BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

10.08.2014

Rail Baltic -seuranta elokuu 2014

Filed under: Uncategorized — baltirail @ 22.40
Tags: ,

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

————–

  • 28.8.2014 Latvian Rautateiden johtaja Ugis Magonis suhtautuu epäilevästi Rail Balticin kannattavuuteen. Hänen mukaansa Eesti hyötyisi Tallinnan sataman lisääntyvästä liiketoiminnasta, mutta Latvia olisi Rail Balticille vain läpikulkumaa. Radan kannattavuuslaskelmat perustuvat Magonisin mukaan liian optimistisiin volyymiennusteisiin, ja käytännössä Latvian valtio joutuisi rahoittamaan radan ylläpitoa ja operointia. Magonis toteaa myös, että Latvian satamien kautta kulkeva liikenne tulee kulkemaan jatkossakin itä-länsi -suunnassa, eikä Rail Baltic vaikuta tähän liiketoimintaan.  Tämän uutisen lähde oli muuten Российские железные дороги (Venäjän Valtion Rautatiet) -yhtiön omistama RZD-partner information agency, joka jakaa tietoa Venäjän alueen liikenneasioista.

Tilannetulkintaa ja spekulointia: Latvian Rautatiet tuntuu nyt toistelevan samanlaisia teemoja kuin Liettuan liikenneministeriö. Koko Rail Balticin tarpeellisuutta ja kannattavuutta kyseenalaistetaan, mutta ei kuitenkaan haluta kokonaan pysäyttää projektia. Jos Latvian mielestä Rail Balticista olisi aidosti hyötyä vain Eestille, niin onko seuraava askel keskustelun avaaminen EU:n rahoitusosuuksista? Kun Liettua vaatii Kaunas-Vilna -osuuden sisällyttämistä projektiin, niin vaatiiko Latvia seuraavaksi itselleen isompaa siivua Brysselin rahoituksesta?

  • 24.8.2014 Rail Baltic yhteisyrityksen tavoiteaikataulu on nyt selkeä. Yhteisyrityksen perustaminen oli alun perin tarkoitus julkistaa eilen Riikassa, mutta Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiuksen mukaan yhtiön perustaminen lykkääntyi syyskuulle, ja rahoitushakemus Euroopan Unionille on tarkoitus jättää lokakuussa. Myös Latvian pääministeri Laimdota Straujuma on vahvistanut, että rahoitushakemus pyritään jättämään Brysseliin lokakuussa.

Tämä kuullostaa hyvältä, mutta vielä ei ole syytä kaivaa samppanjapulloja jääkaapista. Liettualaisten mielestä ainoa este yhteisyrityksen perustamiselle oli se, että Eestin valtiolla ei olisi ollut vielä perustettuna yhtiötä, joka omistaisi kolmanneksen yhteisyrityksestä. Pääministeri Butkevicius kommentoi uutistoimisto BNS:lle keskusteluaan Eestin pääministeri Taavi Roivaksen kanssa näin:

”The prime minister [Taavi Roivas] said that a public discussion had been held on the establishment of the joint venture. They promised that the joint venture would be founded in the near future. We expect this to happen in September…]”

Jos kyse olisi vain eestiläisten yhtiön perustamiseen liittyvän byrokratian hoitamisesta, yhteisyrityksen käynnistämiseen ei liittyisi mitään epävarmuutta. On kuitenkin mahdollista, tai jopa todennäköistä, että varsinainen ongelma liittyy yhteisyrityksen osakassopimukseen. Mikään sanamuodon hienosäätö ei ole ratkaisu, jos perimmäinen kysymys kuuluu: Kuka maksaa Kaunas-Vilna -yhteyden rakentamisen, jos Euroopan Unioni ei suostu rahoittamaan sitä?

  • 23.8.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Baltian maat eivät perusta Rail Baltic yhteisyritystä tänään Riikassa pidettävän Baltic Way 25 years juhlatilaisuuden yhteydessä. Butkeviciuksen mukaan sopimus olisi muuten valmis, mutta Eestin valtio ei olisi vielä ehtinyt perustamaan yhtiötä omistamaan Eestille kuuluvaa kolmanneksen osuutta yhteisyrityksestä:

The shareholders’ agreement has been prepared and the talks are over. The Latvians set up their company some two weeks ago, but Estonia has not done so yet. As far as I know, this should be done next week. I think we’ll be able (to sign the agreement) in September”, he told BNS.

Tämä Butkeviciuksen kommentti kuullostaa perinteiseltä liettualaiselta propagandalta. Jos osakassopimuksesta olisi todellisuudessa päästy kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, niin asiasta puhuttaisiin täysin eri sävyyn. Kuten täältä Baltirailin uutisseurannasta on voinut lukea jo viikko sitten, Eesti hoiti oman Rail Baltic -yrityksen perustamiseen liittyvät valtuudet kuntoon samaan aikaan kuin Latvia, ja todellinen syy sopimuksen allekirjoittamattomuuteen on muualla (eli Vilnassa). Eesti ei ole vielä kommentoinut Liettuan näkemyksiä julkisuudessa, mutta odotamme Urve Palon tai Taavi Roivaksen lausuntoa mielenkiinnolla.

  • 19.8.2014 Ensi lauantaina 23.8.2014 Baltian maiden pääministerit tapaavat Riikassa, jossa juhlitaan Baltian maiden itsenäistymistä Neuvostoliiton miehityksestä. Baltian kohtalon sinetöinyt Molotov-Ribbentropin sopimus allekirjoitettiin 23.8.1939, ja miehityksen päättymistä vauhdittanut Tallinnasta Vilnaan johtanut ihmisketju toteutettiin 23.8.1989.

Baltic Way 19890823 photo Laimonis Stipnieks LSM

Baltic Way 19890823 photo Laimonis Stipnieks LSM

Pääministerien ohjelmassa on myös osallistuminen Rail Baltic -esitykseen, ja tässä yhteydessä jaetaan taas kerran positiivisia lausuntoja projektin edistymisestä. Myös mediassa näkyvät otsikot tulevat olemaan myönteisiä, tyyliin ”Pääministerit iloitsevat Rail Balticin etenemisestä”. Valitettavasti pääministerien sopuisat kommentit eivät ole tähän mennessä mahdollistaneet yhteisyrityksen perustamista, koska osakassopimuksen sanamuodoista ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Toivottavasti kesän aikana käydyissä neuvotteluissa olisi vihdoin edistytty niin paljon, että Riikaan perustettava yhteisyrityksen toiminta saataisiin vihdoin käynnistettyä ja rahoitushakemus voitaisiin toimittaa Brysseliin.

