BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

30.05.2014

Baltirailin lausunto ulkomaankaupan rahtikustannusten keventämisestä

Filed under: Yhdistys — baltirail @ 8.53
Tags: , ,

Helsinki-Tallinna -tunneli luo työllisyyttä ja parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä

Suomen sijainti Euroopassa kuin ”saarella” nostaa vientikauppamme rahtikustannukset kilpailijoitamme suuremmiksi. Viennin sidonnaisuus laivauksiin ja jäätalviin, myrskyihin, satamaterminointiin, syöttö- sekä jakeluliikenteen rekkakuljetuksiin heikentää markkina-asemaamme polttoaineiden kallistumisen ja päästömaksujen nousun myötä. Englanti, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat jo ratayhteydessä manner-Eurooppaan – ja Suomikin tietysti on, jos kiertää Tornion tai Pietarin kautta.

Suora sähkösyöttöinen junarata on ajossa edullisin, varmin ja päästöttömin sekä kilpailullisesti tarpeellinen vaihtoehto. On toimittava aktiivisesti muuhun Eurooppaan johtavan nopean radan toteutumiseksi ja aloitettava tunnustelut EU-rahoituksen saamiseksi Helsinki-Tallinna -rautatietunnelille, kuten Rail Balticillekin on hyväksytty 85 %.

Tunnelia kannatti HS:n vuoden 2009 kyselyssä suomalaisista 54 % ja vuotta myöhemmin 55 %. EU:n rahoittama esiselvitys tunnelin kannattavuudesta valmistuu kuluvana vuonna, ja toteutettavuusselvityksen teettämisestä voidaan päättää alkuvuodesta 2015. Helsingin ja Tallinnan kaupungit ovat olleet aktiivisia. Pääministeri Katainen on ilmaissut tukensa Rail Balticille. Alkavassa tarkistuksessa hallitusohjelmaan tulisi Valtioneuvoston sopia ulkomaanliikenteen infrastruktuurin kehittämistarpeen ja sen vaikutusten selvittämisestä huomioon ottaen Venäjän ja Norjan suunnat. Vahvistuva eurooppalainen pääkaupunki-kaksikko muodostuu tunnelin johdosta lähes kahden miljoonan asukkaan metropoliksi.

Jo suunnittelu ja rakentaminen työllistävät. Käyttöönoton jälkeen syntyy pysyviä työpaikkoja kuljetusalalle, vientiteollisuuteen, matkailuun ja palveluihin. Rakentamisen kulut katetaan EU:n ja yksityisellä rahoituksella – ei valtion lainanotolla. Julkista rahoitusta käytetään lähinnä tutkimus- ja suunnitteluvaiheissa. Suomessa tarvitaan nyt ratkaisuhakuista yhteisnäkemystä ja toteutustahtoa. Jo päätös selvittää tunnelin mahdollisuus luo uskoa vientiyrittäjille ja työmarkkinoille.

Baltirail ry, 30.5.2014, Väinö Castrén, puheenjohtaja

Mainokset

28.12.2013

Baltirailin lausunto LVM:n Liikenteen ympäristöstrategiasta 2013-2020

Lausunto LVM:n Liikenteen ympäristöstrategiasta 2013-2020

Baltirail ry (aiempi Helsinki-Tallinna -tunneliyhdistys) toteaa LVM:n laatiman liikenteen ympäristöstrategian tukevan hyvin Suomen liikenteen valtakunnanlaajuista suunnittelua. Baltirail ry:n näkemyksen mukaan Suomen elinkeinoelämän ja ulkomaankaupan kilpailukyvyn tulisi kuitenkin olla strategiassa vahvemmin esillä. Suomen maantieteellinen sijainti Euroopasta katsottuna ”saarella” aiheuttaa jopa 20 % suurempia kuljetuskustannuksia Keski-Euroopan suuntaan, ja tästä syystä Suomenlahden alittava ja Baltian läpi johtava nopea rautatieyhteys on Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätön. Strategiassa keskeisinä teemoina olevat ilmastonmuutoksen torjunta ja Itämeren suojelu tukevat myös Suomenlahden alittavan raideliikennetunnelin rakentamista. 

Rekka- ja laivaliikenteen päästöjen vähentäminen onnistuu tehokkaimmin, kun soveltuva osa laivaliikenteestä korvautuu junaliikenteellä. Vaikka kansainvälinen liikenne ei olisikaan LVM:n Liikenteen ympäristöstrategian keskeistä sisältöä, ei satamien kautta tapahtuvan liikenteen oleellista merkitystä strategian toteutumiselle voida jättää vähälle huomiolle. Strategiassa mainitaan sana ”satama” 13 kertaa, joista suurin osa liittyy satamien melu- tai tärinähaittoihin. Suomen talouden ja vientiteollisuuden kannalta oleellisen tärkeä rikkidirektiivi erittäin tiukkoine päästörajoineen mainitaan strategiassa vain ”ylhäältä annettuna” faktana, eikä tekstistä löydy ajatusta siitä, millä keinoilla Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä voitaisiin tässä tilanteessa tukea. 

Tunnelin ja Baltian kautta liikkuvat nopeat junat yhdistävät Suomen rataverkon koko Eurooppaan jopa vuorokaudessa ohi satamien ja siirtokuljetusten. Arctic Corridor ja Pietari – Berliini -radat hyödyttävät Suomen talouselämää vain tunnelin avulla, sillä muuten ne ohittavat Suomen. Talvisen merenkulun ja tieliikenteen päästöjä ja muita kustannuksia sekä turvallisuusriskejä tulisi mieluummin korvata raideliikenteellä, kuin keskittyä polttomoottoriteknologiaan, missä öljyriippuvuus parhaimmillaankin on lisääntyvä kustannus.

