BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

02.09.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta syyskuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

• Trautmann toivoo että EU:n 85 % rahoitus jatkuisi myös vuoden 2020 jälkeen, mutta painottaa että EU:n jäsenvaltiot tekevät lopullisen päätöksen. Baltian maiden tehtävänä on hoitaa projektia niin, että myös muiden Euroopan maiden MEPit näkevät Rail Balticin arvon ja haluavat siitä syystä jatkaa sen rahoittamista.
• Trautmannin mielestä sekä Liettuassa että Puolassa kannattaisi mieluummin rakentaa kokonaan uutta Rail Baltic rataa, kuin remontoida vanhoja raiteita 120 km/h tai 160 km/h nopeuksille.

Trautmann on siis sitä mieltä että Kaunasin ja Puolan rajan väliselle osuudelle pitäisi rakentaa kokonaan uusi, 240 km/h nopeuden mahdollistava rata, kun taas liettualaisten mielestä viime vuosien aikana remontoitu vanha rata riittäisi. Kaunasista Puolan rajalle johtavaan radan maisemia voi ihailla tällä videolla:

Sivullinen tarkkailija voisi luulla että uuden radan rakentamisen 85 % EU-rahoituksella kiinnostaisi mitä vaan valtiota. Tässä tapauksessa liettualaiset kauppamiehet olisivatkin ilmeisesti halukkaita ottamaan vastaan 85 % Rail Baltic -rahoituksen, mutta kansallisen itsemääräämisoikeuden puitteissa haluaisivat itse päättää radan sijainnin. Käytännössä rahaa tarvittaisiin todennäköisesti Vilnius-Kaunas-Klaipeda-poikittaisyhteyden parantamiseen. Baltirail ei hämmästy jos/kun joku liettualainen MEP esittää Klaipedan ratayhteyden lisäämistä Rail Balticiin.

  • 30.9.2017 Rail Balticin tarpeellisuudesta käydään Baltiassa jatkuvaa julkista keskustelua. Tässä videodokumentti siitä kuinka karvalakkilähetystö toimii Baltiassa:

”Of course we will follow our models, especially for railways, and I hope that Rail Baltic will deliver dates and they will use all the opportunities they had at this financial period to full extent. We are negotiating how the next [Multiannual Financial Framework] will look, and of course I’m sure the Baltic states will also very much be present at the table negotiating framework too.”

Poliitikot suoltavat sujuvasti tällaista jargonia kun eivät halua tai pysty vastaamaan konkreettisesti. Bulcin kohdalla ympäripyöreän poliitikkovastauksen antaminen on kuitenkin ymmärrettävää. Vastauksen rivien välissä lukee että jopa 85 % rahoitus Rail Balticille voisi olla mahdollisesti mahdollinen vuoden 2020 jälkeenkin, mutta tämä edellyttää Baltian mailta ryhdikästä toimintaa. Pientäkään lipsumista takaisin vuosina 2013-16 Rail Balticin halvaannuttaneeseen poliittiseen nokitteluun ja osaoptimointiin EI suvaita.

Tunneliasioita ovat kommentoineet myös mm. liikenneministeri Anne Berner ja ”the one with the ballsPeter Vesterbacka.

  • 23.9.2017 Virolaiset arkkitehdit Indrek Allmann, Jaan Jagomägi ja Tarmo Miller muistuttavat Postimees -lehdessä ilmestyneessä ansiokkaassa kirjoituksessaan Rail Balticin ja tunnelin todellisesta merkityksestä Virolle. He painottavat että paremmat liikenneyhteydet voivat mahdollistaa ”Hotspot Estonian” syntymisen. Tallinnan ja Helsingin muodostama kaksoiskaupunki voi linkittyä Tukholmaan ja Pietariin, ja Rail Balticin kautta myös Riikaan ja Vilnaan. Vastaavia visiointeja on toki harrastettu myös Suomen puolella, mutta valitettavan usein keskustelu tyssää epäasialliseen möläyttelyyn.

Kiitokset Tallinnan kirjeenvaihtaja kunstnikille vinkistä tähän kirjoitukseen!

  • 23.9.2017 Puolan Rail Baltic -projekti etenee. Vanha ratayhteys Varsovasta Liettuan rajalle on edelleen paikallaan, mutta erityisesti 35 km/h köröttelyn mahdollistava pohjoisin pätkä Suwalkista Trakiszkiin on kelvottomassa kunnossa. Puolalaiset ovat olleet itsekin kiinnostuneet Varsovan ja Bialystokin alueiden yhteyksien parantamisesta, mutta radan jatkaminen harvaanasuttujen alueiden halki kohti pohjoista Liettuan rajalle asti on vaatinut Euroopan Komissiolta hiukan topakampaa motivointia.

