BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

01.07.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta heinäkuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

”…In view of the EU’s aim of linking EU Member States to one another as effectively as possible, such a project, which would also make it possible to extend Rail Baltica northwards to Finland, might be something that the EU would approve of and perhaps help to fund as well. What view does the Commission take of the plan to build such a tunnel? Is it likely that the EU might invest in the project if it goes ahead? What is the Commission’s position regarding a possible project to build a tunnel between Tallinn and Helsinki?

Toivottavasti näemme jonain päivänä myös suomalaisilta MEPeiltä vastaavaa aktiivisuutta. Palaamme tähän asiaan sitten kun Komissio on vastannut Paetin kysymyksiin.

Kuten muistamme, Hyperloop One on hakenut aktiivisesti yhteistyökumppaneita myös Euroopasta. Helsinki-Tallinna ja Sardinia-Korsika -tunnelihankkeista on tarinaa täällä.

Samaan aikaan Putinin propagandamylly suoltaa omaa näkemystään Rail Balticista väsymättä. Kun RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo että ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on projektille haaste, Kremlin tulkinta on että koko Baltian rautatieliikenne on kriisissä. Varsinkin Rail Baltic on uhattuna koska tekijöitä ei löydy, ja eihän moiselle radalle ole muutenkaan käyttöä kun Baltian väestö pakenee länsimaihin.

Alla olevasta kartasta näkyy Rail Balticin linjaus Varsovasta Puolan ja Liettuan rajalle. Todennäköisesti Elk-Suwalki-Trakiszki -osuuksilla rataa joudutaan linjaamaan kokonaan uusiksi, koska vanha ratapohja on erittäin mutkikas ja huonokuntoinen. Oman haasteensa radan rakentamiselle tuovat Puolan ja Valkovenäjän laajat lehtometsät, joissa asuvia luonnonvaraisia visenttejä on syytä kunnioittaa. Kartasta näkyy myös selkeästi kuinka kapea on Puolan ja Liettuan välinen yhteinen raja (eli sotilaspoliittisesti merkittävä ”Suwalki gap”), joka erottaa Kaliningradin Valkovenäjästä.

Vielä viime syksynä puolalaiset suhtautuivat Rail Balticin rakentamiseen erittäin nuivasti, mikä oli toki hyvin linjassa myös Puolan yleisen EU-politiikan nuivuuden kanssa. Jotain on kuitenkin tapahtunut kevään aikana. Ehkä Euroopan Komissio on uhannut padota Puolan suuntaan vuolaana virtaavan EU-rahoituksen loppuvuodeksi, ellei rahoitusta aleta käyttää EU:n määrittämien periaatteiden mukaisesti. Loppukesän aikana Puolan itä- ja pohjoispuolelle suunniteltu sotilaspoliittinen sapelinkalistelu on saattanut myös innostaa Puolaa lämmittämään suhteitaan Brysselin suuntaan.

Ei tämän yksittäisen haastattelulausunnon takia kannata kuitenkaan poksautella kuohujuomapulloja. Paljon ehtii vielä tapahtua ennen vuotta 2026, ja Puolassakin on ainakin kahdet parlamenttivaalit. Baltirail toivoo joka tapauksessa Ireneusz Merchelille pitkää virkakautta Puolan rautateiden johdossa.

Toivottavasti Liikenneviraston loppuraportissa on selvitettynä maksimaalisen EU-rahoituksen saamisen edellytysten lisäksi myös mahdollisen Helsinki-Tallinna -tunnelin vaikutukset Jäämeren radan kannattavuuteen. Jäämeren radan kannattavuus ilman Tallinna-tunnelia ja Jäämeren radan kannattavuus Tallinna-tunnelin kanssa ovat kaksi eri asiaa.

”Its technical parameters differ from the ones set for the Rail Baltica Global project (fast conventional double track electrified, ERTMS equipped railway line with a design speed of 240 km/h), for example, the current maximum design speed for the passenger travel is 120 km/h versus 240 km/h, single-track versus double-track, one-level crossings versus two-level crossings.”

