BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

01.10.2016

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta lokakuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 29.10.2016 Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelihankkeen eli FinEst Link -hankkeen toteutettavuusselvityksen kilpailutus löytyy nyt Hilmasta. Tästä on kyse:

The purpose of this Invitation to Tender is to request tenders on comparative impact analysis of the proposed tunnel between Helsinki and Tallinn. The physical, economic and environmental constraints for this analysis are coming from other subprojects of this FinEst Link-project. The aim of these analysis is to look for the larger impacts that the tunnel would have on Finnish and Estonian, and European economies, regional development, demographics and transport infrastructure. The analysis is divided to three parts: background estimations, comparative impact analysis and standard cost-benefit analysis.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid arvioi samassa yhteydessä että Rail Balticia aiemmin kohdanneet ongelmat on syytä jättää taakse, ja keskittyä yhteyden rakentamiseen. Baltiassa on nyt kaksi naispresidenttiä, ja molemmat tukevat erittäin vahvasti ja näkyvästi Rail Balticia. Toivottavasti myös Liettuan liikenneministeriön johtoon saadaan yhtä fiksusti ajattelevaa ja toimivaa Girl poweria.

[conspiracytheorizin’]Puolan ja Suomen aktivoituminen Rail Balticissa ei tietysti ole ollenkaan huono idea, mutta Liettuan esityksiin on pakko suhtautua pienellä varauksella. Kun Euroopan Komission on ilmeisesti torpedoinut lopullisesti Liettuan vaatimuksen Kaunas-Vilna -yhteyden liittämisestä meneillään olevaan Rail Baltic -hankkeeseen, Liettua suunnittelee mahdollisesti Puola -kortin käyttöön ottamista. Toivottavasti Liettuan tuleva hallitus ja uusi liikenneministeri ovat tilanteen tasalla, eivätkä suvaitse Liettuan liikennevirkamiehiltä enää mitään ”Kyllähän me rakennetaan Rail Baltic myös tänne Liettuaan, mutta vasta sitten kun Puola on ensin laittanut omansa kuntoon” -politikointia.[/conspiracytheorizin’]

  • 29.10.2016 Rail Balticin sotilaspoliittisen merkitystä ovat viime aikoina nostaneet esille ennen kaikkea Kremlin näkökantoja levittävät propagandamyllyt. Toiselta kantilta asiaa tarkastelevien USA:n ja NATO:n näkökulma käy esiin konservatiivista linjaa pitävän Jamestown Foundationin artikkelissa, jota on kierrätetty monilla muillakin nettisivustoilla. Vaikka Venäjä ja NATO ovat eri mieltä lähes kaikista maailman asioista, Rail Balticista vallitsee liikuttava yksimielisyys: Rail Balticilla on merkitystä Baltian maiden sotilaspoliittiseen asemaan.

Liettuan parlamenttivaalien toinen äänestyskierros tuotti yllätystuloksen, kun keskusta-oikeistolainen ”Peasants and Greens party” sai muutosta halajavalta Liettuan kansalta veretseisauttavan vaalivoiton. Sosialidemokraattien valtakausi siis päättyi, mutta valitettavasti tulevavan hallituksen linjauksista ei ole mitään tietoa. Uuden valtapuoleen voimahahmo Ramunas Karbauskis lupasi ennen vaaleja pysäyttää liettulaisten maastamuuton (Liettuan väkiluku on on laskenut 10 vuodessa 3,3 miljoonasta 2,9 miljoonaan), ja esitti muitakin yllättäviä vaalilupauksia:

In the weeks leading up to election, Karbauskis said a Peasants and Greens government would take a more active role in the economy, among other things by creating a monopoly on alcohol sales and establishing a state-owned bank to compete with commercial ones.

Toivottavasti Liettuan tuleva pääministeri ja liikenneministeri ymmärtävät Rail Balticin päälle.

  • 9.10.2016 Latviassa toimiva putinilaisen propagandan äänitorvi nasha.lv on ottanut kantaa Rail Baltic -hankkeen etenemiseen.  Kirjoituksen mukaan hankkeessa ei ole taloudellista järkeä, joten radan todellinen tarkoituksen täytyy olla NATOn joukkojen ja varustuksen nopean siirtelyn mahdollistaminen Baltiassa. Niinpä uutinen on otsikoitu räyhäkkäästi ”Rail Baltic – Baltia valmistautuu sotaan Venäjää vastaan”.  Venäjän viime aikojen toimet Kaliningradissa toki antavatkin Baltian maille ja Puolalle hyvän syyn pitää huolta sotilaallisesta valmiudestaan.

