BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

07.10.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

  • 28.10.2017FinEst Link open stage for the developers of new technologies” -ideointikilpailu on avattu pari viikkoa sitten, ja ilmoittautumisaika päättyy ensi tiistaina:

The interested parties are first asked to register their participation in the challenge by sending an email to toimisto@uudenmaanliitto.fi with the subject line “FinEst Link new technologies challenge” explaining the company/organization in question with contact person mentioned. The deadline for registrations is 31.10.2017.

Kiinnostuksensa ilmoittaneille tahoille lähetetään tämän jälkeen lisää tietoa. Tässä ideakilpailun teemat tiivistettynä:

Finest Link toimittaa mukaan ilmoittautuneille tietopaketin, jonka pohjalta ideoita on lupa generoida. Esimerkiksi liikennemäärien ennusteet ja tunnelin rakentamisen yleinen kustannustaso tulevat annetettuina, mikä lienee perusteltu ratkaisu ehdotusten vertailtavuuden varmistamiseksi. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan rajaa innovatiivisempia suunnitelmia kokonaan kilpailun ulkopuolelle.

Tunnelin operoinnin liiketoimintamallit ja rahoituspohjan vaihtoehdot eivät ilmeisesti kuullu tämän kisan ohjelmistoon. Tunneliradan vaihtoehtoisia linjauksiakaan ei todennäköisesti haluta käsitellä, mutta varmaa tietoa tästä ei ole saatavilla ennen kuin ”planning requirements in Tallinn and in Helsinki” on yleisessä tiedossa.

Toivottavasti Finest Link saa paljon tasokkaita ideoita, vaikka kisasta tiedottaminen onkin ollut kohtuullisen niukkaa ja aikataulu kireä. Finest Linkin ja Uudenmaan liiton englanninkielisille nettisivustoille yli kaksi viikkoa sitten päivitetyt dokumentit ovat saattaaneet jäädä huomaamatta muiltakin kuin tunneli&raideasioita kohtuullisen ahkerasti seuraavilta Baltirailin edustajilta. (EDIT: Myös Uudenmaanliiton suomenkielisillä nettisivuilla on näköjään ollut pieni uutinen tästä asiasta 11.10.2017)

http://www.finestlink.fi/en/2017/10/10/open-stage-for-the-developers-of-new-technologies/

https://www.uudenmaanliitto.fi/en/news/finest_link_open_stage_for_the_developers_of_new_technologies.28259.news

http://finest.prototron.ee/

 

  • 28.10.2017 Liettuan liikenneministeri Rokas Masiuliksen mukaan Liettuan alueelle rakennettavan Rail Baltic -radan tulisi olla suoraan Liettuan valtion (eikä Baltian maiden yhteisyrityksen) omistuksessa, koska radalla tulee olemaan suuri strateginen merkitys Liettuan turvallisuudelle. Samaan aikaan Baltian maiden liikenneministeriöt ja Komissio tutkivat mahdollisuuksia tehostaa projektin etenemistä. Tähän liittyen Rail Baltic -hanketta yhdessä Baltian maiden ja EU:n kanssa koordinoiva RB Rail AS haluaisi itselleen lisää resursseja ja valtaa hankkeen toteuttamisessa, ja Baltian maat ovat asiasta enimmäkseen eri mieltä.

Rail Baltic -hankeen toteutuminen periaatteessa varmistui, kun kaikkien Baltian maiden parlamentit saivat tehtyä asiasta myönteisen asiasta päätöksen. Toivottavasti nyt meneillään oleva kabinettivääntö on vain ”normaalia” kaupankäyntiä, eikä koko projektin toteutumista uhkaavan riitelyn alkulaukaus.

