla pääministerin kanssa. Neuvottelujen kariutuminen olisi erittäin kiusallista nyt, kun Puolassa on juuri saatu käynnistettyä Varsovasta Liettuan rajalle johtavan ratayhteyden peruskorjaus EIB:n myöntämän 213 miljoonan euron rahoituksen tuella.

Eestissä on viime aikoina debatoitu Rail Balticin linjauksista Tallinnan seudulla. Asian käsittely siirrettiin lopulta Harjun maakunnalta The Ministry of Economic Affairs and Communicationsin vastuulle, ja ministeriö päätti tehdä tarkemman selvityksen kolmesta eri linjausvaihtoehdosta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.05.2014

Rail Baltic -seuranta toukokuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————-

  • 27.5.2014 Kaunasista etelään kohti Puolan rajaa johtavan ”Rail Baltica 1” -ratayhteyden peruskorjaus on liettualaisten media-tietojen mukaan hyvässä vauhdissa. Töiden etenemistä esitellään alla olevalla Youtube-videolla, jossa näkyvien ilmakuvien perusteella työn tuloksena näyttäisi syntyvän vain yhden raideleveyden (1520 mm) raidetta. Wikipedian tietojen ja kuvan mukaan Kaunasista Puolan rajalle johtavan ratayhteyden eteläisin 7,5 kilometrinen pituinen osuus Mockava – Šeštokai olisi 1435/1520 kaksoisraidetta, mutta onko Šeštokaista pohjoiseen vain 1520 mm raide?

  • 23.5.2014 An updated version of our Rail Baltic monitoring report can be found here: nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522. The first six pages of the report are the same as in the 25.4.2014 version, and screenshots of the four new pages are attached below. Please note that the URL-links to the original news sources work only in the pdf-version.

nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_7 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_8 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_9 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_10

  • 22.5.2014 Eestin pääministeri Taavi Roivas ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius neuvottelivat eilen Rail Baltic -projektin tilanteesta. Eestin uusi pääministeri suhtautuu edeltäjäänsä myötämielisemmin Liettuan vaatimuksiin, ja neuvottelujen jälkeen sekä Eestin että Liettuan media uutisoivat Eestin nyt kannattavan Vilnan ottamista mukaan Rail Balticiin. Linjan muuttamiselle löytyy selkeät perustelut: Brysselistä luvattu miljardirahoitus uhkaa siirtyä muihin projekteihin jolleivat Baltian maat saa jätettyä rahoitushakemusta syyskuuhun mennessä. Tässä Roivaksen kommentti Aripaev -lehdelle:

“Disagreements have been resolved and cooperation has to continue in the name of creating a joint venture and submitting a joint project application. It is important to establish a joint venture company and submit a joint application to CEF (Connecting Europe Facility) in the first round of funding. Otherwise, we risk losing the CEF funding”.

Tämä näyttää ja kuulostaa hyvältä, mutta Lithuania Tribunessa esitetty Roivaksen kommentti ei ole oikein vakuuttava:

“I think what we agreed today that we will go further as fast as possible in the joint venture establishment. In the [shareholders’] agreement, we will find an appropriate wording [to ensure] that in the next stage [of the project] Vilnius is an essential part of Rail Baltica as well.”

Toivottavasti projekti lähtee nyt etenemään vauhdikkaasti, mutta liikaan optimismiin ei ole syytä. Pääministeri Roivas arvelee että pääministeri Butkevičiuksen kanssa taisi tulla sovittua projektin vauhdittamisesta. Tämän jälkeen Roivas toteaa, että yhteisyrityksen perustamisasiakirjaan sommitellaan molemmille osapuolille sopivat sanamuodot Vilnan yhteyden toteuttamisesta. Käytännössä työ palannee liikenneministeriöiden virkamiehille, ja sillä miehityksellä asiasta on väännetty viime syyskuusta asti, huonolla menestyksellä.

