BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

05.04.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta huhtikuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
——————

“Today, the greatest challenge for Estonia is the realisation of the Rail Baltic project, and keeping the same pace with Latvia and Lithuania is an unavoidable precondition for that. I have sometimes called it a litmus test which shows whether the cooperation of the Baltic States is great only in words or also in actions.”

Suomessa Finpro patistaa yrittäjiä olemaan aktiivisia Rail Baltic -asioissa ja verkostoitumaan Baltian maiden yritysten kanssa. Tämä on tietysti erittäin järkevää, koska projektin sisäisistä haasteista huolimatta Brysselin rahahanat ovat jo auenneet ja hyväkatteista urakkaa on tarjolla.

  • 20.4.2016 Baltic Institute of Corporate Governance järjestää perjantaina 29.4.2015 Riikassa koko päivän kestävän Rail Baltica Governance Conference 2016 -seminaarin. Tilaisuuden ohjelmassa on esitysten lisäksi paneelikeskustelu, jossa on mukana myös Juhani Tervala Liikenneministeriöstä sekä Kai Rintala Suomen KPMG:ltä. Jostain syystä yhtään liettualaista asiantuntijaa ei ole saatu houkuteltua mukaan esittämään omaa tulkintaansa Corporate Governancesta. Tätä englanninkielistä seminaaria voi seurata myös netissä http://www.delfi.lv -sivustolla.

Zile nostaa esimerkiksi Ranskan ja Italian välille rakennettua Lyon-Torino -radan, jonka rakentamiseen myönnetyn EU-rahoituksen käyttöä European Anti-Fraud Office tutkii parhaillaan. Sattumoisin RB Rail AS:n toimitusjohtaja Baiba Rubesa tweettasi myös eilen linkin Foreign Affairs -lehdessä julkaistuun artikkeliin ”The Geopolitics of Corruption”.

  • 9.4.2016 Euroopan Keskuspankki yrittää elvyttää EU:n taloutta ostamalla markkinoilta käsittämättömän suuria määriä velkakirjoja. Velkaantuneille valtioille tämä tietysti sopii, ja esimerkiksi Suomen valtion liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja riittää EKP/Suomen Pankille ostettavaksi useamman vuoden ajan.

Sen sijaan Viron keskuspankilla on ongelma. Viron valtio on käytännössä velaton eikä se ole laskenut liikkeelle joukkovelkakirjoja, ja niinpä Viron keskuspankki joutuu etsimään muita ”sijoituskohteita” EKP:n tarjoamalle elvytysrahalle. Viimeksi Viron keskuspankki on ostanut Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin joukkovelkakirjalainoja, mutta uusia ostokohteita tarvitaan.

Aripaev -lehden kolmnisti Ahto Lobjakas esittää, että Viron pitäisi perustaa infrastruktuurirahasto eli ”Viron Sampo”, jota rahoitettaisiin EKP:n elvytysrahalla. Tämä rahasto voisi hoitaa Viron osuuden Helsinki-Tallinna -tunnelin rahoituksesta. Tällaisia keskustelunavauksia tarvittaisiin myös Suomenlahden pohjoisrannalla!

HelsinkiTallinnaLiikennenvirrat

  • 5.4.2016 Liettuan varaliikennenministeri Arijandas Šliupasin viime viikolla Finpron/Team Finlandin järjestämässä Rail Baltic -tilaisuudessa pitämän esityksen ”Rail Baltica Project – Lithuanian perspective” materiaali löytyy nyt Slidesharesta. Näissä PowerPoint -dioissa ei ole mitään yllättävää. Šliupas toistelee yleistä Rail Baltic liturgiaa, ja painottaa myös Suomen ulkomaankaupan merkitystä Rail Balticin liikennemäärien ja kannattavuustavoitteiden täyttymisessä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on dian 7 sanoma. Siinä toistetaan Euroopan Komission virallinen tavoite Rail Balticin valmistumisesta vuonna 2025, ja karttaan on piirretty myös Kaunasin ja Puolan rajan välille uusi ratalinja. Liettuan liikenneministeriö on viime aikoina suhtautunut nihkeästi vaatimukseen uuden ratayhteyden rakentamisesta Kaunasista etelään, mutta tämän esityksen perusteella suhtautuminen saattaisi mahdollisesti olla muuttumassa. Liettua tavoittelee myös Kaunas-Vilna -yhteyden avaamista vuonna 2028, mutta sen rakennuttamisesta ja rahoittamisesta Liettua saa luonnollisesti neuvotella suoraan Brysselin kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

