BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

14.01.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta tammikuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

Liettuan pääministeri Saulius Skvernelis kommentoi Rail Balticia näin optimistisesti:

”The agreement sends a very important message to our European Union partners – the Baltic states have come together and made a clear commitment to this strategic infrastructure project.”

…ja Latvian pääministeri Maris Kucinskis vakuutti että Rail Balticin etenemistä ei voi enää pysäyttää:

”This project has already been launched and is moving forward, and it cannot be turned back.”

Puolan istuvan hallitus ei sentään ole vielä liittynyt Rail Baltic -fan clubiin, mutta Puolan pääministerinä vuodet 2007-2014 toiminut Eurooppa-neuvoston puiheenjohtaja Donald Tusk vakuutti olevansa täysin sitoutunut Rail Balticin rakentamiseen:

”Believe me, as a Pole I understand, and maybe even better than some of my Western European colleagues, how important the project is.”

Pääministerien allekirjoittama sopimus vaatii vielä kaikkien Baltian maiden parlamenttien hyväksynnän. Tällä hetkellä suurimmat haasteet tuntuvat olevan yllättäen Eestissä, jossa Rail Balticia jarruttavat/vastustavat/Tarton-kautta-kierrättävät aktivistit tekevät parhaansa vaikeuttaakseen järkevän päätöksen tekoa Riikikogussa. Liettuan ja Latvian parlamenttien odotetaan vahvistavan pääministerien allekirjoittaman sopimuksen ensin, ja Eestin päätöstä odotetaan huhtikuussa.

Helsingin Sanomissa tänään olleen kirjoituksen Rail Balticista voi lukea täällä.

  • 29.1.2017 Lokakuussa 2016 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti RB Rail AS on nyt perustanut toimipisteet Eestiin ja Liettuaan hoitamaan projektin koordinointia ja vastaamaan Rail Baltic -urakoiden kilpailutuksista. RB Railin pääjohtaja Baiba Rubesa vastaa toistaiseksi myös Eestin ja Liettuan yksiköiden toiminnasta, mutta itsenäiset maajohtajat aloittavat työt lähiaikoina.

Liettuan yksikön toiminnasta tulee vastaamaan Artūras Vilimas, jonka vastuualueeseen kuuluu LinkedIn -profiilin perusteella myös Puola. Vilimas on viime vuosina työskennellyt vastuullisissa tehtävissä energiatoimialalla ja ollut rakentamassa Liettuan ja Puolan välistä yhteistyötä. CV:n perusteella erinomainen vahvistus RB Railille!

Vilimas liittyi RB Railin organisaatioon Liettuan hallituksen vaihdoksen jälkeen viime joulukuussa, vanhan vallan aikana tälle paikalle olisi tyrkytetty Liettuan liikenneministeriön päteväksi ja sopivaksi sertifioimaa poliitikkoa. Uutistoimisto BNS:lle antamassaan lausunnossa Vilimas painotti, että kuluvan vuoden aikana Rail Balticin tavoitteita on täsmennettävä, ja päätettävä mitkä osat projektista toteutetaan toteutetaan ensisijaisesti.

  • 27.1.2016 Myönteisten Rail Baltic -uutisten jälkeen vaihteeksi toisenlaista tarinaa. Tallinnassa on tänään protestoitu Rail Balticia vastaan, tällaisissa tunnelmissa:

hullumajaprojekt

Kuvan lähde: rus.delfi.ee // Ilmar Saabas

Hanketta vastustetaan Eestissä mm. aluepoliittisista syistä – protestoijat haluaisivat radan kulkevan Tarton kautta, mutta sellainen koukkaus ei käytännössä ole mahdollinen. Luonnonsuojelua käytetään myös perusteluna, eikä Rail Balticin seurauksena vähenevää Via Baltican rekkarallia tieteenkään huomioida tässä yhteydessä. Venäjänmieliset tahot luonnollisesti antavat tukensa mille tahansa Rail Balticia jarruttavalle liikkeelle. Eestin Rail Balticia vastustavat tahot ovat saaneet tukea myös Liettuan luonnosuojelijoilta ja Latvian maanomistajilta. Tosin huhujen mukaan Latviassa on tehty myös spekulatiivisia maakauppoja Rail Balticin linjausten alle jäävistä maa-alueista, ja nämä uudet maanomistajat luonnollisesti ”vastustavat” radanrakennusta vain nostaakseen hankkimiensa maa-alueiden lunastushintaa.

  • 26.1.2017 Baltian maiden pääministerit tulevat allekirjoittamaan Rail Baltic Intergovernmental Agreementin ensi viikolla. Asia varmistui eilen Liettuan hallituksen tehtyä asiaa koskevan myönteisen päätöksen. Liettuan liikenneministeriön tiedotteessa kerrotaan myös hankkeen jatkosta:

“The document will be submitted to the Seimas for ratification, to be followed by ratification by the Latvian and Estonian Parliaments.”

Pääministerien allekirjoitusten jälkeen Liettuan parlamentti Seimas saa sopimuksen vahvistettavakseen, ja vasta tämän jälkeen Latvian ja Eestin parlamentit ottavat sopimuksen käsittelyyn. Tällaisen marssijärjestyksen hyväksyttäminen Liettuan hallituksella ja liikenneministeriöllä kertoo, että Latvialla, Eestillä ja varsinkin Euroopan Komissiolla oli neuvottelupöydässä ennennäkemättömän paljon vipuvoimaa. Muut Baltian maat ovat saaneet kärsiä Liettuan viivyttelystä ja kikkailusta usean vuoden ajan, mutta nyt Liettua pakotetaan allekirjoittamaan sopimus ensimmäisenä. Sopimustekstistä ei oletettavasti löydy tällä kertaa myöskään Liettuan vaatimia tulkinnanvaraisia klausuuleja.