Nyt Puolan rautateiden infrayhtiön edustaja Krzysztof Pietras on vahvistanut Radio Bialystokille, että 341 kilometrin pituinen Rail Baltic -ratayhteys Varsovasta Liettuan rajalle asti tulee valmistumaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

[Eräs Baltirailin uutisseurannan lukija lähestyi sähköpostitse ja kysyi kuinka esimerkiksi puolankielisistä uutista saa selvän jos ei osaa kieltä. Vastaus kysymykseen on tietotekniikka. Google-kääntäjä toimii monien nettisivujen yhteydessä sujuvasti Chrome-selaimen yhteydessä, ja jos nettisivu ei suostu suoraan käännettäväksi, tekstin voi kopioida kääntäjään. Tekoäly ei osaa vielä tehdä täysin virheetöntä käännöstä, mutta mielikuvitusta käyttäen tarinan sisältö useimmiten aukeaa. Esimerkiksi Radio Bialystokin Rail Baltic -uutisen käännöksessä olevaa lausetta ”Viimeisimmällä venytyksellä Tallinnaan Helsinkiin aion rakentaa 90 km: n sukellusvene” ei ole syytä tulkita kirjaimellisesti.]

  • 20.9.2017 Aamun Hesari julkaisi näyttävän artikkelin ”Espoosta kohti Tallinnaa”. Marja Salomaan kirjoittamassa jutussa valotetaan ”virallisen” Finest Link -tunnelihankkeen ja Peter Vesterbackan tuneliprojektin tilanteita. Mitään mega-luokan paljastuksia ei artikkelista löydy, mutta pieniä tiedonmurusia kuitenkin.

Peter Vesterbackan projekti perustuu edelleen kiinalaiseen rahoitukseen, ja selvitystyössä ovat olleet mukana mm. Jaakko Pöyry Oy, A-Insinöörit, Fira ja PwC. Espoon kaupungin myötämielinen suhtautuminen OtaKeilan -kautta kulkevaan linjaukseen ei ole yllätys kenellekään, ja artikkelissa kerrotaankin että Keilaniemen maankäyttöön liittyvää päätöksentekoa on hidastettu mahdollisen tunneliradan vaikutusten selvittämisen takia.

Hesari kertoo kuinka ”Vesterbacka on löytänyt sielunkumppanin Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajasta Markku Markkulasta”. Faktat ovat varmasti oikein, mutta olisi kannattanut mainita, että Markkula on myös Euroopan alueiden komitean ensimmäinen puheenjohtaja, toimittuaan aiemmin 2½ vuotta komitean puheenjohtajana. Markkula on yksi vaikutusvaltaisimmista suomalaisista Brysselissä, ja se on isompi asia kuin joku Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajuus.

Vesterbacka suunnittelee Suomenlahteen 50 000 asukkaan tekosaarta, mutta nykyisessä suunnitelmassa saari sijoitettaisiin Viron edustalle eikä Helsingin matalalle.  Tämän siirron taustoja ei kommentoida, mutta on helppo kuvitella että uuden saaren rakentaminen Helsingin edustalle ei olisi ihan läpihuutojuttu. Helsingin matalalla kelluu varmasti sen verran liito-oravan papanoita, että päätöksenteko olisi kohtuullisen raskas prosessi.

Finest Link -hankkeen Kari Ruohosen mukaan nyt selvitetään olisiko tunneli fiksu ratkaisu laivaliikenteeseen verrattuna, ja seuraavaksi katsotaan eri linjausvaihtoehtoja. Jos Finest Link -projektin johtopäätös olisi että tunneli ei ole kannattava vaan fiksumpaa on panostaa laivaliikenteeseen, niin siinä tapauksessa Vesterbackalle varmaan voisi antaa vapaat kädet rakentaa itse hankkimallaan rahoituksella oma tunnelinsa. Tämän jälkeen tosin Finest Link -selvityksen ennusteet laivaliikenteen matkustaja- ja rahtimääristä menisivät roskakoriin.

Baltirail seuraa tilanteen kehittymistä suurella mielenkiinnolla.

”Work with Finland is underway to agree on its participation in the [Rail Baltic] project as a shareholder.”

Latvian pääministerin mukaan Suomi on siis lähdössä osakkaaksi Rail Balticiin, eli käytännössä RB Rail AS -yhtiöön. Vaikka kyse on todennäköisesti kohtuullisen pienestä rahasummasta, ei tällaisen päätöksen tekeminen ole Suomessa helppoa pelkästään taloudellisilla tai liikenteellisillä perusteilla. Raha-asioista ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta, jos investointipäätöksen taustalta löytyy myös turvallisuuspolitiikkaan ja Suomen huoltovarmuuteen pohjautuvia perusteluja.

  • 16.9.2017 Finest Link -organisaatio on näköjään julkaissut 4.9.2017 tiedotteen, jonka otsikko on ”The Helsinki–Tallinn tunnel could increase the number of passengers to 24 million by 2050”. Jostain syystä tiedotetta ei ainakaan tällä hetkellä löydy finestlink.fi sivulta, mutta asiasta kiinnostuneet voivat toki käydä lukemassa jutun 10. syyskuuta klo 04:49:13 GMT Googlen välimuistiin tallentuneesta versiosta. Aiheeseen liittyvä Reddit -keskustelu on täällä.

Konsultit ovat tehneet ennusteita Helsingin ja Tallinan välisen liikenteen kehittymisestä vuoteen 2050 mennessä, ja ainakin henkilöliikenteen osalta ennuste on ensisilmäyksellä yllättävä. Tällä hetkellä Helsingin ja Tallinan välisellä laivareitillä tehdään vuosittain 8,7 miljoonaa matkaa. Jos tunneli rakennettaisiin, konsulttien ennusteen mukaan laivamatkojen määrä kasvaisi 11 miljoonaan matkaan vuodessa, ja junatunnelia käytettäisiin 13 miljoonan matkan verran.

