BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

05.11.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta marraskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

In the case of Rail Baltic the estimates are that it could take up operations in 2025. This is also the earliest time when a Tallinn-Helsinki tunnel could be ready.

Näin optimistista kommenttia tunnelin aikataulusta ei ole virkamiesosastolta aiemmin kuultu. Peter Vesterbackan ansiokas aktivismi on selvästi vaikuttanut päättäjien asenteisiin!

  • 30.11.2016 Rail Balticin edistymisestä on keskusteltu Riikassa. Latvian pääministeri Maris Kucinskisin mukaan Rail Baltic parantaa ratkaisevasti Latvian yhteyksiä Eurooppaan ja korjaa siten historiallisen vääryyden.

RB Railin pääjohtaja Baiba Rubesa kertoo että vuoden 2017 aikana Rail Balticin on edistyttävä lujasti kaikissa Baltian maissa, jotta tulevilla rahoitushakemuksilla olisi menestymisen mahdollisuuksia:

”Our work has to prove certain project’s maturity – point of no return, which will be the basis for further funding requests from the European Union for the railway construction works also after 2020. This means that the railway routes in all three countries must be officially approved by the governments, all necessary intergovernmental agreements must be signed, most significant researches and analysis have to be carried out, and all project activities must be going in accordance to the plan, as well as procurement procedures have to be made clear to all involved parties so that the construction phase can be launched. What is more, the project must prove its good governance and transparent financial flow.”

Ensi viikon keskiviikkona Rail Balticista keskustellaan Latvian liikenneministeriön järjestämässä tilaisuudessa Riikassa.

  • 25.11.2016 EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc saapuu huomenna Suomeen. Bulc tutustuu EU:n alueiden komitean puheenjohtajan Markku Markkulan kanssa älyliikenteeseen Lapissa, ja ohjelmassa on myös tutustumista saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Ensi tiistaina Bulc osallistuu Helsingissä keskustelutilaisuuteen arktisen alueen tulevaisuudennäkymistä ja Suomen tulevasta Arktisen neuvoston puheenjohtajuudesta.

Oletettavasti asialistalla on myös Jäämeren radan rakentaminen ja mahdollisuus EU-rahoituksen käyttämiseen sen toteuttamiseksi. Tämän teeman ympärillä on odotettavissa värikästä keskustelua. Hankkeen kannattajien mielestä Jäämeren rata kannattaa rakentaa koska pohjoinen mannerjäätikkö näyttää sulavan kovaa kyytiä, ja hanketta myös vastustetaan täsmälleen samalla perusteella.

Komissaarin Suomen vierailun edistymistä voinee seurata twitteristä.

  • 19.11.2016 Tässä viikon uutisia:

• Eestissä debatoidaan edelleen Rail Balticin ympäristövaikutuksista. Luonnonsuojelijat haluaisivat vielä keskustella eri linjausvaihtoehdoista, mutta entisen EU:n liikennekomissaari Siim Kallasin mukaan luonnonsuojelijoiden keskustelunavaukset ovat myöhässä, koska ”juna meni jo”. Myös Rail Balticin kannattavuutta epäillään, samoin kuin Suomen intressiä asiassa.

• Suomalais-amerikkalaisen kauppakamarain toimitusjohtaja Kristiina Helenius painottaa, että Rail Baltic ja Helsinki-Tallinna -tunneli ovat erittäin kannatettavia hankkeita. Puoltoäänensä Rail Balticille ja tunnelille ovat antaneet myös Trigon Capitalin perustaja Joakim Helenius ja Peter Vesterbacka, joka visio Helsingin ja Tallinnan välille 12 minuutin matkustusaikaa.

• Liikennekomissari Violeta Bulc twiittaa näin:

Happy to announce that all #CEF transport grant agreements from the 2015 calls have been signed!

Ilmeisesti Liettua on vihdoin onnistunut muotoilemaan Euroopan Komissiolle kelpaavan rahoitushakemuksen.

• Rail Balticin maksiminopeus pitäisi pudottaa 160 km/h tasolle. Näin Liettua voisi perustella nykyisen Kaunasista Puolan rajalle johtavan radan käyttöä, eikä kokonaan uuttaa ratayhteyttä tarvitsisi rakentaa.

• Simonasin mukaan Puola ei varmasti tule rakentamaan Bialystokin ja Puolan rajan väliselle rataosuudelle 240 km/h vaan korkeintaan 160 km/h mahdollistavan radan. Tästä syystä olisi epäloogista vaatia Liettualtakaan sitä.

• AECOMin Feasibility Studyssa esitetyt matkustajamääräennusteet ovat liettualaisten mukaan liian optimistisia.

• Eestissä ja Latviassa suunnitellut Rail Balticin linjaukset ovat liian kalliita, halvemmalla päästäisiin jos Rail Baltic -radat rakennettaisiin jo valmiina olevien 1520 mm raiteiden yhteyteen.

• Kaunasin ja Vilnan välille pitäisi rakentaa Rail Baltic -rata.

• Lisäksi Simonas epäilee RB Railin kautta toteutettavia kilpailutuksia, ja pelkää että vuoden 2020 jälkeen EU:n rahoitus Rail Balticille olisi vain 50 prosenttia.

Baltian maista sekä Liettua että Viro ovat tällä hetkellä ilman hallitusta. Liettuassa toivomme ministerinvaihdoksen johtavan rakentavampaan Rail Baltic -politiikkaan, ja Virossa edellisen hallituksen Eurooppa-myönteinen linja saisi mielellään jatkua.

  • 8.11.2016 Latvian presidenttinä vuosina 2007-2011 toiminut Valdis Zatlers totesi Latvijas Televīzijan ”Morning Panorama” -ohjelmassa, että Rail Balticin etenemistä Latviassa ovat jarruttaneet ennen kaikkea Venäjä ja Venäjän etuja ajavat latvialaiset.
  • 7.11.2016 Liettualaisen lrytas.lt -sivuston mukaan RB Rail AS ja Connecting Europe Facility olisivat päässeet yhteisymmärrykseen Liettualle myönnettävästä noin 180 miljoonan euron rahoituksesta. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa 18.11.2016, ja rahoilla pitäisi rakentaa Puolan rajan ja Kaunasin väliselle rataosuudelle turvajärjestelmiä ja eritasoristeyksiä.
  • 6.11.2016 Kiina on lämmitellyt yhteistyötä Itä-Euroopan maiden välillä ”16+1” -projektin puitteissa, ja tänä viikonloppuna asioita edistettiin Riikassa. Kiinan hallituksen virallisessa tiedotteessa kerrottiin pääministeri Li Keqiangin Latvian vierailun agendasta näin:

”He promoted China’s cost-effective equipment and rich experience in railway and port construction, and said China stands ready to participate in major projects including Rail Baltica and the three-sea harbor district.”

Kiinalaiset yritykset ovat jo osallistuneet joidenkin EU-rahoitteisten infrastruktuuri-hankkeiden toteutukseen, mutta esimerkiksi Puolassa toteutettu moottoritieurakka meni pahasti pieleen. Toisaalta Kiinan rautatieverkko tunneleineen on laitettu erinomaiseen kuntoon, joten osaamista löytyy.

  • 6.11.2016 Ylen toimittajien tekemä Helsinki-Tallinna -tunnelin näkymiä kuvaava infogrammi löytyy täältä.

Vesterbackan esittämät tunneliaikataulut ovat paljon optimistisempia kuin ”virallisissa” tunneliselvityksissä esitetyt arviot. Jonkun muun esittäminä näin radikaalit ajatukset tyrmättäisiin haihatteluna tai vaiettaisiin kuoliaaksi, mutta Former Mighty Eaglen uskottavuus rahankeruuasioissa ja projektien toteuttamisessa on niin kova ettei hänen ajatuksiaan tyrmätä ainakaan suoralta kädeltä. Tunnelihankkeen virallista tiedotusta hoitava Finestlink -sivusto uutisoi estoitta Vesterbackan ulostuloista, eikä pääministeri Sipiläkään tyrmännyt suoralta kädeltä ajatusta yksityisen rahoituksen käyttämisestä tunnelihankkeessa.

Oikeasti Roivaksen kutsussa ei tietenkään ole kyse Rail Balticin rahoittamisesta. RB Rail AS:n osakepääoma on 2 miljoonaa euroa, ja jos Suomi lähtisi mukaan neljänneksi osakkaaksi, olisi sijoituksen suuruus alle miljoona euroa. Suomen tiiviimpi sitoutuminen Rail Balticiin sopisi Eestille, joka ei ole aina saanut ääntään kuuluviin Baltian maiden välisissä väännöissä, mutta olisiko tällainen liike Suomen intresseissä? Tässä muutamia näkökohtia:

• RB Rail AS:n tehtävä on vain koordinoida Rail Balticin rakentamista, ja projektin päätyttyä radat infrastruktuureineen jäävät Baltian maiden omistukseen. Rail Balticin operoinnista ei ole tehty mitään päätöksiä, joten on mahdollista että RB Railin toiminta lakkaa radan valmistuttua. Näin ollen Suomelle ei olisi tarjolla suoraa rahallista vastinetta sijoitukselleen. Toisaalta Rail Balticin edistymisen varmistaminen olisi Suomen ja Suomen ulkomaankaupan etu.