Sopimuksen lopullista ratifioimista saadaan kuitenkin odottaa huhtikuulle asti. Eestin pääministeri Juri Ratas kertoo, että Eestin Riikikogu saa asian käsiteltäväkseen vasta sitten kun tekeillä oleva päivitetty versio Rail Baltic Feasibility Studysta on valmistunut ja sen sisältö on analysoitu.

Päätöksenteko ei kuitenkaan ole helppoa Liettuassa. Latvialainen europarlamentaarikko Roberts Zile pelkää että Liettua saattaa edelleen jarruttaa Rail Balticia mm. seuraavista syistä:

• Kaunasin logistiikkakeskuksen kannalta Rail Balticin jatkaminen pohjoiseen heikentäisi liiketoiminnan näkymiä
• Venäjä vastustaa Rail Balticia, ja idän liikenteestä elävä Liettuan rautatiet myötäilee tärkeimmän asiakkaansa toiveita
• Liettua saattaa viivyttää allekirjoittamista saadakseen neuvoteltua suurempia Rail Baltic -urakoita Eestistä ja Latviasta

Liettuan viivyttely Rail Baltic -asioissa ei ole mitään uutta, mutta tällä kertaa hidastelulle on keskimääräistä paremmat perustelut. Edellisen hallituksen aikana Liettuan Rail Baltic -projektin ympärille viritetyn miinakentän raivaaminen on varmasti mittava urakka. Toisaalta, edellisen hallituksen aikana Rail Baltic -sopimuksiin ujutetut klausuulit Kaunas-Vilna -rataosuuden lisäämisestä projektiin saattavat kummitella vielä pitkään Liettuan sisäpolitiikassa. Jos (ja kun) uudesta Intergovernmental Agreementistä puuttuvat kaikki maininnat Kaunas-Vilna -rataosuuden liittämisestä Rail Balticiin, vanhan vallan edustajat tulevat varmasti syyttämään uutta hallitusta satojen miljoonien eurojen hukkaamisesta.

Jos aikataulu on liian kireä, sopimuksen allekirjoittamista kannattaa varmasti lykätä suosiolla pidemmälle kevääseen. Tärkeintä on saada vihdoin tehtyä kattava sopimus, jonka sanamuotoihin ei sisälly ympäripyöreyksiä eikä tulkinnavaraisuuksia, ja jonka toteuttamiseen kaikki allekirjoittajat aidosti sitoutuvat.

”…the general framework of Rail Baltic, including its route, schedule with preparatory activities, issues regarding the infrastructure’s ownership, and the funding of construction.”

  • 14.1.2017 RB Rail on avannut “Design guidelines for Rail Baltic / Rail Baltica Railway” kilpailutuksen, jonne saa jättää tarjouksia 3.3.2017 klo 10.00 asti. Tarjousdokumentit liitteineen löytyvät täältä.

«Successful realization of Rail Baltica project is in the interest of all three Baltic States. It is important to respect the agreement that came so hard to realize – both in relation to the project itself and matters associated with its institutional supervision,» – Kucinskis said.

Kucinskis toivoo myös että Baltian maat saisivat tammikuun aikana allekirjoitettua (jälleen kerran) hallitusten välisen sopimuksen Rail Balticin toteuttamisesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

05.11.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta marraskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

In the case of Rail Baltic the estimates are that it could take up operations in 2025. This is also the earliest time when a Tallinn-Helsinki tunnel could be ready.

Näin optimistista kommenttia tunnelin aikataulusta ei ole virkamiesosastolta aiemmin kuultu. Peter Vesterbackan ansiokas aktivismi on selvästi vaikuttanut päättäjien asenteisiin!

  • 30.11.2016 Rail Balticin edistymisestä on keskusteltu Riikassa. Latvian pääministeri Maris Kucinskisin mukaan Rail Baltic parantaa ratkaisevasti Latvian yhteyksiä Eurooppaan ja korjaa siten historiallisen vääryyden.

RB Railin pääjohtaja Baiba Rubesa kertoo että vuoden 2017 aikana Rail Balticin on edistyttävä lujasti kaikissa Baltian maissa, jotta tulevilla rahoitushakemuksilla olisi menestymisen mahdollisuuksia:

”Our work has to prove certain project’s maturity – point of no return, which will be the basis for further funding requests from the European Union for the railway construction works also after 2020. This means that the railway routes in all three countries must be officially approved by the governments, all necessary intergovernmental agreements must be signed, most significant researches and analysis have to be carried out, and all project activities must be going in accordance to the plan, as well as procurement procedures have to be made clear to all involved parties so that the construction phase can be launched. What is more, the project must prove its good governance and transparent financial flow.”

Ensi viikon keskiviikkona Rail Balticista keskustellaan Latvian liikenneministeriön järjestämässä tilaisuudessa Riikassa.