Liettuan vaaleissa sosiaalidemokraattien odotetaan menettävän asemiaan, ja Rail Baltic -hankkeen etenemistä jarruttaneista liettualaisista poliitikoista monet ovatkin olleet paikallisen demari-puoleen edustajia. Valitettavasti Liettuan poliittinen kartta on niin sekava, että sosiaalidemokraattien mahdollisen vaalitappion seuraamuksia on mahdotonta ennakoida. Voi olla että Rail Baltic -asiat lähtisivät etenemään paremmin, tai vaihtoehtoisesti asiassa voitaisiin päätyä ojasta allikkoon.

Englanninkielisen yhteenvedon Rail Balticin edistymisestä vuosina 2006-2016 voi lukea nurkkaresearch -sivustolta.

Helpomminkin nämä asiat olisi voinut hoitaa, mutta toivottavasti nyt Rail Baltic -projektissa päästään nyt siirtymään politikoinnista radanrakennukseen.

  • 8.10.2016 Euroopan Komission Innovation and Networks Executive Agency eli INEA (joka on Trans European Transport Networkin eli TEN-T:n seuraaja Euroopan Komission hallinnossa) on aloittanut selvitykset Liettuan toiminnasta Rail Baltic -projektissa. INEA:n mukaan Liettuan viivyttely olisi Connecting Europe Facilityn toimintaa ohjaavien sääntöjen vastaista, ja syyskuun loppuun asetetusta äärimmäisestä takarajasta lipsuminen olisi ollut viimeinen pisara. Nyt INEA alkaa selvittää Liettualle jo myönnetyn 320 miljoonan euron rahoituksen vähentämistä tai peruuttamista ja takaisinperintää.

Liettuan rautateiden hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas – joka tunnetaan myös saavutuksistaan moottoriurheilun saralla – lupailee että sopimuksen allekirjoittamista voidaan käsitellä hallituksen kokouksessa, mutta hallituksen jäsenten ulkomaanmatkojen takia seuraavan kokouksen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä voitu päättää.

Tilanne on kimurantti. Liettuan liikenneministeriö ja Liettuan rautateiden johto käyvät veristä valtataistelua, Euroopan Komissio uhkaa peruuttaa satojen miljoonien rahoituksen Liettualle, ja maassa on tänä viikonloppuna eduskuntavaalit. Valistunut arvaus ensi viikon tapahtumista:

• Jonkun Liettuan rautateiden edustajan nimi saadaan Rail Baltic -sopimukseen jo maanantai-iltana, tai vähimmillään sopimuksen allekirjoittamisen ajankohta julkistetaan

• Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä Liettuan rautateillä ja Liettuan liikenneministeriössä ”some heads are gonna roll

Henkilöstöuutisia odotellessa kannattaa katsoa RB Railin viime keskiviikkona pitämästä tiedotustilaisuudesta tehty videotallenne:

  • 7.10.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka ei ole vieläkään allekirjoittanut Baltian maiden välistä Rail Baltic -sopimusta. Jupakasta on monenlaisia erilaisia näkemyksiä:

Postimees.ee: Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Nerijus Kaucikas selitti allekirjoituksen viivästymisen johtuvan teknisistä syistä. Pääjohtaja Dailydkan mukaan Liettuan rautateiden hallituksen pitäisi ensin tehdä päätös sopimuksen hyväksymisestä. Eestin liikenneasioista vastaava ministeri Kristen Michal ei ymmärrä viivästystä alkuunkaan, koska Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on jo pistänyt nimensä paperiin.
rzd-partner.ru: Liettuan rautateiden pääjohtajan neuvonantaja Darius Tarasevichyus vahvisti (Venäjän rautateiden omistamalle) rzd-partner.ru tietotoimistolle, että sopimuksen allekirjoittamista haitanneet esteet saadaan ratkaistua maanantaina. Näin ollen sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkuviikosta.
bns.lt: Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka lupaa allekirjoittaa sopimuksen jos hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas määrää. Dailydkan mukaan sopimus olisi kuitenkin Liettuan rautateiden kannalta erittäin epäedullinen, ja tässä asiassa Dailydka taitaa olla oikeassa.