Ardanyi Ingenierija selvittää kuinka nykyistä rataa voitaisiin päivittää edes joten kuten Rail Baltic -tasolle, vaikka käytännössä paras ratkaisu olisi rakentaa kokonaan uusi rata ilman ylimääräisiä mutkia.

  • 4.7.2017 Liettuan ja Puolan välisiä suhteita hiertänyt puolalaisomisteisen Orlen Lietuva öljynjalostamon ja Liettuan rautateiden välinen kiista rautatierahdeista on saatu sovittua noin 10 vuoden riitelyn jälkeen. Ongelmaan löydettiin ratkaisu vasta nyt, kun Liettuan rautateiden ja Liettuan liikenneministeriön johtoportaista siivottiin pois pahiten korruptoituneet johtajat viime syksyn vaalien jälkeen. (Tämän uutisen käänteentekevyyteen lienee syytä suhtautua toistaiseksi pienellä varauksella, koska Orlen Lietuva on kommentoinut asiaa hyvin varovaisesti.)
  • 1.7.2017 Helsinki-Tallinna -tunnelin (mahdollisesta) etenemisestä kertovia uutisia odotellessa voimme seurata Elon Muskin tunnelihankkeen edistymistä. Puoli vuotta sitten käynnistetty projekti on edennyt ripeästi.

Viime joulukuussa Elon Musk ilmoitti Twitter-viestissään päättäneensä ratkaista Los Angelesin liikenneruuhkat rakentamalla tunneliverkoston kaupungin alle.

Puoli vuotta myöhemmin Muskin tunneliyhtiö Boring Company on rakentanut oman tunneliporakoneensa ja porannut ensimmäisen tunnelin testikäyttöä varten. Ensimmäisen tunnelihissin asennustyöt alkoivat viime viikolla. Boring Companyn visioon ja projektin tämänhetkiseen tilanteeseen voi tutustua vaikkapa tätä videota katselemalla.

Kuinka monta vuotta saamme odottaa, että Helsinki-Tallinna -tunneli on yhtä pitkällä kuin Elon Muskin hanke puolen vuoden työskentelyn jälkeen?

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.04.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta huhtikuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 23.4.2017 Ja samaan aikaan toisessa todellisuudessa… Virossa Rail Balticia vastustavan joukkion kevätkiima on nyt huipussaan. Tuskin Kremlissäkään osattiin odottaa, että Virosta saataisiin masinoitua näin monipuolinen joukkio vastustamaan Euroopan Komission halua jakaa miljardeja euroja varakkaammilta EU-mailta kerättyä rahoitusta Baltiaan.

”We are talking about revolution in the field of transport, therefore, we should first of all look into all possibilities and then discuss implementation. (…) I see such line connecting Lithuania with Europe, we could travel north to Tallinn or Helsinki.”

Kukapa olisi voinut kuvitella puoli vuotta sitten, että keväällä 2017 Baltian maista Virossa on eniten ongelmia Rail Balticin kanssa. Ja että Liettuan liikenneministeri jyrää Rail Balticia eteenpäin petervesterbackamaisella asenteella, visioiden samaan aikaan jo seuraavan sukupolven teknologian käyttöönottoa.

”Someone has advised to build a tunnel to connect Finland with Tallinn, capital and largest city of Estonia, so that the country will be included in the railway network linking Europe and Asia”, he [Vanhanen] illustrated.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

06.07.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta heinäkuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——-

Kaasuputki on tietysti eri asia kuin rautatietunneli, mutta minkä takia Helsingin ja Tallinnan väliselle rautatietunnelin yhteydessä on puhuttu vain 40 prosentin EU-rahoituksen hakemisesta? Kaikki EU:n jäsenmaat (ainakin 60° leveyspiirin eteläpuolella olevat) pyrkivät pitämään oman maansa puolia Brysselin kanssa neuvoteltaessa, ja saamaan EU:lle nettomaksetuille verorahoille mahdollisimman hyvän katteen.