  • 25.11.2016 EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc saapuu huomenna Suomeen. Bulc tutustuu EU:n alueiden komitean puheenjohtajan Markku Markkulan kanssa älyliikenteeseen Lapissa, ja ohjelmassa on myös tutustumista saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Ensi tiistaina Bulc osallistuu Helsingissä keskustelutilaisuuteen arktisen alueen tulevaisuudennäkymistä ja Suomen tulevasta Arktisen neuvoston puheenjohtajuudesta.

Oletettavasti asialistalla on myös Jäämeren radan rakentaminen ja mahdollisuus EU-rahoituksen käyttämiseen sen toteuttamiseksi. Tämän teeman ympärillä on odotettavissa värikästä keskustelua. Hankkeen kannattajien mielestä Jäämeren rata kannattaa rakentaa koska pohjoinen mannerjäätikkö näyttää sulavan kovaa kyytiä, ja hanketta myös vastustetaan täsmälleen samalla perusteella.

Komissaarin Suomen vierailun edistymistä voinee seurata twitteristä.

  • 19.11.2016 Tässä viikon uutisia:

• Eestissä debatoidaan edelleen Rail Balticin ympäristövaikutuksista. Luonnonsuojelijat haluaisivat vielä keskustella eri linjausvaihtoehdoista, mutta entisen EU:n liikennekomissaari Siim Kallasin mukaan luonnonsuojelijoiden keskustelunavaukset ovat myöhässä, koska ”juna meni jo”. Myös Rail Balticin kannattavuutta epäillään, samoin kuin Suomen intressiä asiassa.

• Suomalais-amerikkalaisen kauppakamarain toimitusjohtaja Kristiina Helenius painottaa, että Rail Baltic ja Helsinki-Tallinna -tunneli ovat erittäin kannatettavia hankkeita. Puoltoäänensä Rail Balticille ja tunnelille ovat antaneet myös Trigon Capitalin perustaja Joakim Helenius ja Peter Vesterbacka, joka visio Helsingin ja Tallinnan välille 12 minuutin matkustusaikaa.

• Liikennekomissari Violeta Bulc twiittaa näin:

Happy to announce that all #CEF transport grant agreements from the 2015 calls have been signed!

Ilmeisesti Liettua on vihdoin onnistunut muotoilemaan Euroopan Komissiolle kelpaavan rahoitushakemuksen.

• Rail Balticin maksiminopeus pitäisi pudottaa 160 km/h tasolle. Näin Liettua voisi perustella nykyisen Kaunasista Puolan rajalle johtavan radan käyttöä, eikä kokonaan uuttaa ratayhteyttä tarvitsisi rakentaa.

• Simonasin mukaan Puola ei varmasti tule rakentamaan Bialystokin ja Puolan rajan väliselle rataosuudelle 240 km/h vaan korkeintaan 160 km/h mahdollistavan radan. Tästä syystä olisi epäloogista vaatia Liettualtakaan sitä.

• AECOMin Feasibility Studyssa esitetyt matkustajamääräennusteet ovat liettualaisten mukaan liian optimistisia.

• Eestissä ja Latviassa suunnitellut Rail Balticin linjaukset ovat liian kalliita, halvemmalla päästäisiin jos Rail Baltic -radat rakennettaisiin jo valmiina olevien 1520 mm raiteiden yhteyteen.

• Kaunasin ja Vilnan välille pitäisi rakentaa Rail Baltic -rata.

• Lisäksi Simonas epäilee RB Railin kautta toteutettavia kilpailutuksia, ja pelkää että vuoden 2020 jälkeen EU:n rahoitus Rail Balticille olisi vain 50 prosenttia.

Baltian maista sekä Liettua että Viro ovat tällä hetkellä ilman hallitusta. Liettuassa toivomme ministerinvaihdoksen johtavan rakentavampaan Rail Baltic -politiikkaan, ja Virossa edellisen hallituksen Eurooppa-myönteinen linja saisi mielellään jatkua.

  • 8.11.2016 Latvian presidenttinä vuosina 2007-2011 toiminut Valdis Zatlers totesi Latvijas Televīzijan ”Morning Panorama” -ohjelmassa, että Rail Balticin etenemistä Latviassa ovat jarruttaneet ennen kaikkea Venäjä ja Venäjän etuja ajavat latvialaiset.
  • 7.11.2016 Liettualaisen lrytas.lt -sivuston mukaan RB Rail AS ja Connecting Europe Facility olisivat päässeet yhteisymmärrykseen Liettualle myönnettävästä noin 180 miljoonan euron rahoituksesta. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa 18.11.2016, ja rahoilla pitäisi rakentaa Puolan rajan ja Kaunasin väliselle rataosuudelle turvajärjestelmiä ja eritasoristeyksiä.
  • 6.11.2016 Kiina on lämmitellyt yhteistyötä Itä-Euroopan maiden välillä ”16+1” -projektin puitteissa, ja tänä viikonloppuna asioita edistettiin Riikassa. Kiinan hallituksen virallisessa tiedotteessa kerrottiin pääministeri Li Keqiangin Latvian vierailun agendasta näin:

”He promoted China’s cost-effective equipment and rich experience in railway and port construction, and said China stands ready to participate in major projects including Rail Baltica and the three-sea harbor district.”

Kiinalaiset yritykset ovat jo osallistuneet joidenkin EU-rahoitteisten infrastruktuuri-hankkeiden toteutukseen, mutta esimerkiksi Puolassa toteutettu moottoritieurakka meni pahasti pieleen. Toisaalta Kiinan rautatieverkko tunneleineen on laitettu erinomaiseen kuntoon, joten osaamista löytyy.