I have to trust the words of my colleagues that it will happen. It is a fact, however, that we have failed to fit in set terms. And so I have a question – what happens if Lithuania does not sign the agreement? I believe they will.”

Jos Liettuan liikenneministeriö ei saa Liettuan Rautateiden johtoa ojennukseen, Baiba Rubesa asettaa toiveensa Euroopan Unioniin:

If Lietuvos geležinkeliai does not sign the document, the EU will have something to say about it.”

Jos EU yltyisi kiristämään Liettuaa yli 8 miljardin euron EU-rahoituksen jäädyttämisellä, olisi Liettuan valtiojohdolla kova paine vaihtaa Lietuvos Gelezinkeliain johto. Samalla voitaisiin laittaa ojennukseen Liettuan Rautateiden ja Orlen Lietuvan välinen kiista. Päätöksiä olisi hyvä tehdä ennen ensi viikonlopun vaaleja.

Odotan silmä kovana Tallinna–Helsinki-tunnelin etenemistä.”

Toivottavasti presidentti Kaljulaidin viisivuotiskauden päättyessä FinEstLink -hanke on noussut esimerkiksi siitä, kuinka EU-rahoituksella toteutettavat monikansalliset hankkeet voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tehokkaasti ja ripeästi.

  • 3.10.2016 Baltian maiden välisessä Rail Baltic -sopimuksessa on nyt kahdeksan allekirjoitusta yhdeksästä, vain Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasis Dailīdkan nimikirjoitus puuttu paperista. Liettuan rautatiet vaatii edelleen että kaikki Rail Baltic -kilpailutuksia koskeva päätöksenteko pitäisi keskittää RB Railille, vaikka pitkällisen kinaamisen jälkeen syyskuussa saatiin sovittua että Liettua ja Eesti voivat järjestää osan kilpailutuksista omissa maissaan. Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on se, että Liettuan liikenneministeriön lisäksi myös Liettuan rautateiden omistaman RB Statyba -yhtiön edustaja on jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen.
  • 1.10.2016 Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus allekirjoitettiin eilen, uutisoi Baltic Times:

Details of financing and implementation for the Rail Baltica railroad project have been finalised and the agreement was signed today in the three Baltic capitals”, Baltic joint venture RB Rail CEO Baiba Rubesa informed Saeima European Affairs Committee today.

However, Baltic News Network raportoi asiasta tarkemmin:

It may seem that this day is a dramatic date, but I would like to clear some of the drama,” – Rubesa said, adding that the agreement has been reached and technical work will follow soon to ensure all nine Baltic institutions sign the document.

Sopimusta ei oikeasti siis saatu allekirjoitettua eilen, vaan omissa pääkaupungeissaan palaveria pitäneet Baltian maiden edustajat pääsivät RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä. Alkuperäisenä tavoitteena oli kaiketi järjestää allekirjoitustilaisuus Riikassa 30.9.2016 ja poksautella samppanjapullot historiallisen läpimurron kunniaksi, mutta tälläkään kertaa neuvottelut eivät sujuneet Strömsö-tyyliin.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan haasteena on tähän asti ollut Brysselin linjausten ajaminen läpi Baltiassa. Nyt Rubesa joutuu ensimmäistä kertaa miettimään, kuinka selittää sopimuksen allekirjoittamisen absoluuttisesta takarajasta lipsuminen Euroopan Komissiolle.

Liettuan sekava tilanne käy toki selityksestä ainakin jonkin aikaa. Sopimukseen olisi tarvittu Liettuan liikenneministeriön, Liettuan rautateiden ja Liettuan Rail Baltic -yhtiön edustajien allekirjoitukset, ja Liettuan liikennepäättäjät eivät nyt ehdi muilta kiireiltään allekirjoitushommiin. Viikon päästä pidettävät vaalit lisäävät oman mausteensa soppaan.

EDIT: Keskiviikkona 5.10.2016 klo 10.30 pidetään Riikassa tiedotustilaisuus, jossa RB Railin ja kaikkien Baltian maiden edustajat valottavat Rail Baltic -sopimuksen tilannetta.