  • 16.8.2014 Verslo Zinios -lehden haastattelema liettualainen liikenneasiantuntija Donata Panavienė arvio, että Kaunas-Vilna -välille suunnitellun 1435 mm raideyhteyden sijasta kannattaisi hyödyntää jo olemassa olevaa 1520 mm raidetta ja tutkia mahdollisuutta käyttää Talgon vaihtuvan raideleveyden kalustoa. Kaunasin intermodaali-keskuksen yhteen rakennettava raideleveydensäätöykikkö olisi kustannustehokas ratkaisu.

Rail Balticin linjauksesta on päästy sopuun Pärnussa. Pitkään jatkuneiden neuvottelujen jälkeen päädyttiin noin 2 km alkuperäistä suunnitelmaa pidempään reittiin, joka on kuitenkin maanhankinnan kannalta paremmin toteutettavissa.

Eesti on Latvian esimerkkiä seuraten perustanut yrityksen omistamaan ja hallinnoimaan Eestin osuutta Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksestä. Seuraava haaste on yhteisyrityksen osakassopimuksen sanamuodosta ja yhtiöjärjestyksestä päättäminen.

  • 13.8.2014 Latvian hallitus päätti eilen perustaa ”Eiropas dzelzceļa līnijas” -yhtiön, joka omistaisi yhden kolmanneksen Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksestä. Latvialaiset arvelevat, että yhteisyritys voitaisiin perustaa syyskuussa. Sitä ennen pitää vielä päästä yhteisymmärrykseen osakassopimuksesta ja yhtiöjärjestyksestä.
  • 12.8.2014 Latvian hallitus käsittelee tänään Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamista. Pääministeri Laimdota Straujuman mukaan hallitus suhtautuu myönteisesti yhteisyrityksen perustamiseen, ja Latvian Liikenneministeriön mukaan yhteisyritys voitaisiin perustaa Baltian pääministerien 21.6.2014 allekirjoittaman julkilausuman mukaisesti. Juhannuslauantaina allekirjoitetun paperin mukaan kolme Baltian maata sopivat (1) Vilniuksen ottamisesta mukaan Rail Balticiin ja (2) siitä että maat hakisivat yhdessä Euroopan Komissiolta rahoitusta Kaunas-Vilna -yhteyden rakentamiseen. Hankkeen pääasiallisen rahoittajan eli Euroopan Komission edustajan nimeä ei näistä sopimuksista kuitenkaan löydy.

Valitettavasti yhteisyrityksen perustaminen näiden ehtojen mukaisesti ei ole itsestäänselvää. Yhteisyrityksen perustaminen on lykkääntynyt, koska Liettua ei ole halunnut kantaa yksin riskiä siitä, että Euroopan Komissio ei suostuisi rahoittamaan Kaunas-Vilna -ratayhteyden rahoittamista. Kaunas-Vilna -yhteydestä ei ole vielä tehty edes alustavaa feasibility studya, joten minkäänlaista (myönteistä tai kielteistä) kannanottoa hankkeen mahdollisuudesta saada rahoitusta Brysselistä on turha odottaa pariin vuoteen. Tässä tilanteessa Eesti ja Latvia eivät voi missään nimessä suostua takaamaan Vilnan yhteyden rahoittamista.

  • 10.8.2014 Rail Baltic -uutisointi on ollut erittäin vähäistä viime viikkoina. Ilmeisesti töitä on jatkettu myös kesällä, mutta median suuntaan on pidetty radiohiljaisuutta.

Kirjoitin kuukausi sitten Verslo žinios -talouslehdessä ilmestyneeseen kirjoitukseen jatko-osan, sen englanninkielisen version voi lukea blogistani. Tällä hetkellä ei ole tietoa olisiko Verslo žinios tai joku muu media kiinnostunut julkaisemaan kirjoitukseni.

Kirjoitukseni otsikko on ”Rail Baltic – to Deal or Not to Deal?”, ja käsittelen siinä Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiseen liittyviä haasteita. Olennaiset teemat artikkelissa ovat:

• Ministerien säännöllisin väliajoin allekirjoittamat julkilausumat eivät tunnu edistävän yhteisyrityksen perustamista

• Vuoden 2014 alun jälkeen kenelläkään ei tunnu olevan käsitystä Rail Baltic -projektin mahdollisesta tai todennäköisestä aikataulusta

• Baltian maiden yhteisen rahoitushakemuksen vaihtoehdoksi on esitetty kaikkien kolmen Baltian maan itsenäistä rahoitushakemustaa. Tämä olisi erittäin huono ratkaisu.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

03.05.2014

Rail Baltic -seuranta toukokuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————-

  • 27.5.2014 Kaunasista etelään kohti Puolan rajaa johtavan ”Rail Baltica 1” -ratayhteyden peruskorjaus on liettualaisten media-tietojen mukaan hyvässä vauhdissa. Töiden etenemistä esitellään alla olevalla Youtube-videolla, jossa näkyvien ilmakuvien perusteella työn tuloksena näyttäisi syntyvän vain yhden raideleveyden (1520 mm) raidetta. Wikipedian tietojen ja kuvan mukaan Kaunasista Puolan rajalle johtavan ratayhteyden eteläisin 7,5 kilometrinen pituinen osuus Mockava – Šeštokai olisi 1435/1520 kaksoisraidetta, mutta onko Šeštokaista pohjoiseen vain 1520 mm raide?

  • 23.5.2014 An updated version of our Rail Baltic monitoring report can be found here: nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522. The first six pages of the report are the same as in the 25.4.2014 version, and screenshots of the four new pages are attached below. Please note that the URL-links to the original news sources work only in the pdf-version.

nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_7 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_8 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_9 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140522_10

  • 22.5.2014 Eestin pääministeri Taavi Roivas ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius neuvottelivat eilen Rail Baltic -projektin tilanteesta. Eestin uusi pääministeri suhtautuu edeltäjäänsä myötämielisemmin Liettuan vaatimuksiin, ja neuvottelujen jälkeen sekä Eestin että Liettuan media uutisoivat Eestin nyt kannattavan Vilnan ottamista mukaan Rail Balticiin. Linjan muuttamiselle löytyy selkeät perustelut: Brysselistä luvattu miljardirahoitus uhkaa siirtyä muihin projekteihin jolleivat Baltian maat saa jätettyä rahoitushakemusta syyskuuhun mennessä. Tässä Roivaksen kommentti Aripaev -lehdelle:

“Disagreements have been resolved and cooperation has to continue in the name of creating a joint venture and submitting a joint project application. It is important to establish a joint venture company and submit a joint application to CEF (Connecting Europe Facility) in the first round of funding. Otherwise, we risk losing the CEF funding”.

Tämä näyttää ja kuulostaa hyvältä, mutta Lithuania Tribunessa esitetty Roivaksen kommentti ei ole oikein vakuuttava:

“I think what we agreed today that we will go further as fast as possible in the joint venture establishment. In the [shareholders’] agreement, we will find an appropriate wording [to ensure] that in the next stage [of the project] Vilnius is an essential part of Rail Baltica as well.”