  • 6.11.2016 Ylen toimittajien tekemä Helsinki-Tallinna -tunnelin näkymiä kuvaava infogrammi löytyy täältä.

Vesterbackan esittämät tunneliaikataulut ovat paljon optimistisempia kuin ”virallisissa” tunneliselvityksissä esitetyt arviot. Jonkun muun esittäminä näin radikaalit ajatukset tyrmättäisiin haihatteluna tai vaiettaisiin kuoliaaksi, mutta Former Mighty Eaglen uskottavuus rahankeruuasioissa ja projektien toteuttamisessa on niin kova ettei hänen ajatuksiaan tyrmätä ainakaan suoralta kädeltä. Tunnelihankkeen virallista tiedotusta hoitava Finestlink -sivusto uutisoi estoitta Vesterbackan ulostuloista, eikä pääministeri Sipiläkään tyrmännyt suoralta kädeltä ajatusta yksityisen rahoituksen käyttämisestä tunnelihankkeessa.

Oikeasti Roivaksen kutsussa ei tietenkään ole kyse Rail Balticin rahoittamisesta. RB Rail AS:n osakepääoma on 2 miljoonaa euroa, ja jos Suomi lähtisi mukaan neljänneksi osakkaaksi, olisi sijoituksen suuruus alle miljoona euroa. Suomen tiiviimpi sitoutuminen Rail Balticiin sopisi Eestille, joka ei ole aina saanut ääntään kuuluviin Baltian maiden välisissä väännöissä, mutta olisiko tällainen liike Suomen intresseissä? Tässä muutamia näkökohtia:

• RB Rail AS:n tehtävä on vain koordinoida Rail Balticin rakentamista, ja projektin päätyttyä radat infrastruktuureineen jäävät Baltian maiden omistukseen. Rail Balticin operoinnista ei ole tehty mitään päätöksiä, joten on mahdollista että RB Railin toiminta lakkaa radan valmistuttua. Näin ollen Suomelle ei olisi tarjolla suoraa rahallista vastinetta sijoitukselleen. Toisaalta Rail Balticin edistymisen varmistaminen olisi Suomen ja Suomen ulkomaankaupan etu.

• Lähteminen RB Railin osakkaaksi tarjoaisi kuitenkin Suomelle myös mahdollisuuden vaikuttaa Rail Baltic -kilpailutusten valmisteluun. Urakat tietenkin kilpailutetaan EU:n sääntöjen mukaisesti, mutta sopivasti ”vaikuttamalla” voitaisiin saada järjestettyä suomalaisille vientiyrityksille paremmin sopivia spesifikaatioita kilpailutusdokumentteihin.

• Puola ei ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa tai edes aikataulua oman Rail Baltic -osuutensa toteuttamisesta. Jos Suomi harkitsee vakavissaan RB Railiin osakkaaksi lähtemistä, niin Puola pitää saada samalla ovenavauksella mukaan.

  • 5.11.2016 YLEn A-Studiossa (Yle Areenan tallenteessa 44 minuutin kohdalla, YLEn nettiuutinen täällä) Eestin kansalaisaktivistit pääsivät esittelemään omia näkökantojaan. Pohjimmiltaan kyse oli lähinnä Rail Balticin linjausvaihtoehdoista, ja tässä tapauksessa Tarton kannattajat vastustivat nykyistä Pärnun kautta kulkevaa linjausta mm. ympäristösyillä. Valitettavasti YLEn toimittajakin oli hairahtanut uskomaan kansalaisaktivistin väitettä, että Rail Baltic oikeasti jakaisi Eestin kahtia eikä eläimistö pääsi liikkumaan radan yli. Tutkivampi journalisti olisi huomannut, että pelkästään Eestin alueelle on suunniteltu 20-30 ”ecoductia”, joita pitkin suuremmatkin eläimet pääsevät liikkumaan radan poikki. Mäyrää pienemmille eläimille rakennetaan tuhkatiheään radan alittavia putkia kulkureitiksi.
rail-baltic-ecocuct

Rail Baltic Ecoduct

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.06.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta kesäkuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——

  • 24.6.2016 Rotterdamin TEN-T -päivillä allekirjoitettu Rail Baltic -julkilausuma ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Paperiin saatiin kerättyä kaikkien Baltian maiden sekä Suomen ja Puolan liikenneministerien allekirjoitukset, ja niinpä tekstissä jouduttiin kierrättämään paljolti viime kesän Riikan kokouksessa kirjatun julkilausuman ympäripyöreyksiä.

Julkilausumasta löytyy myös uutta tekstiä. Suomalaisittain mielenkiintoisin tarina on ministerien ja Euroopan Komission koordinaattori Catherine Trautmannin allekirjoittama lausunto Suomen roolista Rail Balticissa:

”4. Highlight the potential for freight traffic on the Rail Baltic/Rail Baltica line stemming from its connection to Finland, which is currently being improved in the ports of Tallinn and Helsinki and the potential of which could be further enhanced by the extension of the North Sea-Baltic Corridor to include the Bothnian Gulf, considering the rising economic importance of the Arctic Region; also highlight the potential for freight traffic on the Rail Baltic/Rail Baltica line stemming from the enhanced connection to the Baltic-Adriatic Core Network Corrido.”