Currently approximately 8.7 million ferry trips are made between Helsinki and Tallinn in a year and the passenger volumes between these cities have increased by 50 % in the past 10 years. The FinEst Link study estimates that by 2050, approximately 13 million trips would be made by train via the undersea railway tunnel and 11 million by fast ferries. This would mean an annual total of 24 million trips.”

Matkustusaika Helsingin ja Tallinan välillä junatunnelia käyttäen olisi Finest Linkin mukaan 45 minuuttia. Aiemmin on puhuttu puolesta tunnista, mikä olisi päivittäisen työmatkapendelöinnin kannalta siedettävä aika. Helsingin pään aseman sijaintia ei lyhyessä dokumentissa mainita, mutta jos sijainti on Pohjois-Pasila eikä Helsingin ydinkeskusta, heikkenee tunnelin kilpailukyky henkiliikenteessä merkittävästi.

Asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua tiedotteen liitteenä olleisiin henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen ennusteita havainnollistaviin aineistoihin. Noin 10 minuutin pika-analyysin perusteella näyttäisi siltä, että yhtenä selvityksen kohteena oleva ”nolla-tunnelivaihtoehto + tuhdimpi panostus lauttaliikenteeseen” taitaa olla vahvoilla.

  • 11.9.2017 Suomen Tietotoimistokin on herännyt uutisoimaan komissaari Bulcin vastausta MEP Paetin kysymykseen:

Lähde: Iltalehti/STT

The Commission took note of the results of the pre-feasibility study of the Helsinki-Tallinn fixed link, which became available as an outcome of the TALSINKIFIX project financed by the European Union Strategy for the Baltic Sea Region (EUSBSR) Seed Money Facility. The study estimated at EUR 9 to 13 billion the cost for the tunnel and traffic solutions with a preliminary target year of completion in 2030-2035.

Following this outcome as well as the signature of a memorandum of understanding of the national and regional authorities (Estonian Ministry of Economic Affairs and Communications, Finnish Ministry of Transport and Communications, City of Tallinn Government, City of Helsinki, Helsinki-Uusimaa Regional Council and Harju County Government) in January 2016, the partners have obtained EU funding under the Interreg Central Baltic programme for a full-scale feasibility study (FinEst Link), which is currently ongoing with results expected by 2018. Such a full scale study will allow considering different possible alternatives.

The Commission considers that the completion of the Rail Baltica project is a necessary pre-condition for a fixed link from Tallinn to Helsinki to be economically viable. Currently, such a fixed link would not be eligible for support from the Connecting Europe Facility, as it is not included in the maps of the Trans-European Transport Network defined in Regulation (EU) No 1315/2013(1), whose review is foreseen in 2023.

Vastauksen kaksi ensimmäistä kappaletta ovat yllätyksetöntä nykytilan kuvausta, mutta kolmannesta paragraafista löytyy asiaakin:

• Komission mukaan Rail Balticin valmistuminen on Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen edellytys.
• Nykyisen tilanteen vallitessa tunneli ei voisi saada CEF-rahoitusta, koska (Rail Balticin puuttuessa) tunneli ei olisi osa TEN-T -verkkoa.
• TEN-T -verkon kattavuutta ja laajentamissuunnitelmia käsiteltäneen seuraavan kerran vuonna 2023.

Optimisti voisi tulkita Bulcin antaman vastauksen niin, että jos ja kun Rail Baltic saadaan rakennettua, niin tunnelin CEF-rahoituksen saatavuus ei ole ongelma. Haasteena on kehittää yhdessä tunnelin eteläisen pään edustajien kanssa tunnelin rahoittamiseen, rakentamiseen ja operoimiseen toimintamalli, jossa EU-rahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuus on riittävän suuri.

Bulcin selkeä linjaus alleviivaa myös sitä, että jos Rail Balticin eteneminen alkaisi taas takkuilla poliittisten suhdanteiden heilahdellessa Puolassa ja Baltiassa, Suomella on aito intressi panostaa Rail Balticin toteuttamiseen. Pari vuotta sitten Suomea olisi kaivattu Rail Baltic -yhteistyöhön ”järjen ääneksi” tasapainottamaan EU:n ja Baltian maiden näkemyseroja, mutta sillä kertaa Suomi tyytyi passivisempaan tarkkailijan rooliin.

  • 9.9.2017 Geopoliittisen jännitteen kiristyessä Puola ja Baltian maat ovat löytäneet toisensa, ainakin muutaman viikon ajaksi. Yhteinen vihollinen yhdistää! Latvian ja Liettuan pääministerit sekä Viron suurlähettiläs tapasivat Puolan pääministeri Beata Szydłon tiistaina, ja tapaamisen jälkeen euroskeptistä populistipuoluetta edustava pääministeri Szydło vakuutti Puolan ja Baltian maiden olevan läheisiä liittolaisia ja ystäviä. Kaikki olivat myös sitä mieltä että EU-rahoitteisten Rail Balticin (ja Via Baltican) toteuttaminen pistää vauhtia alueiden talouksiin.

