BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

12.05.2018

Rail Baltica ja Barack Obaman ulkopoliittinen doktriini

Latvijas Avīzen julkaisema Catherine Trautmannin haastattelu selvensi monia tälläkin foorumilla spekuloituja asioita. Rail Baltican sotilaspoliittisen luonteen korostumista käsittelin 10.5.2018, ja tässä vielä muutamia nostoja samasta artikkelista.

Suomesta ja Rail Balticasta

Suomen lähteminen RB Railin osakkaaksi on Trautmannin mukaan kiinni siitä, että Suomi ei tee päätöstä, ennen kuin kaikkien Baltian maiden ja Puolan sitoutumisesta yhteisiin pelisääntöihin on saatu varmuus. Suomi ei halua lähteä RB Railiin vain kannattamaan Komission virallista linjaa tai sovittelemaan muiden maiden keskinäisiä erimielisyyksiä. Trautmann arveli (huhtikuun lopulla), että Suomi ja Puola neuvottelisivat Rail Balticasta seuraavan kerran toukokuun aikana.

Trautmann toteaa, että Helsinki-Tallinna -tunneli voitaisiin luokitella Komission päätöksenteossa Rail Baltican jatkeeksi, mutta ennen konkreettisiin neuvotteluihin ryhtymistä täytyy ensin hoitaa Rail Baltica. Toimittajan jatkokysymykseen ”onko Suomi viivyttänyt sitoutumistaan Rail Balticaan varmistaakseen ensin tunnelille EU-rahoituksen?” Trautmann vastasi, totta kai, kieltävästi. Pelkästään tällaisen kysymyksen esittäminen kuvastaa hyvin suomalaisen ja (etelä)baltialaisen ajattelutavan erilaisuutta.

Rail Baltican, tunnelin ja Jäämeren radan muodostama kokonaisuus kiinnostaa EU:ta. Trautmann kuitenkin muistuttaa, että Jäämeren yhteydestä tulee neuvotella kaikkien Arktisen neuvoston jäsenmaiden, erityisesti Ruotsin ja Venäjän kanssa.

Liettuasta

Trautmannin mukaan Puolan Rail Baltica -osuuden valmistumisesta ei enää tarvitse stressata, vaan nyt olennaisin haaste on saada Liettua sitoutumaan lopullisesti 2026 aikatauluun.

Kaunasista Puolan rajalle Sestokaihin johtava rataosuus on Trautmannin mielestä outo. Tämä osuus ei täytä alkuunkaan Rail Baltica -radan teknisiä vaatimuksia, ja tekeillä oleva uusi selvitys ko. pätkän kohtalosta valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Trautmann painotti, että tämä asia on myös Latvian ja Viron intresseissä. Projektin viivästyminen käy kalliiksi, ja jos todetaan että Liettua on jo käyttänyt omin lupinensa satoja miljoonia euroja Baltian maiden yhteiselle Rail Balticalle budjetoitua rahoitusta vanhan ratapohjan tarpeettomaan remontoimiseen, on Virolla ja Latvialla syytä olla tyytymättömiä. Mainittakoon, että edellinen Rail Baltica -koordinaattori Pavel Telicka nosti Liettuan viivyttelyn ja omavaltaisen päätöksenteon yhdeksi keskeisistä huolenaiheista jo vuosien 2012 ja 2013 Rail Baltica -raporteissaan.

Kaunasin ja Vilnan välisen Rail Baltica raiteen kiemuroista on kirjoitettu useampi palstamillimetri, ja tässä tulee lisää. Trautmann myöntää että Kaunas-Vilna -yhteys on osa Rail Baltica -projektia ja että se on mukana pitkän aikavälin kokonaisbudjetissa. Kaunas-Vilna ei kuitenkaan ole kriittisten, vuoteen 2030 mennessä valmiiksi saatavien yhteysvälien listalla, eli Komission kannalta sillä ei sen suurempi kiire kuin Helsinki-Tallinna -tunnelillakaan. Trautmann myös vihjaa, että jos Liettua haluaa kiirehtiä Kaunas-Vilna -yhteyden aikataulua, niin siinä tapauksessa kannattaisi hoitaa asiat fiksusti. Liettuan tapauksessa tämä tarkoittaa toimintatapojen muuttamista sellaisiksi, että pohjois-etelä -suunnassa kulkevan ”alkuperäisen” Rail Baltican etenemistä ei enää jarruteta, vaan edistetään ja tuetaan aktiivisesti.