Helsingin ja Tallinnan väliset tavaravirrat tarjoavat mittavan potentiaalin Rail Balticille, ja tällä hetkellä Helsingin ja Tallinnan välisiä yhteyksiä parannetaan tehostamalla satamien toimintaa. North Sea-Baltic Corridorin jatkaminen Pohjanlahden suuntaan ja arktisen alueen potentiaalin esuun nostaminen ovat erittäin hyviä avauksia. Baltic-Adriatic Core Network Corridorin potentiaalia Suomen ulkomaankaupan kuljetusreittinä (ja Rail Balticin hyödyntäjänä) ei myöskään voi aliarvioida.

Harjaantunut rivienvälienlukija saattaisi tulkita että Suomen Liikenneministeriön edustajat ovat keskustelleet Euroopan Komission koordinaattori Catherine Trautmannin kanssa myös Helsinki-Tallinna -tunnelista ja Jäämeren radasta mahdollisina EU-rahoituksen kohteina, mutta näitä (Suomessa sisäpoliittisestikin delikaatteja) asioita ei toki olisi järkevää nostaa esiin dokumentissa jonka fokus on Rail Balticissa. Tärkeintä on että asioita valmistellaan ja selvitellään.

EDIT: Uutinen Baltian maiden ALV-neuvottelussa saavuttamasta yhteisymmärryksestä saattoi olla ennenaikainen. Postimees -lehden uutisen mukaan tiedon lähteenä oli ainoastaan Liettuan liikennenministeri Rimantas Sinkevičius, joten on syytä pelätä että Latvian ja Eestin edustajat eivät ole asiasta täysin samaa mieltä. Mahdollisesti Sinkeviciuksen tulkinnan mukaan ministerien alkuviikosta Rotterdamissa allekirjoittama Joint Declaration sisältäisi myös sopimuksen ALVien jakamisesta. Huolestuttavalta kuullostaa myös Sinkeviciukses valitus yhteistyön takkuilusta RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan kanssa.

Ja samaan aikaan Kremlissä… Sputniknews.com arvio että Rail Baltic ei ole taloudellisesti kannattava hanke, ja siitä olisi hyötyä ainostaan NATOlle:

”…NATO will be the only beneficiary since the initiative is not economically feasible…”

  • 20.6.2016 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner allekirjoittaa Rail Baltica -julistuksen ja tapaa Euroopan Unionin liikennevaikuttajia Rotterdamin TEN-T -päivillä 20.-21. kesäkuuta. Tämä on erittäin positiivinen uutinen, varsinkin kun julistuksen on allekirjoittamassa kaikkien kolmen Baltian maan (mukaanlukien Liettua) lisäksi myös Puola. Toisaalta julistuksessa sovitaan vain ”ratayhteyden toteutuksen suuntaviivoista”, ja suuntaviivoja on vuosien varrella piirusteltu jo moneen kertaan.

Myös vuosi sitten Riikassa järjestetyillä TEN-T päivillä sovittiin Rail Balticin toteutuksen suuntaviivoista. Silloin Baltian maiden, Suomen ja Puolan liikenneministerit sekä EU:n liikennekomissaari Violeta Bulc allekirjoittivat tällaisen julkilausuman, jonka rivienvälien tulkintaa voi lukea täältä.

  • 18.6.2016 Baltian maiden liikenneminsteriöiden edustajat neuvottelivat Rail Balticiin liittyvistä asioista Riikassa torstaina 16.6.2016. Liettuan liikenneministeriö julkaisi tänään ympäripyöreän tiedotteen, jonka mukaan kokouksessa päätettiin että asioista olisi hyvä sopia yhdessä. Latvian ja Eestin edustajat eivät ole katsoneet kokouksen antia julkisen kommentoimisen arvoiseksi.

Neuvotteluissa Liettuaa edustanut varaliikenneministeri Arijandas Šliupas on selventänyt kokouksen päätöksiä alfa.lt uutissivustolle antamassaan haastattelussa. Šliupas väittää että Latvia ja Eesti olisivat sitoutuneet tukemaan Liettuan pyrkimystä saada liitettyä Kaunas-Vilna -rataosuus alkuperäiseen Rail Baltic -hankkeeseen, ja niinpä junamatka Vilnasta Tallinnaan sujuu tulevaisuudessa neljässä tunnissa. Käytännössä kyse lienee jälleen kerran vain siitä, että Latvia ja Eesti eivät ole suoranaisesti kieltäytyneet tukemasta tätä Liettuan sisäistä hanketta, ja liettualaiset tulkitsevat asioita omien intressiensä mukaan.

Ensi viikolla pidettävien Rotterdamin TEN-T -päivien yhteydessä oli tarkoitus allekirjoittaa Rail Balticin rakentamisen lopllisesti sinetöivä sopimus, mutta ilmeisesti ainakaan Liettua ei ole valmis allekirjoittamaan yhtään mitään. Varaliikenneministeri Šliupas kertookin että nyt on aloitettu uuden sopimuksen työstäminen, ja tämä kontrahti olisi tarkoitus signeerata Riikassa 11. päivänä elokuuta. Neuvottelupöydällä on jälleen kerran Vilnan yhteys ja Rail Balticin rakentamiseen liittyviä kysymyksiiä ja Rail Balticin operoimiseen liittyviä kysymyksiä.