In the opinion of Lietuvos Gelezinkeliai, all of the management functions and accountability should be handed over to RB Rail in order for the project to be successfully implemented. The alternative suggestion of successful implementation of the project in every individual Baltic state did not work out – Lithuania has made substantial progress in the project work, while Latvia and Estonia have hardly started.” (Albertas Simonas, Lietuvos Gelezinkelia)

Tämän lisäksi Liettuan rautatiet haluaisi siirtää suorassa omistuksessaan olevan (Liettuan Rail Baltic -asioista vastaavan) RB Statyba -yhtiön liikenneministeriön omistukseen. Vasta tällaisten kommervenkkien jälkeen Liettuan rautatiet olisi itse oikeutettu osallistumaan Rail Baltic -tarjouskilpailuihin. Ilmeisesti Liettuan rautatiet on nyt vasta sisäistänyt, että Brysselin rahoituksen saamisen ehtona on myös EU:n lainsäädännön noudattaminen. Liettuan liikenneministeriön valaistumista näissä asioissa saamme vielä odotella.

Tässä Liettuan liikenneministeriön vastaus LG:n ehdotukselle:

The Rail Baltica project is managed by the state, not by Lietuvos Gelezinkeliai. The negotiations have taken place and have been confirmed. We do not comment on Lietuvos Gelezinkeliai’s opinion.” (Ricardas Slapsys, Liettuan liikenneministeriö)

Stay tuned for the next episode…

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

05.03.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta maaliskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

Arijandas Šliupas on myös tarkentanut Liettuan kantaa Rail Balticin rakentamiseen. Hänen mukaansa Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden nopeus voidaan Liettuan Puolesta korottaa jossain vaiheessa 240 km/h tasolle, mutta liettualaisten kiukuttelu Puolan osuudesta jatkuu vanhaan malliin:

According to Sliupas, Poland, which has not yet given a clear answer, also has to make up its mind as regards train speed on the Rail Baltica line.

  • 30.3.2016 AmCham on julkaissut tänään raportin kansainvälisten suuryritysten alueellisten pääkonttorien sijoittumisesta. Selvityksen mukaan Malmö-Kööpenhamina ja Tukholma, alue houkuttelevat yrityksiä koollaan, ja kilpailussa pärjätäkseen Helsingin kannattaisi tiivistää yhteistyötään Tallinnan kanssa.  AmChamin raportista kertoo Yle.
  • 28.3.2016 Euroopan komission liikennepääosaston DG MOVEn pääjohtaja Henrik Hololei vakuuttaa, että myös Kaunasin ja Puolan rajan välinen Rail Baltic -osuus tullaan rakentamaan 240 km/h nopeuden mahdollistavaan kuntoon. Hololein mukaan myös Liettua on sitoutunut alkuperäiseen Rail Baltic -suunnitelmaan, ja siitä irtautuminen johtaisi jo aiemmin maksettujen EU-rahoitusten takaisin perimiseen. Rail Baltic -rahoituksesta voi tulla mielenkiintoinen teema Liettuan ensi syksyn parlamenttivaaleissa.
  • 24.3.2016 Postmees -lehti julkaisi tänään mielenkiintoisen artikkelin The long and winding Lithuanian Rail Baltic. Kirjoituksessa kerrotaan projektin tämänhetkisestä tilanteesta, ja ennen kaikkea Liettuan aiheuttamista ongelmista. Kuten hyvin tiedämme, Kaunasin ja Puolan rajan välinen ”Rail Baltic -rata” ei ole lähelläkään Rail Balticille asetettavia vaatimuksia. Liettualaiset kunnostivat vanhan ratapohjan, mutta reitin mutkaisuuden, lukuisien tasoristeysten ja monien muiden puutteiden takia se soveltuu korkeintaan Liettuan omien tavaraliikennevirtojen hoitamiseen.

Rail Baltic Estonian toimitusjohtaja Indrek Orav kertoo, että Liettua on nyt hakemassa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan liikenteenohjausjärjestelmän rakentamista varten 70 miljoonan euron rahoitusta Euroopan Komissiolta:

”The traffic control system costs close to €70m. For that, Lithuania is again applying for funds from European Commission while having also explicitly said that to such financing to be considered, they should present a clear plan on how to straighten out the existing section within the upcoming ten years or build a new section allowing 240 km/h.”

Brysselissä on siis vihdoin omaksuttuu hiukan tiukempi ote Rail Baltic -rahoituksen käytön suhteen. Rahanjaon edellytyksenä on, että Rail Balticia varten haetulla rahoituksella pyritään rakentamaan alkuperäisen suunnitelman mukainen  Rail Baltic -rata, eikä kokonaisprojektin etenemistä haitata yksittäisen maan omien etujen yli-innokkaalla edistämisellä tai muulla osaoptimoinnilla.