Toivottavasti projekti lähtee nyt etenemään vauhdikkaasti, mutta liikaan optimismiin ei ole syytä. Pääministeri Roivas arvelee että pääministeri Butkevičiuksen kanssa taisi tulla sovittua projektin vauhdittamisesta. Tämän jälkeen Roivas toteaa, että yhteisyrityksen perustamisasiakirjaan sommitellaan molemmille osapuolille sopivat sanamuodot Vilnan yhteyden toteuttamisesta. Käytännössä työ palannee liikenneministeriöiden virkamiehille, ja sillä miehityksellä asiasta on väännetty viime syyskuusta asti, huonolla menestyksellä.

Taavi Roivas tapasi Vilniuksessa käydessään myös Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitėn. Presidentti Grybauskaitėn tapaamista koskevassa tiedotteessa keskitytään lähinnä Baltian maiden energiaomavaraisuuden parantamiseen ja ”NATOn itärajan takana” piilevien uhkien torjumiseen Baltian maiden yhteisin voimin. Rail Baltic mainitaan yhdessä lauseessa, jossa presidentti Grybauskaitė toteaa Rail Balticin olevan eniten hyödyksi jos kaikkien Baltian maiden pääkaupungit ovat siinä mukana.

  • 21.5.2014 Liettualainen Verslo Zinios raportoi Kaunasin ja Puolan rajan välille rakennettavan Rail Baltic -yhteyden etenemisestä. Liettua aloitti viime syksynä vanhan ja mutkikkaan Kaunasista etelään johtavan radan perusparannuksen ja muuntamisen 1520/1435 mm kaksoisraiteeksi. Työt ovat edistyneet, eikä Marijampolen kaupungin kohdalla ilmenneiden ongelmien uskota viivyttävän projektin valmistumista. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius pitää kiinni optimistisesta aikatauluarviosta, jonka mukaan Kaunasista Puolan rajalle johtava yhteys voitaisiin avata liikenteelle 1. lokakuuta 2015.

Butkevičius kommentoi myös Puolan ja Saksan kanssa käytyjä neuvotteluja Rail Balticin tavaraliikenteestä. Saksan kanssa allekirjoitettu aiesopimus ei herätä Liettuassa kovin suurta innostusta, eikä myöskään Puolan suunnalla ole osoitettu suurta kiinnostusta Rail Balticin edistämiseen.

Eestin pääministeri Taavi Roivas ja Liettuan pääministeri Algirdas Butkevčius ovat sopineet tapaamisesta, jossa pyritään löytämään ratkaisu viime syyskuusta asti paikallaan junnanneiden Rail Baltic -neuvottelujen edistämiseen. Neuvoteluissa osapuolina olleet liikenneministeriöiden edustajat eivät ole pystyneet tekemään päätöksiä, mutta lähtökohdat pääministerien neuvotteluihin näyttävät lupaavilta:

The Estonian prime minister understands the importance of connecting Vilnius with Rail Baltic and we support it. We look forward to the upcoming meeting and hope that we will reach an agreement and the question of connecting Vilnius will be resolved in accordance with EU regulations.” (Helin Vaher, spokeswoman for PM Roivas)

…expected to convince his Estonian counterpart regarding Vilnius, but admitted that Estonia had reasons to disagree with Lithuania’s plan to link its capital with Rail Baltica because this issue had not been discussed previously. (Lithuanian PM Algirdas Butkevčius, according to Lithuaniatribune)

Tulkintaa Suomesta: Parhaassa tapauksessa pääministerit voisivat saada sovittua seuraavista asioista:

  • Baltian maat lopettavat Rail Balticiin liittyvän propagandasodan. Tapaamisten tuloksista ja projektin edistymisestä raportoidaan yhteisten julkilausumien kautta, ja lopetetaan värittyneiden yksipuolisten tulkintojen antaminen siitä mitä kokouksissa muka saatiin päätettyä.
  • Eesti sitoutuu kannattamaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamista siinä tapauksessa, että hankkeen kannattavuusselvitys täyttäisi EU:n kriteerit. Tämä hanke nimetään Rail Baltic 3:ksi, ja sen käsittely pidetään jatkossa täydellisesti erillään meneillään olevista Rail Baltic 1 ja Rail Baltic 2 -hankkeista.
  • Eri Baltian maiden alueilla kulkevat Rail Baltic 2 -ratalinjaukset lyödään lukkoon ennen yhteisyrityksen perustamista, eikä kokonaan uusia linjauksia enää nosteta pöydälle.
  • Varmistetaan että kolmen Baltian maan Rail Baltic -yhteisyrityksen hallinto ja päätäntävalta on järjestetty niin, että kansallisten etujen ajamisen sijasta kaikki voimavarat voidaan käyttää ensisijaisesti Rail Balticin edistämiseen.
  • 20.5.2014 Kaunasissa ilmestyvä Kauno Diena -sanomalehti julkaisi laajan artikkelin Rail Baltic -projektin viime aikojen kehityksestä. Kirjoituksen teemana oli hankkeeseen liittyvä ”propagandasota” sekä Liettuan liikenneministeriön ajaman Vilnan yhteyden taustalta löytyvät motiivit. Tässä muutamia esiin nostettuja asioita:
  • Euroopan Komission Rail Baltic -projektista vastaava Pavel Telicka kiistää saaneensa mitään tietoa Baltian maiden välisissä neuvotteluissa saavutetusta edistymisestä. Mediassa näkyneet ”uutiset” sovun löytymisestä mm. Vilnan yhteyden osalta ovat siis olleet lähinnä eri osapuolten propagandaa.
  • Kaunasin alueen merkkihenkilöiltä ei juuri löydy ymmärtämystä Vilnan yhteyden rakentamiselle. Hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen ei uskota, koska näköpiirissä olevat kuljetustarpeet Vilnan ja Kaunasin välillä hoituvat nykyisenkin ratayhteyden kautta. Uuden poikittaisyhteyden perusteleminen Vilnan suurella osuudella Liettuan BKT:stä ammutaan myös alas, ja Kaunasin suunnalla nähdään Vilnan ”suuruuden” selittyvän lähinnä pääkaupunkiseudulle kasaantuneen hallinnon pyörittämisellä. Rail Balticin jarruttamisen ja Liettuan poikittaisyhteyksien parantamisen uskotaan myös olevan ainakin Liettuan Rautateiden ja Venäjän intresseissä. Kaunasin pormestari epäilee lisäksi, että uutta Vilnan yhteyttä varten tarvittavan maa-alueen arvonnousun mahdollisuus saattaisi vaikuttaa taustalla.
  • Kauno Diena kysyi Liettuan liikenneministeriötä edustavalta Arijandas Šliupasilta, että onko vanha suunnitelma Rail Balticin linjaamisesta suoraan Vilnan kautta Puolan rajalle (Kaunas kokonaan ohittaen) jo haudattu lopullisesti. Sliupasin vastaus sisältää epämääräisiä viittauksia liikenneministeriön aiempiin lausuntoihin, ja vakaan luottamuksen siitä että asiantuntijat ja juristit lopulta löytävät kaikille osapuolille sopivan sanamuodon yhteisyrityksen perustamisasiakirjaa varten. Rivien välistä voisi lukea, että tällaisenkaan linjauksen mahdollisuutta ei ole vielä kokonaan hylätty.
  • 14.5.2014 Liettuan liikenneministeriö tiedotti muutaman päivän miettimisen jälkeen Urve Palon ja Rimantas Sinkevičiuksen viime viikkoisesta epävirallisesta tapaamisesta, ja edistystä on tosiaan tapahtunut. Toki Vilnassa laaditun tiedotteen painotukset poikkeavat Eestin näkemyksistä, mutta seuraavat tiedotteesta löytyvät lauseet kertovat liettualaisten asenteiden pehmenemisestä:

”…in order to ensure the necessary funding for the project, negotiations on the technical part of the joint venture establishment should be completed, and shareholders agreement signed as soon as possible”

”Lithuania does not intend to further argument and will continue to work on the further implementation of the project”

“Should be” ja “does not intend” eivät ole kovin konkreettisia sitoumuksia, mutta tämä on sovinnollisinta tekstiä Liettuan Liikenneministeriöltä pitkiin aikoihin. Suorasanainen lupaus jättää Vilnan yhteyden käsittely kokonaan kuluvan kevään ja kesän neuvottelujen ulkopuolelle olisi ollut todellinen läpimurto, mutta ehkä siihen päästään seuraavissa neuvotteluissa.

Pieni kauneusvirhe liettualaisten tiedotteessa on väite, jonka mukaan myös Suomi olisi allekirjoittanut viime syyskuussa Vilnan yhteyden merkitystä korostavan lauselman. Liikenneministeri Merja Kyllönen kyllä laittoi nimensä Rail Baltic -kontrahtiin viime syksynä, mutta Vilnaa koskevan lausekkeen allekirjoittivat vain Baltian maat.

  • 10.5.2014 Eestin liikenneministeri Urve Palon mukaan Liettua olisi luopunut vaatimuksestaan saada sisällytettyä Kaunas-Vilna -yhteys Rail Balticin ensimmäiseen vaiheeseen. Palon mukaan Liettuan kannan muuttuminen oli tullut esille EU:n liikenneministerien epävirallisessa kokouksessa Ateenassa. Eestin liikenneministerin neuvonantaja Rasmus Ruuda vahvistaa, että Liettuan kannan mukaan Vilna voidaan liittää Rail Balticiin myöhemmin.

Tämän uutisen alkuperäinen lähde on eestiläinen Postimees -lehti, kun viime aikoina Rail Balticin edistymistä ovat kommentoineet lähinnä Liettuan liikenneministeriön edustajat. Onko Rail Baltic -neuvotteluissa viimein saavutettu ratkaiseva läpimurto, vai ovatko eestiläiset alkaneet soveltaa liettualaisia käytäntöjä mediapelissä?

Rail Baltic -neuvottelujen todelliseen edistymiseen voimme uskoa vasta sitten, kun The Lithuania Tribune uutisoi Liettuan liikenneministeriön lähteisiin viitaten, että Vilnan yhteydestä ei tarvitse enää vuoden 2014 aikana neuvotella. Samassa yhteydessä olisi myös hyvä saada varmistus sille, että Riikaan perustettavan Baltian maiden yhteisen Rail Baltic -yhteisyrityksen hallinnon miehitykseen ja toimitatapoihin liittyvät erimielisyydet on ratkaistu.

  • 9.5.2014 Rail Baltic-rintamalla on ollut hiljaista viime päivät, mutta muualla maailmassa suunnitellaan mittavia raideliikehankkeita. Kiinassa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa 13 000 kilometrin pituinen ratayhteys Kiinasta Siperian, Alaskan ja Kanadan kautta USA:han. Beringin salmen alle rakennettaisiin 200 kilometrin pituinen tunneli. Tähän hankkeeseen verrattuna 728 kilometriä Rail Balticia ja 80 kilometriä tunnelia maanjäristyksistä vapaan Suomenlahden alle olisi piece of cake.
  • 3.5.2014 Liettuan liikenneministeri Arijandas Šliupas on käynyt Brysselissä lobbaamassa Kaunas-Vilna –rataosuuden rakentamisen puolesta. Liikennekomissaari Siim Kallaksen kabinettipäällikkö Margus Rahuoja kuitenkin totesi ETV:lle antamassaan lausunnossa, että Vilnan yhteyden toteuttaminen voisi olla mahdollista vasta kannattavuusselvityksen tekemisen ja tulosten analysoinnin jälkeen, ja sitä ei ehditä tekemään ennen rahoitushakemuksen jättämisen takarajaa syyskuussa. Šliupasin mukaan kannattavuusselvitykset voisivat valmistua vuoden loppuun mennessä.

Positiivista tässä uutisessa on se, että Liettuan Liikenneministeriö on vihdoin:

  1. Suostunut keskustelemaan Vilnan yhteydestä Euroopan Komission kanssa
  2. Suostunut keskustelemaan kannattavuusselvityksen tekemisestä ja selvityksen aikataulusta

Liettuan Rautateiden infrastruktuuri-yhtiön tulos ja liikevaihto kaksinkertaistuivat viime vuonna. Suurin syy kasvuun oli Rail Baltica -projektin tuoma liiketoiminta, ilmeisesti kyseessä on Kaunasin ja Puolan rajan välisen vanhan rataosuuden kunnostusurakka. Tällaisia uutisia lukiessa herää optimismi, että Liettuan Rautatiet ja Liikenneministeriö eivät ehkä halua kaataa Rail Balticia lopullisesti.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

30.04.2014

HELSINKI-TALLINNA TUNNELI – SITTENKIN?

Helsinki – Tallinna Seura perustettiin vuonna 1992 Martti Asunmaan johdolla. Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin (myöhemmin HTT) idea tuotiin ensimmäistä kertaa esille samana vuonna Aalborgissa pidetyssä Pohjoismaiden geoteknisessä kokouksessa. Termi Helsinki – Tallinna -kaksoiskaupunki syntyi vuonna 1993, Malmön ja Kööpenhaminan esimerkin pohjalta. Virolainen runoilija Jaan Kaplinski ehdotti kaksoiskaupungin nimeksi Hellinn tai Talsinki, joista jälkimmäinen vakiintui käyttöön.