Eri maille myönnetyistä rahoituskohteista löytyy selvitystä täältä, ja Suomelle myönnetyn 40,2 miljoonan euron suuruisen rahoituksen kohteet löytyvät täältä. Suurin osa rahasta näyttää menevän merenkulkuun ja ilmailuun, ja ainoa suoraan rautatieliikenteeseen liittyvä rahoituskohde on 1,695 miljonaa euroa saanut Kouvolan rautatietermiinaalin päivittämishanke.

Toivottavasti Jyrki Kataisen valtakauden aikana Suomeen haetaan ja saadaan mittavampiakin rahoituspotteja.

”M. Kučinskis and T. Rõivas agreed that with regard to the Rail Baltica project, the trilateral intergovernmental agreement must be drawn up and signed as soon as possible.”

Valitettavasti Liettuan liikennenministeri Римантас Синкявичюс totesi että Liettualla ei ole tämän asian suhteen kiirettä.  Arvonlisäveroon ja henkilökysymyksiin liittyvät ongelmat pitää ensin saada ratkaistua Liettuaa tyydyttävällä tavalla, ja näihin asioihin liittyvät neuvottelut eivät ilmeisesti ole edenneet kevään aikana ollenkaan.

”I was last week in Tallinn, at the Latitude 59, their version of Slush. At the dinner we started talking about the tunnel. …It seems like it’s going nowhere”, so we actually decided we’re building it.”

Vesterbacka vertaa Helsinkiä ja Tallinnaa Kalifornian Bay Areaan, ja hänen visionsa mukaan tunnelin rakentamisen jälkeen meille syntyisi FinEst Bay area. On hienoa kuulla näin virkistäviä avauksia tämän päivän globaalissa bisnes-maailmassa näyttönsä antaneelta vaikuttajalta. Angry Birdsin lento olisi jäänyt lyhyeksi, jos maailmaa olisi lähdetty valloittamaan suomalaiskansallisella ”jalat maassa & jäitä hatussa” -asenteella.

”Kuitenkin juuri näinä aikoina pitäisi tehdä isoja päätöksiä ja ottaa riskejä, jotka voisivat tukea kehitystä. Toivoisin että rautatien rakentamisesta Jäämerelle keskusteltaisiin enemmän. Siihen maailmaan sopisi jopa tunnelin rakentaminen Suomenlahden ali Tallinnaan.”

Karhinen mielestä tulevaisuutta pitää rakentaa rohkeasti ja epäitsekkäästi. Hänen mukaansa investoinnit tulee tehdä jälkipolvia ajatelleen, ettei tämä sukupolvi olisi ensimmäinen joka jättäisi seuraavalle sukupolvelle huonomman perinnön kuin mitä itse on saanut. Graniittiin porattavan raideliikennentunnelin käyttöikä on satoja vuosia,  ja sellainen investointi olisi myös Baltirailin mielestä loistava perintö tuleville sukupolville.

  • 2.6.2016 Euroopan Komission EIPP-projektiportaaliin on lisätty Rail Baltic -projekti. Projektista esitetään jo ennestään tiedossa olleet perustiedot, mutta kokonaiskustannuksiksi arvioidaan nyt pyöreät 5 miljardia euroa. Viisi vuotta sitten julkaistussa AECOMin tekemässä toteutettavuusselvityksessä kustannuksiksi haarukoitiin 3,7 miljardia euroa, mutta kustannustason nousu ei varmasti ole kenellekään yllätys.

Rail Baltic -neuvottelujen edistymisestä ei ole tullut uutta tietoa, mutta laitetaanpa tänne Latvian liikenneministeriön välittämä Twitter-viesti viime maanantaina pidetystä Baltian maiden tapaamisesta.  Valokuvan perusteella neuvottelupöydässä näytti olleen vain Latvian ja Eestin edustajia. Lieneekö Liettuan edustajia ollut tapaamisessa mukana ollenkaan?

RailBalticNegotiations20160530

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

05.03.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta maaliskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

Arijandas Šliupas on myös tarkentanut Liettuan kantaa Rail Balticin rakentamiseen. Hänen mukaansa Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden nopeus voidaan Liettuan Puolesta korottaa jossain vaiheessa 240 km/h tasolle, mutta liettualaisten kiukuttelu Puolan osuudesta jatkuu vanhaan malliin:

According to Sliupas, Poland, which has not yet given a clear answer, also has to make up its mind as regards train speed on the Rail Baltica line.

  • 30.3.2016 AmCham on julkaissut tänään raportin kansainvälisten suuryritysten alueellisten pääkonttorien sijoittumisesta. Selvityksen mukaan Malmö-Kööpenhamina ja Tukholma, alue houkuttelevat yrityksiä koollaan, ja kilpailussa pärjätäkseen Helsingin kannattaisi tiivistää yhteistyötään Tallinnan kanssa.  AmChamin raportista kertoo Yle.
  • 28.3.2016 Euroopan komission liikennepääosaston DG MOVEn pääjohtaja Henrik Hololei vakuuttaa, että myös Kaunasin ja Puolan rajan välinen Rail Baltic -osuus tullaan rakentamaan 240 km/h nopeuden mahdollistavaan kuntoon. Hololein mukaan myös Liettua on sitoutunut alkuperäiseen Rail Baltic -suunnitelmaan, ja siitä irtautuminen johtaisi jo aiemmin maksettujen EU-rahoitusten takaisin perimiseen. Rail Baltic -rahoituksesta voi tulla mielenkiintoinen teema Liettuan ensi syksyn parlamenttivaaleissa.
  • 24.3.2016 Postmees -lehti julkaisi tänään mielenkiintoisen artikkelin The long and winding Lithuanian Rail Baltic. Kirjoituksessa kerrotaan projektin tämänhetkisestä tilanteesta, ja ennen kaikkea Liettuan aiheuttamista ongelmista. Kuten hyvin tiedämme, Kaunasin ja Puolan rajan välinen ”Rail Baltic -rata” ei ole lähelläkään Rail Balticille asetettavia vaatimuksia. Liettualaiset kunnostivat vanhan ratapohjan, mutta reitin mutkaisuuden, lukuisien tasoristeysten ja monien muiden puutteiden takia se soveltuu korkeintaan Liettuan omien tavaraliikennevirtojen hoitamiseen.

