BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

30.04.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta toukokuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

————-

  • 27.5.2017 Peter Vesterbacka piti eilen Tallinnan Latitude59 -tilaisuudessa veretseisauttavan esityksen tunnelihankkeesta, esityksen voi katsoa täältä. Peter kertoi myös hiukan yksityiskohtia teknisestä toteutuksesta:

• Tunneliradalle tulee neljä asemaa: Tallinnan lentokenttä, Helsingin matalalle rakennettava tekosaari, OtaKeila ja Helsingin lentoasema.
• Tunnelin poraaminen ei ole ongelma, Kiinasta löytyy teknologia.
• Tunnelin rahoittaminen ei ole ongelma, Kiinasta löytyy rahaa.
• Kannattavuutta on selvitetty PwC:n kanssa, ja Peterin mukaan yksi maan alle laitettu euro poikii kymmenen euron edestä toimintaa maan pinnalle. Eli 15 miljardia kiinalaista rahaa maan alle luo 150 miljardin edestä taloudellista aktiviteettia maan pinnalle.
• Käytännön toteutus: Rakennetaan ensin tekosaaret Helsingin matalalle ja Tallinnan matalalle. Sen jälkeen lähdetään poraamaan tunnelia molemmilta lentoasemilta sekä molemmilta tekosaarilta kahteen suuntaan. Porataan kaksi halkaisijaltaan 17 metrin tunnelia [miksi tarvitaan 17 metrin reikä yhtä junaraidetta varten? //toim.huom.], eli käytännössä tarvitaan 12 porakonetta, á 30 miljoonaa euroa.
• Tekosaaresta rakennetaan Suomen ja Eestin yhteinen ”regulatory sandbox”, jonne toivotetaan tervetulleeksi kaikki finanssialan Brexit-pakolaiset Lontoosta.

Vesterbackan hankkeen toteutuminen ei jää kiinni ainakaan kunnianhimon puutteesta, mutta erityisesti linjaus Espoon kautta (eli Helsinki ohittaen) on hankalasti ristiriidassa ”virallisen” tunneliorganisaation suunnitelmien kanssa. Toisaalta Finestlink.fi -sivusto ei ole vähään aikaan kertonut omien projektiensa edistymisestä, joten ehkä saamme vielä ennen lomia kuulla myös virallisemman version tunnelihankkeen aikataulusta ja etenemisestä.

Rail Balticin edistymistä kävi viime viikolla tutkailemassa myös joukko europarlamentaarikkoja, heidän joukossaan Henna Virkkunen.

  • 21.5.2017 RB Rail järjestää avoimen suunnittelukilpailun, jossa haetaan ideoita Tallinnan vanhan sataman ja ja Ulemisten Rail Baltic -terminaalin välisen raitiotie- tai pikaraitiotieyhteyden tekniseen ja taloudelliseen toteutukseen. Suunnittelukilpailuun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy täältä.
  • 21.5.2017 Helsinki-Tampere -suunnan kasvukäytävän kehittämistä tukeva nettisivusto suomenkasvukaytava.fi julkaisi pari viikkoa sitten ”Lentorata on merkittävä osa kasvukäytävää” -kirjoituksen, jossa selvitettiin Rail Balticin ja Helsinki-Tallinna -tunnelin jatkeeksi sopivan ja tarvittavan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta pohjoiseen johtavan uuden ratayhteyden näkymiä.
  • 6.5.2017 EY:n 293 sivun pituisen Rail Baltic kustannushyötyanalyysin voi lukea kokonaisuudessaan täällä.
  • 4.5.2017 Helsingin Sanomat julkaisi viime tiistaina Kaja Kunnaksen kirjoittaman informatiivisen artikkelin Rail Balticista. Painetussa lehdessä otsikkona oli ”Suomalainen rahti on tärkeää Rail Baltic -radalle”, mutta nettilehdessä otsikko oli jostain syystä pitänyt vääntää muotoon ”Tuore laskema: Rail Baltic -rata kannattaa, jos EU rahoittaa sitä vuosia – Suomen rahdista tulee tärkeä osa hanketta”. Jos tällä otsikon viilauksella haluttiin provosoida ihmiset kirjoittamaan kommentteja artikkelin perään, niin ehkä siinä onnistuttiin. Kommenttien sisällöllä ei liene niin väliä.