Fennoskandia

Ruotsiin ja Norjaan verrattuna Suomi on ainoa Fennoskandian valtio, jolla ei ole kansainvälisten kuljetusten kannalta merkityksellistä maayhteyttä Manner-Eurooppaan. Ruotsi ja Norja saivat 1.7.2000 kiinteän yhteyden Tanskan kautta Saksaan Isobeltin ja Öresundin kiinteiden yhteyksien avulla.

Ensi vuonna alkaa Tanskan ja Saksan välisen merenalaisen tunnelin rakentaminen, jonka pitäisi valmistua vuonna 2021. Fehmarnin salmen pohjaan upotettavista teräsbetoni-elementeistä koostuva 18 kilometrin pituinen tunneli sisältää kaksiraiteisen rautatien ja nelikaistaisen moottoritien.

Fehrmanin tunnelin budjetti on 5,5 miljardia euroa. Tanska rakentaa koko tunnelin ja Tanskan puolella olevan pengertien, ja Saksa rakentaa ainoastaan Saksan puolella olevan pengertien. Rakennusyhtiö ottaa 30 vuoden lainan Skandinavian tai Nordic Investment Bankilta. Rakennusyhtiö toimii BOT-systeemin (build-operate-transfer) mukaan. Lainojen takaajana toimi Tanskan hallitus, ja rahoittamisen vastineeksi tunneli jää Tanskan omistukseen ja se voi kerätä tietulleja.

Luonnonsuojelu

1.1.2015 voiman tuleva Euroopan Unionin rikkidirektiivi määrää laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden (SO2) laskettavaksi yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjan merellä ja Englannin kanaalissa eli SECA (sulphur emmission control area) alueella.

Rikkidirektiivin lisäksi ovat vuodesta 2020 alkaen tulossa typen oksidin (NOX) ja hiilidioksidin (CO2) saasteita rajoittavat määräykset, joiden yhdessä tietullien kanssa pitäisi rajoittaa niin maantie- kuin meriliikennettäkin ja johtaa liikennettä päästövapaille rautateille. Rikkidirektiivin kiristyminen merkitsee Suomen rahtikuljetuksille vähintään 600 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa. Merikuljetukset voivat kallistua 30-40 %, mikä vähentää Suomen kilpailukykyä (Hede Ravantti, 2013). Kymmenessä vuodessa se merkitsee 6 miljardin lisäkustannuksia.

Direktiivi koskee kaikkia SECA:n alueella käytettäviä rahti- ja risteilyaluksia, tulevaisuudessa myös Pohjoisen Jäämeren kautta Asiasta Eurooppaan kulkevia rahtialuksia.

Rail Baltic (RB) eli oikotie Euroopan sydämeen

Euroopan komission TEN-T Core Network käytävä – kaksiraiteinen, 1435 mm Euroopan standardin mukainen Rail Baltic kulkee Helsingistä Tallinnaan vesiväylän kautta (vesitie) ja kulkee sitten reitillä Pärnu – Riika – Kaunas – Puolan raja – Varsova – Poznan – Berliini. Lähes 770 km:n pituisen Puolan osuuden kunnostaa Puolan valtio EU:n tuella. Lähes 700 km pituisen, 3,7 mrd euroa maksavan Puolan rajalta Tallinnaan kulkevan osuuden rakentavat Baltian valtiot yhdessä vuosina 2017-2023, EU:n rahoitusosuus avustus on 85 %. Kansalliset rautatiet jäävät kunkin maan omaan omistukseen. Suomi ei osallistu RB:n rakentamiseen.

Rail Baltic feasibility studyn toteuttaneen AECOM konsulttiyhtiön laskelmien mukaan muodostavat Suomeen liittyvät tuotteet 80 % RB:n vuotuisista tavarakuljetuksista. Vuonna 2030 niiden määrä tulee olemaan yli 10 miljoonaa tonnia. Rikki-direktiivin vuoksi se voisi nousta 15 miljoonaan tonniin vuodessa. Tavarakuljetusten osuus RB:n kokonaistuloista voisi olla 70 %. Ennen kuin Helsinki-Tallinna tunneli valmistuu, Suomen tavarakuljetukset länteen voisivat kulkea laivoilla Vuosaaren satamasta Muugan satamaan ja sieltä RB:n rautatietä eurooppalaisille vastaanottajille ja samoin päinvastaiseen suuntaan. RB:n matkustajajunien keskinopeus tulee olemaan 170 km/h ja tavarajunien 70-120 km/h. Kesäisin on Tallinnassa päivittäin 10 000-15 000 suomalaista. Ennusteiden mukaan heistä 10-15% voisi haluta matkustaa 50 minuutissa Pärnuun tai kahdessa tunnissa Riikaan.

Rail Balticin ja Helsinki – Tallinna tunnelin vaikutus talouteen

Konsulttiyhtiö Spiekermann & Wegener tutki vuonna 2013 RB:n ja HTT:n vaikutuksia lähialueiden valtioiden saavutettavuuteen ja BKT:n kasvuun. Jos RB:n vaikutus tavoittaa Baltian maiden rautateiden lähialueen, silloin HTT:lla on merkittävä vaikutus Helsingin seudulle sekä ja laajalle alueelle Suomen etelärannikolla. Jos rikkidirektiivi heikentää Suomen taloutta, HTT:n rakentaminen kehittäisi siis olennaisesti talouden ja BKT:n tasoa. Näin ollen tulisi HTT:n rakentaminen aloittaa mahdollisesti pian.

Eurotunnelin ja Helsinki-Tallinna tunnelin vertailu

Ilmarin taulukko

Taulukosta näemme, että Euroopan kahden suuren valtion (Ranska ja UK) välisten ja kahden pienen valtion (Suomi ja Viro) välisten liikennevolyymien erot ovat pienet, mutta Helsingin–Tallinnan tunnelin rakennuskustannukset ovat alle puolet Euro-tunnelin kustannuksista. Tämä johtuu rakennusteknisistä syistä kuten maaperästä. HTT:n lainojen kuolettamisaika tulee olemaan paljon lyhyempi kuin Eurotunnelilla. Pieni esimerkki: HTT:ta käyttää vuonna 2030 noin 8 miljoonaa matkustajaa, keskimääräinen junalippu maksaa 50 euroa, BOT-systeemin takaisinmaksuajassa ajassa – 30 vuodessa – kertyy lipputuloja myynnistä 8 x 50 x 30 = 1200 miljoonaa eli 12 mrd. euroa.