Military mobilitysta

Trautmann totesi, että military mobility -status saattaa vaikuttaa Rail Baltican teknisiin spesifikaatteihin, kuten siltojen kantavuusvaatimuksiin. Tämä näkökulma tuo oman mausteensa Puolan ja Liettuan haluun hyödyntää olemassa olevia ratapohjia ja tinkiä Rail Baltican virallisista nopeus- ja kantavuusmäärittelyistä. Berliinin yöjunassa torkkuva junamatkustaja saattaa suhtautua suuripiirteisesti junan ajonopeuteen Kaunasin ja Varsovan välillä, mutta Rail Balticaa osana NATOn ja EU:n puolustusta tarkasteleva kenraali pitänee tiukemmin kiinni siitä millainen ”military grade” kuljetusyhteyden tulee olla.

Sotilaallinen intressi tuo myös mukanaan väljemmän budjettiraamin, ja Trautmannin mukaan nyt ei tavoitella ”halvinta mahdollista” ratkaisua. Tavoitteena on luotettava ja monikäyttöinen yhteys, jolla hoituvat henkilöliikenne, tavaraliikenne ja sotilaskuljetuksetkin.

Rail Baltican viivästyksistä

Trautmann oli keskustellut huhtikuun lopulla budjettikomissaari Gunther Oettingerin kanssa ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että Rail Baltican rahoituksen jatkaminen ja radan valmiiksi saaminen vuoteen 2026 mennessä ovat edelleen Komission intresseissä. Koska Rail Baltica on edennyt viimeisten 10 vuoden aikana toivottua hitaammin, on Komissio nyt ottanut hankkeessa aktiivisempaa roolia varmistaakseen yhteistyö sujumisen.

Baiba Rubesa nauttii vahvaa luottamusta Brysselin suunnassa. Trautmann ei ottanut suoraan kantaa Rubesan tilanteeseen, mutta totesi että ei yksi ihminen voi paljoa vaikuttaa kun maat riitelevät. Trautmann myös vihjasi, että päättymäässä olevalta budjettikaudella ylijääviä ”last envelope” -rahoituksia voisi olla mahdollista saada Rail Balticalle. Rivien välistä oli luettavissa, että jos Rail Balticalle halutaan vielä lisää 85 % rahoitusta vuoteen 2020 päättyvän budjettikauden piikkiin, RB Railin johdossa olisi hyvä olla Komission luottamusta nauttiva johtaja.

Baiba Rubesan kolmen kauden pesti RB Railin johdossa päättyy lokakuussa, mutta ilmeisesti hän ei ole ainakaan vielä aloittanut työpöydän siivoamista mahdollista seuraajaansa varten. Viime viikolla Rubesa spekuloi Twitterissä, olisiko mahdollista saada kolmea Baltian maata Euroviisuissa tänä vuonna edustavat naislaulajat mukaan kevään 2019 Rail Baltica Global Forumiin esiintymään.

The Final Conclusion

Kaikille Rail Baltican parissa puuhasteleville, ja etenkin liettualaisille, suosittelemme ohjenuoraksi Barack Obaman ulkopoliittisen doktriinin noudattamista: ”Don’t Do Stupid Shit”.

Baltirailin uutisseuranta tässä ympäristössä päättyy tällä erää tähän, kiitos kaikille lukijoille!

This is the final episode of Rail Baltica & Helsinki-Tallinn -tunnel news monitoring and analysis here at the Baltirail website on my behalf. Thank you and goodbye!

 

Esa Nurkka, esa.nurkka(a)gmail.com

 

Mainokset

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.