EDIT: Kiitokset nettiuutisoinnin olemusta pohtineelle lukijalle, joka kommentoi Hesarin nettiotsikointia näin: ”Printti-Hesari on maksullinen tuote, jonka tilaushintaan sisältyy asiallinen ja informatiivinen otsikointi. Netissä ilman käyttäjätunnusta saatavilla oleva uutinen taas on lukijalleen maksuton, mutta lukija ”maksaa” Hesarille suostumalla altistamaan itsensä paremmin kommentteja kirvoittavalle klikkihuorausotiskoinnille. Näin lehden julkaisija saa enemmän trafiikkia sivulleen, ja lukija saa päättää onko ilmaiseksi luettu uutinen hintansa väärti, vaikka lukukokemuksen rasitteena on ärsyttävää otsikointia, joskus idioottimaisia lukijakommentteja ja mahdollisesti mainoksiakin”.

Yksi visioraportti ei paljoa maailmaa muuta, mutta kyllä tämä 37-sivuinen julkaisu on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Tässä kolme pointtia raportista:

Digitalisaatio mullistaa myös liikenteen: Raportin lähtökohtana on että vuoteen 2050 mennessä perinteiset liikenne- ja digitaaliset ratkaisut ovat sulautuneet toisiinsa. Työryhmän mukaan Suomesta voidaan luoda ”globaalisti johtava älykkään liikenteen ekosysteemi”, ja tähän meillä on myös erinomaiset edellytykset.

Infrahankkeiden rahoitus linjataan järkevästi: ”Liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti kysyntäohjautuvasti. Yhteiskunta vastaa kysyntäohjautuvan liikenne- ja viestintäjärjestelmän ulkopuolelle jäävistä osista.” Tämän linjauksen toimeenpaneminen ei välttämättä ole ihan helppo asia, koska julkisen rahoituksen päällä perinteisesti istuneet poliitikot ja virkamiehet eivät luovu vallastaan vapaaehtoisesti.

Visiopaperissa ajatellaan isosti: Aho & co eivät ole jääneet surkuttelemaan tämän päivän ongelmia ja haasteita, vaan katsovat rohkeasti eteen päin. Helsingin metropolialue ei ole tulevaisuudessa pelkkä Suomen pääkaupunkiseutu, vaan ”osa kansainvälistä Helsinki-Pietari-Tallinna-Tukholma kasvu- ja työssäkäyntialuetta”. Jos Peter Vesterbackaa olisi haastateltu tätä raporttia varten, hän olisi varmasti tarkentanut että Helsingin metropolialue ei ole pelkästään Helsinki-Pietari-Tallinna-Tukholma kasvu- ja työssäkäyntialueen osa, vaan ennen kaikkea sykkivä hermokeskus jonka kautta maailman muut kasvukeskukset linkittyvät Finest Bay Area -kasvukeskuksen ympärille kehittyneeseen ekosysteemiin.

Ettei menisi pelkäksi kehumiseksi, niin jaetaan vähän kritiikkiäkin. Oli hauska saada tietää että ”toimivat digitaaliset sisämarkkinat voisivat nostaa EU:n jäsenvaltioiden bruttokansatuotetta jopa 415 miljardia euroa”. Mutta ketä tällaiset hihasta ravistetut konsulttihaarukoinnit oikeasti kiinnostavat?