  • 26.10.2017 Viron suunnasta on tullut kommentteja sekä Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen puolesta että sitä vastaan. Viron Majandus- ja Kommunikatsiooniministeeriumin Majandusarengu osakond johtaja Kaupo Reede toteaa, että tunneli rakennetaan joka tapauksessa. Tosin Reede perustelee näkemystään lähinnä sillä, että Suomi tarvitsee ja haluaa tunnelin ulkomaankauppansa takia. Hän ei ota kantaa esimerkiksi Tallinan ja Helsingin kaksoiskaupungin dynaamisiin vaikutuksiin, eikä muutenkaan juuri perustele tunnelin hyödyllisyyttä Viron kannalta..

Sen sijaan yleisesti tolkun miehenä pidetty Euroopan Komission liikennepääosaston pääjohtaja Henrik Hololei on todennut, että Helsingin ja Tallinnan välillä ei tarvita tunnelia ainakaan 20 vuoteen. Hololein mukaan hanke on aivan liian kallis. Tunnelin sijaan Suomen kannattaisi Hololein mielestä panostaa oikeasti suomalalaista yrityselämää hyödyttäviin hankkeisiin, kuten Rail Balticiin tai Arktisen pohjoisrautatien rakentamiseen Jäämeren rannalle. Hololein vinkin mukaan näihin hankkeisiin kyllä löytyisi rahoitusta, ja Euroopan Komission myönteinen suhtautuminen Jäämeren radan rakentamiseen onkin mielenkiintoinen tieto.

Tunnelihanketta Brysselissä Suomen puolesta lobbaava Krista Taipale ei kuitenkaan hätkähdä Hololein kannanotoista. Hän muistuttaa tunnelin geopoliittisesta merkityksestä (jota myös Viron pääministeri Jüri Ratas pitää tärkeänä perusteena tunnelin rakentamisen puolesta), ja toteaa että komissio rahoittaa tälläkin hetkellä vastaavia tunnelihankkeita.

Henrik Hololein ajatuksista raportoi Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n julkaisema Osto&Logistiikka -lehti.

  • 21.10.2017 MEP Merja Kyllönen ja ruotsalainen kollegansa Jens Nilsson järjestivät Brysselissä seminaarin, jonka teemana oli ”the extension of the TEN-T North Sea-Baltic and Scandinavian-Mediterranean Core Network Corridors”. Tilaisuudessa olivat mukana myös RB Railin johtoon kuuluvat Kaspars Briškens ja Aivar Jaeski. Briškens kiteytti seminaarin teemat näin:

– Rail Baltica can serve as a platform for continued integration of the Nordic-Baltic region. Extension of the TEN-T corridors and elimination of missing links will pave the way for improved connectivity across the whole Baltic Sea Region and vis-a-vis the rest of Europe.
– Rail Baltica will provide alternative supply chain development opportunities for the Finnish trade, including the Arctic areas and the emerging Northern maritime passage between Europe and Asia.
Transparency is key in large-scale infrastructure projects; Rail Baltica joint venture committed to an open and constructive dialogue with all stakeholders.

Lembergs on usean sadan miljoonan euron omaisuuden kerännyt virkamies, joka EI ole syyllistynyt lahjontaan, rahanpesuun, virka-aseman väärinkäytöksiin eikä verojen kiertämiseen käyttämällä Mossack Fonsecan Panamalle rekisteröitöimiä yhtiöitä perheensä sijoitustoiminnassa.

Liettuan rautatiet purki syksyllä 2008 punaisella merkityn rataosuuden, ja pakotti kilometripohjaista rahtia maksaneen Orlen Lietuva öljynjalostamon käyttämään kuljetuksissaan pidempää reittiä. Kuvan lähde: lsm.lv

Monet pitävät Hyperloop -hanketta pelkkänä haihatteluna, mutta kaikkien jalat maassa & jäitä hatussa maailmaa tarkkailevien realistien on syytä muistaa, että Hyperloop ONE ei ole kaatumassa ainakaan akuuttiin rahanpuutteeseen.