Rail Baltic Estonian toimitusjohtaja Indrek Orav kertoo, että Liettua on nyt hakemassa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan liikenteenohjausjärjestelmän rakentamista varten 70 miljoonan euron rahoitusta Euroopan Komissiolta:

”The traffic control system costs close to €70m. For that, Lithuania is again applying for funds from European Commission while having also explicitly said that to such financing to be considered, they should present a clear plan on how to straighten out the existing section within the upcoming ten years or build a new section allowing 240 km/h.”

Brysselissä on siis vihdoin omaksuttuu hiukan tiukempi ote Rail Baltic -rahoituksen käytön suhteen. Rahanjaon edellytyksenä on, että Rail Balticia varten haetulla rahoituksella pyritään rakentamaan alkuperäisen suunnitelman mukainen  Rail Baltic -rata, eikä kokonaisprojektin etenemistä haitata yksittäisen maan omien etujen yli-innokkaalla edistämisellä tai muulla osaoptimoinnilla.

Indrek Oravin mukaan Baltian maiden yhteisyritys RB Rail tekee selvityksen Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden kunnostamisesta, ja Orav onkin tyytyväinen siihen ettei tätä selvitystä annettu liettualaisten tehtäväksi. Sen sijaan Liettuan liikennenministeriön apulaisjohtaja Nerijus Kaučikas ei ollut varauksettoman tyytyväinen tähän ratkaisuun. Hänen mukaansa Liettualla olisi jo ollut asiat selvitettynä muutenkin. Kaučikasin mielestä selvityksen teettäminen RB Raililla viittaisikin siihen, että Eesti ja Latvia eivät luota Liettuaan tässä asiassa:

As a result of such doubt and insecurity, an agreement was born to do a new study – this is a strange situation hinting at lack of trust.

  • 20.3.2016 Uudenmaan liiton johtava asiantuntija Olli Keinänen on kirjoittanut Viro Nyt -lehteen artikkelin Olisiko nyt aika harkita Tallinnan tunnelia. Tunnelihankkeen etenemisestä ei ole kuultu juuri uutisia tammikuun alun jälkeen, mutta Finestlink -sivustolta voi käydä lueskelemassa tunnelihankkeeseen ja kaksoiskaupungin kehittymiseen liittyviä kirjoituksia.

Tunnelirakentamisen haasteellisuutta pohtivien kannattaa tutustua Ylen nettisivulla olevaan ansiokkaaseen selvitykseen Päijänne-tunnelista. 1970-luvulla päättäjiltämme löytyi rohkeutta lähteä rakentamaan 120 kilometrin pituista kalliotunnelia, ja jälkiviisasti voimme kiittää ja onnitella päättäjiä kaukonäköisestä toiminnasta.

The Deputy Mayor of Helsinki, Anni Milja Maaria Sinnemaki, said that Finland and Helsinki considered themselves part of the Rail Baltica project and were preparing to build a tunnel between Helsinki and Tallinn. Construction of Rail Baltica will make transportation of passengers and freight from Finland to Europe more convenient, she said.

Sinnemäen kommentteja säestää hyvin maakuntajohtajien huoli liikenneinvestointien kohtalosta:

”Kansainvälinen saavutettavuus on elintärkeää Uudenmaan ja koko Suomen hyvinvoinnille. Investoimalla siihen luomme edellytykset pitkän aikavälin kasvulle, jota maa todella tarvitsee. Suomella ei ole enää varaa olla saari Euroopan reunalla”, kommentoi Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

  • 19.3.2016 Liettuan rautatiet eli Lietuvos Gelezinkeliai neuvottelee puolalaisen öljy-yhtiö PKN Orlenin kanssa vuosia jatkuneen kiistan sopimiseksi. Erimielisyyksien taustalla on Orlenin vuonna 2006 ostaman Mazeikiain öljynjalostamon kuljetukset. Liettuan rautateiden mukaan sillä on öljynjalostamon kanssa vuoteen 2024 asti voimassa oleva sitova sopimus rautatierahdeista, kun taas puolalaiset ovat näreissään siitä että Liettuan rautatiet poisti vuonna 2009 Mazeikiaista Latvian kautta Itämerelle johtavat raiteet.