Tämän tasoisessa tulevaisuutta ansiokkaasti luotaavan raportin tasoa ei myöskään nosta turhanpäiväisen ”Digitalisoituvan liikenteen SWOT-analyysin” esittäminen. Mitä mieltä olette, onko ”Tietorajapintojen avaaminen ja tiedon hyödyntäminen” digitalisoituvalle liikenteelle a) vahvuus, b) heikkous, c) mahdollisuus vai d) uhka? ”Oikean” vastauksen voitte tarkistaa raportin sivulta 9.

• Rail Baltic on kannattava hanke EU-rahoituksen kanssa, mutta ilman Brysselin rahaa se olisi kannattamaton.

• EU-rahoitus vuodesta 2020 eteenpäin on auki, ja on olemassa riski että rahoitusosuus jää pienemmäksi kuin nykyinen 85 %.

• Hankkeen kustannusarvio on nyt 5,78 miljardia euroa, AECOMin vuonna 2011 laskema 3,7 miljardia päivittyi ylöspäin kustannustason nousun ja uusien rataosuuksien lisäämisen seurauksena.

• Henkilöliikenteelle suurin potentiaali on Baltian sisäisessä liikenteessä, kun taas tavaraliikenteen merkittävimmät volyymit suuntautuvat Eurooppaan.

• Liettuan vaatima Kaunas-Vilnius -rataosuus on nyt mukana virallisissakin dokumenteissa, ja sen osuus 5,78 miljardin euron kustannusarvioista on 740 miljoonaa euroa.

• Kustannuksia nostaa myös Latvian hankkeeseen lisäämä Riikan keskusrautatieaseman uusiminen sekä Riikan lentoaseman yhteyden vaatimat rakenteet. Sen sijaan Viron Rail Baltic -suunnitelma ei ole juuri laajentunut AECOMin vuoden 2011 raportin jälkeen.

Puolan Rail Baltic -ratayhteyttä ei näissä raporteissa käsitellä ollenkaan. Ilmeisesti Puolan täämän päivän poliittinen tilanne on niin kaoottinen, että Rail Baltic -panostukset on päätetty suunnata nyt vain Baltian maihin. Puolassa täytynee odottaa vuoden 2019 vaaleihin, ja toivoa että valta vaihtuu.

Riikan konferenssin esitysmateriaaleihin voit tutustua täällä ja täällä.

Liettuassa viime syksyn vaalien jälkeinen siivousoperaatio aiheuttaa edelleen hämmennystä. Liettuan rautateiden ja Liettuan liikenneministeriön johdon vaihtaminen on ollut Rail Balticin kannalta positiivinen asia, mutta korruptionjälkeiseen aikaan siirtyminen ei ole kivutonta. Liettuan rautatiet joutui mitätöimään huhtikuun alussa 5 kilometrin pituisen radanpätkän tarjouskilpailun tulokset, koska edullisimman tarjouksen hinta 21,4 miljoonaa euroa ylitti Liettuan rautateiden arvioiman 9 miljoonan euron käyvän hintatason reilusti. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, sillä vielä vuosi sitten Liettuassa oltiin sitä mieltä että Liettuan rautateiden oma infrastruktuuriyksikkö tulee rakentamaan kaikki Rail Balticin Liettuan osuudet koska muut eivät vaan osaa.

Trautmannilla oli myös mukava anekdootti Puolasta:

Talking to The Baltic Times, Trautmann recalled a recent conversation with a Polish minister, who told her that he had recently travelled by car from Poland’s Bialystok to Helsinki to see how the local rail is functioning.

He told me that the journey had been an eye-opening experience for him, and now he is all for a faster implementation of Rail Baltica. I sometimes believe that such personal experiences are very valuable (in decision-making),“she reasoned.

  • 1.5.2017 Venäjän Rail Baltic -uutisointia on aina mielenkiintoista seurata. Viralliset uutislähteet kuten uutistoimisto TASS ja Venäjän rautateiden uutistoimisto RZD-partner ovat uutisoineet Riikan Rail Baltica -konferenssista yllättävänkin asiallisesti, lähinnä lehdistötiedotteiden faktoja neutraalisti siteeraten. Tämä herättää toiveita paremmasta tulevaisuudesta, sellaisesta jossa maat ja kansat olisivat veljet keskenään.