Taavi Roivas tapasi Vilniuksessa käydessään myös Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitėn. Presidentti Grybauskaitėn tapaamista koskevassa tiedotteessa keskitytään lähinnä Baltian maiden energiaomavaraisuuden parantamiseen ja ”NATOn itärajan takana” piilevien uhkien torjumiseen Baltian maiden yhteisin voimin. Rail Baltic mainitaan yhdessä lauseessa, jossa presidentti Grybauskaitė toteaa Rail Balticin olevan eniten hyödyksi jos kaikkien Baltian maiden pääkaupungit ovat siinä mukana.

  • 21.5.2014 Liettualainen Verslo Zinios raportoi Kaunasin ja Puolan rajan välille rakennettavan Rail Baltic -yhteyden etenemisestä. Liettua aloitti viime syksynä vanhan ja mutkikkaan Kaunasista etelään johtavan radan perusparannuksen ja muuntamisen 1520/1435 mm kaksoisraiteeksi. Työt ovat edistyneet, eikä Marijampolen kaupungin kohdalla ilmenneiden ongelmien uskota viivyttävän projektin valmistumista. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius pitää kiinni optimistisesta aikatauluarviosta, jonka mukaan Kaunasista Puolan rajalle johtava yhteys voitaisiin avata liikenteelle 1. lokakuuta 2015.

Butkevičius kommentoi myös Puolan ja Saksan kanssa käytyjä neuvotteluja Rail Balticin tavaraliikenteestä. Saksan kanssa allekirjoitettu aiesopimus ei herätä Liettuassa kovin suurta innostusta, eikä myöskään Puolan suunnalla ole osoitettu suurta kiinnostusta Rail Balticin edistämiseen.

Eestin pääministeri Taavi Roivas ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevčius ovat sopineet tapaamisesta, jossa pyritään löytämään ratkaisu viime syyskuusta asti paikallaan junnanneiden Rail Baltic -neuvottelujen edistämiseen. Neuvoteluissa osapuolina olleet liikenneministeriöiden edustajat eivät ole pystyneet tekemään päätöksiä, mutta lähtökohdat pääministerien neuvotteluihin näyttävät lupaavilta:

The Estonian prime minister understands the importance of connecting Vilnius with Rail Baltic and we support it. We look forward to the upcoming meeting and hope that we will reach an agreement and the question of connecting Vilnius will be resolved in accordance with EU regulations.” (Helin Vaher, spokeswoman for PM Roivas)

…expected to convince his Estonian counterpart regarding Vilnius, but admitted that Estonia had reasons to disagree with Lithuania’s plan to link its capital with Rail Baltica because this issue had not been discussed previously. (Lithuanian PM Algirdas Butkevčius, according to Lithuaniatribune)

Tulkintaa Suomesta: Parhaassa tapauksessa pääministerit voisivat saada sovittua seuraavista asioista:

  • Baltian maat lopettavat Rail Balticiin liittyvän propagandasodan. Tapaamisten tuloksista ja projektin edistymisestä raportoidaan yhteisten julkilausumien kautta, ja lopetetaan värittyneiden yksipuolisten tulkintojen antaminen siitä mitä kokouksissa muka saatiin päätettyä.
  • Eesti sitoutuu kannattamaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamista siinä tapauksessa, että hankkeen kannattavuusselvitys täyttäisi EU:n kriteerit. Tämä hanke nimetään Rail Baltic 3:ksi, ja sen käsittely pidetään jatkossa täydellisesti erillään meneillään olevista Rail Baltic 1 ja Rail Baltic 2 -hankkeista.
  • Eri Baltian maiden alueilla kulkevat Rail Baltic 2 -ratalinjaukset lyödään lukkoon ennen yhteisyrityksen perustamista, eikä kokonaan uusia linjauksia enää nosteta pöydälle.
  • Varmistetaan että kolmen Baltian maan Rail Baltic -yhteisyrityksen hallinto ja päätäntävalta on järjestetty niin, että kansallisten etujen ajamisen sijasta kaikki voimavarat voidaan käyttää ensisijaisesti Rail Balticin edistämiseen.
  • 20.5.2014 Kaunasissa ilmestyvä Kauno Diena -sanomalehti julkaisi laajan artikkelin Rail Baltic -projektin viime aikojen kehityksestä. Kirjoituksen teemana oli hankkeeseen liittyvä ”propagandasota” sekä Liettuan liikenneministeriön ajaman Vilnan yhteyden taustalta löytyvät motiivit. Tässä muutamia esiin nostettuja asioita:
  • Euroopan Komission Rail Baltic -projektista vastaava Pavel Telicka kiistää saaneensa mitään tietoa Baltian maiden välisissä neuvotteluissa saavutetusta edistymisestä. Mediassa näkyneet ”uutiset” sovun löytymisestä mm. Vilnan yhteyden osalta ovat siis olleet lähinnä eri osapuolten propagandaa.
  • Kaunasin alueen merkkihenkilöiltä ei juuri löydy ymmärtämystä Vilnan yhteyden rakentamiselle. Hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen ei uskota, koska näköpiirissä olevat kuljetustarpeet Vilnan ja Kaunasin välillä hoituvat nykyisenkin ratayhteyden kautta. Uuden poikittaisyhteyden perusteleminen Vilnan suurella osuudella Liettuan BKT:stä ammutaan myös alas, ja Kaunasin suunnalla nähdään Vilnan ”suuruuden” selittyvän lähinnä pääkaupunkiseudulle kasaantuneen hallinnon pyörittämisellä. Rail Balticin jarruttamisen ja Liettuan poikittaisyhteyksien parantamisen uskotaan myös olevan ainakin Liettuan Rautateiden ja Venäjän intresseissä. Kaunasin pormestari epäilee lisäksi, että uutta Vilnan yhteyttä varten tarvittavan maa-alueen arvonnousun mahdollisuus saattaisi vaikuttaa taustalla.
  • Kauno Diena kysyi Liettuan liikenneministeriötä edustavalta Arijandas Šliupasilta, että onko vanha suunnitelma Rail Balticin linjaamisesta suoraan Vilnan kautta Puolan rajalle (Kaunas kokonaan ohittaen) jo haudattu lopullisesti. Sliupasin vastaus sisältää epämääräisiä viittauksia liikenneministeriön aiempiin lausuntoihin, ja vakaan luottamuksen siitä että asiantuntijat ja juristit lopulta löytävät kaikille osapuolille sopivan sanamuodon yhteisyrityksen perustamisasiakirjaa varten. Rivien välistä voisi lukea, että tällaisenkaan linjauksen mahdollisuutta ei ole vielä kokonaan hylätty.
  • 14.5.2014 Liettuan liikenneministeriö tiedotti muutaman päivän miettimisen jälkeen Urve Palon ja Rimantas Sinkevičiuksen viime viikkoisesta epävirallisesta tapaamisesta, ja edistystä on tosiaan tapahtunut. Toki Vilnassa laaditun tiedotteen painotukset poikkeavat Eestin näkemyksistä, mutta seuraavat tiedotteesta löytyvät lauseet kertovat liettualaisten asenteiden pehmenemisestä:

”…in order to ensure the necessary funding for the project, negotiations on the technical part of the joint venture establishment should be completed, and shareholders agreement signed as soon as possible”

”Lithuania does not intend to further argument and will continue to work on the further implementation of the project”

“Should be” ja “does not intend” eivät ole kovin konkreettisia sitoumuksia, mutta tämä on sovinnollisinta tekstiä Liettuan Liikenneministeriöltä pitkiin aikoihin. Suorasanainen lupaus jättää Vilnan yhteyden käsittely kokonaan kuluvan kevään ja kesän neuvottelujen ulkopuolelle olisi ollut todellinen läpimurto, mutta ehkä siihen päästään seuraavissa neuvotteluissa.

Pieni kauneusvirhe liettualaisten tiedotteessa on väite, jonka mukaan myös Suomi olisi allekirjoittanut viime syyskuussa Vilnan yhteyden merkitystä korostavan lauselman. Liikenneministeri Merja Kyllönen kyllä laittoi nimensä Rail Baltic -kontrahtiin viime syksynä, mutta Vilnaa koskevan lausekkeen allekirjoittivat vain Baltian maat.