• Lähteminen RB Railin osakkaaksi tarjoaisi kuitenkin Suomelle myös mahdollisuuden vaikuttaa Rail Baltic -kilpailutusten valmisteluun. Urakat tietenkin kilpailutetaan EU:n sääntöjen mukaisesti, mutta sopivasti ”vaikuttamalla” voitaisiin saada järjestettyä suomalaisille vientiyrityksille paremmin sopivia spesifikaatioita kilpailutusdokumentteihin.

• Puola ei ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa tai edes aikataulua oman Rail Baltic -osuutensa toteuttamisesta. Jos Suomi harkitsee vakavissaan RB Railiin osakkaaksi lähtemistä, niin Puola pitää saada samalla ovenavauksella mukaan.

  • 5.11.2016 YLEn A-Studiossa (Yle Areenan tallenteessa 44 minuutin kohdalla, YLEn nettiuutinen täällä) Eestin kansalaisaktivistit pääsivät esittelemään omia näkökantojaan. Pohjimmiltaan kyse oli lähinnä Rail Balticin linjausvaihtoehdoista, ja tässä tapauksessa Tarton kannattajat vastustivat nykyistä Pärnun kautta kulkevaa linjausta mm. ympäristösyillä. Valitettavasti YLEn toimittajakin oli hairahtanut uskomaan kansalaisaktivistin väitettä, että Rail Baltic oikeasti jakaisi Eestin kahtia eikä eläimistö pääsi liikkumaan radan yli. Tutkivampi journalisti olisi huomannut, että pelkästään Eestin alueelle on suunniteltu 20-30 ”ecoductia”, joita pitkin suuremmatkin eläimet pääsevät liikkumaan radan poikki. Mäyrää pienemmille eläimille rakennetaan tuhkatiheään radan alittavia putkia kulkureitiksi.
rail-baltic-ecocuct

Rail Baltic Ecoduct

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

01.10.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 29.10.2016 Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelihankkeen eli FinEst Link -hankkeen toteutettavuusselvityksen kilpailutus löytyy nyt Hilmasta. Tästä on kyse:

The purpose of this Invitation to Tender is to request tenders on comparative impact analysis of the proposed tunnel between Helsinki and Tallinn. The physical, economic and environmental constraints for this analysis are coming from other subprojects of this FinEst Link-project. The aim of these analysis is to look for the larger impacts that the tunnel would have on Finnish and Estonian, and European economies, regional development, demographics and transport infrastructure. The analysis is divided to three parts: background estimations, comparative impact analysis and standard cost-benefit analysis.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid arvioi samassa yhteydessä että Rail Balticia aiemmin kohdanneet ongelmat on syytä jättää taakse, ja keskittyä yhteyden rakentamiseen. Baltiassa on nyt kaksi naispresidenttiä, ja molemmat tukevat erittäin vahvasti ja näkyvästi Rail Balticia. Toivottavasti myös Liettuan liikenneministeriön johtoon saadaan yhtä fiksusti ajattelevaa ja toimivaa Girl poweria.

[conspiracytheorizin’]Puolan ja Suomen aktivoituminen Rail Balticissa ei tietysti ole ollenkaan huono idea, mutta Liettuan esityksiin on pakko suhtautua pienellä varauksella. Kun Euroopan Komission on ilmeisesti torpedoinut lopullisesti Liettuan vaatimuksen Kaunas-Vilna -yhteyden liittämisestä meneillään olevaan Rail Baltic -hankkeeseen, Liettua suunnittelee mahdollisesti Puola -kortin käyttöön ottamista. Toivottavasti Liettuan tuleva hallitus ja uusi liikenneministeri ovat tilanteen tasalla, eivätkä suvaitse Liettuan liikennevirkamiehiltä enää mitään ”Kyllähän me rakennetaan Rail Baltic myös tänne Liettuaan, mutta vasta sitten kun Puola on ensin laittanut omansa kuntoon” -politikointia.[/conspiracytheorizin’]

  • 29.10.2016 Rail Balticin sotilaspoliittisen merkitystä ovat viime aikoina nostaneet esille ennen kaikkea Kremlin näkökantoja levittävät propagandamyllyt. Toiselta kantilta asiaa tarkastelevien USA:n ja NATO:n näkökulma käy esiin konservatiivista linjaa pitävän Jamestown Foundationin artikkelissa, jota on kierrätetty monilla muillakin nettisivustoilla. Vaikka Venäjä ja NATO ovat eri mieltä lähes kaikista maailman asioista, Rail Balticista vallitsee liikuttava yksimielisyys: Rail Balticilla on merkitystä Baltian maiden sotilaspoliittiseen asemaan.

Liettuan parlamenttivaalien toinen äänestyskierros tuotti yllätystuloksen, kun keskusta-oikeistolainen ”Peasants and Greens party” sai muutosta halajavalta Liettuan kansalta veretseisauttavan vaalivoiton. Sosialidemokraattien valtakausi siis päättyi, mutta valitettavasti tulevavan hallituksen linjauksista ei ole mitään tietoa. Uuden valtapuoleen voimahahmo Ramunas Karbauskis lupasi ennen vaaleja pysäyttää liettulaisten maastamuuton (Liettuan väkiluku on on laskenut 10 vuodessa 3,3 miljoonasta 2,9 miljoonaan), ja esitti muitakin yllättäviä vaalilupauksia:

In the weeks leading up to election, Karbauskis said a Peasants and Greens government would take a more active role in the economy, among other things by creating a monopoly on alcohol sales and establishing a state-owned bank to compete with commercial ones.

Toivottavasti Liettuan tuleva pääministeri ja liikenneministeri ymmärtävät Rail Balticin päälle.

  • 9.10.2016 Latviassa toimiva putinilaisen propagandan äänitorvi nasha.lv on ottanut kantaa Rail Baltic -hankkeen etenemiseen.  Kirjoituksen mukaan hankkeessa ei ole taloudellista järkeä, joten radan todellinen tarkoituksen täytyy olla NATOn joukkojen ja varustuksen nopean siirtelyn mahdollistaminen Baltiassa. Niinpä uutinen on otsikoitu räyhäkkäästi ”Rail Baltic – Baltia valmistautuu sotaan Venäjää vastaan”.  Venäjän viime aikojen toimet Kaliningradissa toki antavatkin Baltian maille ja Puolalle hyvän syyn pitää huolta sotilaallisesta valmiudestaan.

Liettuan vaaleissa sosiaalidemokraattien odotetaan menettävän asemiaan, ja Rail Baltic -hankkeen etenemistä jarruttaneista liettualaisista poliitikoista monet ovatkin olleet paikallisen demari-puoleen edustajia. Valitettavasti Liettuan poliittinen kartta on niin sekava, että sosiaalidemokraattien mahdollisen vaalitappion seuraamuksia on mahdotonta ennakoida. Voi olla että Rail Baltic -asiat lähtisivät etenemään paremmin, tai vaihtoehtoisesti asiassa voitaisiin päätyä ojasta allikkoon.

Englanninkielisen yhteenvedon Rail Balticin edistymisestä vuosina 2006-2016 voi lukea nurkkaresearch -sivustolta.

Helpomminkin nämä asiat olisi voinut hoitaa, mutta toivottavasti nyt Rail Baltic -projektissa päästään nyt siirtymään politikoinnista radanrakennukseen.

  • 8.10.2016 Euroopan Komission Innovation and Networks Executive Agency eli INEA (joka on Trans European Transport Networkin eli TEN-T:n seuraaja Euroopan Komission hallinnossa) on aloittanut selvitykset Liettuan toiminnasta Rail Baltic -projektissa. INEA:n mukaan Liettuan viivyttely olisi Connecting Europe Facilityn toimintaa ohjaavien sääntöjen vastaista, ja syyskuun loppuun asetetusta äärimmäisestä takarajasta lipsuminen olisi ollut viimeinen pisara. Nyt INEA alkaa selvittää Liettualle jo myönnetyn 320 miljoonan euron rahoituksen vähentämistä tai peruuttamista ja takaisinperintää.