04.12.2014

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta joulukuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——

  • 28.12.2014 Suomelle merkitykselliset raideliikennehankkeet eivät näin joulun aikoina ole ylittäneet uutiskynnystä, joten nyt on hyvä hetki katsoa muita raideliikennehankkeita ja niiden rahoituskuvioita:

Historiaa: The Economist julkaisi kiehtovan tarinan Lontoon Metron rakentamisesta 1900-luvun alussa. Hankkeen takana oli amerikkalainen liikemies ja sijoittaja Charles Yerkes, jonka aggressiivinen tapa viedä asioita eteen päin aiheutti hämmennystä brittien keskuudessa. Huolimatta virkamiesten ja hallinnon kankeudesta Yerkes kumppaneineen rahoitti ja rakensi merkittävän osan siitä verkostosta, jonka pohjalle on rakennettu nykyinen Lontoon Metro. Yerkesin ajan jälkeen Metroa rakennettiin enimmäkseen julkisella rahoituksella, mutta nyt työn alla olevat uudet metro-osuudet on taas rahoitettu pääasiassa yksityisellä elinkaarirahoituksella. Rahoitusasioissa on palattu takaisin Yerkesin aikaan.

Tänään: Kiinassa otettiin käyttöön Guangzhoun ja Guiyangin välinen 850 km pituinen ratayhteys, jolla junien nopeus on 250 km/h. Speksit ovat siis saman kaltaiset kuin Rail Balticilla. Radan rakentamiseen kiinalaisilta meni aikaa kuusi vuotta ja rahaa paloi 20 miljardia US dollaria. Budjetti oli 3-4 kertaa suurempi kuin Rail Balticilla, mutta maaston vaativuus käynee selityksestä: yli 80 % radan pituudesta kulkee tunneleissa tai siltoja pitkin. Kiinalainen valtiokapitalismi näyttää toimivan infra-hankkeiden rahoituksessa erittäin hyvin.

Huomenna?: Elon Musk julkisti vuonna 2013 Hyperloop -projektin, jonka tavoitteena oli yhdistää Los Angeles ja San Francisco ääntä nopemmin kulkevalla putkijunalla. Tällainen hanke kuullostaa vähintäänkin utopistiselta, mutta kaikista epäilyistä huolimatta noin 100 huippuinsinööriä yliopistoista ympäri maailman selvittää täällä hetkellä Hyperloopin toteutettavuutta. Elon Musk on jo pistänyt uusiksi avaruuslennot ja sähköautoilun, ja ehkä raideliikennekin kaipaisi ravistelua. Pikkurahan puutteeseen eivät Elon Muskin hankkeet kaadu, hänen nettovarallisuutensa arvo on tällä hetkellä 7,9 miljardia dollaria.

  • 18.12.2014 Rail Balticin rahoituksen kohtalonhetket lähestyvät, ja usean miljardin euron arvoinen EU-rahoitteinen urakka luonnollisesti herättää monenlaista kiinnostusta raideliikennealan toimijoiden keskuudessa:

• Kiinan pääministeri Li Keqiang ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius neuvottelivat viime keskiviikkona Belgradissa yhteistyöstä talouden eri osa-alueilla. Kiinalainen uutistoimisto Xinhua nosti mahdollisista yhteistyön kohteista esiin Rail Balticin:

”China is willing to take part in the cooperation on such projects as the Rail Baltic, and discuss with the Lithuanian side cooperation over the utilization and modification of transport infrastructure”, Li said.

• Pääministeri Keqiang tapasi myös Eestin pääministeri Taavi Roivasin:

”Li called for closer cooperation with Estonia in the locomotive industry, saying Chinese locomotive equipment boasts good quality and reasonable price. Chinese companies are also encouraged to take part in Estonia’s transport, logistics and infrastructure cooperation programs, as well as those of the Baltic area”, Li added.

• Britannian Ulkomaankauppaministeri Lordi Livingstone tuo 19-21.1.2015 brittiläisen yrittäjävaltuuskunnan tutustumaan Rail Baltic -projektiin kolmessa Baltian maassa, matkaohjelman voi ladata täältä.

• Ruotsalaisten Export Sweden on aktivoitunut Rail Baltic -asioissa hyvissä ajoin, esimerkki ruotsalaisesta vienninedistämisestä löytyy täältä.