  • 14.10.2017 Nyt alkaa jo paatuneempikin kyynikko uskoa että Rail Baltic -rata tullaan rakentamaan. Vielä vuosi sitten erityisesti Liettuan venkoilu uhkasi koko hanketta, eikä Puolan yhteistyöhaluttomuudesta viitsitty edes keskustella.

Liettuan parlamentti Seimas teki viime viikolla lopullisen päätöksen Rail Baltic -projektiin sitoutumisesta, ja näin kaikki Baltian maat ovat tehneet vaaditut poliittiset päätökset. Hyvä esimerkki tuulen kääntymisestä on Liettuan liikenneministeri Rokas Masiuliksen virallinen lausunto Euroopan Komission Liettuan Rautateille määräämästä sakosta. Masiulis lupaa neuvotella Liettuan veronmaksajien kannalta mahdollisimman hyvän ratkaisun, mutta samalla pesee kätensä takavuosien korruptoituneiden liikennevirkamiesten rötöstelyistä:

“This complex situation goes back to the time when the heads of Lithuanian Railways were least concerned about the Lithuanian state.”

Myös Liettuan ja Puolan perinteisesti jäiset-mutta-vihamieliset suhteet ovat parantuneet, ainakin liikennehankkeiden osalta. Puolan rautateiden ja Liettuan rautateiden ylin johto neuvotteli yhteistyöstä viime viikolla. Puolan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Krzysztof Mamiński kertoo, että Rail Baltic -yhteistyötä tullaan jatkamaan 7. heinäkuuta 1992 solmitun yhteistyösopimuksen hengessä. Menneiden 25 vuoden aikana Puolan ja Liettuan välinen raideliikennen on ollut vaatimatonta, mutta uskomme parempaan tulevaisuuteen.

Muistutettakoon vielä, että Viron pääministeri Jüri Ratas allekirjoitti elokuun lopulla Hyperloop ONEn kanssa aiesopimuksen Hyperloop-tekniikan käyttämisen mahdollisuuksien selvittämisestä Tallinnan ja Helsingin välisen tunnelissa. Samassa yhteydessä Ratas antoi ymmärtää, että Suomi olisi mukana sopimuksessa (”According to the prime minister, the Finnish government has taken a similar step”).

Vaikka Jüri Rataksen julkistaman sopimuksen kohteena on vain ”aikomus selvittää asiaa”, ei tätä kohtuullisen utopistiselta kuulostavaa suunnitelmaa voi sivuuttaa pelkkänä haihatteluna. Bransonin sitouduttua Hyperloop ONEen ei putkijunatekniikan toteutuminen kaadu rahanpuutteeseen ainakaan ihan heti. Hyperloop -hankkeen käynnistäjä Elon Musk ja Virgin-konsernin perustaja Richard Branson ovat molemmat uuden ajan self-made -miljardööreja, jotka ovat luoneet omaisuutensa toimimalla menestyksekkäästi useilla eri toimialoilla. Ei voisi start-up -yhtiö toivoa vahvempaa tukijoukkoa taustalleen.

  • 9.10.2017 YLE tarjoaa vastinetta YLE-verolle, ja uutisoi näyttävästi Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen edistymisestä:

• Venäjän politiikkaa vuosikymmeniä seurannut amerikkalainen asiantuntija Paul Goble arvioi, että Venäjä ei haluaisi tunnelia Helsingin ja Tallinnan välille. Kremlin suunnasta ei tosin ole vielä suoraan kommentoitu tunnelihanketta, mutta Goblen mukaan tämä on vain ajan kysymys. Suomen myönteinen suhtautuminen Nord Stream 2 kaasuputkeen voi kuitenkin pehmentää Venäjän asennetta tunneliasiassa.