Tunnelin rakentamisen periaatteet

Usko Anttikosken tutkimuksen mukaan Pasilasta alkavan tunnelin hinta vuoden 2007 hintojen mukaan olisi ollut 2,7 mrd euroa. Vuoden 2013 hintojen mukaan (maanrakennuskustannus-indeksin ja omistajan kustannusindeksin nousu huomioiden) olisi se ollut 3,7 mrd. euroa ja rakentamisen alussa, vuonna 2020, luultavasti 4-5 mrd euroa. Euroopan Unionin avustus voisi olla 10-40 %. Suomen valtion budjetti vuonna 2014 on 54 mrd. euroa, josta 400 miljoona on suunniteltu käytettäväksi teiden ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon.

HTT:n rahoituksessa voisi seurata esimerkkinä Saksan ja Tanskan sopimusta: Suomi rakentaa sekä pengertiet että tunnelin ja Viro pengertiet Viimsin alueella. Rakennusyhtiö käyttää BOT-mallia, ottaa lainaa EIB, SIB tai NIB:ltä ja luultavasti Suomen valtio omistaisi tunnelin 30 vuodessa.

EU:n rahoittaa (EUBSR Seed Money Facility) “Pre-feasibility study of Helsinki–Tallinn fixed link” esiselvityksen tunnelihankkeen toteutettavuudesta.. Tutkimuksen tilaajat ovat Harjun maakunnan hallitus ja Helsingin sekä Tallinnan kaupungit. Tutkimus valmistuu 2015 tammikuussa.

Ilmar Pihlak

Tallinnan Teknisen Yliopiston emeritusprofessori
Tieinsinööri, Tallinan Tekninen Yliopisto 1959
Tekniikan Tohtori, Moskovan Tieteellinen Kaupunkirakentamisen Instituutti 1968
Osallistunut Saarenmaan sillan esisuunnitteluun 1999-2000 (Viatek) ja 2004-2005 (Ramboll)
Viron katusuunnittelustandardin EVS: 843-2003 suunnittelun johtaja

Lähteet:
1. Hede Ravantti. Routing analysis Via Baltica 2015 impacts of sulphur restriction on transport service. Lahti University of Applied Sciences, 2013.
2. Spiekermann & Wegener. Regional impacts of a railway tunnel between Helsinki and Tallinn. Final Report. Dortmund, 2013
Artikkeli heijastaa kirjoittajan mielipidettä

 

03.04.2014

Rail Baltic -seuranta huhtikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista  löytyy seuraavien linkkien takaa: vuosi 2013, tammikuu 2014, helmikuu 2014 ja maaliskuu 2014. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

————

  • 28.4.2014Baltian maat saavuttaneet poliittisen yksimielisyyden Rail Balticista”, kertoo The Lithuanian Tribunen otsikko. Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on antanut tänään pidetyn Rail Baltic kokouksen jälkeen Liettuan Radiolle ja uutistoimisto BNS:lle lausuntoja, joissa hän vakuuttaa, että poliittinen päätös on tehty ja että rahoitukseen sekä tekniseen toteutukseen liittyvät asiat saadaan varmasti ratkaistua.

Eestin liikenneasioista vastaavan Talous- ja viestintäministeriön virkailija totesi viime viikolla uutistoimisto BNS:lle antamassaan lausunnossa, että Kaunas-Vilnius -yhteyden lisääminen Rail Balticiin olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun Liettua on tehnyt hankkeesta kannattavuusselvityksen. Ministeri Šliupas totesi nyt BNS:lle, että tästä vaatimuksesta on luovuttu, eli “This condition has been removed”. Seuraavaksi lienee syytä odottaa Eestin ja Latvian ministeriöiden näkemyksiä kokouksessa sovituista asioista.

Liettuan liikenneministeriötä edustavan Arenijas Jackusin mukaan neuvottelut jatkuvat toukokuun puolivälissä. Myös Liettuan Liikenneministeriö tiedotti tapaamisen tuloksista, ja kertoi projektin jatkosta näin:

”The participants discussed perspectives of integrating Vilnius into the project “Rail Baltica” and agreed that the capital of Lithuania should be incorporated in the project. During the next Task Force meeting, to be held in May in Riga, the political consensus will be established in the Joint Venture Shareholders Agreement.”

  • 26.4.2014 Eestin Talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda on selventänyt Eestin näkökantaa ensi maanantain Rail Baltic –neuvottelujen alla:

“In the last agreement we signed in Vilnius last year, it is said that Vilnius shall be connected and for us this sentence means that we have to continue Rail Baltic and add Vilnius after Lithuania has done the research. So, we are not ready to sign a clean [sheet of] paper that has only our signature on it. Of course, Vilnius has to be connected, but Lithuania has to make some research before that.”

Eestin pääministeri Taavi Rõivas tapasi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråtenin torstaina, ja painotti tapaamisen jälkeen antamassaan lausunnossa Venäjän rajanaapureina sijaitsevien pohjoismaiden ja Baltian maiden Venäjä-riippuvuuden vähentämisen tärkeyttä:

”The current security situation should give an impetus to all Nordic and Baltic states that have a common border with Russia to accelerate projects, both in the issues of Balticconnector and location of LNG terminals and the Rail Baltic issue.”

  • 25.4.2014 A pdf version of our 8-page monitoring report on the Rail Baltic project from September 2013 to April 2014 can be found here: nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425 . I will attach screeshots of the PowerPoint -slides here, but the URL-links work only in the pdf.

nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_0nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_1 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_2nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_3 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_4 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_5 nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_6nurkkaresearch_railbalticmonitoring_20140425_7

  • 23.4.2014 Baltian maat jatkavat Rail Baltic -neuvotteluja ensi maanantaina Vilnassa ministeritasolla. Liettuan liikenneministeriön tiedottajan Ričardas Šlapšysin mukaan Liettua yrittää edelleen saada suostuteltua muut Baltian maat hyväksymään Vilnan yhteyden rakentamisen mukaan Rail Balticiin. Lievänä myönnytyksenä aiempiin kannanottoihin verrattuna Slapsys piti kuitenkin mahdollisena sopimuksen muuttamista to include the Lithuanian capital in Rail Baltica in the next framework of 2021-2027”.

Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius totesi parlamentille puhuessaan, että Vilnan jääminen pois alkuperäisestä Rail Baltic -suunnitelmasta oli (Liettuan edellisen) hallituksen tekemä virhe, joka nyt pyritään korjaamaan. Butkevičiuksen mukaan neuvottelujen uusi epävirallinen takaraja on ensi heinäkuun alku, ja jos neuvotteluissa ei olisi siihen mennessä päästy yhteisymmärrykseen, ”the branch line between Vilnius and Kaunas might be considered a stand-alone project”.

Kommentti suomalaisesta näkökulmasta: Liettualaisilla on media-tietojen mukaan valmius suostua Kaunas-Vilna -yhteyden irrottamiseen erilliseksi projektiksi ja siirtämiseen seuraavalle budjetti kaudelle. Muut maat ovat olleet tätä mieltä viime syksystä asti. Miksi liettualaiset haluavat vielä venyttää neuvotteluja useilla kuukausilla?