• Ranskalaisen raideliikennekaluston ja -infrastruktuurin valmistaja Alstom on mainostanut kiinnostustaan osallistua Rail Baltic -projektiin.

• Liikenneviraston TEN-erityisasiantuntija Juhani Tervala esitelmöi teemalla ”Suomi ja Rail Baltica” joulukuun alussa Siemensin ”Liikenne ja teknologia” -seminaarissa Helsingissä. Tervalan esitysmateriaali löytyy täältä.

Myös Eestissä on ahkeroitu. KPMG:n tekemän kyselyn mukaan 39 % Eestin yrityspäättäjistä kannattaa Rail Balticin rakentamista, vuonna 2012 kannatus oli 38 %. Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamista kannatti 17 % päättäjistä (vuonna 2012 vain 11 %), kun taas Tallinna-Pietari -junaradan kunnostamista kannatti vain 5 % vastanneista. Eestin Rail Baltic -organisaation edustajat ovat käyneet myös Suomessa tutustumassa Kerava-Tallinna -oikoradan menestystarinaan.

Latviassa tehdyn laajan kansalaiskyselyn mukaan peräti 92 % latvialaisista kannattaisi Rail Balticin rakentamista.

  •  17.12.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen mukaan viime viikon Rail Baltic -neuvottelut Brysselissä sujuivat yllättävän hyvin. Sinkevičius totersi että Kaunas-Vilna -yhteyden liittäminen Rail Baltic -hankkeeseen voisi olla mahdollista ilman työlästä ja aikaavievää lainsäädännön muuttamista. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa seuraavassa tapaamisessa noin puolentoista kuukauden kuluttua. Muiden Baltian maiden edustajat eivät ole kommentoineet viime viikon tapaamista.
  • 16.12.2014 Siim Kallas on patistanut Baltian maita pistämään vauhtia Rail Baltic -hankkeeseen. Kallasin mukaan Rail Balticin toteuttamatta jättäminen olisi paha takaisku Baltian maiden arvovallalle ja uskottavuudelle. Hänen mukaansa Euroopan tasolla kukaan ei ole kyseenalaistanut Rail Balticin tärkeyttä, mutta (Baltian maiden) paikallispoliitikot voivat pahimmillaan munata koko hankkeen. Kallas painottaa, että rahoitushakemuksen viivästyminen 26.2.2015 aikarajasta voi johtaa sille varatun 3 miljardin euron rahoituksen siirtymiseen muille hankkeille, esimerkiksi Puolassa, Unkarissa tai Slovakiassa.
  • 16.12.2014 Liettualainen MEP Zigmantas Balčytis (Liettuan Sosialidemokraattinen Puolue) on tehnyt joulukuun alussa Europarlamentille kirjallisen kysymyksen Puolan aktiivisuudesta Rail Baltic -projektissa. Balčytisin huolenaihe on tällainen:

… There are concerns that Poland will be slow to fulfil its obligation to extend the track as far as Lithuania… (ote MEP Zigmantas Balčytisin kirjallisesta kysymyksestä Europarlamentille)

On tietysti positiivista, että Rail Baltic nousee esille Europarlamentissa, mutta keskustelun avaus on yllättävä. Liettualainen MEP on huolissa siitä että Rail Baltic etenisi Puolassa liian hitaasti, kun samaan aikaan koko Baltian maiden Rail Baltic -hanke on vaakalaudalla liettualaisten yhteistyökyvyttömyyden takia.

  •  9.12.2014 Lietuvos žinios -lehti julkaisi tänään Liettuan Rail Baltic Statyba -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrysin haastattelun, jossa oli valaisevaa tietoa projektin etenemisestä. Budrys edustaa Liettuaa Baltian maiden yhteisessä RB Rail -yhtiössä, ja hänen kommenteistaan saa hyvän kuvan siitä miksi Rail Baltic -projekti etenee edelleen nihkeästi.