Liettuan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas – joka tunnetaan myös saavutuksistaan moottoriurheilun saralla – lupailee että sopimuksen allekirjoittamista voidaan käsitellä hallituksen kokouksessa, mutta hallituksen jäsenten ulkomaanmatkojen takia seuraavan kokouksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä voitu päättää.

Tilanne on kimurantti. Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautateiden johto käyvät veristä valtataistelua, Euroopan Komissio uhkaa peruuttaa satojen miljoonien rahoituksen Liettualle, ja maassa on tänä viikonloppuna eduskuntavaalit. Valistunut arvaus ensi viikon tapahtumista:

• Jonkun Liettuan rautateiden edustajan nimi saadaan Rail Baltic -sopimukseen jo maanantai-iltana, tai vähimmillään sopimuksen allekirjoittamisen ajankohta julkistetaan

• Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä Liettuan rautateillä ja Liettuan liikenneministeriössä ”some heads are gonna roll

Henkilöstöuutisia odotellessa kannattaa katsoa RB Railin viime keskiviikkona pitämästä tiedotustilaisuudesta tehty videotallenne:

  • 7.10.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka ei ole vieläkään allekirjoittanut Baltian maiden välistä Rail Baltic -sopimusta. Jupakasta on monenlaisia erilaisia näkemyksiä:

Postimees.ee: Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Nerijus Kaucikas selitti allekirjoituksen viivästymisen johtuvan teknisistä syistä. Pääjohtaja Dailydkan mukaan Liettuan rautateiden hallituksen pitäisi ensin tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä. Eestin liikenneasioista vastaava ministeri Kristen Michal ei ymmärrä viivästystä alkuunkaan, koska Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on jo pistänyt nimensä paperiin.
rzd-partner.ru: Liettuan rautateiden pääjohtajan neuvonantaja Darius Tarasevichyus vahvisti (Venäjän rautateiden omistamalle) rzd-partner.ru tietotoimistolle, että sopimuksen allekirjoittamista haitanneet esteet saadaan ratkaistua maanantaina. Näin ollen sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkuviikosta.
bns.lt: Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka lupaa allekirjoittaa sopimuksen jos hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas määrää. Dailydkan mukaan sopimus olisi kuitenkin Liettuan rautateiden kannalta erittäin epäedullinen, ja tässä asiassa Dailydka taitaa olla oikeassa.

I have to trust the words of my colleagues that it will happen. It is a fact, however, that we have failed to fit in set terms. And so I have a question – what happens if Lithuania does not sign the agreement? I believe they will.”

Jos Liettuan liikenneministeriö ei saa Liettuan Rautateiden johtoa ojennukseen, Baiba Rubesa asettaa toiveensa Euroopan Unioniin:

If Lietuvos geležinkeliai does not sign the document, the EU will have something to say about it.”

Jos EU yltyisi kiristämään Liettuaa yli 8 miljardin euron EU-rahoituksen jäädyttämisellä, olisi Liettuan valtiojohdolla kova paine vaihtaa Lietuvos Gelezinkeliain johto. Samalla voitaisiin laittaa ojennukseen Liettuan Rautateiden ja Orlen Lietuvan välinen kiista. Päätöksiä olisi hyvä tehdä ennen ensi viikonlopun vaaleja.

Odotan silmä kovana Tallinna–Helsinki-tunnelin etenemistä.”

Toivottavasti presidentti Kaljulaidin viisivuotiskauden päättyessä FinEstLink -hanke on noussut esimerkiksi siitä, kuinka EU-rahoituksella toteutettavat monikansalliset hankkeet voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tehokkaasti ja ripeästi.

  • 3.10.2016 Baltian maiden välisessä Rail Baltic -sopimuksessa on nyt kahdeksan allekirjoitusta yhdeksästä, vain Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasis Dailīdkan nimikirjoitus puuttu paperista. Liettuan rautatiet vaatii edelleen että kaikki Rail Baltic -kilpailutuksia koskeva päätöksenteko pitäisi keskittää RB Railille, vaikka pitkällisen kinaamisen jälkeen syyskuussa saatiin sovittua että Liettua ja Eesti voivat järjestää osan kilpailutuksista omissa maissaan. Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on se, että Liettuan liikenneministeriön lisäksi myös Liettuan rautateiden omistaman RB Statyba -yhtiön edustaja on jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen.
  • 1.10.2016 Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus allekirjoitettiin eilen, uutisoi Baltic Times:

Details of financing and implementation for the Rail Baltica railroad project have been finalised and the agreement was signed today in the three Baltic capitals”, Baltic joint venture RB Rail CEO Baiba Rubesa informed Saeima European Affairs Committee today.

However, Baltic News Network raportoi asiasta tarkemmin:

It may seem that this day is a dramatic date, but I would like to clear some of the drama,” – Rubesa said, adding that the agreement has been reached and technical work will follow soon to ensure all nine Baltic institutions sign the document.

Sopimusta ei oikeasti siis saatu allekirjoitettua eilen, vaan omissa pääkaupungeissaan palaveria pitäneet Baltian maiden edustajat pääsivät RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Alkuperäisenä tavoitteena oli kaiketi järjestää allekirjoitustilaisuus Riikassa 30.9.2016 ja poksautella samppanjapullot historiallisen läpimurron kunniaksi, mutta tälläkään kertaa neuvottelut eivät sujuneet Strömsö-tyyliin.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan haasteena on tähän asti ollut Brysselin linjausten ajaminen läpi Baltiassa. Nyt Rubesa joutuu ensimmäistä kertaa miettimään, kuinka selittää sopimuksen allekirjoittamisen absoluuttisesta takarajasta lipsuminen Euroopan Komissiolle.

Liettuan sekava tilanne käy toki selityksestä ainakin jonkin aikaa. Sopimukseen olisi tarvittu Liettuan liikenneministeriön, Liettuan rautateiden ja Liettuan Rail Baltic -yhtiön edustajien allekirjoitukset, ja Liettuan liikennepäättäjät eivät nyt ehdi muilta kiireiltään allekirjoitushommiin. Viikon päästä pidettävät vaalit lisäävät oman mausteensa soppaan.

EDIT: Keskiviikkona 5.10.2016 klo 10.30 pidetään Riikassa tiedotustilaisuus, jossa RB Railin ja kaikkien Baltian maiden edustajat valottavat Rail Baltic -sopimuksen tilannetta.

In the opinion of Lietuvos Gelezinkeliai, all of the management functions and accountability should be handed over to RB Rail in order for the project to be successfully implemented. The alternative suggestion of successful implementation of the project in every individual Baltic state did not work out – Lithuania has made substantial progress in the project work, while Latvia and Estonia have hardly started.” (Albertas Simonas, Lietuvos Gelezinkelia)

Tämän lisäksi Liettuan rautatiet haluaisi siirtää suorassa omistuksessaan olevan (Liettuan Rail Baltic -asioista vastaavan) RB Statyba -yhtiön liikenneministeriön omistukseen. Vasta tällaisten kommervenkkien jälkeen Liettuan rautatiet olisi itse oikeutettu osallistumaan Rail Baltic -tarjouskilpailuihin. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on nyt vasta sisäistänyt, että Brysselin rahoituksen saamisen ehtona on myös EU:n lainsäädännön noudattaminen. Liettuan liikenneministeriön valaistumista näissä asioissa saamme vielä odotella.

Tässä Liettuan liikenneministeriön vastaus LG:n ehdotukselle:

The Rail Baltica project is managed by the state, not by Lietuvos Gelezinkeliai. The negotiations have taken place and have been confirmed. We do not comment on Lietuvos Gelezinkeliai’s opinion.” (Ricardas Slapsys, Liettuan liikenneministeriö)

Stay tuned for the next episode…

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.09.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta syyskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 27.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo, että Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus viimeistellään tänään, ja paperit allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti ensi perjantaina. Toivottavasti tällä kertaa vältytään viime hetken ongelmilta!
  • 27.9.2016 Sunnuntaina esitetyssä Arto Nyberg Show’ssa oli vieraana Kiinasta palannut Peter Vesterbacka, joka kertoi näkemyksiään Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen tarpeellisuudesta. Vesterback esitti piristävän optimistisia arvioitaan hankkeen aikataulusta. Ohjelman voi katsoa YLE Areenasta.
artonybergpetervesterbacka

Kuva: Arto Nyberg Show 25.9.2016, YLE

  • 25.9.2016 Baltian maiden europarlamentaarikot ovat pitkästä aikaa esittäneet Rail Balticiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä Euroopan Komissiolle.