However, Kremlistä ohjatut propagandamyllyt jauhavat omaa totuuttaan vanhaan malliin. Esimerkistä käyköön tällä kertaa politexpert.net, jonka tarinassa kestävän kehityksen asialla oleva Rea Raus julkituo syvän kiitollisuutensa siitä että Venäjän kansalaiset ovat auttaneet virolaisia taistelussa Rail Balticia vastaan.

Kirjoituksen lopussa Politekspert vielä varoittelee Viron kansalaisia Rail Balticin turmiollisuudesta, ja antaa myös vinkkejä paremmasta politiikasta:

”Obviously, the Baltic Citizens are increasingly thinking about the destructiveness of the state’s policy towards Russia. After all, the transport capacities provided by the Russian Federation could seriously affect the economic performance and improve the situation. However, in this situation, the railway transportation industry can be considered lost for Estonia, which causes discontent not only for the political elite, but also for ordinary citizens,  who go to rallies against the implementation of unprofitable projects in attempts to improve the country’s economy.”

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.04.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta huhtikuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista. ——-

  • 27.4.2015 Latviassa käydään aktiivista keskustelua Rail Balticin vaatimista maa-alueiden hankinnoista, ja Latvian liikenneministeriö onkin järjestänyt lukuisia alueellisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Hanketta vastustetaan usein ympäristö- ja elinympäristöargumenteilla, ja rata-alueen alle (todennäköisesti) jääviä maa-alueita ostaneet sijoittajat ”vastustavat” hanketta nostaakseen tulevaa lunastushintaa.

Delfi.lv -sivusto vihjaa, että Latviassa valmisteltaisiin maa-alueiden pakkolunastusta helpottavaa lainsäädäntöä. Latvian liikenneministeriön tiedottaja Aivis Freidenfelds kuitenkin toteaa, että lainsäädännön muutoksista keskusteleminen on ennenaikaista, koska hankkeeseen liittyy vielä niin paljon epävarmuuksia.

Latvialainen kansanedustaja Ivars Zariņš sen sijaan kertoo näkemyksensä Rail Balticista hyvin selväsanaisesti. Zariņšin mukaan EU haluaa rakentaa Rail Balticin mahdollistaakseen etelästä tulevien siirtolaisten siirtymisen Latviaan ja latvialaisten työläisten poistumisen Latviasta. Lisäksi Zariņš epäilee että EU:n lupaama 85 % rahoitus ei välttämättä toteudukaan, ja jos rahoitusta kuitenkin saataisiin, se olisi pois muusta Latvialle luvatusta rahoituksesta.

Baltian maiden Rail Baltic -intressit Zariņš määrittelee näin:

”- It seems that the desire for money anybody about it does not think. It seems that the Estonians and Lithuanians thought. Why Estonians were enthusiastic about this project? Their thought was: Scandinavia – Tallinn – Eastern markets. Lithuanians have realized this and said no Rail Baltica, if we do not have branch Kaunas Vilnius. Both neighbor tied the future of the railway with the east-west direction.” [google-käännös ru.focus.lv -sivustolla olleesta artikkelista.]

”Concerted and coordinated action by the Member States concerned is essential for the implementation of complex cross-border projects. It is therefore of utmost importance that the three Baltic States ensure through the Joint Venture coordinated management and implementation of the Rail Baltic to the required timescales and standards.”