  • 17.4.2014 Liettuan toisen liikenneministeri Arijandas Šliupasin mukaan Euroopan Komission väite, jonka mukaan Vilnan yhteyden sisällyttäminen Rail Balticiin tässä vaiheessa olisi lain vastaista, ei ole täysin totuudenmukainen (”is not entirely correct”). Tämän lausunnon sanamuoto on jopa yllättävän sovinnollinen, yleensä Liettuan liikenneministeriö on täydellisesti eri mieltä Euroopan Komission ja Eestin kanssa.

Eestin Rail Baltic projektipäällikkö Indrek Sirpin mukaan neuvotteluja on turha jatkaa virkamiestasolla, vaan huhtikuun lopulle suunnitellut jatkoneuvottelut on syytä hoitaa ministeritasolla. Eestin Valtiovarainministeri Urve Palo ilmoittikin tapaavansa Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičiuksen kahden viikon kuluttua. Euroopan Komission Pavel Telička arvioi, että tarvittaessa Eesti ja Latvia voisivat käynnistää Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminnan, ja Liettua voisi liittyä mukaan vielä ensi syyskuun deadlinen jälkeen.

The Bank of Lithuania on esitellyt Liettuan euro-kolikot. Liettualla on tavoitteena siirtyä euron käyttöön vuoden 2015 alussa, ja EU:n odotetaan tekevän asiasta lopulliset päätökset syksyyn mennessä. Liettuan pyrkimys integroitua entistä tiiviimmin euro-markkinaan on ymmärrettävä, mutta samanaikaisella (Euroopan Komission rahoittaman) Rail Balticin jarruttamisella tuskin kerätään sympatiapisteitä Brysselin suunnalla.

  • 16.4.2014 Euroopan Komission yritykset patistaa Liettuaa takaisin ruotuun Rail Baltic -asioissa ovat aiheuttaneet lievää sekaannusta Liettuan hallituksessa. Aiemminkin sovinnollisia kommentteja esittäneen pääministeri Butkevičiuksen Vilnan yhteyden myöhäisempää toteuttamista puoltaneet lausunnot on tyrmätty Liettuan liikenneministeriössä. Butkevičius vilautteli Kaunas-Vilna -radan rakentamista vasta EU:n seuraavalla budjettikaudella, mutta liikenneministeri Sinkevičius ei pidä tällaista kompromissia Liettuan etujen mukaisena, ja lupasi ottaa asian esille pääministerin kanssa torstaina.

Latvialainen lsm.lv nettisivusto kertoo, että Pavel Telicka olisi Brysselin Rail Baltic -neuvotteluissa ottanut esiin myös Venäjän tilanteen, ja verrannut Baltian maiden asemaa Ukrainaan.

Moskovassa päämajaansa pitävä inform-24.com sivusto on tehnyt vielä pidemmälle meneviä päätelmiä. Heidän arvionsa mukaan Euroopan komission uhkailut Rail Balticin rahoituksen peruuntumisesta johtuisivat siitä, että hankkeeseen korvamerkityt rahat haluttaisiinkin kanavoida Ukrainaan. Kuulostaa science fictionilta…

Sen sijaan Eestin Talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Rasmus Ruuda kiteytti eestiläisten näkemyksen asiasta tyhjentävästi:

Estonia has never opposed linking Vilnius but has considered it necessary that before making the decision, feasibility analysis has to be compiled and second, the European Commission has to confirm that the Vilnius link is, as a part of Rail Baltica, financeable by the EU”.

  • 15.4.2014 Rail Baltic -neuvotteluja jatkettiin maanantaina Brysselissä, ja neuvotteluja on johtanut Euroopan Komission projektikoordinaattori Pavel Telička. Neuvottelujen jälkeen Telička totesi että Rail Balticin jatkaminen Vilnaan olisi vasten EU:n lainsäädäntöä, käytännössä Kaunas-Vilna -rataosuudesta täytyisi tehdä mittava kannattavuusselvitys ennen rahoituspäätöksen tekoa. Teličkan mukaan Baltian maiden yhteisyrityksen toiminta pitäisi saada käyntiin lähi viikkoina, jotta hakemus voitaisiin jättää syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Tässä Teličkan kommentteja:

“We cannot reroute it by Vilnius because in such a situation we would be breaching the legislation. The legislation was approved by the legislative bodies of the EU with the participation of Lithuania. So to some extent it is difficult, at least for the Commission, to understand why this position was taken by Lithuania only after the legislation was enacted.”

Liettuaa neuvotteluissa edustava Arenijus Jackus ei ole edes ymmärtävinään ongelmaa:

“The European Commission explained that the wish to include the capital is illegitimate as under the existing financial perspective and adopted regulations, funding Vilnius would be problematic, we would need to make certain steps to be able to fund Vilnius. We are not even seeking agreement on Vilnius to be necessarily funded under this perspective. We are talking about the three Baltic states seeking agreement on the project that would also include our capital Vilnius.”

Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius toivoi saavansa Euroopan Komissiolta selvityksen niistä lakipykälistä, joita Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttäminen Rail Balticiin rikkoisi. Pääministeri Butkevičius toivoo kuitenkin, että myöhemmin huhtikuussa jatkuvissa Baltian maiden neuvotteluissa löydettäisiin kaikille maille sopiva kompromissi.

Verslo Zinios -lehden artikkeleissa kommentoidaan ongelman taustoja. Euroopan Komissio haluaa pitää kiinni Liettuan edellisen pääministeri Andreas Kubiliuksen hallituksen tekemistä Rail Baltic –sopimuksista. Sen sijaan Rail Balticia jarruttava Liettuan liikenneministeriö vetoaa viime syyskuun Rail Baltic -neuvotteluissa pöytäkirjan liitteeseen mukaan saamaansa mainintaan Vilnan yhteydestä, ja väittää muiden Baltian maiden siinä yhteydessä sitoutuneen Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen sisällyttämiseen Rail Balticiin.

  • 9.4.2014 Euroopan komission varapääsihteeri Henrik Hololei on patistanut Baltian maita ratkaisemaan Rail Balticia koskevat erimielisyytensä. Siim Kallaksen kabinettipäällikkönävuosina 2004-2013 toiminut Hololei varoitaa, että Euroopan Komission lupaama 85 % rahoitus ja siten koko projektin tulevaisuus ovat nyt vaakalaudalla. Jos Rail Baltic ei edisty, sille varatut rahat käytetään jossain muualla. Hololein mukaan nyt ei ole oikea aika etsiä syyllisiä hankkeen jumiutumiseen, vaan kaikki voimat tulee laittaa Baltian maiden yhteisyrityksen toiminnan käynnistämiseen.

Neuvotteluja jatketaan huhtikuun puolivälissä.