Latvia ”Saskaņa” sociāldemokrātiskā partija -puolueen edustaja Andrejs Mamikins kyselee Komission näkemystä Puolan Rail Baltic -aktiviteeteista. Kysymys on sinänsä aiheellinen, mutta juuri tällä hetkellä Puolan tilanteella spekuloiminen ei edistä Rail Balticia. Mamikins tietää varmasti myös itse ettei hän tule saamaan kysymykseensä vastaukseksi muuta kuin ympäripyöreää sanahelinää, mutta tällaisen aktiivisuuden perimmäinen tarkoitus lieneekin poliittisten irtopisteiden kerääminen.

Ansiokkaampi on liettualaisen vihreitä edustavan Bronis Ropėn kysymys. Ropė on huolestunut Baltian maiden nihkeästi sujuvan yhteistyön vaikutuksista Rail Balticin rahoitukseen, ja hän on kiteyttänyt huolenaiheensa selkeästi kolmeen pointsiin:

”1. What is the Commission’s opinion about the progress made by Estonia, Latvia and Lithuania in preparation to build the Rail Baltica railway and what impact may the current disagreement of the Baltic States regarding the purchase of the project’s design and construction works have on the future development of the Rail Baltica project?
2. What is the Commission’s opinion about the activity of RB Rail, a company which coordinates the construction of Rail Baltica?
3. Does the Commission see any obstacles in applying the following principle: VAT on the Rail Baltica project’s design and construction works implemented in each Baltic State is paid in a state in which the said works are carried out?”

Ensimmäinen kysymys on vain lämmittelyä, mutta jos Komissio antaisi kahteen jälkimmäiseen kysymykseen selkeät vastaukset “RB Rail tekee erinomaista työtä” ja “Arvonlisäveron jakaminen maittain on ok”, niin sitten asioissa voitaisiin päästä eteenpäin!

Ilmeisesti parlamentaarikkojen aktiivisuuden innostamana myös Liettuan liikenneministeriö päätti tiedottaa Rail Balticin edistymisestä. Varaliikennenministeri Saul Girdauskas hehkuttaa Liettuan edelläkävijyyttä Rail Baltic -asioissa, ja kertoo että Kaunasin ja Liettuan-Latvian -rajan välisen Rail Baltic -radan rakentamishanke on alkamassa marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan järjestämässä tarjouskilpailu Rokai-Palemonas-Kaunas -rataosuuden remontoimisesta.

Liettuan liikenneministeriön mukaan kilpailutettavan urakan arvo on 88,27 miljoonaa euroa. EU:n odotetaan maksavan siitä 85 % ja Liettuan Rautatiet hoitaisi loput 15 %. Tämän suuruinen urakka pitäisi ilmeisesti kilpailuttaa RB Railin kautta, ja nähtäväksi jää, pääsevätkö Baltian maat syyskuun aikana yhteisymmärrykseen kilpailutuksen pelisäännöistä.

Hiukan ihmetyttää, että miksi Liettuan Rautatiet haluaisi maksaa 15 prosentin osuuden urakan hinnasta. Baltian maiden sopimuksen mukaan kunkin maan alueelle EU-rahoituksella rakennettava Rail Baltic -rata jäisi kyseisen valtion omistukseen. Jos rautetieliikenteen monopolia Liettuassa suvereenisti pyörittävä Liettuan Rautatiet saisi hallintaoikeuden myös Rail Baltic -raiteisiin, saavat muut maat varautua tiukkoihin neuvotteluihin Liettuan läpi kulkemisen hinnasta. Lisää kommentteja tästä aiheesta voi kysyä esimerkiksi puolalaisen Orlen öljynjalostamon edustajilta, joka edelleen haikailee Liettuan Rautateiden vuonna 2008 katkaiseman Itämeren rannalle johtavan ratayhteyden perään.

Kriittisemmin asioihin suhtautuva voisi myös kysyä kuinka nyt julkistettu Rokai-Palemonas-Kaunas -hanke liittyy Kaunasista Latvian suuntaan rakennetavaan ratayhteyteen. Ainakin kartalta katsottuna Rokai sijaitsee Kaunasin eteläpuolella ja Palemonas on Kaunasin keskustasta suoraan itään, eli Vilnan suuntaan.

rokaipalemonaskaunas

Liettua aloittaa Kaunasista Latvian rajalle johtavan Rail Baltic -radan rakentamisen parantamalla Rokain, Kaunasin ja Palemonasin välisiä yhteyksiä. (Kartan lähde: Google Maps)

”There are no doubts that at all times there will be something that someone likes or dislikes, but I am almost sure that the agreement will be signed.”

Rubesan mainitsemat epävarmuudet liittyvät Euroopan Komission liikennevaliokunnan puheenjohtaja Richard Cramerin mukaan Liettuan Liikenneministeriöön:

”The Baltic states must work together. A final decision is necessary, and it is not in place yet. I know they are lacking a political decision, which should be made by the Ministry of Transport of Lithuania.”

  • 10.9.2016 RB Rail AS:n lehdistötiedote selventää viime keskiviikkona Brysselissä pidetyn kokouksen päätöksiä. Tässä tiedotteen teksti kommentoituna:

On September 7, the Supervisory Board of RB Rail approved the basic principles of the Rail Baltic/Rail Baltica procurement model which is core to the Contracting Scheme. In order to legally certify that all involved parties agree to this model, Ministry of Economic Affairs and Communications of Estonia, Ministry of Transport of Latvia, Ministry of Transport of Lithuania, Estonian Technical Regulatory Authority, RB Rail, Rail Baltic OU, Eiropas Dzelzceļa līnijas, Rail Baltica Statybas UAB un Lietuvas Geležinkeliai have to sign the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica until September 30, 2016. During September the parties still have to agree on some legal issues to be stipulated in the agreement.

[Kommentti: Keskiviikkona sovittiin Rail Baltic -projektin kilpailutusten yleisistä periaatteista, jotka astuvat voimaan vasta sitten kun kaikkien Baltian maiden liikenneministeriöt ja Rail Baltic -yhtiöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Tulevien kolmen viikon aikana on vielä sovittavana ”muutamia lakiteknisisiä yksityiskohtia”.]

After signing the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica, common procurement standards and guidelines for all procurements will be defined by RB Rail as well as common procurement documentation templates and a set of minimum requirements for supplier qualifications. Also, RB Rail will offer more detailed information about the project procurements and planned dates of their execution in the beginning of 2017.

[Kommentti: RB Railin mielestä sopimuksen lopputulema on sellainen, että RB Rail määrittelee yksityiskohtaiset spesifikaatiot eri maissa toteutettavien kilpailutusten menettelytavoista. Pöydällä olevat ”legal issues” liittyvät varmasti suurelta osin tähän asiaan, Liettua haluaisi edelleen erivapauden suosia liettualaisia yrityksiä kilpailutuksissa. Liikenneministeri Sinkeviciuksen pelko on että suuret saksalaiset tai ranskalaiset yritykset hoitaisivat koko urakan.]

Knowing the contractual needs, RB Rail will start to plan its organisation structure to recruit employees from three Baltic states. During the meeting the Supervisory Board agreed on Management Board recruitment in the Baltic by executive search to commence within one month. To implement this decision, RB Rail is shortly planning to announce the request for the proposal for procurement to find the executive search company. The procurement process could conclude in approximately one month.

[Kommentti: RB Rail aloittaa välittömästi rekrytointialan yritysten kilpailuttamisen valmistelun. RB Railin johtokuntaan palkataan asiantuntijoita kaikista kolmesta Baltian maasta. Tässä asiassa Euroopan Komissio ja Baiba Rubesa ovat antaneet periksi, RB Railin toimintasuunnitelmassa painotettiin että yhtiön hallintoon pitää valita parhaat ehdokkaat kansallisuudesta tai varsinkaan poliittisista kytkennöistä riippumatta. Ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus nähdäkseen, että tulevan syksy ja talven aikana Liettua tulee vaatimaan Baiba Rubesan erottamista ja uuden rekrytointiyrityksen valitsemista.]

  • 10.9.2016 Liettuan liikenneministeriön tiedote valaisee viime keskiviikon kokouksen taustoja. Neuvotteluissa edistyttiin koska Euroopan Komissio kiristi Liettuaa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan turvalaiteurakan rahoituksella. Liettualle ei ole annettu lupaa käynnistää 85 miljoonan euron arvoisen urakan kilpailutusta, vaikka myönteinen rahoituspäätös on tehty jo viime keväänä. Liettuan liikennenministeriön ääneen lausuttu linjaus on että Liettuassa toteutettavista Rail Baltic -urakoista suurin osa kuuluu ”luonnollisesti” Lietuvos Gelezinkeliain infrastuktuuriyhtiölle, koska muut eivät vaan osaa.
  • 7.9.2016 Brysselissä on ilmeisesti päätetty tänään, että Baltian maat tulevat allekirjoittamaan hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen perjantaina 30.9.2016. Kokouksessa päätettiin Rail Baltic -hankkeiden kilpailutusten periaatteista, ja sovittiin että RB Railin hallitukseen valittavien ammattilaisten (tämä tarkoittanee että mitään maakohtaisia poliittisia kiintiöitä ei ole) rekrytointi aloitetaan syyskuun aikana.