Yle on myös haastatellut tunnelihankkeen projektijohtaja Kari Ruohosta. Piakkoin julkaistaan uusia tekniikoita koskeva kilpailu, jossa haetaan uusia vaihtoehtoja tunnelin liikennejärjestelyille. Ruohonen ei avannut tarkemmin kilpailun luonnetta tai laajuutta, mutta toivottavasti Finestlink saa käyttökelpoisia ideoita tunnelin tekniseen toteutukseen, linjaukseen, rahoitukseen, liiketoimintamalliin, omistusmalliin ja tekosaar(i)en hyödyntämiseen.

Ylen toimittajat ovat myös haarukoineet tunnelin kannattavuutta, ja verranneet hanketta Juutinrauman siltaan.

  • 7.10.2017 Tampereen Alihankintamessuislla vieraillut Rail Baltican operatiivinen johtaja Kaspars Rokens vakuutti junayhteyden Tallinnasta Puolaan valmistuvan aikataulun mukaisesti vuonna 2026. Rokens kannustaa myös suomalaisia yrityksiä osallistumaan Rail Baltic kilpailutuksiin, ja nostaa Lemminkäisen esimerkiksi Baltiassa menestyksekkäästi toimivasta suomalaisesta yrityksestä. Toivottavasti Rokensin toive toteutuu, ja Rail Balticia rakennetaan tulevina vuosina myös suomalaisin voimin.
  • 7.10.2017 METREX Helsinki Autumn Conference on meneillään, ja siellä on ylevänä teemana ”a future vision for our Metropolises, one where the focus is on urban living, how city regions manage growth sustainably and achieve carbon neutral living, yet ensure that there is social as well as spatial cohesion.” Myös raideliikenneasioista on keskusteltu.

“My main tasks include overseeing Rail Baltica project execution in Estonia in lines with the established Global Project plans as well as promotion and representation of the project in Finland, establishing continuous relationships with parties interested in the project development. I will also be responsible for maintaining of transparent visibility of the project status, direction and decisions in the geographies of my responsibility.”

  • 7.10.2017 Täällä Baltirailin sivullakin muutamaan kertaan käsitelty Liettuan rautateiden vähemmän asiakaslähtöinen kikkailu on nyt käsitelty Euroopan Komissiossa. Tökerö yritys kusettaa Liettuan rautateiden suurinta asiakasta ei ollut EU:n kilpailulainsäädännön mukaista toimintaa. Niinpä Lietuvos Gelezinkeliaille rätkäistiin 28 miljoonan euron sakko sekä määräys rakentaa uusi Mažeikiain öljynjalostamolta Latvian rajalle johtava raide puretun tilalle. Tässä Euroopan Komission kuvaus tapahtumien kulusta:

”In 2008, Orlen, a major commercial customer of Lithuanian Railways, considered redirecting its freight from Lithuania to Latvia by using the services of another rail operator. In October 2008, Lithuanian Railways dismantled a 19km long section of track connecting Lithuania and Latvia, close to Orlen’s refinery. The removal of the track meant that Orlen would need to use a much longer route to reach Latvia. Since then the dismantled track has not been rebuilt.”

Source of the picture: europa.eu

Vuonna 2008 tehdyn rötöksen aikana Liettuan liikenneministeriössä ja Liettuan rautateillä valtaa käyttänyt hyvä veli -koplan viimeisetkin voimahahmot siivottiin syrjään viime talven puhdistuksissa, mutta toistaiseksi liettualaiset ovat kommentoineet päätöstä nihkeästi. Tosin Liettuan parlamentin puhemies Viktoras Pranckietis on myöntänyt miehekkäästi että tässä vaiheessa lienee turha rypistellä vastaan, vaan helpointa olisi rakentaa kertaalleen purettu rata uudestaan.

Liettuan ja koko Rail Baltic -projektin etu olisi että tämä yhdeksän vuotta sitten tapahtunut hölmöily saataisiin käsiteltyä loppuun mahdollisimman nopeasti. Vaikka Liettuan ja Euroopan Komission välinen yhteistyö on parantunut kuluvan vuoden  aikana merkittävästi, on pöydällä vielä paljon neuvoteltavia asioita.