Alun perin oli tarkoitus että Baltian maiden tasaosuuksin omistama RB Rail -yhtiö olisi tehnyt rahoitushakemuksen koko hankkeen puolesta, mutta Liettuan näkemyksen mukaan jokaisen maan olisi pitänyt jättää erillinen hakemus. Pitkien neuvottelujen jälkeen päädyttiin hybridi-malliin, jossa Baltian maiden erilliset hakemukset paketoitiin RB Railin nimen alle. Komissio julkistaa rahoituspäätöksen heinä-elokuussa. Yksi hankkeen läpi menemisen edellytys lienee, että RB Railin hallinto ja organisaatio ovat riittävän vahvoja ja itsenäisiä. Monikansallisen projektin uskottavaan koordinoimiseen tarvitaan vahvat valtuudet.

  • 20.4.2015 Baltirailin puheenjohtaja Väinö Castrénin artikkeli ”Suomenlahtitunnelin merkityksestä” löytyy pdf-dokumenttina täältä. Kirjoitus on päivätty 18.4.1995 eli tasan 20 vuotta sitten, mutta hyvin on Väiskin kirjoitus kestänyt aikaa. Samat teemat Suomen ulkomaankaupan tarpeista ja Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin potentiaalista löytyvät myös  20 vuotta myöhemmin julkistetusta SWECOn tunneliselvityksestä.

Andris Piebalgs ei ole mikä tahansa byrokraatti, vaan erittäin kokenut ja arvostettu vaikuttaja. Hän on toiminut Euroopan Komissiossa energia-asioista vastaavana komissaarina vuodet 2004-2009 ja kehitysyhteistyöstä vastaavana komissaarina vuodet 2010-2014. The Economist -lehti palkitsi Piebalgsin ”Eurocrat of the Year” -arvonimellä vuonna 2007, näin Economist perusteli valintaansa:

”Unlike most of his fellow commissioners, he [Andris Piebalgs] understands both the technicalities of his brief and its political dimensions, and has the nerve to take on the powerful energy lobbies in Europe’s biggest countries who are as contemptuous of politicians as they are cowardly towards Russia. Clone him.”

Latviassa ja Liettuassa valtiolliset rautatieyhtiöt ovat perinteisesti olleet maidensa tärkeimpiä veronmaksajia, ja niiden rooli valtiollisessa päätöksenteossa on aina ollut erittäin vahva. Rail Balticiin liittyvä päätöksenteko sujuisi Latviassa ja Liettuassa paremmin, jos Latvijas dzelzceļš ja Lietuvos geležinkeliai tukisivat hanketta.

  • 15.4.2015 Liettuan valtion rautatieyhtiö Lietuvos geležinkeliai tiedottaa, että Puolan rajalta Kaunasiin johtavasta Rail Baltica 1-ratayhteydestä on nyt valmiina 90 prosenttia. LG:n mukaan liettualaiset ovat itse rahoitaneet hanketta 110 miljoonan euron edestä, joka on noin 37 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muut rahoittajat ovat Euroopan Unioni ja Nordic Investment Bank.

Tiedotteessa kerrotaan että 1435 mm radan odotetaan yltävän Kaunasiin asti tulevana syksynä, ja että tämän Connecting Europe Facilityn avainhankkeisiin kuuluvan North Sea-Baltic korridorin laajenemisen odotetaan elvyttävän Liettuassa turismia, logistiikkaapalveluita ja muuta yritystoimintaa. Hanke on herättänyt suurta kiinnostusta myös kiinalaisten, turkkilaisten, saksalaisten ja Skandinavian maiden yritysten keskuudessa.

  • 11.4.2015 Baltian maiden pääministerit tapasivat perjantaina Vilnassa epävirallisissa merkeissä. Kokouksen agendasta ei ole jaettu virallisia tiedotteita, mutta Latvian pääministeri Laimdota Straujuma painotti kommentissaan Baltian maiden turvallisuutta, energia-huoltovarmuutta ja Rail Balticia:

Following the meeting, Straujuma stressed that the Baltic countries’ resolve to jointly implement the Rail Baltica project was of major importance. ”It will be a physical road connecting us with Central Europe, and that is as important as continuing work on implementation of various energy security projects is,” said the Latvian premier.