Esimerkiksi kansallisen edun puolustamisesta (ja jopa sen liioittelusta) käy Liettuan toiminta Rail Baltic -projektissa. Euroopan Komissio rahoittaa Rail Balticista 85 prosenttia, joten Baltian maille jää vain 15 prosentin rahoitusosuus. Liettuan liikenneministerin mukaan Baltian maat ovat kuitenkin jo sopineet (Latvian kautta kilpailutettavien urakoiden) 21 prosentin suuruisten arvolisäverojen palauttamisesta asianomaisille Baltian maille, jolloin Baltian maat saisivat Rail Balticille käytännössä täyden 100 prosentin rahoituksen ja siihen vielä vähän kipurahoja sekä valtioiden 100 % omistukseen jäävän junaradan. Liettuan liikenneministeri Sinkeviciusta siteeraten:

”21% will go back to the budget in the form of VAT hence, in this respect, Lithuania will get the railway for free.” Source: baltic-course.com

Hövelimpi kauppamies voisi tarttua tällaiseen tarjoukseen, mutta Rail Baltic neuvottelut polkevat edelleen paikallaan, koska Liettua vaatii parempia ehtoja kuin nyt tarjolla olevat.

Baltirailin monessa liemessä marinoituneet asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että 75 % rahoitusta tunnelia varten olisi maallemme parempi kuin 40 prosenttia rahoitusta, ja niinpä tunnelirahoituksesta puhuttaessa kannattaisi puhua mieluummin 75 prosentin kuin 40 prosentin rahoituksesta.

Trillion and Billions

  • 26.7.2016 Puolasta ei ole totuttu kuulemaan positiivisia Rail Baltic -uutisia. Viime syksynä saimme kuulla, että Puolan liikenneministeriö oli sijoittanut 146:n rautatieliikenteen kehittämishankkeen listalla Rail Balticin sijalle 144. Tänään tulleen tiedon mukaan Rail Baltic olisi kuitenkin noussut listalla jo sijalle 122, ja toiveissa on että ensi syksyn aikana Rail Baltic nousisi listalle ”oikeasti työn alla olevien” hankkeiden peruslistalle.

Alla olevasta kuvasta voi tutkia Puolan rautatiehankkeiden prioriteetteja:

RailBalticPolandLegenda2016

Source: suwalki24.pl

  • 19.7.2016 Venäjän rautatiet eli RZD investoi vuoden 2016 aikana 126,6 miljoonaa dollaria Suomenlahden pohjukan satamien rautatieyhteyksien parantamiseen. Ust-Lugan ja muiden Pietarin lähiseutujen satamien kapasiteetin kasvaessa Baltian maiden rautatieyhtiöt ja satamat joutuvat kilpailemaan entistä kovemmin Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksista.
  • 15.7.2016 Puolan rautateistä on kirjoiteltu Suomenkin mediassa. Esimerkiksi tekniikkatalous.fi raportoi että Puola saa Euroopan investointirahastosta lähes puoli miljardia euroa rautatieverkostonsa kunnostamiseen vuosina 2014-2020.

Tätä asiaa kannattaa tarkastella myös laajemmassa mittakaavassa. Seuraavat faktat ovat peräisin Euroopan Komission sivuilta:

• Euroopan Komission European Structural and Investment Funds (ESI) on allokoinut Puolalle vuosien 2014-2020 ajalle yhteensä 86 miljardia euroa rahoitusta. Kun tähän lisätään Puolan valtion oma 18,8 miljardin euron rahoitusosuus, on Puolalla käytettävissä 104,8 miljardia euroa.

• ESI-rahoituksen tavoitteista Puolassa ensimmäisenä mainitaan TEN-T runkoverkoston täydentäminen ja Puolan saavutettavuuden parantaminen.

Tämä herättää kysymyksiä. Euroopan Komissio tiedotti tammikuussa 2016 yhteensä 12,7 miljardin euron rahoituksesta strategisille liikennehankkeille. Tiedotteessa listattiin muutamia rahoitusta saaneita kärkihankkeita, joista ensimmäisenä nostettiin esiin Rail Baltic. Tästä voisi päätellä että Rail Baltic edustaisi Komission TEN-T kärkihankkeiden terävintä kärkeä.