  • 10.5.2014 Eestin liikenneministeri Urve Palon mukaan Liettua olisi luopunut vaatimuksestaan saada sisällytettyä Kaunas-Vilna -yhteys Rail Balticin ensimmäiseen vaiheeseen. Palon mukaan Liettuan kannan muuttuminen oli tullut esille EU:n liikenneministerien epävirallisessa kokouksessa Ateenassa. Eestin liikenneministerin neuvonantaja Rasmus Ruuda vahvistaa, että Liettuan kannan mukaan Vilna voidaan liittää Rail Balticiin myöhemmin.

Tämän uutisen alkuperäinen lähde on eestiläinen Postimees -lehti, kun viime aikoina Rail Balticin edistymistä ovat kommentoineet lähinnä Liettuan liikenneministeriön edustajat. Onko Rail Baltic -neuvotteluissa viimein saavutettu ratkaiseva läpimurto, vai ovatko eestiläiset alkaneet soveltaa liettualaisia käytäntöjä mediapelissä?

Rail Baltic -neuvottelujen todelliseen edistymiseen voimme uskoa vasta sitten, kun The Lithuania Tribune uutisoi Liettuan liikenneministeriön lähteisiin viitaten, että Vilnan yhteydestä ei tarvitse enää vuoden 2014 aikana neuvotella. Samassa yhteydessä olisi myös hyvä saada varmistus sille, että Riikaan perustettavan Baltian maiden yhteisen Rail Baltic -yhteisyrityksen hallinnon miehitykseen ja toimitatapoihin liittyvät erimielisyydet on ratkaistu.

  • 9.5.2014 Rail Baltic-rintamalla on ollut hiljaista viime päivät, mutta muualla maailmassa suunnitellaan mittavia raideliikehankkeita. Kiinassa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa 13 000 kilometrin pituinen ratayhteys Kiinasta Siperian, Alaskan ja Kanadan kautta USA:han. Beringin salmen alle rakennettaisiin 200 kilometrin pituinen tunneli. Tähän hankkeeseen verrattuna 728 kilometriä Rail Balticia ja 80 kilometriä tunnelia maanjäristyksistä vapaan Suomenlahden alle olisi piece of cake.
  • 3.5.2014 Liettuan liikenneministeri Arijandas Šliupas on käynyt Brysselissä lobbaamassa Kaunas-Vilna –rataosuuden rakentamisen puolesta. Liikennekomissaari Siim Kallaksen kabinettipäällikkö Margus Rahuoja kuitenkin totesi ETV:lle antamassaan lausunnossa, että Vilnan yhteyden toteuttaminen voisi olla mahdollista vasta kannattavuusselvityksen tekemisen ja tulosten analysoinnin jälkeen, ja sitä ei ehditä tekemään ennen rahoitushakemuksen jättämisen takarajaa syyskuussa. Šliupasin mukaan kannattavuusselvitykset voisivat valmistua vuoden loppuun mennessä.

Positiivista tässä uutisessa on se, että Liettuan Liikenneministeriö on vihdoin:

  1. Suostunut keskustelemaan Vilnan yhteydestä Euroopan Komission kanssa
  2. Suostunut keskustelemaan kannattavuusselvityksen tekemisestä ja selvityksen aikataulusta

Liettuan Rautateiden infrastruktuuri-yhtiön tulos ja liikevaihto kaksinkertaistuivat viime vuonna. Suurin syy kasvuun oli Rail Baltica -projektin tuoma liiketoiminta, ilmeisesti kyseessä on Kaunasin ja Puolan rajan välisen vanhan rataosuuden kunnostusurakka. Tällaisia uutisia lukiessa herää optimismi, että Liettuan Rautatiet ja Liikenneministeriö eivät ehkä halua kaataa Rail Balticia lopullisesti.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.