Warszawa, 05.09.2017. Premier Beata Szyd³o (2P) premier Litwy Saulius Skvernelis (P), ambasador Estonii w Polsce Harri Tiido (L) oraz premier £otwy Maris Kucinskis (2L) podczas wspólnego zdjêcia w trakcie spotkania w KPRM w Warszawie, 5 bm. (cat/nlat) PAP/Rafa³ Guz Source of the picture: http://external.polskieradio.pl/files/0d93f297-1f61-43f3-9759-1d60eb9ea979.file

However, pääministeri Szydło esitti myös kommentteja jotka eivät välttämättä ilahduttaneet Baltian maita. Tähän tyyliin:

• Szydło totesi että kaikki neljä maata vartioivat tarkasti Euroopan Unionin itäistä rajaa, ja että ”Poland would continue to police the air over the Baltic states”.
• Liettuan pääministerin nosti esiin Puolan suunnitelman käyttää uuden passinsa kuvituksena Liettuan pääkaupungissa Vilnassa sijaitsevan Gate of Dawn -kirkon kuvaa. Szydło kuittasi, että Vilna kuului Puolalle ennen toista maailmansotaa, ja ”mitään ei ole vielä hakattu kiveen”. Epäselväksi jäi, viittasiko Puolan pääministeri maansa passisuunnitelmiin vai Puolan ja Liettuan välisen rajan sijaintiin.

Puolan ja Baltian maiden kiemuraisista suhteista kiinnostuneiden kannattaa seurata deepbaltic.com -sivuston mainioita kirjoituksia. Esimerkiksi ”The Forgotten Minority: Latvia’s Poles Through Independence and Occupation” kertoo Daugavpilsin eli Väinänlinnan alueen puolalaisesta kulttuurista.

• Kevään ja kesän aikana joukko kansainvälisiä asiantuntijoita on analysoinut merkittävän määrän tunnelihankkeeseen liittyvää dataa. Selvitettävänä on ollut mm. tunnelin rakentamisen taloudellisia vaikutuksia, tunnelin teknisen toteuttamisen vaihtoehtoja, matkustajien ja rahdin määriä sekä ympäristönäkökohtia.
• Ensimmäisiä tuloksia tästä selvityksestä on tarkoitus julkistaa tulevina viikkoina, ja raportin lopullinen versio esitellään ensi helmikuussa Tallinnassa.
• Tunnelin rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös 0+ -vaihtoehtoa, jossa kaikki Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne hoidettaisiin myös tulevaisuudessa lautoilla.

”Although the new transportation technology is still being developed and the main testing still lies ahead, Estonia must display interest and inquire as to how the new technology works and what the cost involved are.”

Vaikka Ratas painottaa että sopimuksen allekirjoittaminen on enemmän symbolinen ele kuin sitoutuminen konkreettiseen yhteistyöhankkeeseen, kertoo tämä kuitenkin heimoveljiemme mutkattomasta suhtautumisesta teknologian kehittymiseen. Meidän on turha takertua vanhaan tekniikkaan, jos uutta ja parempaa on mahdollisesti tulossa.

Signing the letter of intent in Los Angeles on Thursday. Aug. 31, 2017. Source: (Hyperloop One/ERR)

Pääministeri Ratas antaa myös ymmärtää, että Suomen hallitus olisi hankkeessa mukana. Hallituksemme ei ole pitänyt tästä suuremmin ääntä, mutta on helppo arvata että Liikenne- ja viestintäministeriöstä löytyy myös uuden teknologian päälle ymmärtäviä henkilöitä. Pääministeri Ratas perustelee Suomen mukanaoloa hankkeessa sillä, että Viron ei todennäköisesti kannattaisi yksin rakentaa Suomenlahden puoliväliin päättyvää Hyperlinkiä:

”[The link] cannot stop in the middle of the Gulf [of Finland] after all. Once both countries express this readiness, the relevant impact assessments and a cost-benefit analysis must be completed.

Baltirail ei ota kantaa Hyperloop -teknologian kaupallisen läpilyönnin tai varsinkaan Helsingin ja Tallinnan välille rakennettavan Hyperloop-yhteyden todennäköisyyteen. Mutta jos sekä Viron että Suomen hallitukset suhtautuvat myötämielisesti Hyperloopin mahdollisuuksien selvittämiseen, niin toivottavasti viesti on mennyt myös FinestLink -tiimille. Perinteisten rautatietunnelien ja lauttaliikenteen tehostamisen lisäksi on siis syytä tutkia myös HyperLoopia. Nyt meneillään olevan selvityksen agendaan ei varmasti voida lisätä uutta elementtiä, mutta selvityksen viimeistelyssä on varmasti syytä huomioida mahdollinen/todennäköinen Hyperloop-jatkoselvitys.