Rail Balticille onkin myönnetty rahoitusta, mutta Puolaa ei Rail Balticin rakentaminen tunnu kiinnostavan ollenkaan. Kesäkuun 21. päivänä Rotterdamissa Suomen, Baltian maiden ja Puolan liikenneministerit allekirjoittivat julkilausuman, jonka mukaan Puola olisi sitoutunut saamaan valmiiksi Białystokin ja Puolan/Liettuan välistä Rail Baltic -rataosuuden kunnostamista koskevan Feasibility Studyn vasta vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellään tällä osuudella voidaan liikennöidä vain 30 km/h vauhdilla.

Rail Balticin rakentaminen Tallinnasta Puolan rajalle parantaa tietysti Baltian sisäisiä yhteyksiä, mutta jos yhteys Liettuasta Varsovaan on kelvoton, ovat koko hankkeen pohjalla olevat laskelmat arvottomia.

  • 13.7.2016 NATOn toimia Itämeren suunnalla ja Baltiassa on puitu mediassa moneen suuntaan. Baltirail tarkastelee näitä asioita tietenkin Rail Balticin näkökulmasta. Kremlin äänitorvena toimiva regnum.ru -sivusto on viime päivien kirjoituksissaan korostanut tällaisia näkökulmia:

• Rail Baltic -hanketta pidetään Venäjällä vain ja ainoastaan sotilaspoliittisena hankkeena, ja asiaa käsittelevä uutinen onkin otsikoitu räyhäkkäästi ”NATOn rautatie johtaa suoraan Pietariin”. Baltian maiden NATOn kokousta ennen allekirjoittama julkilausuma Rail Balticin rakentamisen puolesta tulkitaan Kremlissä Baltian maiden NATO-lle esittämäksi kutsuksi. Lisäksi uutisessa kerrotaan kuinka Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius, Latvian ulkoministeri Edgar Rinkēvičs sekä Viron pääministeri Taavi Rõivas ovat kaikki toivottaneet NATO joukot tervetulleiksi Baltiaan.

Itämeren satamien tilannetta valottavassa kirjoituksessa Regnum taustoittaa Venäjän ulkomaankaupan tavaravirtoja.

o Latvian rautateiden pääjohtaja Edvīns Bērziņš ja Valkovenäjän rautateiden pääjohtaja Vladimir Morozov allekirjoittivat heinäkuun alussa sopimuksen maiden välisten rautetiekuljetusten määrän kasvattamisesta. Samalla Regnum muistuttaa, että Valkovenäjän hallitsija Aleksander Lukashenko lupasi vuonna 2012 kasvattaa Baltian maiden satamien osuutta transitokuljetusten määrasatamina, ja tästä päätöksestä kärsivät erityisesti Kaliningradin ja Pietarin alueen satamat.

o Tallinnan sataman tulevaisuus nähdään Kremlissä heikkona. Venäjän kuljetusten määrä kääntyi laskuun jo vuoden 2007 ”patsaskiistan” seurauksena, ja Tallinnan sataman hallituksen puheenjohtaja Tiit Vahin mukaan Viron huonot Venäjän suhteet häiritsevät edelleen ulkomaankauppaa.

o Ukrainan rautatiekuljetukset itään Kazakstanin ja Kiinan suuntaan ovat käytännössä pysähdyksissä, koska Venäjä on tullibyrokratiaa kasvattamalla tehnyt suorista kuljetuksista kannattamattomia. Venäjän alueen kiertävä vaihtoehtoinen reitti Georgian, Azerbaidzanin ja Kaspianmeren kautta on myös taloudellisesti mahdoton.

o Klaipedan sataman öljykuljetusten volyymi on kasvanut viime aikoina voimakkaasti, sekä Liettuan oman tuotannon että Valkovenäjän tuotannon ansiosta. Regnum katsoo aiheelliseksi korostaa, että Liettuan valtio omistaa 72,3 % Klaipedan satamaa menestyksekkäästi operoiva Klaipedos Nafta JSC yhtiöstä.

• Regnumilla ei siis ole positiivista kommentoitavaa yhdestäkään lähivaltiosta, tosin Klaipedan sataman menestys Liettuassa tuntuu mahdollisesti olevan o.k. Regnumin toimitukselle.