Maankäytön edistäminen toteutuu parhaiten raideliikenteen avulla maakunnallisissa kasvu-, tuotanto- ja aluekeskuksissa. Kehotus ohjata henkilöauto- ja rekkaliikennettä raiteille olisi selkeä viesti valtion omistamalle junaoperaattorille. Pääkaupunkiseutu liittyisi tunnelin seutujunien avulla osaksi yli kahden miljoonan asukkaan suurseutua Uusimaa-Harju. Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin edistäminen on myös Maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaista toimintaa, jonka ansiosta kahden erillisen kaupungin pirstaloituvien yhdyskuntarakenteiden ongelmia korjautuu myös Helsingin puolella Suomenlahtea.

Meriliikenteen 40 % päästövähennystavoite toteutuu jo kuljettamalla vastaava määrä tunnelissa sähköllä. Potentiaalinen säästöaste on sitäkin suurempi. Vaikka maantieliikenteen suoritteen kasvua ei voisikaan estää, on rautateiden palvelun lisäämisellä kasvua hillitsevä vaikutus.

Taloudellisia ohjauskeinoja voidaan käyttää liikenteen siirtämiseksi tunneliin, kuten on hyväksyttykin Rikkidirektiivin myötä. Sen kansantaloudelle vuosittain aiheuttamat lisäkustannukset ovat tunnelin rakentamista ja ylläpitoa suuremat. EU:n kanssa tulisi neuvotella direktiivin voimaantulon siirtämisestä tunneliradan rakentamisen ajaksi. Massiiviseen mutta usealle vuodelle jakautuvaan uusinvestointiin on syytä ryhtyä tunnelin rakentamiseksi ja sen mukaiseen Euroopan liikenteen sovittamiseksi Suomen rataverkkoon. EU:n eri tukirahoitusmallit ja kansantaloudelliset säästöt sekä hyödyt huomioon ottaen investointi on kannattava – jo vaikutusajan pituudenkin johdosta.

Rail Balticin toteutuminen odottaa vielä Baltian maiden viimeistä päätöksentekoa. Suomen pitäisi sitoutua uskottavasti sekä Rail Balticin että tunnelin rakentamiseen, sillä Suomenlahtitunneli hyödyttäisi sekä Suomea että Baltiaa. Tallinnaan päättyvän Rail Balticin liikenne jäisi liian vähäiseksi. Juuri nyt on myös oikea aika lähteä pohjustamaan EU-rahoitusta tunnelille, sillä vireillä oleva Rail Baltic -hanke tarjoaa hyvät perusteet. 

Jos Suomi ei halua tunnelia, syntyy eurooppalainen yhteys Pietariin Suomenlahden eteläpuolelle jo olevan radan parannuksella. Tunnelihankkeen kannattavuuden virallisella selvittämisellä on kiire, koska se on signaali vakavasta suhtautumisesta Suomen tulevaisuuteen. Emme tarvitse 300 000 työtöntä ja 7 miljardin euron alijäämää vaan uskoa tulevaisuuteen.

Baltirail ry, 24.12.2013, Väinö Castrén, puheenjohtaja

18.07.2013

Viiden vuoden aikana tapahtunutta

Filed under: Tunneli — baltirail @ 17.57
Tags:

Vuonna 2008 tehtiin alustava Tallinn-Helsinki Permanent Rail Connection Preliminary Analysis –selvitys tunnelin rakentamisen edellytyksistä, ja tämän pohjalta oli tarkoitus toteuttaa EU-rahoitusta hyödyntäen laajempi esiselvitys tunnelin taloudellisista ja rakennusteknisistä edellytyksistä. Kaupunginjohtajat Jussi Pajunen ja Edgar Savisaar tukivat hanketta, mutta selvitys jäi tekemättä.

Tämän jälkeen tunneli-suunnitelma on noussut säännöllisin väliajoin keskustelun kohteeksi, esimerkiksi Osmo Soininvaara on käsitellyt asiaa ansiokkaasti. Soininvaara toteaa vuoden 2011 blogikirjoituksessaan että ”Tällaisella hankkeella on taipumus jäädä alakynteen, koska minkään tahon ei kannata ajaa sitä, mutta monen tahon kannattaa vastustaa. Laivayhtiöt hyötyvät nykytilasta, samaten Helsingin satama ja Helsingin kaupunki.”

Marraskuussa 2012 esiteltiin Helsingin ja Tallinnan liikenne- ja logistiikkayhteyksiä sekä kaupunkien välistä liikkuvuutta tutkineen hankkeen lopputulokset. Tämän selvityksen lopputuotoksena esiteltiin kuusikohtainen tiekartta, jossa määriteltiin kuusi lähivuosina toteutettavaa toimenpidettä ja hanketta. Yksi näistä hankkeista on Esitutkimus Helsinki-Tallinna rautatietunnelin toteutettavuudesta.

Vuoden 2013 aikana tunnelihankkeen esiselvityksen tekemisen puolesta ovat ottaneet kantaa mm. The American Chamber of Commerce in Finland  ja euroedustaja Petri Sarvamaa.  Valitettavan usein näinkin hyvät keskustelunavaukset johtavat vähemmän hedelmälliseen juupas-eipäs vänkäämiseen.

BaltiRailin luonnostelma tunnelihankkeeseen vaikuttavista tekijöistä löytyy tämän viestin lopusta.

Image

 

Pidä blogia WordPress.comissa.