• ”It is premature to speak about the operation of the future [Rail Baltic] railway. If we are looking to have the railway around 2025, then we still have nine years. Given all possible legal disputes, land issues, designing issues and EU financing possibilities, this may push back the completion of the project. It is difficult to speak today about who will manage the train traffic and who will be the operator.”

o Rail Balticin EU-rahoitteisia rakentamisponnisteluja voidaan Sinkeviciuksen puolesta jatkaa, mutta Liettua ei halua vielä ottaa kantaa siihen millä ehdoilla junat saisivat radan valmistuttua mahdollisesti kulkea Liettuan halki.

• “The creation of a transport holding company grouping together state-controlled transport enterprises would help consolidate their dividends and use the funds for the European standard-gauge railway project Rail Baltica”.

o Sinkeviciuksen mielestä Liettuan valtio-omisteisten kuljetusalan yritysten yläpuolelle pitäisi rakentaa holding-yhtiö, joka voisi osinkotuloillaan rahoittaa Rail Balticin rakentamista. Tällä tarinalla Sincevicius petaa maaperää sille että Liettua saisi järjestää itse omat Rail Baltic -tarjouskilpailunsa. Vaan kovin vaikea on uskoa että tähän Brysselissä suostuttaisiin. Euroopan Komissiolle lienee helpointa odottaa ensi syksyn vaaleja, ja toivoa että yhteistyö sujuisi paremmin Liettuan seuraavan liikenneministerin kanssa.

• ”But our goal remains to ensure that the port of Klaipeda, which gets most of its freight by rail, is attractive.”

o Tämä on Liettuan liikenneministeriön agenda tiiviisti ilmaistuna.

Liikenneministeri Sinkevicius on myös erittäin huolestunut Valkovenäjälle Astravetsiin rakennettavaksi suunnitellun ydinvoimalan Liettualle aiheuttamista turvallisuusriskeistä, ja siitä mahdollisesti seuraavasta idän liikenteen vähenemisestä. Jos Liettua oikeasti toivoo saavansa Brysselistä apua valkovenäläisen säteilyturvariskin hallitsemiseen, niin ehkä kannattaisi harkita liikennepolitiikan linjaamista edes piirun verran lähemmäksi EU:n liikennepolitiikkaa ja lainsäädäntöä.

  • 9.3.2016 ”Kaksi askelta eteen ja yksi askel taakse” on Rail Balticin etenemistahti. Rahoitusasiat on saatu järjestykseen Euroopan Komission aktiivisuuden ansiosta, mutta Baltian maiden kesken ei ole löydetty yhteisymmärrystä rataprojektin jatkamisen askelmerkeistä. The Baltic Course -sivuston välittämän uutistoimisto LETAn raportin mukaan Baltian maat kuitenkin jatkavat neuvotteluja, ja pyrkivät saamaan nimet papereihin alkukesän aikana. Kaikki maat pitävät Rail Balticin rakentamista tärkeänä, mutta projektin implementoimisen yksityiskohdat vaativat vielä hiomista.

RB Rail AS:n toimistusjohtaja Baiba Rubesan mukaan suurimmat haasteet neuvotteluissa ovat liittyneet hankintaprosessien läpinäkyvyyteen ja valvontaan (”transparency of procurement procedures and professional supervision”), ja käytännön tasolla ongelmana on Liettua. Vaikka kaikkien Baltian maiden presidentit ja pääministerit kilvan vakuuttavat sitoutumistaan Rail Balticin toteuttamiseen, Liettuan liikenneministeriö kulkee täysin omia polkujaan.

Liettuan parlamenttivaalit pidetään ensi lokakuussa, ja niiden jälkeen valittavalla uudella hallituksella tulee olemaan avainrooli Rail Balticin tulevaisuuden suhteen.  Elämme mielenkiintoisia aikoja.

  • 5.3.2016 Tanskan ja Saksan yhdistävä Fehmarn Belt -tunnelihanke etenee. Hankkeen koordinoinnista vastaava Femern A/S on saanut Tanskan liikenneministeriöltä luvan edetä neuvotteluissa neljän tarjouskilpailussa loppusuoralle edenneen urakoitsijan kanssa.
  • 5.3.2016 Baltiassa on käyty viime päivinä paljon poliittista keskustelua Rail Balticista.

Latvian tuore pääministeri Maris Kucinskis ja Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite tapasivat Vilnassa, ja pitivät Rail Balticin toteuttamista ensiarvoisaen tärkeänä:

This project is the shared strategic interest of all three Baltic countries, and it should be high on the political agenda.” (Maris Kucinskis ja Dalia Grybauskaite)

Toisaalta vaikutusvaltainen latvialainen liikemies ja poliitikko, maan suuren satamakaupungin Ventspilsin kaupunginjohtaja Aivars Lembergs pitää Rail Balticia taloudellisesti perustelemattomana poliittisena hankkeena. Lembergsin huoli on siinä mielessä ymmärrettävä, että Ventspilsin sataman ja Venäjän transíto -liikenteen varaan rakennettu liiketoiminta ei juuri hyötyisi Rail Balticin rakentamisesta.

”…on sanottava, ettei Rail Baltic -radalla ole minkäänlaisia taloudellisia perusteita.” (Aivars Lembergs)

Rail Balticin (turvallisuus)poliittisesta tärkeydestä saa hyvän käsityksen lukemalla arvostetun amerikkalaisen Foreign Policy Research Instituten kirjoituksen Rail Balticista. Jenkit sanovat suoraan, että kaikki Baltian junaradat johtavat itään, ja heidän mielestään tämä asia pitää korjata Rail Balticin rakentamisella.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.