  • 8.4.2015 Liettualaiset ovat julkaisseet 15 minuutin videon Rail Baltica 1 -junamatkasta Kaunasista Mockavaan Puolan rajalle. Ratapohjan kunto sekä mutkien ja tasoristeysten määrä näyttävät sellaiselta, että tällä radalla liikkuvien junien nopeudet ja akselipainot joudutaan rajoittamaan erittäin matalalle tasolle. Matkustajajunille kaavailtu 120 km/h näyttäisi ainakin tämän (nopeutetun) videon perusteella melkoiselta kaahaamiselta.

  • 7.4.2015 Liettuan Rail Baltica -organisaatio on julkaissut minuutin pituisen videon jolla esitellään Rail Baltic 1 -ratayhteyden tämänhetkistä tilannetta Liettuassa. Videon mukaan Puolan ja Kaunasin välillä on nyt valmiina 70 kilometriä eurooppalaisen raideleveyden rataa (yhteysvälin kokonaispituus olisi 123 kilometriä), ja raiteiden lisäksi on rakennettu kolme asemarakennusta ja neljä siltaa, sekä jälleenrakennettu 20 risteystä.

Puolan rajalta Kaunasiin johtavan ratayhteyden pitäisi valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta tällä hetkellä tuntuu olevan ongelmia sekä ajan että rahoituksen riittävyyden kanssa. Toisaalta tämä Rail Baltic 1 -yhteys on vanhalle ratapohjalle rakennettu kyhäelmä jolla on reitin mutkikkuuden ja tasoristeysten vuoksi 120 km/h nopeusrajoitus, joten Rail Baltic 2 -rataa varten tarvitaan Kaunasista Puolan rajalle joka tapauksessa kokonaan uusi rata.

Ja samaan aikaan Moskovassa… Venäjän Rautateiden pääjohtaja Vladimir Yakunin on lausunut mielipiteensä Rail Baltic -projektista. Yakunin mukaan Rail Baltic ei ratkaise Baltian alueen ongelmia eikä siitä ole muutenkaan hyötyä. Eurooppalaisen 1435 mm radan rakentaminen Baltiaan johtaisi kahteen rinnakkaiseen standardiin, ja koska Eesti ei Yakunin tietojen mukaan ole tulevaisuudessakaan luopumassa 1520 mm raideleveydestä, tulisi kahden standardin ylläpito turhan kalliiksi. Hänen mukaansa parempi vaihtoehto olisi rakentaa Baltiaan laadukkaampi 1520 mm raideverkko, ja käyttää Euroopan liikenteessä Talgon valmistamaa muunnettavan raideleveyden kalustoa.

  • 2.4.2015 Jäänmurtajalakon laajeneminen muuhun merenkulkuun onnistuttiin välttämään, mutta pelkkä lakon uhka alleviivasi Suomen maantieteellisen sijainnin haasteellisuuttaa vientiteollisuutemme ja ulkomaankauppamme kannalta. Pitkä matka Euroopan markkinoille yhdistettynä täydelliseen riippuvuuteen merikuljetuksista ovat asioita, jotka nakertavat vientiteollisuutemme uskottavuutta ja jarruttavat Suomeen tehtäviä investointeja.

Olli Ainola suosittelee Iltalehden Näkökulma -kirjoituksessaan Helsinki-Tallinna -tunnelin toteutettavuuden selvittämistä:

”…valtion pitää jatkaa Viron-tunnelin tutkimista. Lopulta vain maakuljetusreitti Eurooppaan turvaa kitkattoman ulkomaankaupan.”