Indrek Oravin mukaan Baltian maiden yhteisyritys RB Rail tekee selvityksen Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden kunnostamisesta, ja Orav onkin tyytyväinen siihen ettei tätä selvitystä annettu liettualaisten tehtäväksi. Sen sijaan Liettuan liikennenministeriön apulaisjohtaja Nerijus Kaučikas ei ollut varauksettoman tyytyväinen tähän ratkaisuun. Hänen mukaansa Liettualla olisi jo ollut asiat selvitettynä muutenkin. Kaučikasin mielestä selvityksen teettäminen RB Raililla viittaisikin siihen, että Eesti ja Latvia eivät luota Liettuaan tässä asiassa:

As a result of such doubt and insecurity, an agreement was born to do a new study – this is a strange situation hinting at lack of trust.

  • 20.3.2016 Uudenmaan liiton johtava asiantuntija Olli Keinänen on kirjoittanut Viro Nyt -lehteen artikkelin Olisiko nyt aika harkita Tallinnan tunnelia. Tunnelihankkeen etenemisestä ei ole kuultu juuri uutisia tammikuun alun jälkeen, mutta Finestlink -sivustolta voi käydä lueskelemassa tunnelihankkeeseen ja kaksoiskaupungin kehittymiseen liittyviä kirjoituksia.

Tunnelirakentamisen haasteellisuutta pohtivien kannattaa tutustua Ylen nettisivulla olevaan ansiokkaaseen selvitykseen Päijänne-tunnelista. 1970-luvulla päättäjiltämme löytyi rohkeutta lähteä rakentamaan 120 kilometrin pituista kalliotunnelia, ja jälkiviisasti voimme kiittää ja onnitella päättäjiä kaukonäköisestä toiminnasta.

The Deputy Mayor of Helsinki, Anni Milja Maaria Sinnemaki, said that Finland and Helsinki considered themselves part of the Rail Baltica project and were preparing to build a tunnel between Helsinki and Tallinn. Construction of Rail Baltica will make transportation of passengers and freight from Finland to Europe more convenient, she said.

Sinnemäen kommentteja säestää hyvin maakuntajohtajien huoli liikenneinvestointien kohtalosta:

”Kansainvälinen saavutettavuus on elintärkeää Uudenmaan ja koko Suomen hyvinvoinnille. Investoimalla siihen luomme edellytykset pitkän aikavälin kasvulle, jota maa todella tarvitsee. Suomella ei ole enää varaa olla saari Euroopan reunalla”, kommentoi Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

  • 19.3.2016 Liettuan rautatiet eli Lietuvos Gelezinkeliai neuvottelee puolalaisen öljy-yhtiö PKN Orlenin kanssa vuosia jatkuneen kiistan sopimiseksi. Erimielisyyksien taustalla on Orlenin vuonna 2006 ostaman Mazeikiain öljynjalostamon kuljetukset. Liettuan rautateiden mukaan sillä on öljynjalostamon kanssa vuoteen 2024 asti voimassa oleva sitova sopimus rautatierahdeista, kun taas puolalaiset ovat näreissään siitä että Liettuan rautatiet poisti vuonna 2009 Mazeikiaista Latvian kautta Itämerelle johtavat raiteet.

• ”It is premature to speak about the operation of the future [Rail Baltic] railway. If we are looking to have the railway around 2025, then we still have nine years. Given all possible legal disputes, land issues, designing issues and EU financing possibilities, this may push back the completion of the project. It is difficult to speak today about who will manage the train traffic and who will be the operator.”

o Rail Balticin EU-rahoitteisia rakentamisponnisteluja voidaan Sinkeviciuksen puolesta jatkaa, mutta Liettua ei halua vielä ottaa kantaa siihen millä ehdoilla junat saisivat radan valmistuttua mahdollisesti kulkea Liettuan halki.

• “The creation of a transport holding company grouping together state-controlled transport enterprises would help consolidate their dividends and use the funds for the European standard-gauge railway project Rail Baltica”.

o Sinkeviciuksen mielestä Liettuan valtio-omisteisten kuljetusalan yritysten yläpuolelle pitäisi rakentaa holding-yhtiö, joka voisi osinkotuloillaan rahoittaa Rail Balticin rakentamista. Tällä tarinalla Sincevicius petaa maaperää sille että Liettua saisi järjestää itse omat Rail Baltic -tarjouskilpailunsa. Vaan kovin vaikea on uskoa että tähän Brysselissä suostuttaisiin. Euroopan Komissiolle lienee helpointa odottaa ensi syksyn vaaleja, ja toivoa että yhteistyö sujuisi paremmin Liettuan seuraavan liikenneministerin kanssa.