  • 2.9.2017 Rail Baltic etenee vauhdikkaasti. Riikan uuden rautatieaseman visiointeja voi ihailla alla olevalla videolla. Jos kielen ymmärtämisessä on vaikeuksia, kannattaa klikata Youtube-videon asetuksista (Hammasratas oikeassa alakulmassa) ensin Subtitles (”Russian autogenerated”, jolloin tekoäly tulkitsee puheen tekstitykseksi) ja sen jälkeen Subtitlesin takaa Auto-translate (tekoäly kääntää tekstityksen halutulle kielelle). Tällä videolla venäjänkielinen puhe kääntyy suomenkieliseksi tekstiksi, mutta sama homma onnistuu toki muidenkin kielien välillä. Youtuben algoritmien kielitaidolla ei vielä pärjättäisi ylioppilaskirjoituksissa, mutta sopivasti mielikuvitusta käyttäen kömpelökin käännös auttaa ymmärtämään puheena olevia asioita.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

01.07.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta heinäkuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

”…In view of the EU’s aim of linking EU Member States to one another as effectively as possible, such a project, which would also make it possible to extend Rail Baltica northwards to Finland, might be something that the EU would approve of and perhaps help to fund as well. What view does the Commission take of the plan to build such a tunnel? Is it likely that the EU might invest in the project if it goes ahead? What is the Commission’s position regarding a possible project to build a tunnel between Tallinn and Helsinki?

Toivottavasti näemme jonain päivänä myös suomalaisilta MEPeiltä vastaavaa aktiivisuutta. Palaamme tähän asiaan sitten kun Komissio on vastannut Paetin kysymyksiin.

Kuten muistamme, Hyperloop One on hakenut aktiivisesti yhteistyökumppaneita myös Euroopasta. Helsinki-Tallinna ja Sardinia-Korsika -tunnelihankkeista on tarinaa täällä.

Samaan aikaan Putinin propagandamylly suoltaa omaa näkemystään Rail Balticista väsymättä. Kun RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo että ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on projektille haaste, Kremlin tulkinta on että koko Baltian rautatieliikenne on kriisissä. Varsinkin Rail Baltic on uhattuna koska tekijöitä ei löydy, ja eihän moiselle radalle ole muutenkaan käyttöä kun Baltian väestö pakenee länsimaihin.

Alla olevasta kartasta näkyy Rail Balticin linjaus Varsovasta Puolan ja Liettuan rajalle. Todennäköisesti Elk-Suwalki-Trakiszki -osuuksilla rataa joudutaan linjaamaan kokonaan uusiksi, koska vanha ratapohja on erittäin mutkikas ja huonokuntoinen. Oman haasteensa radan rakentamiselle tuovat Puolan ja Valkovenäjän laajat lehtometsät, joissa asuvia luonnonvaraisia visenttejä on syytä kunnioittaa. Kartasta näkyy myös selkeästi kuinka kapea on Puolan ja Liettuan välinen yhteinen raja (eli sotilaspoliittisesti merkittävä ”Suwalki gap”), joka erottaa Kaliningradin Valkovenäjästä.

Vielä viime syksynä puolalaiset suhtautuivat Rail Balticin rakentamiseen erittäin nuivasti, mikä oli toki hyvin linjassa myös Puolan yleisen EU-politiikan nuivuuden kanssa. Jotain on kuitenkin tapahtunut kevään aikana. Ehkä Euroopan Komissio on uhannut padota Puolan suuntaan vuolaana virtaavan EU-rahoituksen loppuvuodeksi, ellei rahoitusta aleta käyttää EU:n määrittämien periaatteiden mukaisesti. Loppukesän aikana Puolan itä- ja pohjoispuolelle suunniteltu sotilaspoliittinen sapelinkalistelu on saattanut myös innostaa Puolaa lämmittämään suhteitaan Brysselin suuntaan.

Ei tämän yksittäisen haastattelulausunnon takia kannata kuitenkaan poksautella kuohujuomapulloja. Paljon ehtii vielä tapahtua ennen vuotta 2026, ja Puolassakin on ainakin kahdet parlamenttivaalit. Baltirail toivoo joka tapauksessa Ireneusz Merchelille pitkää virkakautta Puolan rautateiden johdossa.

Toivottavasti Liikenneviraston loppuraportissa on selvitettynä maksimaalisen EU-rahoituksen saamisen edellytysten lisäksi myös mahdollisen Helsinki-Tallinna -tunnelin vaikutukset Jäämeren radan kannattavuuteen. Jäämeren radan kannattavuus ilman Tallinna-tunnelia ja Jäämeren radan kannattavuus Tallinna-tunnelin kanssa ovat kaksi eri asiaa.

”Its technical parameters differ from the ones set for the Rail Baltica Global project (fast conventional double track electrified, ERTMS equipped railway line with a design speed of 240 km/h), for example, the current maximum design speed for the passenger travel is 120 km/h versus 240 km/h, single-track versus double-track, one-level crossings versus two-level crossings.”

Ardanyi Ingenierija selvittää kuinka nykyistä rataa voitaisiin päivittää edes joten kuten Rail Baltic -tasolle, vaikka käytännössä paras ratkaisu olisi rakentaa kokonaan uusi rata ilman ylimääräisiä mutkia.