Kuullostaa hyvältä, mutta odotellaan vielä tarkempia kommentteja. Ei olisi ensimmäinen kerta, jos Baltian mailla olisi erilainen käsitys siitä mitä tuli sovittua. Latvias Sabiedriskie Medijin (eli ”Latvian YLEn”) uutisen mukaan näyttää siltä, että positiiviset tulkinnat neuvottelun lopputuloksesta ovat peräisin Latvian edustajilta. Ilmeisesti  neuvottelujen tunnelma ei ollut niin kireä kuin etukäteen pelättiin, koska Liettua ei edes nostanut esiin vaatimustaan Baiba Rubesan erottamisesta RB Railin toimitusjohtajan tehtävästä.

Baltirailin valistunut arvaus on, että Komission edustajat esittivät jonkinlaisen ultimaatuminen Baltian maille: Hallitusten välinen sopimus täytyy saada allekirjoitetuksi syyskuun aikana, tai rahoituksen jatkoa ei voida taata. Mutta jos neuvottelujen lopputulos on kiistaton eikä erimielisyyksiä jäänyt enää pöydälle, miksi lopullisen sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin yli kolmen viikon päähän? Liettuan liikenneministeriön tiedotetta odotellessa…

  • 6.9.2016 Baltian maiden edustajat tapaavat huomenna Brysselissä, ja tarkoitus on jälleen kerran löytää sopu hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen sisällöstä. Kiistan osapuolet ovat jakaneet tapaamisen alla ahkerasti lausuntoja, ja tilanne näyttää sekavalta. Tässä muutamia näkemyksiä:

•    RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan kiistelyn kohteena oleva sopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo syyskuussa 2015, mutta Liettua on jarruttanut prosessia menestyksekkäästi vuoden ajan. Rubesan mukaan Euroopan Komission ehdottoman määräyksen mukaan 40 000 euroa suuremmat kilpailutukset pitää järjestää RB Railin kautta. Eestin ja Liettuan urakoiden laskutus voitaisiin kuitenkin kierrättää näissä maissa toimivien yritysten kautta, jolloin arvonlisäverot jakautuisivat oikeudenmukaisesti maittain. Liettua ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä viime kesänä tehtyä esitystä, vaan haluaa edelleenkin pidättää itsellään oikeuden suosia kilpailutuksissa liettualaisia yrityksiä.

•    Latvian liikenneministeri Uldis Auguliksen kommentti on erikoinen. Augulis ei ole huomannut mitään merkkejä siitä että joku yksittäinen valtio olisi torpedoinut Rail Baltica hankkeen etenemistä:

“There is no indication that anyone is attempting to deliberately torpedo the project.”

Augulis muistetaan erityisesti siitä, että toimiessaan edellisen kerran Latvian liikenneministerinä vuonna 2010 hän yritti tosissaan saada EU-rahoitusta Riika-Moskova -junaradan remontoimiseen.

•    Liettuan varaliikenneministeri Arijandas Sliupas kertoo että työt etenevät, mutta hänen mukaansa joku riidankylväjä tekee parhaansa turmellakseen Baltian maiden hyvät välit:

“We do not delay anything. Debates on some documents continue. We will finish everything in time. I see no risks of losing money. Everything progresses in a constructive manner, but someone does want to create a conflict among shareholders. I don’t know who, though.”

•    Baiba Rubesa arvioi että jos huomenna ei saada nimiä paperiin, EU saattaa vetää rahoituksen pois koko hankkeelta. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että Liettuan täytyy suostua kilpailutusten järjestämiseen RB Railin kautta.

“If a fundamental agreement on funding and realization model is not reached by 7 September, I will watch with bated breath what happens next. It’s not the document that is important – it’s the contents. To give the joint company charge over funding or not to give. If not, I suspect the money will leave.”

Baltirailin valistunut arvaus on, että tällä kertaa Liettuan liikenneministeriön on pakko antaa periksi ja sopimus allekirjoitetaan huomenna. Liettuan parlamenttivaalit järjestetään lokakuun alussa, ja liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen edustaman Lietuvos socialdemokratų partijan vaalikampanjaa ei välttämättä edistäisi keskustelu EU:n rahahanojen sulkemisesta.

Viimeisimpien tietojen mukaan Liettua haluaa edelleen oikeutta kilpailuttaa itse omalla maaperällään toteutettavat Rail Baltic -urakat. Hankkeen rahoittava Euroopan Komissio kuitenkin vaatii että kaikki kilpailutukset järjestettäisiin Riikassa päämajaansa pitävän RB Railin kautta, näin varmistettaisiin prosessin läpinäkyvyys ja minimoitaisiin korruption riski.

Korruption kitkemisessä riittääkin urakkaa. Liettuan presidentti, Dalia ”Iron lady” Grybauskaite kuvasi viime viikolla julki tullutta Liettuan armeijan korruptioskandaalia (armeija osti kilpailutuksen jälkeen mm. 180 euron hintaisia leikkuulautoja ja 142 euron hintaisia leipäveitsiä) termillä ”an open robbery of Lithuanian people” ja vaati puolustusministeri Juozas Olekasia kantamaan vastuun.

Viime toukokuussa presidentti Grybauskaite ryöpytti Liettuan liikenneministeriötä ja Liettuan rautateitä näin:

«Unfortunately, state enterprise Lietuvos Geležinkeliai acts as if being a state within the state. It is intolerable that its interests have been put higher than the state’s interests.”

Liettuan lokakuun alussa pidettäviä parlamenttivaaleja odotellessa…

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

03.08.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta elokuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 31.8.2016 Euroopan Komission liikennevaliokunnan puheenjohtaja Michael Cramer on kovistellut Liettuaa Rail Balticin jarruttamisesta. Cramer painottaa että Rail Balticin rahoituksen lopattamisen uhka on todellinen, ”use or lose it” on homman nimi ellei Liettua palaa ruotuun ja suostu Rail Baltic -hankkeiden kilpailutukseen Baltian maiden yhteisyrityksen kautta.  Puolan tilanteessa Cramer näkee valoa, hänen mukaansa Puolassa haetaan tällä hetkellä aktiivisesti ympäristönäkökohdat huomioivia ratkaisuja Rail Balticille.
  • 28.8.2016 Eestin, Latvian ja Liettuan oli tarkoitus allekirjoittaa maiden hallitusten välinen Rail Baltic sopimus (Intergovernmental agreement) 11.elokuuta Riikassa. Neuvottelut eivät kuitenkaan olleet edistyneet kesän aikana, ja Riikan tapaamisessa ilmeisesti lähinnä todettiin että yhteisymmärräystä ei ole löydetty. Neuvotteluihin osallistuneet virkamiehet eivät ole julkisuudessa kommentoineet tilannetta, mutta Baltian maiden Kauppakamarien 15.8.2016 allekirjoittama vetoomus kertoo että tunnelmat olivat kireät.

Liettuan liikennenministeriö tiedotti neuvottelujen edistymisestä lopulta 19.8.2016:

With a view to finalize the draft Agreement text, representatives agreed to convene additional meeting in Tallinn, if needed on September. After that, it is expected that draft Agreement will be put for consultations with national institutions and Governments in each respective country.

Nyt ei siis ole edes toiveita siitä että hallitusten välistä sopimusta päästäisiin allekirjoittamaan syyskuussa. Sopimusluonnoksen kierrättäminen ministeriöissä ja hallituksissa ottaa oman aikansa, ja lokakuussa Liettuassa pidettävät parlamenttivaalit varmistavat ettei valmista tule ennen joulua. Uuden hallituksen ja liikenneministerin valitseminen on pitkällinen prosessi, eikä Liettuan tulevan liikenneministerin agendaa kannata lähteä vielä arvailemaan.

Loppukevennykseksi kerrottakoon, että (enimmäkseen asiapitoisia logistiikka-alan uutisia ilman propagandistisia vivahteita välittävä) PortNews.ru sivusto uutisoi perjantaina vekkulisti Rail Baltic -neuvottelujen edistymistä. Liettuan liikenneministeriön tiedotteeseen pohjautuvan uutisen lauseessa ”According to Lithuania’s Ministry of Transport and Communications, it was the second round of consultations, after the first on held at the beginning of June”, sanat Ministry of Transport on linkitetty Venäjän liikenneministeriöstä kertovalle sivulle.  Tämä lienee kuitenkin vain tietokonealgoritmin luoma harmiton freudilainen lipsahdus, eikä suurvaltapoliittinen kannanotto.