Toivottavasti tulevasta eduskunnasta ja hallituksesta löytyy tukea tälle ajatukselle. Helsinki-Tallinna -tunneli on koko Suomen kannalta strategisesti tärkeä hanke, jonka toteuttamisen mahdollisuudet on syytä selvittää perusteellisesti. Valitettavasti Liikenne- ja viestintäministeriö tuntuu keskittyvän toiminnassaan ensisijaisesti digitalisoituvaan viestintään ja toissijaisesti olemassaolevan liikenneverkon kunnosta huolehtimiseen. Molemmat ovat toki tärkeitä asioita, mutta onko ministeriän fokus kohdallaan, jos koko maan liikennestrategian kannalta ensiarvoisen tärkeän hankkeen selvittäminen jää Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin aktiivisuuden varaan?

  • 2.4.2015 Rail Balticin valmistelut etenevät Latviassa. Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on puolustanut Rail Balticin rakentamista, ja hän on myös tukenut raideyhteyden rakentamista Riikan lentokentän ja Rail Balticin välille. Latvialaisen europarlamentaarikko Andrejs Mamikinsin Euroopan komissiolle esittämässä kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan komission kantaa paikallisjunien liikennöimiseen Rail Baltic -radalla, kysymyksen taustalla lienee kiinnostus saada 85 % EU-rahoitus myös ”lentokenttä-radalle”.  Toivottavasti tästä ei synny samanlaista kiistaa kuin Liettuan vaatimasta Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticiin.

Latviassa on keskusteltu myös Rail Balticista seuraavista lainsäädännön muutostarpeista.  Latvian lainsäädäntö ei mahdollista monopoliyhtiön kanssa kilpaileville raideliikennenpalvelujen tarjoajille esteetöntä pääsyä Latvian markkinoille, ja liikennenministeri Matissin mukaan lakiin täytyisi tehdä kilpailun mahdollistavat muutokset jo kesällä 2015. Toisaalta Latvian rautateiden hallintojohtaja Juris Iesalnieks arvioi, että lakimuutokseen ei itse asiassa ole tarvetta. Iesalnieksin kryptinen perustelu kuuluu näin:

 ”The directive stipulates that the state will have to make sure that industry players are offered equal services, however, it will not regulate the fares.

©BaltiRail, Esa Nurkka

28.12.2013

Baltirailin lausunto LVM:n Liikenteen ympäristöstrategiasta 2013-2020

Lausunto LVM:n Liikenteen ympäristöstrategiasta 2013-2020

Baltirail ry (aiempi Helsinki-Tallinna -tunneliyhdistys) toteaa LVM:n laatiman liikenteen ympäristöstrategian tukevan hyvin Suomen liikenteen valtakunnanlaajuista suunnittelua. Baltirail ry:n näkemyksen mukaan Suomen elinkeinoelämän ja ulkomaankaupan kilpailukyvyn tulisi kuitenkin olla strategiassa vahvemmin esillä. Suomen maantieteellinen sijainti Euroopasta katsottuna ”saarella” aiheuttaa jopa 20 % suurempia kuljetuskustannuksia Keski-Euroopan suuntaan, ja tästä syystä Suomenlahden alittava ja Baltian läpi johtava nopea rautatieyhteys on Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätön. Strategiassa keskeisinä teemoina olevat ilmastonmuutoksen torjunta ja Itämeren suojelu tukevat myös Suomenlahden alittavan raideliikennetunnelin rakentamista. 

Rekka- ja laivaliikenteen päästöjen vähentäminen onnistuu tehokkaimmin, kun soveltuva osa laivaliikenteestä korvautuu junaliikenteellä. Vaikka kansainvälinen liikenne ei olisikaan LVM:n Liikenteen ympäristöstrategian keskeistä sisältöä, ei satamien kautta tapahtuvan liikenteen oleellista merkitystä strategian toteutumiselle voida jättää vähälle huomiolle. Strategiassa mainitaan sana ”satama” 13 kertaa, joista suurin osa liittyy satamien melu- tai tärinähaittoihin. Suomen talouden ja vientiteollisuuden kannalta oleellisen tärkeä rikkidirektiivi erittäin tiukkoine päästörajoineen mainitaan strategiassa vain ”ylhäältä annettuna” faktana, eikä tekstistä löydy ajatusta siitä, millä keinoilla Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä voitaisiin tässä tilanteessa tukea. 