  • 4.7.2017 Liettuan ja Puolan välisiä suhteita hiertänyt puolalaisomisteisen Orlen Lietuva öljynjalostamon ja Liettuan rautateiden välinen kiista rautatierahdeista on saatu sovittua noin 10 vuoden riitelyn jälkeen. Ongelmaan löydettiin ratkaisu vasta nyt, kun Liettuan rautateiden ja Liettuan liikenneministeriön johtoportaista siivottiin pois pahiten korruptoituneet johtajat viime syksyn vaalien jälkeen. (Tämän uutisen käänteentekevyyteen lienee syytä suhtautua toistaiseksi pienellä varauksella, koska Orlen Lietuva on kommentoinut asiaa hyvin varovaisesti.)
  • 1.7.2017 Helsinki-Tallinna -tunnelin (mahdollisesta) etenemisestä kertovia uutisia odotellessa voimme seurata Elon Muskin tunnelihankkeen edistymistä. Puoli vuotta sitten käynnistetty projekti on edennyt ripeästi.

Viime joulukuussa Elon Musk ilmoitti Twitter-viestissään päättäneensä ratkaista Los Angelesin liikenneruuhkat rakentamalla tunneliverkoston kaupungin alle.

Puoli vuotta myöhemmin Muskin tunneliyhtiö Boring Company on rakentanut oman tunneliporakoneensa ja porannut ensimmäisen tunnelin testikäyttöä varten. Ensimmäisen tunnelihissin asennustyöt alkoivat viime viikolla. Boring Companyn visioon ja projektin tämänhetkiseen tilanteeseen voi tutustua vaikkapa tätä videota katselemalla.

Kuinka monta vuotta saamme odottaa, että Helsinki-Tallinna -tunneli on yhtä pitkällä kuin Elon Muskin hanke puolen vuoden työskentelyn jälkeen?

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.04.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta huhtikuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 23.4.2017 Ja samaan aikaan toisessa todellisuudessa… Virossa Rail Balticia vastustavan joukkion kevätkiima on nyt huipussaan. Tuskin Kremlissäkään osattiin odottaa, että Virosta saataisiin masinoitua näin monipuolinen joukkio vastustamaan Euroopan Komission halua jakaa miljardeja euroja varakkaammilta EU-mailta kerättyä rahoitusta Baltiaan.

”We are talking about revolution in the field of transport, therefore, we should first of all look into all possibilities and then discuss implementation. (…) I see such line connecting Lithuania with Europe, we could travel north to Tallinn or Helsinki.”

Kukapa olisi voinut kuvitella puoli vuotta sitten, että keväällä 2017 Baltian maista Virossa on eniten ongelmia Rail Balticin kanssa. Ja että Liettuan liikenneministeri jyrää Rail Balticia eteenpäin petervesterbackamaisella asenteella, visioiden samaan aikaan jo seuraavan sukupolven teknologian käyttöönottoa.

”Someone has advised to build a tunnel to connect Finland with Tallinn, capital and largest city of Estonia, so that the country will be included in the railway network linking Europe and Asia”, he [Vanhanen] illustrated.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

06.07.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta heinäkuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——-

Kaasuputki on tietysti eri asia kuin rautatietunneli, mutta minkä takia Helsingin ja Tallinnan väliselle rautatietunnelin yhteydessä on puhuttu vain 40 prosentin EU-rahoituksen hakemisesta? Kaikki EU:n jäsenmaat (ainakin 60° leveyspiirin eteläpuolella olevat) pyrkivät pitämään oman maansa puolia Brysselin kanssa neuvoteltaessa, ja saamaan EU:lle nettomaksetuille verorahoille mahdollisimman hyvän katteen.

Esimerkiksi kansallisen edun puolustamisesta (ja jopa sen liioittelusta) käy Liettuan toiminta Rail Baltic -projektissa. Euroopan Komissio rahoittaa Rail Balticista 85 prosenttia, joten Baltian maille jää vain 15 prosentin rahoitusosuus. Liettuan liikenneministerin mukaan Baltian maat ovat kuitenkin jo sopineet (Latvian kautta kilpailutettavien urakoiden) 21 prosentin suuruisten arvolisäverojen palauttamisesta asianomaisille Baltian maille, jolloin Baltian maat saisivat Rail Balticille käytännössä täyden 100 prosentin rahoituksen ja siihen vielä vähän kipurahoja sekä valtioiden 100 % omistukseen jäävän junaradan. Liettuan liikenneministeri Sinkeviciusta siteeraten:

”21% will go back to the budget in the form of VAT hence, in this respect, Lithuania will get the railway for free.” Source: baltic-course.com

Hövelimpi kauppamies voisi tarttua tällaiseen tarjoukseen, mutta Rail Baltic neuvottelut polkevat edelleen paikallaan, koska Liettua vaatii parempia ehtoja kuin nyt tarjolla olevat.

Baltirailin monessa liemessä marinoituneet asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että 75 % rahoitusta tunnelia varten olisi maallemme parempi kuin 40 prosenttia rahoitusta, ja niinpä tunnelirahoituksesta puhuttaessa kannattaisi puhua mieluummin 75 prosentin kuin 40 prosentin rahoituksesta.

Trillion and Billions

  • 26.7.2016 Puolasta ei ole totuttu kuulemaan positiivisia Rail Baltic -uutisia. Viime syksynä saimme kuulla, että Puolan liikenneministeriö oli sijoittanut 146:n rautatieliikenteen kehittämishankkeen listalla Rail Balticin sijalle 144. Tänään tulleen tiedon mukaan Rail Baltic olisi kuitenkin noussut listalla jo sijalle 122, ja toiveissa on että ensi syksyn aikana Rail Baltic nousisi listalle ”oikeasti työn alla olevien” hankkeiden peruslistalle.