Kahden vuoden pituisen hankkeen kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa, ja sen johtohenkilöiksi on nimetty vastuujohtaja Merja Vikman-Kanerva, projektijohtaja Kari Ruohonen sekä hankkeen hallinnollinen projektipäällikkö ja talouspäällikkö Heli Halla-aho.

  • 21.8.2016 Euroopan Komissio velvoitti viime toukokuussa Liettuan jälleenrakentamaan Mazeikiain ja Itämeren rannalla Latvian puolella sijaitsevan Rengen välisen ratayhteyden, jonka Liettuan rautatiet oli (yllättäen ja pyytämättä) purkanut vuonna 2008. Ratayhteyden palauttaminen mahdollistaisi puolalaiselle Orlen öljynjalostamolle (joka on Liettuan suurin veronmaksaja) Mazeikiain jalostamon kuljetusten kilpailuttamisen, kun tällä hetkellä Orlen joutuu tyytymään Liettuan rautateiden yksipuolisesti sanelemiin hintoihin ja ehtoihin.

Liettua ei kuitenkaan kunnioita Euroopan Komission päätöksiä. Liettuan liikenneministeriö on näyttänyt keskisormea Brysselin suuntaan jo vuosien ajan, ja Liettuan parlamentin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Remigijus Zemaitaitis näyttää olevan samoilla linjoilla:

”The decisions that are now announced could be influenced by the interests of both Poland and Latvia. Lithuania does not need this stretch economically. (Rebuilding it) would be a waste of a lot of money,” told Remigijus Zemaitaitis, chairman of the parliament’s Committee on Economics.

Suomesta katsoen tilanne näyttää eriskummalliselta. Euroopan rakenne ja investointirahastot ovat allokoineet Liettualle yli 8 miljardia euroa vastikkeetonta rahoitusta vuosille 2014-2020, ja tämän vastineeksi Brysselistä esitetään toivomuksia että Liettua edes yrittäisi noudattaa EU:n lainsäädäntöä. Liettua ei kuitenkaan ole kiinnostunut EU:n näkemyksistä, ja samaan aikaan Liettua haastaa riitaa myös rajanaapureidensa Puolan ja Latvian kanssa.

  • 20.8.2016 Eestin, Latvian ja Liettuan Kauppakamarit ovat lähettäneet Baltian maiden pääministereille yhteisen julkilausuman Rail Balticin puolesta. Kauppakamareita huolettaa, että tietyt tahot sabotoivat RB Rail AS:n työtä:

”Lately, individual persons and organisations have tried to delay further progress of the project by discrediting ”Rail Baltic/Rail Baltica’s” management by joint stock company AS RB Rail.”

Kauppakamarit eivät halua nimetä erikseen näitä Rail Balticia jarruttavia sabotööreja vaan viittaavat häveliäästi anonyymiin tahoon nimeltä ”individual persons and organisations”. Rail Balticin vaiheita seuranneille ei kuitenkaan pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa päätellä, että kauppakamarien syyttävä sormi osoittaa kohti Liettuan liikenneministeriötä ja Lietuvos geležinkeliaita.

©BaltiRail, Esa Nurkka

09.12.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta joulukuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————

  • 27.12.2015 Helsingin Sanomat kirjoittaa Helsinki-Tallinna -tunnelin mahdollisuuksista. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esittää asiallisia kommentteja tunnelin mahdollisuuksista, ja kertoo että Euroopan Komissio tekee tammikuun lopulla päätöksen tunnelin toteutettavuusselvitykselle haetun 1,1 miljoonan euron rahoituksen myöntämisestä. Kirjoituksen alapuolella olevat lukijakommentit sen sijaan edustavat enimmäkseen suomalaiskansallista ”varman päälle jalat maassa ja jäitä hatussa” hyssyttelyä, jonka mukaan EU:n rahoittaman toteutettavuusselvityksen tekeminenkin olisi suurta typeryyttä.
  • 26.12.2015 RB Rail AS:n hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut Rail Balticin aikataulua. Rubesa uskoo että ensimmäinen juna Tallinnasta kohti Liettuaa ja Puolaa lähtee liikkeelle tavoiteaikataulun mukaisesti vuonna 2025, mutta Puolan kautta Berliiniin johtavan radan lopulliseen valmistumiseen tarvittaneen viisi vuotta lisää aikaa. Tällä hetkellä Rubesa pitää Puolan aktivoimista mukaan Rail Baltic -projektiin yhtenä RB Railin tärkeimmistä tavoitteista.

Viime syksynä Puolan parlamenttivaaleissa suurvoiton ottanut EU-kriittinen Laki- ja oikeus puolue (PiS) ei ole kovin innokas toteuttamaan Euroopan Komission liikennestrategiaa, ja Puolan sisäpoliittinen tilanne on muutenkin sekava. Joulukuun aikana maassa on pidetty lukuisia mielenosoituksia, sekä hallituksen avainpaikat miehittänyttä PiS -puoluetta tukevia että varsinkin perustuslain rajoja koettelevan uuden hallituksen politiikkaa vastustavia.

  • 20.12.2015 Euroopan Komission raideliikennehankkeille jakamasta rahoituksesta on yhteenveto täällä. Listalta löytyy kolme vuosille 2015–2020 ajoittuvaa Rail Baltic -hanketta:

Bridging the missing links of the Rail Baltic/Rail Baltica EU gauge railway on line Polish and Lithuanian state border-Kaunas and preparation for the development of the EU gauge railway line Kaunas-Lithuanian and Latvian state border  (kokonaisbudjetti 124,6 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus max 105,9 miljoonaa euroa)

Rail Development of a 1435 mm standard gauge railway line in the Rail Baltica corridor through Estonia, Latvia and Lithuania (kokonaisbudjetti 540,4 miljoonaa euroa, josta EU-rahoiutus max 442,2 miljoonaa euroa)

• Rail Baltic edistyy myös Puolassa, jossa on juuri avattu tarjouskilpailu 35 kilometrin pituisesesta Works on the E75 railway line Sadowne-Czyżew section -urakasta (kokonaisbudjetti 244 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus max 185,9 miljoonaa euroa)

Listalla on yhteensä lähes sata projektia, ja rahaa käytetään miljardeja euroja. Suomi osallistuu näihin hankkeisiin lähinnä maksajana. Ainoa listalta löytyvä suomalainen hanke on Liikenneministeriön vuosille 2015-2018 ajoittuva 32 miljoonan euron suuruinen (EU-rahoitus 50 %) The Planning of the Core Network Railway Corridors in Helsinki.

RB Railin hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut Rail Balticin edistymistä Dienas Bizness -lehdelle. Rubesan mukaan hankkeessa keskitytään nyt Tallinnan ja Liettuan/Puolan rajan välisen rataosuuden toteuttamiseen, mutta hänen mukaansa 15 vuoden päästä horisontissa häämöttää suora yhteys Helsingistä Berliiniin. Tällä hetkellä suurin haaste RB Railin toiminnassa on kaikille Baltian maille kelpaavan rahoitusmallin löytäminen. Euroopan Komissio ja Rubesa itse haluaisivat kilpailuttaa koko reilun 700 kilometrin pituisen radan toteuttamisen yhtenä urakkana, mutta erityisesti Liettua haluaisi jakaa itse omalla maaperällä toteutettavat urakat.

Liettuan rautatiet eli Lietuvos geležinkeliai on allekirjoittanut Pohjoismaiden investointipankki NIB:n kanssa 15 vuoden pituisen sopimuksen 50 miljoonan euron suuruisesta lainasta. Rahoitusta tarvitaan Puolan rajalta Kaunasiin johtavan ratayhteyden parantamiseen sekä Kaunasista pohjoiseen johtavan uuden Rail Baltic -radan suunnittelutyöhön.

Rail Baltic -hankkeen kokonaiskustannuksiksi ennakoitiin vuonna 2011 noin 3,8 miljardia euroa. Projektin toteutusta koordinoivan RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on kuitenkin arvioinut, että nykyisellä kustannustasolla ja tarkentuneilla suunnitelmilla kustannuksia voisi kertyä noin 7 miljardia euroa.

  • 6.12.2015 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut latvialaiselle ir-lehdelle Rail Baltic -projektin tämän hetkistä tilannetta. Rubesan mukaan Baltian maiden väliset kulttuurierot ovat erittäin suuria, ja tästä syystä näkemykset RB Railin toimintapolitiikasta ovat hyvin erilaisia. Monia tärkeitä kysymyksiä on edelleen ratkaisematta, ja Rubesa onkin erittäin tyytyväinen Euroopan Komission aktivoitumiseen hankkeen ohjauksessa.