Liettuan parlamentin pitäisi tehdä ensi viikolla viimeinen muodollinen päätös Rail Baltic -projektiin mukaan lähtemisestä ja etenkin siihen sisältyviin velvoitteisiin sitoutumisesta. Viron ja Latvian parlamentit tekivät omat päätöksensä jo viime keväänä.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

01.05.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta toukokuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 30.5.2016 Latvian liikenneministeriön alivaltiosihteeri Dins Merirands kertoo että Baltian maiden hallitusten välisestä Rail Baltic -sopimuksesta käydään intensiivisiä neuvotteluja, mutta varoittaa että ei ole mitään syytä odottaa nopeaa ratkaisua. Uutistoimisto LETAn mukaan Merirands painotti sopimuskokonaisuuteen sisältyvien yksityiskohtien määrää, ja erityisesti vältti syyttämästä Liettuaa kapuloiden laittamisesta rattaisiin:

Dins Merirands, the deputy state secretary of the Latvian Transport Ministry, said intensive consultations were under way between the three countries, but avoided criticizing Lithuania for putting a spoke in the wheel.

  • 29.5.2016 Alla oleva Rail Baltic -promovideo ladattiin Youtubeen viikonlopun aikana, mutta siinä esitettävät lausunnot eivät ole aivan tuoreita. Latvian liikennenministeriön näkemyksen esittää liikenneministeri Anrijs Matiss, jonka virkakausi päättyi hallituksen kaatuessa viime vuoden lopulla.

Valitettavasti Liettua haraa vieläkin vastaan, mutta siitä ei ole tietoa onko Liettuan vaatimuslistalla arvonlisäverojen jakamisen lisäksi edelleen myös vaatimus Vilnan yhteyden sisällyttämisestä sopimukseen. Liettuan liikenneministerin mukaan arvonlisäverojen jakaminen olisi ainoa auki oleva asia neuvottelupöydällä, mutta on mahdollista että liettualaiset pitävät Vilnan sivuraiteen sisällyttämistä projektiin jo ”saavutettuna etuna” josta ei olisi enää tarvetta neuvotella erikseen.

Ensi maanantain kokouksesta tuskin kannattaa odotella suuria uutisia. Dins Merirandsin kommenttien mukaan tällä hetkellä varaudutaan jo siihen että vain kaksi maata allekirjoittaisi sopimuksen kesäkuussa, ja kolmas joskus myöhemmin:

”It is planned that the agreement will be signed in June. It is not excluded that first a bilateral agreement might be signed, and the third country might join later.”

  • 26.5.2016 RB Rail AS:n vuoden 2015 lopussa päättyneen ensimmäisen tilikauden vuosikertomus tilinpäätöksineen löytyy täältä. Yhtiöllä on ollut toistaiseksi toiminnassaan vain kuluja, eikä tilinpäätöksen numeroista löydykään mitään erityisen mielenkiintoista.

Vuosikertomuksen tekstiosiossa oli listattuna vuoden 2016 tavoitteet:

–  Significant progress in attaining the Company’s strategic milestone goals on time and in in good quality;
–  Shareholders´ agreement on the Construction Scheme to determine the role of the Company and then flesh out the split of responsibilities between the Company and the national entities;
–  Establish a transparent, legally adequate framework for timely, efficient and transparent project activity fulfillment as well as gain credibility with INEA partners on project sustainability – including further grant financing stages – to effectively and sustainably acquire financing in full;
–  Strengthen administrative capacity: transparent and professional establishment of the Management Board and other personnel by attracting qualified and experienced professionals, avoiding the politicization of the management.