Liettua tuntuu olevan neuvotteluissa puolustamassa omaa etuaan asenteella, joka saa kotoiset kuljetusalan ay-änkyrät näyttämään yhteistyöhaluisilta jees-miehiltä. Tässä poimintoja artikkelista:

o  Budrysin mukaan (Baltian maiden yhdessä omistaman) BR Rail -yhtiön ja Baltian maiden omien Rail Baltic -yhtiöiden työnjako menee näin: RB Rail hakee rahoituksen projektille ja valvoo projektin implementointia ”kansainvälisellä tasolla”, kun taas liettualaisten ”Rail Baltica Statyba” -yhtiö (1) omistaa RB Railin osakkeita, (2) valvoo Liettuan kansallisia etuja RB Railin toiminnassa, (3) valvoo projektin implementointia Liettuan maaperällä ja (4) edustaa Liettuaa kansainvälisissä yhteyksissä.

o  RB Railin toimitusjohtajaksi nimitetty latvialainen Edwins Bērziņš on virassaan vain noin kuuden kuukauden ajan. Vakinainen toimitusjohtaja on tarkoitus valita keväällä, yhtiön toiminnan päästyä kunnolla liikkeelle.

o  Kun lzinioksen toimittaja kysyi Budrysilta voivatko Eesti ja Latvia aiheuttaa Liettualle hankaluuksia RB Railin toiminnassa, Budrysin vastaus oli selkeä: ”RB Railin osakkeenomistajana (Liettuan rautateiden omistama) Rail Baltica Statyba voi vaatia muita RB Railin osakkeenomistajia, eli Latvian ja Viron yhtiöitä, noudattamaan RB Railin osakassopimuksen määräyksiä”.

o  Kun lzinioksen toimittaja kysyi Budrysilta onko kaikki rahoitushakemukseen liittyvät Baltian maiden väliset ongelmat ratkaistu, Budrysin mukaan epäselvyyksiä on luonnollisesti jäljellä koska tällaista monikansallista projektia ei ole EU:ssa aiemmin toteutettu. RB Railin edustajat käyvät 10.12.2014 Brysselissä hakemassa ohjeita rahoitushakemuksen laatimista varten.

o  Budrysin arvion mukaan Rail Baltic keskittyisi ainakin alkuvaiheessa henkilöliikenteeseen.

o  Budrysin mukaan projektin kustannusarvio on 15 – 18 miljardia litiä (4,34 – 5,21 miljardia euroa) ja tähän summaan sisältyisi myös Kaunas-Vilna -yhteyden rakentaminen. EU-rahoituksen osuudeksi Budrys ennakoi noin 85 prosenttia ja sama rahoitusosuus pitäisi kuulua myös Kaunas-Vilna -osuudelle, koska RB Railin osakassopimuksen ja Baltian maiden pääministerien saavuttaman yhteisymmärryksen mukaan Kaunas-Vilna -osuus on elimellinen osa Rail Balticia.

o  Budrys ampuu alas spekulaatiot Rail Baltic ratainfrastruktuurin omistajuudesta, Liettuan alueelle (EU:n rahoituksella) rakennettu ratainfrastruktuuri tulee pysymään Liettuan valtion omistuksessa.

Yhteenveto: Jos Liettua pitää kiinni kaikista Budrysin haastattelussa esittämistä tulkinnoista ja vaatimuksista, on Baltian maiden yhteisen rahoitushakemuksen läpimeno epätodennäköistä. Liettua voi toki vaatia muita Baltian maita noudattamaan RB Railin osakassopimukseen kirjattuja suunnitelmia esimerkiksi Kaunas-Vilna -yhteyden rahoittamisesta, mutta tällä ei ole käytännön merkitystä koska rahoituspäätös tehdään Brysselissä. Mutta jos koko Rail Balticin rahoitus uhkaa kaatua Liettuan organisoimaan Baltian maiden väliseen kiistelyyn, olisi asiaa syytä tarkastella myös laajemmassa kontekstissa.

  • 6.12.2014 Baltian maiden pääministerit tapasivat perjantaina Maardussa Eestissä. Kokouksessa käsiteltiin Rail Balticia, ja huolimatta ”ripeästi ja hyvässä hengessä sujuneista” neuvotteluista pääministerit päättivät lykätä Baltian maiden välisen Rail Baltic sopimusluonnoksen valmistumisen takarajaa ensi tammikuun viimeiseen päivään. Euroopan Komissiolle toimitettavan rahoitushakemuksen jättämisen deadline on 26.2.2014.

Tapaamisen jälkeen julkistetussa kannanotossa pääministerit painottivat Tallinnasta Puolan rajalle johtavan 240 km/h kaksoisraiteen rakentamisen tärkeyttä. Tämä on erittäin tärkeä linjaus, koska Liettua ei ole tähän asti osoittanut kiinnostusta Kaunasista Puolaan johtavan uuden ratayhteyden rakentamiseen.