  • 10.7.2016 NATOn huippukokous Varsovassa on päättynyt, ja kokouksessa tehtiin päätökset NATOn joukkojen johtamisesta Baltiassa ja Puolassa. Alueelle sijoitettavien pataljoonien johtovastuun Virossa kantaa Iso-Britannia, Latviassa Kanada, Liettuassa Saksa ja Puolassa Yhdysvallat. Rail Balticia ei NATO-uutisoinnissa mainittu erikseen.

NATOn pataljoonien johtovastuun jakaminen perinteisten NATO-maiden kesken on luontevaa, mutta tästä järjestelystä tulee eräs kylmän sodan aikana tehty järjestely. Länsi-Berliini jaettiin toisen maailmansodan jälkeen Ranskan, Iso-Britannian ja USA:n vastuulla olleisiin vyöhykkeisiin.

  • 10.7.2016 Aripaev-lehti kertoo että Latvian syyttäjänvirasto on nostanut syytteen Latvian rautateiden entistä toimitusjohtaja Uģis Magonista vastaan. Syytteen mukaan Magonis olisi junaillut Latvian rautateiden neljän käytetyn diesel-veturin hankinnan Eestin toiseksi rikkaimman miehen Oleg Ossinovskin SKINEST-yhtiölle, ja kuitannut ylihintaan tehdystä kaupasta itselleen puolen miljoonan euron lahjuksen.
  • 7.7.2016 NATOn huippukokous alkaa Varsovassa tänään. Tilaisuudessa käsitellään varmasti myös Rail Balticia, jonka merkitys NATOn Baltian joukkojen toimintakyvyn kannalta on erittäin suuri, ainakin Kremlin mielestä.

Puola on suhtautunut Rail Balticin kehittämiseen erittäin nihkeästi, ja ylipäätään Puolan nykyisen hallinnon ja Euroopan Komission välit ovat kireät. Puolan kiinnostus EU-yhteistyöhön riittää harvoin koheesio-rahoituksen vastaaottamista pidemmälle, eikä Brysselissä päätettyjen linjausten noudattaminen ole muutenkaan kovin korkealla Puolan agendalla. Juhannusviikolla Rotterdamissa allekirjoitettuun Rail Baltic julkilausumaan saatiin Puolan osalta ainoastaan epämääräinen lupaus Białystokin ja Puolan/Liettuan välisen (nykyisellään 30 km/h vauhdilla liikennöimisen kestävän) rataosuuden remontoimista koskevan toteutettavuusselvityksen valmistumisesta vuoteen 2020 mennessä.

Ehkä NATO saa vauhditettua Puolan Rail Baltic -aktiviteetteja. RAND Corporationin tekemän selvityksen mukaan Venäjän armeijalta kuluisi Baltian miehittämiseen enintään 60 tuntia, ja näiden johtopäätösten seurauksena NATO onkin siirtämässä lisää joukkoja Baltiaan. Tuoretta kommenttia Puolan ja Baltian turvallisuustilanteesta Bloombergin uutisessa.

  • 6.7.2016 Tukholma-Turku-Helsinki linjalle suunniteltua Hyperloop-yhteyttä esiteltiin maanantaina Almedalen -seminaarissa Ruotsissa. Hankkeen potentiaalia ovat selvittäneet raskaan sarjan konsultit KPMG ja Ramboll, ja tämä tuonee uskottavuutta utopistiselta kuullostavalle suunnitelmalle. Gizmodo kertoo kuinka matka Helsingistä Tukholmaan sujuisi puolessa tunnissa, ja alla olevasta Youtube-videosta löytyy lisää tietoa.

Helsinki-Tallinna -tunnelin toteuttamista Hyperloop-yhteytenä on ehdottanut Mighty Eagle Peter Vesterbacka, saa nähdä otetaanko työn alla olevan Helsinki-Tallinna -tunneliselvitykseen mukaan myös Hyperloop -option arviointi.

EDIT: Myös Fortune on nyt julkaissut artikkelin Helsinki-Tukholma Hyperloop-hankkeesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.