• ”But our goal remains to ensure that the port of Klaipeda, which gets most of its freight by rail, is attractive.”

o Tämä on Liettuan liikenneministeriön agenda tiiviisti ilmaistuna.

Liikenneministeri Sinkevicius on myös erittäin huolestunut Valkovenäjälle Astravetsiin rakennettavaksi suunnitellun ydinvoimalan Liettualle aiheuttamista turvallisuusriskeistä, ja siitä mahdollisesti seuraavasta idän liikenteen vähenemisestä. Jos Liettua oikeasti toivoo saavansa Brysselistä apua valkovenäläisen säteilyturvariskin hallitsemiseen, niin ehkä kannattaisi harkita liikennepolitiikan linjaamista edes piirun verran lähemmäksi EU:n liikennepolitiikkaa ja lainsäädäntöä.

  • 9.3.2016 ”Kaksi askelta eteen ja yksi askel taakse” on Rail Balticin etenemistahti. Rahoitusasiat on saatu järjestykseen Euroopan Komission aktiivisuuden ansiosta, mutta Baltian maiden kesken ei ole löydetty yhteisymmärrystä rataprojektin jatkamisen askelmerkeistä. The Baltic Course -sivuston välittämän uutistoimisto LETAn raportin mukaan Baltian maat kuitenkin jatkavat neuvotteluja, ja pyrkivät saamaan nimet papereihin alkukesän aikana. Kaikki maat pitävät Rail Balticin rakentamista tärkeänä, mutta projektin implementoimisen yksityiskohdat vaativat vielä hiomista.

RB Rail AS:n toimistusjohtaja Baiba Rubesan mukaan suurimmat haasteet neuvotteluissa ovat liittyneet hankintaprosessien läpinäkyvyyteen ja valvontaan (”transparency of procurement procedures and professional supervision”), ja käytännön tasolla ongelmana on Liettua. Vaikka kaikkien Baltian maiden presidentit ja pääministerit kilvan vakuuttavat sitoutumistaan Rail Balticin toteuttamiseen, Liettuan liikenneministeriö kulkee täysin omia polkujaan.

Liettuan parlamenttivaalit pidetään ensi lokakuussa, ja niiden jälkeen valittavalla uudella hallituksella tulee olemaan avainrooli Rail Balticin tulevaisuuden suhteen.  Elämme mielenkiintoisia aikoja.

  • 5.3.2016 Tanskan ja Saksan yhdistävä Fehmarn Belt -tunnelihanke etenee. Hankkeen koordinoinnista vastaava Femern A/S on saanut Tanskan liikenneministeriöltä luvan edetä neuvotteluissa neljän tarjouskilpailussa loppusuoralle edenneen urakoitsijan kanssa.
  • 5.3.2016 Baltiassa on käyty viime päivinä paljon poliittista keskustelua Rail Balticista.

Latvian tuore pääministeri Maris Kucinskis ja Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite tapasivat Vilnassa, ja pitivät Rail Balticin toteuttamista ensiarvoisaen tärkeänä:

This project is the shared strategic interest of all three Baltic countries, and it should be high on the political agenda.” (Maris Kucinskis ja Dalia Grybauskaite)

Toisaalta vaikutusvaltainen latvialainen liikemies ja poliitikko, maan suuren satamakaupungin Ventspilsin kaupunginjohtaja Aivars Lembergs pitää Rail Balticia taloudellisesti perustelemattomana poliittisena hankkeena. Lembergsin huoli on siinä mielessä ymmärrettävä, että Ventspilsin sataman ja Venäjän transíto -liikenteen varaan rakennettu liiketoiminta ei juuri hyötyisi Rail Balticin rakentamisesta.

”…on sanottava, ettei Rail Baltic -radalla ole minkäänlaisia taloudellisia perusteita.” (Aivars Lembergs)

Rail Balticin (turvallisuus)poliittisesta tärkeydestä saa hyvän käsityksen lukemalla arvostetun amerikkalaisen Foreign Policy Research Instituten kirjoituksen Rail Balticista. Jenkit sanovat suoraan, että kaikki Baltian junaradat johtavat itään, ja heidän mielestään tämä asia pitää korjata Rail Balticin rakentamisella.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.