Tunnelin ja Baltian kautta liikkuvat nopeat junat yhdistävät Suomen rataverkon koko Eurooppaan jopa vuorokaudessa ohi satamien ja siirtokuljetusten. Arctic Corridor ja Pietari – Berliini -radat hyödyttävät Suomen talouselämää vain tunnelin avulla, sillä muuten ne ohittavat Suomen. Talvisen merenkulun ja tieliikenteen päästöjä ja muita kustannuksia sekä turvallisuusriskejä tulisi mieluummin korvata raideliikenteellä, kuin keskittyä polttomoottoriteknologiaan, missä öljyriippuvuus parhaimmillaankin on lisääntyvä kustannus.

Maankäytön edistäminen toteutuu parhaiten raideliikenteen avulla maakunnallisissa kasvu-, tuotanto- ja aluekeskuksissa. Kehotus ohjata henkilöauto- ja rekkaliikennettä raiteille olisi selkeä viesti valtion omistamalle junaoperaattorille. Pääkaupunkiseutu liittyisi tunnelin seutujunien avulla osaksi yli kahden miljoonan asukkaan suurseutua Uusimaa-Harju. Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin edistäminen on myös Maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaista toimintaa, jonka ansiosta kahden erillisen kaupungin pirstaloituvien yhdyskuntarakenteiden ongelmia korjautuu myös Helsingin puolella Suomenlahtea.

Meriliikenteen 40 % päästövähennystavoite toteutuu jo kuljettamalla vastaava määrä tunnelissa sähköllä. Potentiaalinen säästöaste on sitäkin suurempi. Vaikka maantieliikenteen suoritteen kasvua ei voisikaan estää, on rautateiden palvelun lisäämisellä kasvua hillitsevä vaikutus.

Taloudellisia ohjauskeinoja voidaan käyttää liikenteen siirtämiseksi tunneliin, kuten on hyväksyttykin Rikkidirektiivin myötä. Sen kansantaloudelle vuosittain aiheuttamat lisäkustannukset ovat tunnelin rakentamista ja ylläpitoa suuremat. EU:n kanssa tulisi neuvotella direktiivin voimaantulon siirtämisestä tunneliradan rakentamisen ajaksi. Massiiviseen mutta usealle vuodelle jakautuvaan uusinvestointiin on syytä ryhtyä tunnelin rakentamiseksi ja sen mukaiseen Euroopan liikenteen sovittamiseksi Suomen rataverkkoon. EU:n eri tukirahoitusmallit ja kansantaloudelliset säästöt sekä hyödyt huomioon ottaen investointi on kannattava – jo vaikutusajan pituudenkin johdosta.

Rail Balticin toteutuminen odottaa vielä Baltian maiden viimeistä päätöksentekoa. Suomen pitäisi sitoutua uskottavasti sekä Rail Balticin että tunnelin rakentamiseen, sillä Suomenlahtitunneli hyödyttäisi sekä Suomea että Baltiaa. Tallinnaan päättyvän Rail Balticin liikenne jäisi liian vähäiseksi. Juuri nyt on myös oikea aika lähteä pohjustamaan EU-rahoitusta tunnelille, sillä vireillä oleva Rail Baltic -hanke tarjoaa hyvät perusteet. 

Jos Suomi ei halua tunnelia, syntyy eurooppalainen yhteys Pietariin Suomenlahden eteläpuolelle jo olevan radan parannuksella. Tunnelihankkeen kannattavuuden virallisella selvittämisellä on kiire, koska se on signaali vakavasta suhtautumisesta Suomen tulevaisuuteen. Emme tarvitse 300 000 työtöntä ja 7 miljardin euron alijäämää vaan uskoa tulevaisuuteen.

Baltirail ry, 24.12.2013, Väinö Castrén, puheenjohtaja

Pidä blogia WordPress.comissa.