RB Railin toimitusjohtaja Rubesa toteaa, että hänen ensisijainen tehtävänsä on luoda RB Railin ja Rail Baltic -projektin hallintaan sellainen hallintomalli, joka estää rahan tuhlaamisen sekä tehottoman ja jopa rikollisen rahan käytön. Toivotamme toimitusjohtaja Rubesalle menestystä haasteellisessa urakassaan!

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.04.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta huhtikuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista. ——-

  • 27.4.2015 Latviassa käydään aktiivista keskustelua Rail Balticin vaatimista maa-alueiden hankinnoista, ja Latvian liikenneministeriö onkin järjestänyt lukuisia alueellisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Hanketta vastustetaan usein ympäristö- ja elinympäristöargumenteilla, ja rata-alueen alle (todennäköisesti) jääviä maa-alueita ostaneet sijoittajat ”vastustavat” hanketta nostaakseen tulevaa lunastushintaa.

Delfi.lv -sivusto vihjaa, että Latviassa valmisteltaisiin maa-alueiden pakkolunastusta helpottavaa lainsäädäntöä. Latvian liikenneministeriön tiedottaja Aivis Freidenfelds kuitenkin toteaa, että lainsäädännön muutoksista keskusteleminen on ennenaikaista, koska hankkeeseen liittyy vielä niin paljon epävarmuuksia.

Latvialainen kansanedustaja Ivars Zariņš sen sijaan kertoo näkemyksensä Rail Balticista hyvin selväsanaisesti. Zariņšin mukaan EU haluaa rakentaa Rail Balticin mahdollistaakseen etelästä tulevien siirtolaisten siirtymisen Latviaan ja latvialaisten työläisten poistumisen Latviasta. Lisäksi Zariņš epäilee että EU:n lupaama 85 % rahoitus ei välttämättä toteudukaan, ja jos rahoitusta kuitenkin saataisiin, se olisi pois muusta Latvialle luvatusta rahoituksesta.

Baltian maiden Rail Baltic -intressit Zariņš määrittelee näin:

”- It seems that the desire for money anybody about it does not think. It seems that the Estonians and Lithuanians thought. Why Estonians were enthusiastic about this project? Their thought was: Scandinavia – Tallinn – Eastern markets. Lithuanians have realized this and said no Rail Baltica, if we do not have branch Kaunas Vilnius. Both neighbor tied the future of the railway with the east-west direction.” [google-käännös ru.focus.lv -sivustolla olleesta artikkelista.]

”Concerted and coordinated action by the Member States concerned is essential for the implementation of complex cross-border projects. It is therefore of utmost importance that the three Baltic States ensure through the Joint Venture coordinated management and implementation of the Rail Baltic to the required timescales and standards.”

Alun perin oli tarkoitus että Baltian maiden tasaosuuksin omistama RB Rail -yhtiö olisi tehnyt rahoitushakemuksen koko hankkeen puolesta, mutta Liettuan näkemyksen mukaan jokaisen maan olisi pitänyt jättää erillinen hakemus. Pitkien neuvottelujen jälkeen päädyttiin hybridi-malliin, jossa Baltian maiden erilliset hakemukset paketoitiin RB Railin nimen alle. Komissio julkistaa rahoituspäätöksen heinä-elokuussa. Yksi hankkeen läpi menemisen edellytys lienee, että RB Railin hallinto ja organisaatio ovat riittävän vahvoja ja itsenäisiä. Monikansallisen projektin uskottavaan koordinoimiseen tarvitaan vahvat valtuudet.

  • 20.4.2015 Baltirailin puheenjohtaja Väinö Castrénin artikkeli ”Suomenlahtitunnelin merkityksestä” löytyy pdf-dokumenttina täältä. Kirjoitus on päivätty 18.4.1995 eli tasan 20 vuotta sitten, mutta hyvin on Väiskin kirjoitus kestänyt aikaa. Samat teemat Suomen ulkomaankaupan tarpeista ja Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin potentiaalista löytyvät myös  20 vuotta myöhemmin julkistetusta SWECOn tunneliselvityksestä.

Andris Piebalgs ei ole mikä tahansa byrokraatti, vaan erittäin kokenut ja arvostettu vaikuttaja. Hän on toiminut Euroopan Komissiossa energia-asioista vastaavana komissaarina vuodet 2004-2009 ja kehitysyhteistyöstä vastaavana komissaarina vuodet 2010-2014. The Economist -lehti palkitsi Piebalgsin ”Eurocrat of the Year” -arvonimellä vuonna 2007, näin Economist perusteli valintaansa:

”Unlike most of his fellow commissioners, he [Andris Piebalgs] understands both the technicalities of his brief and its political dimensions, and has the nerve to take on the powerful energy lobbies in Europe’s biggest countries who are as contemptuous of politicians as they are cowardly towards Russia. Clone him.”

Latviassa ja Liettuassa valtiolliset rautatieyhtiöt ovat perinteisesti olleet maidensa tärkeimpiä veronmaksajia, ja niiden rooli valtiollisessa päätöksenteossa on aina ollut erittäin vahva. Rail Balticiin liittyvä päätöksenteko sujuisi Latviassa ja Liettuassa paremmin, jos Latvijas dzelzceļš ja Lietuvos geležinkeliai tukisivat hanketta.

  • 15.4.2015 Liettuan valtion rautatieyhtiö Lietuvos geležinkeliai tiedottaa, että Puolan rajalta Kaunasiin johtavasta Rail Baltica 1-ratayhteydestä on nyt valmiina 90 prosenttia. LG:n mukaan liettualaiset ovat itse rahoitaneet hanketta 110 miljoonan euron edestä, joka on noin 37 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muut rahoittajat ovat Euroopan Unioni ja Nordic Investment Bank.

Tiedotteessa kerrotaan että 1435 mm radan odotetaan yltävän Kaunasiin asti tulevana syksynä, ja että tämän Connecting Europe Facilityn avainhankkeisiin kuuluvan North Sea-Baltic korridorin laajenemisen odotetaan elvyttävän Liettuassa turismia, logistiikkaapalveluita ja muuta yritystoimintaa. Hanke on herättänyt suurta kiinnostusta myös kiinalaisten, turkkilaisten, saksalaisten ja Skandinavian maiden yritysten keskuudessa.

  • 11.4.2015 Baltian maiden pääministerit tapasivat perjantaina Vilnassa epävirallisissa merkeissä. Kokouksen agendasta ei ole jaettu virallisia tiedotteita, mutta Latvian pääministeri Laimdota Straujuma painotti kommentissaan Baltian maiden turvallisuutta, energia-huoltovarmuutta ja Rail Balticia:

Following the meeting, Straujuma stressed that the Baltic countries’ resolve to jointly implement the Rail Baltica project was of major importance. ”It will be a physical road connecting us with Central Europe, and that is as important as continuing work on implementation of various energy security projects is,” said the Latvian premier.

  • 8.4.2015 Liettualaiset ovat julkaisseet 15 minuutin videon Rail Baltica 1 -junamatkasta Kaunasista Mockavaan Puolan rajalle. Ratapohjan kunto sekä mutkien ja tasoristeysten määrä näyttävät sellaiselta, että tällä radalla liikkuvien junien nopeudet ja akselipainot joudutaan rajoittamaan erittäin matalalle tasolle. Matkustajajunille kaavailtu 120 km/h näyttäisi ainakin tämän (nopeutetun) videon perusteella melkoiselta kaahaamiselta.

  • 7.4.2015 Liettuan Rail Baltica -organisaatio on julkaissut minuutin pituisen videon jolla esitellään Rail Baltic 1 -ratayhteyden tämänhetkistä tilannetta Liettuassa. Videon mukaan Puolan ja Kaunasin välillä on nyt valmiina 70 kilometriä eurooppalaisen raideleveyden rataa (yhteysvälin kokonaispituus olisi 123 kilometriä), ja raiteiden lisäksi on rakennettu kolme asemarakennusta ja neljä siltaa, sekä jälleenrakennettu 20 risteystä.

Puolan rajalta Kaunasiin johtavan ratayhteyden pitäisi valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta tällä hetkellä tuntuu olevan ongelmia sekä ajan että rahoituksen riittävyyden kanssa. Toisaalta tämä Rail Baltic 1 -yhteys on vanhalle ratapohjalle rakennettu kyhäelmä jolla on reitin mutkikkuuden ja tasoristeysten vuoksi 120 km/h nopeusrajoitus, joten Rail Baltic 2 -rataa varten tarvitaan Kaunasista Puolan rajalle joka tapauksessa kokonaan uusi rata.