Kaikille osapuolille kelpaavan osakassopimuksen muotoileminen ja allekirjoittaminen on koko Rail Balticin kannalta kriittisen tärkeää. Jos tämä projekti olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan, yhteisyritys olisi perustettu ja kelvollinen osakassopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo vuoden 2012 loppuun mennessä. Toivottavasti viimeiseksi tavoitteeksi kirjattu ”hallinnon politisoitumisen välttäminen” toteutuu, ja Rail Balticin tulevaisuudeen liittyvät epävarmuudet vihdoin hälvenevät.

  • 26.5.2016 Rautatieteknikka -lehden numerossa 2/2016 oli artikkeli Rail Balticista. Kirjoituksessa keskityttiin enimmäkseen Virossa tehtyyn työhön, ja artikkelin sanoma oli että Rail Baltic -hankkeen toteutuminen näyttää päivä päivältä realistisemmalta.
  • 21.5.2016 RB Rail AS on rekrytoimassa työntekijöitä Rail Baltic -projektiin, tällä hetkellä on auki kahdeksan vakanssia. Tehtäviä hakevilta edellytetään mm. kielitaitoa, korkeaa eettistä standardia sekä hyvää mainetta. Rautatieasioiden ymmärtämystä tai työkokemusta ei vaatimuslistassa mainita erikseen.

”All candidates must be fluent in Business English, have knowledge of one of the Baltic languages; be honest, have high ethical standards with an impeccable reputation; and be able to benchmark and apply best practices of large infrastructure projects and organizations.”

  • 21.5.2016 Korkean tason virkamiehet Baltian maiden liikenneministeriöistä ovat sopineet Rail Balticin vauhdittamisesta. Euroopan Komission suunnalta tulleen painostuksen jälkeen muotoiltu sopimus saatiin allekirjoitettua alkuviikosta Riikassa. Toivottavasti juhannukseen mennessä saadaan sovittua myös konkreettisista asioista, viime  vuosina on allekirjoitettu mittava määrä Rai Balticia koskevia julkilausumia ja aiesopimuksia, jotka ovat harvemmin johtaneet käytännön toimintaan.
  • 17.5.2016 Kuusi europarlamentaarikkoa on allekirjoittanut avoimen kirjeen Baltian maiden, Puolan ja Suomen pääministereille ja liikenneministereille. MEPit vetoavat ministereihin että maat tukisivat yksissä tuumin Rail Balticin toteuttamista niin, ettei Euroopan Komission tarjoamaa 85 % rahoitusta menetettäisi.

EDIT: Avoimen kirjeen allekirjoitti itse asiassa 16 MEPpiä, heidän joukossaan myös Merja Kyllönen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Sen sijaan 10 suomalaista MEPpiä ei pidä Rail Balticia niin merkittävänä asiana Suomen kannalta että olisivat pistäneet nimensä paperiin. Listaa kaikista suomalaisista Europarlamentin jäsenistä voi katsella täällä.

”Helsinki-Tallinna yhteyden lauttaliikenne on kasvanut erittäin nopeasti ja se on ollut ratkaiseva tekijä alueiden integroitumisessa kaksoiskaupunkikonseptin mukaisesti. Kiinteällä tunneliyhteydellä olisi merkittävä vaikutus integraation syvenemiseen.”

  • 11.5.2016 Huhtikuun lopulla Riikassa pidetyn Rail Baltica Corporate Governance -seminaarin esitysmateriaalit löytyvät täältä. Toivottavasti Baltian maat osaavat nyt toimia oikeaoppisen corporate governancen hengessä ja löytävät sovun tulevina viikkoina. Juhannusviikolla Rotterdamin TEN-T -päivillä Baltian maat sekä Suomi ja Puola pääsevät toivottavasti allekirjoittamaan sellaisen sopimuksen, jonka pohjalta Rail Baltic-työt saadaan vihdoin kunnolla käyntiin.