Alla olevasta kuvasta voi tutkia Puolan rautatiehankkeiden prioriteetteja:

RailBalticPolandLegenda2016

Source: suwalki24.pl

  • 19.7.2016 Venäjän rautatiet eli RZD investoi vuoden 2016 aikana 126,6 miljoonaa dollaria Suomenlahden pohjukan satamien rautatieyhteyksien parantamiseen. Ust-Lugan ja muiden Pietarin lähiseutujen satamien kapasiteetin kasvaessa Baltian maiden rautatieyhtiöt ja satamat joutuvat kilpailemaan entistä kovemmin Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksista.
  • 15.7.2016 Puolan rautateistä on kirjoiteltu Suomenkin mediassa. Esimerkiksi tekniikkatalous.fi raportoi että Puola saa Euroopan investointirahastosta lähes puoli miljardia euroa rautatieverkostonsa kunnostamiseen vuosina 2014-2020.

Tätä asiaa kannattaa tarkastella myös laajemmassa mittakaavassa. Seuraavat faktat ovat peräisin Euroopan Komission sivuilta:

• Euroopan Komission European Structural and Investment Funds (ESI) on allokoinut Puolalle vuosien 2014-2020 ajalle yhteensä 86 miljardia euroa rahoitusta. Kun tähän lisätään Puolan valtion oma 18,8 miljardin euron rahoitusosuus, on Puolalla käytettävissä 104,8 miljardia euroa.

• ESI-rahoituksen tavoitteista Puolassa ensimmäisenä mainitaan TEN-T runkoverkoston täydentäminen ja Puolan saavutettavuuden parantaminen.

Tämä herättää kysymyksiä. Euroopan Komissio tiedotti tammikuussa 2016 yhteensä 12,7 miljardin euron rahoituksesta strategisille liikennehankkeille. Tiedotteessa listattiin muutamia rahoitusta saaneita kärkihankkeita, joista ensimmäisenä nostettiin esiin Rail Baltic. Tästä voisi päätellä että Rail Baltic edustaisi Komission TEN-T kärkihankkeiden terävintä kärkeä.

Rail Balticille onkin myönnetty rahoitusta, mutta Puolaa ei Rail Balticin rakentaminen tunnu kiinnostavan ollenkaan. Kesäkuun 21. päivänä Rotterdamissa Suomen, Baltian maiden ja Puolan liikenneministerit allekirjoittivat julkilausuman, jonka mukaan Puola olisi sitoutunut saamaan valmiiksi Białystokin ja Puolan/Liettuan välistä Rail Baltic -rataosuuden kunnostamista koskevan Feasibility Studyn vasta vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellään tällä osuudella voidaan liikennöidä vain 30 km/h vauhdilla.

Rail Balticin rakentaminen Tallinnasta Puolan rajalle parantaa tietysti Baltian sisäisiä yhteyksiä, mutta jos yhteys Liettuasta Varsovaan on kelvoton, ovat koko hankkeen pohjalla olevat laskelmat arvottomia.

  • 13.7.2016 NATOn toimia Itämeren suunnalla ja Baltiassa on puitu mediassa moneen suuntaan. Baltirail tarkastelee näitä asioita tietenkin Rail Balticin näkökulmasta. Kremlin äänitorvena toimiva regnum.ru -sivusto on viime päivien kirjoituksissaan korostanut tällaisia näkökulmia:

• Rail Baltic -hanketta pidetään Venäjällä vain ja ainoastaan sotilaspoliittisena hankkeena, ja asiaa käsittelevä uutinen onkin otsikoitu räyhäkkäästi ”NATOn rautatie johtaa suoraan Pietariin”. Baltian maiden NATOn kokousta ennen allekirjoittama julkilausuma Rail Balticin rakentamisen puolesta tulkitaan Kremlissä Baltian maiden NATO-lle esittämäksi kutsuksi. Lisäksi uutisessa kerrotaan kuinka Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius, Latvian ulkoministeri Edgar Rinkēvičs sekä Viron pääministeri Taavi Rõivas ovat kaikki toivottaneet NATO joukot tervetulleiksi Baltiaan.

Itämeren satamien tilannetta valottavassa kirjoituksessa Regnum taustoittaa Venäjän ulkomaankaupan tavaravirtoja.

o Latvian rautateiden pääjohtaja Edvīns Bērziņš ja Valkovenäjän rautateiden pääjohtaja Vladimir Morozov allekirjoittivat heinäkuun alussa sopimuksen maiden välisten rautetiekuljetusten määrän kasvattamisesta. Samalla Regnum muistuttaa, että Valkovenäjän hallitsija Aleksander Lukashenko lupasi vuonna 2012 kasvattaa Baltian maiden satamien osuutta transitokuljetusten määrasatamina, ja tästä päätöksestä kärsivät erityisesti Kaliningradin ja Pietarin alueen satamat.

o Tallinnan sataman tulevaisuus nähdään Kremlissä heikkona. Venäjän kuljetusten määrä kääntyi laskuun jo vuoden 2007 ”patsaskiistan” seurauksena, ja Tallinnan sataman hallituksen puheenjohtaja Tiit Vahin mukaan Viron huonot Venäjän suhteet häiritsevät edelleen ulkomaankauppaa.