Ja samaan aikaan Moskovassa… Venäjän Rautateiden pääjohtaja Vladimir Yakunin on lausunut mielipiteensä Rail Baltic -projektista. Yakunin mukaan Rail Baltic ei ratkaise Baltian alueen ongelmia eikä siitä ole muutenkaan hyötyä. Eurooppalaisen 1435 mm radan rakentaminen Baltiaan johtaisi kahteen rinnakkaiseen standardiin, ja koska Eesti ei Yakunin tietojen mukaan ole tulevaisuudessakaan luopumassa 1520 mm raideleveydestä, tulisi kahden standardin ylläpito turhan kalliiksi. Hänen mukaansa parempi vaihtoehto olisi rakentaa Baltiaan laadukkaampi 1520 mm raideverkko, ja käyttää Euroopan liikenteessä Talgon valmistamaa muunnettavan raideleveyden kalustoa.

  • 2.4.2015 Jäänmurtajalakon laajeneminen muuhun merenkulkuun onnistuttiin välttämään, mutta pelkkä lakon uhka alleviivasi Suomen maantieteellisen sijainnin haasteellisuuttaa vientiteollisuutemme ja ulkomaankauppamme kannalta. Pitkä matka Euroopan markkinoille yhdistettynä täydelliseen riippuvuuteen merikuljetuksista ovat asioita, jotka nakertavat vientiteollisuutemme uskottavuutta ja jarruttavat Suomeen tehtäviä investointeja.

Olli Ainola suosittelee Iltalehden Näkökulma -kirjoituksessaan Helsinki-Tallinna -tunnelin toteutettavuuden selvittämistä:

”…valtion pitää jatkaa Viron-tunnelin tutkimista. Lopulta vain maakuljetusreitti Eurooppaan turvaa kitkattoman ulkomaankaupan.”

Toivottavasti tulevasta eduskunnasta ja hallituksesta löytyy tukea tälle ajatukselle. Helsinki-Tallinna -tunneli on koko Suomen kannalta strategisesti tärkeä hanke, jonka toteuttamisen mahdollisuudet on syytä selvittää perusteellisesti. Valitettavasti Liikenne- ja viestintäministeriö tuntuu keskittyvän toiminnassaan ensisijaisesti digitalisoituvaan viestintään ja toissijaisesti olemassaolevan liikenneverkon kunnosta huolehtimiseen. Molemmat ovat toki tärkeitä asioita, mutta onko ministeriän fokus kohdallaan, jos koko maan liikennestrategian kannalta ensiarvoisen tärkeän hankkeen selvittäminen jää Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin aktiivisuuden varaan?

  • 2.4.2015 Rail Balticin valmistelut etenevät Latviassa. Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on puolustanut Rail Balticin rakentamista, ja hän on myös tukenut raideyhteyden rakentamista Riikan lentokentän ja Rail Balticin välille. Latvialaisen europarlamentaarikko Andrejs Mamikinsin Euroopan komissiolle esittämässä kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan komission kantaa paikallisjunien liikennöimiseen Rail Baltic -radalla, kysymyksen taustalla lienee kiinnostus saada 85 % EU-rahoitus myös ”lentokenttä-radalle”.  Toivottavasti tästä ei synny samanlaista kiistaa kuin Liettuan vaatimasta Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticiin.

Latviassa on keskusteltu myös Rail Balticista seuraavista lainsäädännön muutostarpeista.  Latvian lainsäädäntö ei mahdollista monopoliyhtiön kanssa kilpaileville raideliikennenpalvelujen tarjoajille esteetöntä pääsyä Latvian markkinoille, ja liikennenministeri Matissin mukaan lakiin täytyisi tehdä kilpailun mahdollistavat muutokset jo kesällä 2015. Toisaalta Latvian rautateiden hallintojohtaja Juris Iesalnieks arvioi, että lakimuutokseen ei itse asiassa ole tarvetta. Iesalnieksin kryptinen perustelu kuuluu näin:

 ”The directive stipulates that the state will have to make sure that industry players are offered equal services, however, it will not regulate the fares.

©BaltiRail, Esa Nurkka

11.07.2014

Rail Baltic -seuranta heinäkuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

———

  • 17.7.2014 Nordic Investment Bank NIB on myöntänyt Liettuan Rautateille 53 miljoonan euron lainan.  Tämä 18 vuoden laina on täydennystä vuotta aiemmin myönnetylle 19 vuoden pituiselle 114 miljoonan euron lainalle. Rahoituksen ensisijainen tarkoitus on Kaunasista Puolan rajalle johtavan 1435 mm raideyhteyden (eli Rail Baltic 2:n) rakentaminen, mutta sitä on mahdollista käyttää myös 1520 mm rataverkon kunnostamiseen.

Kesäkuussa 2013 myönnetyn lainan käyttötarkoitus määriteltiin näin:  The loan financing is earmarked for the construction of a 115-kilometre European-gauge (1,435 mm) railroad track from the Lithuanian-Polish border to the city of Kaunas. The European-gauge track will be built parallel to the existing wider-gauge (1,520 mm) line. The project also includes the reconstruction of a 60-kilometre wider-gauge track from the city of Šiauliai to the Lithuanian-Latvian border. Both the newly built and the reconstructed lines will allow train services to run at up to 120 kilometres per hour.

Heinäkuussa 2014 myönnettyä lainaa voidaan käyttää Kaunasista etelään johtavan ratayhteyden rakentamisen lisäksi myös myös itä-länsi –suunnan yhteyksien parantamiseen: The loan will facilitate the construction of a 115-kilometre, European-gauge (1,435 mm) railroad track parallel to the existing wider-gauge (1,520 mm) line from the Lithuanian–Polish border to the city of Kaunas. Loan funds will also be allocated for upgrades to parts of the Trans European east–west corridors.

Kaunasin ja Puolan rajan välisen 1435 mm ratayhteyden rakentamiseen on tarkoitus käyttää myös Liettuan rautateiden tulorahoitusta. Liettuan Valtiovarainministeriö olisi halunnut että Liettuan rautatiet olisi maksanut 40 prosenttia jakokelpoisesta voitostaan osinkona valtiolle, mutta rautatieyhtiö tinki maksettavan osingon 10 prosenttiin voitosta säästääkseen loput Kaunasin ja Puolan välisen 1435 mm ratayhteyden rakentamiseen. Tosin uutisen julkaiseen Verslo zinios -lehden lukijakommenteissa valitellaan, että Liettuan rautatiet piilottaa suurimman osan EBITDA-tuloksestaan poistoihin ja arvonalennuksiin, jolloin jakokelpoisen voiton määrä jää muutenkin erittäin pieneksi.

  • 11.7.2014 Liettualaisessa Verslo žinios -talouslehdessä julkaistiin tänään allekirjoittaneen kokoama katsaus Rail Baltic -projetin edistymisestä viimeisimmän vuoden aikana. Kirjoitus julkaistiin liettuan kielelle käännettynä, mutta sen alkuperäinen englanninkielinen käsikirjoituksen voi lukea täällä. Kaikki kirjoituksessa käsitellyt asiat linkkeineen ovat olleet esillä myös täällä Baltirailin sivuston seurannoissa.

Kirjoitus ei edusta Baltirailin eikä minkään muun tahon virallista näkökantaa. Tavoitteena on ollut vain ja ainoastaan julkisista lähteistä löytyviä tietoja esiin nostamalla selventää Rail Baltic -projektin edistymiseen tai edistymättömyyteen vaikuttavia seikkoja. Kirjoituksessa esitetyn näkemyksen mukaan Rail Balticin jatko on suurelta osin kiinni Liettuasta, ja ensi viikolla VZ julkaisee Liettuan Liikenneministeriön näkemyksen samasta asiasta.

  • 1.7.2014 Eestin Rail Baltic -projektijohtaja Indrek Sirpin siirtymisestä muihin tehtäviin uutisoitiin pari viikkoa sitten, ja Euroopan Komissiossa Rail Baltic -koordinaattorina vuodesta 2005 asti työskennellyt Pavel Telička erosi eilen tehtävästään North Sea – Baltic Core Network transport corridor koordinaattorina keskittyäkseen työhönsä MEPpinä. Eronpyynnön hyväksynyt komissaari Siim Kallas kiitteli vuolaasti Teličkan työpanosta ja osaamista, ja väitti jopa Rail Balticin olevan nyt ”firmly on track”.

”With the agreement last week on a shareholders’ agreement and the Joint Declaration of the Baltic Prime Ministers over the weekend, the ”Rail Baltic” project is now firmly back on track and this is in no small way due to the negotiating skills and knowledge of transport issues which Pavel has displayed since 2005.”

Käytännössä Rail Balticin tilanne näyttää olevan nyt pahasti levällään. Toiveet yhteisyrityksen osakassopimuksen allekirjoittamisesta elokuun aikana ovat täysin sen varassa, että Liettuan liikenneministeriö muuttaisi linjaansa radikaalisti.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.