…reiterated the importance of implementing Rail Baltic/Rail Baltica as a fast conventional double track 1435 mm gauge electrified railway line with the maximum design speed of 240km/h on the Route from Tallinn through Pärnu-Riga-Panevezys-Kaunas to the Lithunia-Polish border.” (lähde: LSM.lv)

Suomalaisittain on merkittävää, että Baltian maiden pääministerit päättivät kutsua Suomen ja Puolan mukaan Rail Baltic -projektiin, aluksi tarkkailijan rooliin ja myöhemmin myös osakkeenomistajaksi. Liettuan LRT:n mukaan kutsu Suomen ja Puolan hallituksille olisi tulossa tammikuun loppuun menmnessä, kun taas Latvian LSM:n mukaan Suomen ja Puolan toivotaan liittyvän mukaan projektin toimintaan tammikuun loppuun mennessä. Rivien välistä voi lukea, että huoli rahoitushakemuksen läpimenosta Euroopan Komissiossa laittaa Baltian maat hakemaan hankkeelle lisää uskottavuutta Suomesta ja Puolasta.

Latvian pääministeri Laimdota Straujuma painotti tapaamisen jälkeen sekä Rail Balticin että Baltian maiden LNG-projektien pitkän aikavälin strategista merkitystä. Kremlin propagandasta kiinnostuneet voivat lukea loppukevennykseksi Virallisen Venäläisen tulkinnan perjantain kokouksesta. www.rubaltic.ru -sivuston mielestä pääministeri Straujuma kannattaa Rail Balticia vaikka se on rubalticin asiantuntijoiden mukaan turha ja tappiollinen hanke, mutta ei sentään niin turha ja kallis kuin Baltian maiden rakentamat kaasuputket. [EDIT: rubaltic.ru julkaisi myös laajemman kommentaarin Baltian infrastruktuurihankkeista]

  • 5.12.2014 Liettuan hallituksen tilaaman Kaunas-Vilna -yhteyttä koskevan Feasibility Studyn valmistuminen julkistettiin lokakuussa, ja AECOMin laatiman 57-sivuisen pdf-raportin voi nyt ladata täältä. Liettuan Liikenneministeriön tulkinnan mukaan AECOMin raportti vahvistaa että ”Vilnius connection will increase the total economic value of Rail Baltica project”. Tämä tulkinta menee aika pitkälle, sillä jo raportin esipuheessa AECOM painottaa kysessä olevan vain ”a simple preliminary assessment of the impact of one of the options for connecting Vilnius”, jossa ei ole erikseen tarkasteltu hankkeen kannattavuutta tai riskejä.

Raportti pohjautuu kolme vuotta sitten valmistuneeseen Rail Baltic Feasibility Studyyn, ja siinä esitetyt tulokset näyttävät silmämääräisesti katsottuna asiallisilta. Sen sijaan Liettuan Liikenneministeriön tulkinnat raportin sanomasta tuntuvat liioittelulta. Mainittakoon vielä, että raportissa on käytetty myös suoraan Baltirailin sivulta kopioitua aineistoa lähdettä mainitsematta, mikä ei ole kunniaksi AECOMin kaltaiselle kansainväliselle konsultointialan jättiläiselle.

  • 4.12.2014 Baltian maiden ja Puolan presidentit tapasivat tiistaina Tallinnassa. Agendan päällimmäinen asia oli luonnollisesti ”Russia’s growing military and foreign policy aggression”, ja Venäjä-riippuvuutta vähentävät Liettuan, Eestin ja Suomen LNG-terminaalit olivat myös keskustelun aiheena.

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves nosti (myös Puolan ja Suomen tukeman) Rail Baltic -hankkeen malliesimerkkinä Baltian maiden välisestä yhteistyöstä:

We have to do everything we can to guarantee that the funding application is submitted to the European Commission on time.” (Toomas Hendrik Ilves, 2.12.2014)

Tällaiset projektit etenevät vaihe kerrallaan, ja seuraava askel on luonnollisesti rahoitushakemuksen jättäminen Euroopan Komissiolle. On kuitenkin hiukan huolestuttavaa, jos pelkkä hakemuksen kirjoittaminen Brysselissä tätä tarkoitusta varten varatun 3 miljardin euron rahoituksen saamiseksi on niin iso urakka, että valtionpäämiehenkin pitää siitä huolehtia. Toivottavasti voimia riittää hakemuksen kirjoittamisen jälkeen myös itse radan rakentamiseen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.