o Ukrainan rautatiekuljetukset itään Kazakstanin ja Kiinan suuntaan ovat käytännössä pysähdyksissä, koska Venäjä on tullibyrokratiaa kasvattamalla tehnyt suorista kuljetuksista kannattamattomia. Venäjän alueen kiertävä vaihtoehtoinen reitti Georgian, Azerbaidzanin ja Kaspianmeren kautta on myös taloudellisesti mahdoton.

o Klaipedan sataman öljykuljetusten volyymi on kasvanut viime aikoina voimakkaasti, sekä Liettuan oman tuotannon että Valkovenäjän tuotannon ansiosta. Regnum katsoo aiheelliseksi korostaa, että Liettuan valtio omistaa 72,3 % Klaipedan satamaa menestyksekkäästi operoiva Klaipedos Nafta JSC yhtiöstä.

• Regnumilla ei siis ole positiivista kommentoitavaa yhdestäkään lähivaltiosta, tosin Klaipedan sataman menestys Liettuassa tuntuu mahdollisesti olevan o.k. Regnumin toimitukselle.

  • 10.7.2016 NATOn huippukokous Varsovassa on päättynyt, ja kokouksessa tehtiin päätökset NATOn joukkojen johtamisesta Baltiassa ja Puolassa. Alueelle sijoitettavien pataljoonien johtovastuun Virossa kantaa Iso-Britannia, Latviassa Kanada, Liettuassa Saksa ja Puolassa Yhdysvallat. Rail Balticia ei NATO-uutisoinnissa mainittu erikseen.

NATOn pataljoonien johtovastuun jakaminen perinteisten NATO-maiden kesken on luontevaa, mutta tästä järjestelystä tulee eräs kylmän sodan aikana tehty järjestely. Länsi-Berliini jaettiin toisen maailmansodan jälkeen Ranskan, Iso-Britannian ja USA:n vastuulla olleisiin vyöhykkeisiin.

  • 10.7.2016 Aripaev-lehti kertoo että Latvian syyttäjänvirasto on nostanut syytteen Latvian rautateiden entistä toimitusjohtaja Uģis Magonista vastaan. Syytteen mukaan Magonis olisi junaillut Latvian rautateiden neljän käytetyn diesel-veturin hankinnan Eestin toiseksi rikkaimman miehen Oleg Ossinovskin SKINEST-yhtiölle, ja kuitannut ylihintaan tehdystä kaupasta itselleen puolen miljoonan euron lahjuksen.
  • 7.7.2016 NATOn huippukokous alkaa Varsovassa tänään. Tilaisuudessa käsitellään varmasti myös Rail Balticia, jonka merkitys NATOn Baltian joukkojen toimintakyvyn kannalta on erittäin suuri, ainakin Kremlin mielestä.

Puola on suhtautunut Rail Balticin kehittämiseen erittäin nihkeästi, ja ylipäätään Puolan nykyisen hallinnon ja Euroopan Komission välit ovat kireät. Puolan kiinnostus EU-yhteistyöhön riittää harvoin koheesio-rahoituksen vastaaottamista pidemmälle, eikä Brysselissä päätettyjen linjausten noudattaminen ole muutenkaan kovin korkealla Puolan agendalla. Juhannusviikolla Rotterdamissa allekirjoitettuun Rail Baltic julkilausumaan saatiin Puolan osalta ainoastaan epämääräinen lupaus Białystokin ja Puolan/Liettuan välisen (nykyisellään 30 km/h vauhdilla liikennöimisen kestävän) rataosuuden remontoimista koskevan toteutettavuusselvityksen valmistumisesta vuoteen 2020 mennessä.

Ehkä NATO saa vauhditettua Puolan Rail Baltic -aktiviteetteja. RAND Corporationin tekemän selvityksen mukaan Venäjän armeijalta kuluisi Baltian miehittämiseen enintään 60 tuntia, ja näiden johtopäätösten seurauksena NATO onkin siirtämässä lisää joukkoja Baltiaan. Tuoretta kommenttia Puolan ja Baltian turvallisuustilanteesta Bloombergin uutisessa.

  • 6.7.2016 Tukholma-Turku-Helsinki linjalle suunniteltua Hyperloop-yhteyttä esiteltiin maanantaina Almedalen -seminaarissa Ruotsissa. Hankkeen potentiaalia ovat selvittäneet raskaan sarjan konsultit KPMG ja Ramboll, ja tämä tuonee uskottavuutta utopistiselta kuullostavalle suunnitelmalle. Gizmodo kertoo kuinka matka Helsingistä Tukholmaan sujuisi puolessa tunnissa, ja alla olevasta Youtube-videosta löytyy lisää tietoa.

Helsinki-Tallinna -tunnelin toteuttamista Hyperloop-yhteytenä on ehdottanut Mighty Eagle Peter Vesterbacka, saa nähdä otetaanko työn alla olevan Helsinki-Tallinna -tunneliselvitykseen mukaan myös Hyperloop -option arviointi.

EDIT: Myös Fortune on nyt julkaissut artikkelin Helsinki-Tukholma Hyperloop-hankkeesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.