Positiivisin Rail Baltic -uutinen pitkään aikaan on Liettuan Liikenneministeriön linjan muutos. Liikenneministeri Rimantas Sinkevičius liputtaa nyt innokkaasti Rail Balticin puolesta, ja jopa kiittelee Catherine Trautmannia hankkeen eteen tehdystä kovasta työstä. Liettuan rauteteiden pääjohtaja Stasys Dailydkan kyyniset kommentit Sinkevcius sivuuttaa toteamalla, että saahan rautatieyhtiön pääjohtajalla toki olla omiakin mielipiteitä. Ilmeisesti Euroopan Komission uhkaukset Rail Baltic -rahoituksen takaisinperinnästä ja Baiba Rubesan vaatima nollatoleranssi korruption suhteen on vihdoin saanut Liettuan ruotuun.

Liettualaisten mukaan ”ainoa” este projektin etenemiselle on rataurakoista kertyvän arvonlisäveron jako, kaikesta muusta oltaisiin päästy jo yhteisymmärrykseen. Vuosien varrella Liettua on esittänyt monenmoista perustelua Rail Balticin jarruttamiselle, ja suurin osa näistä vaatimuksista on ollut täysin perustelemattomia. ALV:n jakaminen maittain (sen sijaan että kaikki ALVit menisivät RB Railin kotipaikan perusteella Latviaan) on kuitenkin hyvin perusteltavissa oleva vaatimus. Juridisia haasteita tällaisen järjestelyn toteuttamiseen varmasti liittyisi, mutta juuri tällaisten asioiden junailemisestahan juristeilla palkkaa maksetaan!

  • 5.5.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka kritisoi Rail Baltic koordinattori Catherine Trautmannia ja RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesaa. Dailydkan mielestä Trautmannin ja Rubesan pitäisi auttaa Baltian maita ja Puolaa Rail Baltic -projektissa, eikä keskittyä Liettuan toimien kritisoimiseen.

Trautmann on uhannut Rail Baltic -projetin tuen ja rahoituksen lopettamisella:

It’s hard for me to say why it was said this way. Perhaps something was taken out of context, because there are no reasons for this. And if she was misled by somebody, then it’s difficult for me to explain, because in principle, she should help us –- the Poles, Latvians, Estonians and Lithuanians –- to carry out the project faster and to solve a great deal of various problems. We are all good at criticizing,” Dailydka told BNS.

Rubesa ei edistä Baltian maiden yhteistyötä Dailydkan mielestä:

”She seems to be working for herself, not for the three states. It’s hard to say who she is representing [toim.huom. Baiba Rubesa edustaa Baltian maiden lisäksi luonnollisesti myös projektin rahoittavaa Euroopan Komissiota, ja vastaa siitä että Komission myöntämä rahoitus käytetään Baltian maissa asianmukaisesti]. That joint venture has become a kind of stumbling block instead of accelerating coordination actions,” Dailydka told BNS.

Catherine Trautmannin ja Baiba Rubesan lisäksi myös Latvia ja Eesti ovat eri linjoilla Liettun Rautateiden kanssa. Dailydka valittaa, että Latvia ja Eesti yrittävät estää Liettuan ja Puolan väliseltä rajalta Kaunasiin johtavan radan viestintäjärjestelmän rakentamista varten haetun 75 miljoonan euron rahoituksen myöntämisen.

• Euroopan Komission DG Moven johtaja Herald Ruijters tarjosi avauspuheenvuorossaan Baltian maille porkkanaa ja piiskaa. Ruijters hehkutti että Euroopan Komission yli 700 liikennehankkeen joukosta on valittu kuusi kärkihanketta, joista yksi on Rail Baltic. Tämän hankkeen ja sen 85 % EU-rahoituksen puolesta kannattaisi taistella, koska tämä on Baltian maille once in a lifetime -tilaisuus. Sitä paitsi, Baltian maat ovat jo sitoutuneet hankkeen toteuttamiseen, kyse on siis vanhojen sitoumusten kunnioittamisesta.

• Monikansallisten projektien toteuttaminen EU:n alueella on aina ollut vaikeaa. Ruijters kertoi valaisevia esimerkkejä Hollannissa ja Espanjassa kohdatuista vaikeuksista, ja Brennerin tunnelia Itävallan ja Italian välille rakentavan BBT SE:n pääjohtaja Konrad Bergmeister kertoi havainnollisia esimerkkejä itävaltalaisen ja italialaisen kulttuurin kohtaamisista. Myös Lyon-Torino -rataprojektin ongelmat mainittiin useammassakin esityksessä. Nyt Baltian mailla olisi mahdollisuus näyttää vanhan Euroopan maille mallia monikansallisen projektin onnistuneesta toteuttamisesta.

• Konsultit Arnis Kakulis (AECOM) ja Nauris Klava (EY) ovat yleensä kilpailijoita keskenään, mutta Rail Baltic -asiassa Arnis ja Nauris pitivät yhteisesityksen. Heidän esityksensä ydinsanoma oli corporate governancen ja viestinnän merkitys. Insinöörityö kyllä hoituu ja rata saadaan rakennettua, kunhan taustat saadaan ojennukseen.

• RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa piti erittäin sujuvan ja vakuuttavan esityksen. Rubesa esitteli kylmän viileästi Transparency Internationalin korruptio-indeksejä Suomessa, Eestissä, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa, ja totesi että Rail Balticin kilpailutuksessa täytyy olla nollatoleranssi korruption suhteen. Esimerkkinä pahiten korruptoituneista toimialoista Rubesa mainitsi rakennusalan, ja erityisesti julkisen puolen urakat. Kovaa tekstiä.

• Liettuan liikenneministeriötä edustava Dainius Budrys käytti tilaisuuden alussa lyhyen puheenvuoron, mutta hän piti esityksensä yleisellä tasolla. Puheensa päätteeksi Budrys linjasi että projektin eteneminen vaatisi lisää joustavuutta toimintatapoihin. Koko lystin rahoittava Euroopan Komissio lienee Liettuan havittelemista ”joustoista” eri mieltä.

Rail Baltic-karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. RB Rail tulee julkistamaan uuteen kilpailutusdirektiiviin pohjautuvia suunnitelmiaan lähi viikkoina, ja Baltian maiden hallitusten on tarkoitus – jälleen kerran – sopia projektin etenemisen suuntaviivoista ja allekirjoittaa jonkinlainen kontrahti kesäkuussa.

Liettuan vaatimukset kilpailutuksen järjestämisestä maittain kaatunevat EU:n määräyksiin, eikä tästä asiasta tarvitse toivottavasti enää kinata pitkään. Eestin liikenneministeriön Rail Baltic -koordinaattori Kristjan Kaunissaare ihmettelikin paneelikeskustelun aikana, että mistä tässä enää kiistellään. RB Railin osakassopimuksessa on Kaunissaaren mukaan selkeästi sovittu, että suuret urakat kilpailutetaan RB Railin kautta, ja pienempiä voidaan hoitaa myös kansallisesti.

Viimeisimmät kannanotot Liettuan suunnalta ovatkin keskittyneet urakoiden arvonlisäveroihin. Jos Riikassa pääkonttoriaan pitävän RB Railin kautta laskutettavien urakoiden perusteella tehdystä työstä jaettaisiin arvonlisäverot maittain, ei Liettualla olisi mitään tällaista ratkaisua vastaan.

New rules designed to open up the EU’s public procurement market to competition and prevent ’buy national’ policies by public authorities came into force on Monday.

”I hope the agreement will be achieved in June this year, during the TEN-T days in Rotterdam, and then we will see how far the project has gone. We will see how sure not only the Baltic states, but also Poland and Finland are about the project. All parties should understand that the project is irreversible.”

Liettualaisen 15min.lt portaalin uutisessa Trautmannin huolenaihe ilmaistaan selkeämmin: Euroopan Komissio on erityisen huolestunut Liettuan venkoilusta.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.