  • 8.4.2014 Rail Baltic -neuvotteluja jatkettiin Vilnassa viime viikolla. Liettuan liikenneministeriötä edustavan Arenijas Jackusin mukaan neuvotteluissa olisi saatu sovittua Puolan ja Kaunasin välisen radan kunnostamisen (ilmeisesti olemassa oleva vanha ratapohja?) sisällyttämisestä Rail Baltic -hankkeeseen, mutta palaamme tähän asiaan vasta sitten jos Latvian tai Eestin edustajat muistavat sopineensa asiasta. Rail Balticin ”virallinen” linjaus Kaunasista Puolan rajalle edellyttää kokonaan uuden radan rakentamista, ja vanhan mutkikkaan radan kunnostaminen on lähtökohtaisesti Liettuan sisäinen projekti.

Liettuan ja Eestin väliset erimielisyydet Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin eivät siis ole ratkenneet. Eesti ehdottaa nyt neuvottelujen jatkamista huhtikuun puolivälissä Brysselissä, jolloin Euroopan Komission edustajat voisivat osallistua neuvotteluun. Liettuan liikenneministeriön tiedottaja Ricardas Slapsys totesi, että jos asiat eivät edisty seuraavallakaan neuvottelukierroksella, neuvotteluja jatkettaneen poliittisella tasolla. Seuraavan kokouksen pitäminen Brysselissä ja neuvottelujen (mahdollinen) nostaminen pääministeritasolle kuulostavat hyviltä ajatuksilta, nykyisellä miehityksellä neuvottelut ovat junnanneet paikallaan tai suorastaan taantuneet puolen vuoden ajan.

  • 5.4.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius on saanut Puolan pääministeri Donald Tuskilta vakuutuksen, että Rail Balticin rataosuus Varsovasta Trakiszkiin Liettuan rajalla tulee olemaan kunnossa vuoteen 2024 mennessä. Rail Balticiin liittyvässä uutisoinnissa on viime aikoina keskitytty kolmen Baltian maan välisiin neuvotteluihin, mutta on hyvä saada vahvistusta hankkeen etenemisestä sekä Puolan että Liettuan pääministereiltä. Toivottavasti myönteinen henki leviää myös Liettuan liikenneministeriöön.
  • 4.4.2014 Euroopan Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Eestin pääministeri Taavi Rõivas tapasivat eilen Brysselissä. Barroson tiedotteessa kerrottiin, että neuvotteluissa käsiteltiin Ukrainan ja Venäjän tilannetta, ja Barroso painotti myös Euroopan Komission vahvaa tukea Eestin energiapolitiikalle.

”We welcomed the ongoing work regarding the Baltic LNG terminal and the gas pipelineBalticconnector” between Estonia and Finland, which will make a major contribution to energy security of the entire Baltic region.”

Rail Baltic oli myös mukana neuvotteluissa, Barroson kommentti olikin erittäin positiivinen. Kommentista löytyy myös uusi aikaraja neuvotteluille, valmista pitäisi tulla ensi syyskuuhun mennessä:

”On this occasion, we also raised the issue of the Rail Baltic project. It will connect Estonia, Lithuania, Latvia and Poland in a north-south direction. The European Commission supports all the efforts that would lead to an agreement between the participant countries before the first call for project financing in September. Finding a common approach is in the interest of all the partners, of the whole European Union. Interconnections across member States are not only important for the completion of the Single Market, they are also a matter of security.”

Ja samaan aikaan Liettuassa… Rail Baltic ei etene koska Eestin ja Latvian tarjoamat kompromissit eivät kelpaa Liettualle. Euroopan suuntaan integroituminen on laitettu jäihin, ja sen sijaan Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas on keskittynyt neuvotteluihin Mongolian liikenneministeriön kanssa. Tavoitteena on päästä allekirjoittamaan kesäkuun alussa sopimus konttijunaliikenteen avaamisesta linjalla Klaipeda-Moskova-Ulaanbaatar. Liettuan ja Mongolian liikenneministerien välisistä neuvotteluista uutisoitiin jo aiemminkin, mutta 1.4.2014 päivätty uutinen Arijandas Sliupasin ja Amarjargal Gansukhin tapaamisesta tuli alun perin tulkittua väärin.

  • 3.4.2014 Helsingin ja Tallinnan välisen raideliikennetunnelin toteutettavuutta arvioidaan Harjun läänin tilaamassa Talsinkifix-selvityksessä, jonka 100 000 euron budjetista 85 % tulee EU:n Itämeri-ohjelman siemenrahoituksen kautta. Tallinnan ja Helsingin kaupungit ovat myös mukana ohjelmassa. Esitutkimuksessa tehdään yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista, ja selvitellään hankkeen taloudellista kannattavuutta sekä elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Vuoden kuluttua valmistuvan tutkimuksen pohjalta tehdään päätös, onko perusteita jatkaa ja laajentaa tutkimus varsinaiseksi toteutettavuustutkimukseksi.

Tunnelihankkeen vanhojen selvitysten kokoaminen ja jäsentäminen on tietysti hyvä alku, mutta näin kevyen selvityksen pohjalta tuskin pystytään tekemään lopullisia päätöksiä tunnelista. Joka tapauksessa on positiivista, että Rail Balticiin läheisesti liittyvää tunnelihankettakin selvitellään. Myös Pohjois-Suomen Arctic Corridor -hankkeen toteutettavuutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon Helsinki-Tallinna -tunneli, Rovaniemi-Kirkkoniemi -yhteyden kannattavuusnäkymiä arvioitaessa tunnelin rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on kriittinen kysymys.

Baltian maat kokoustavat tällä viikolla Rail Balticin merkeissä, mutta edistystä ei liene odotettavissa. Liettuan liikenneministeriön Rail Baltic -vastaava Arenijus Jackus totesi jo ennen neuvottelujen alkua, että Eestin ja Latvian vastaantulo ei ole riittävä:

Estonia and Latvia agree to Vilnius being made an integral part of Rail Baltica, but they propose to make the final decision later, after carrying out certain studies and analyses. Moreover, Latvia together with Estonia would decide where and how infrastructure in Lithuania would be built. We cannot agree to that.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.03.2014

Rail Baltic -seuranta maaliskuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin seurantaa Rail Baltic -uutisoinnista  löytyy seuraavien linkkien takaa: vuosi 2013, tammikuu 2014 ja helmikuu 2014. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————–

  • 30.3.2014 Eestin uusi kahden puolueen hallitus on julkistanut hallitusohjelmansa. Ohjelma alkaa lapsilisien nostamisella, ja päättyy vuoden 2018 valmisteluun. Silloin järjestetään Eesti 100 itsenäisyysjuhla, ja samaan aikaan on myös Eestin vuoro hoitaa Euroopan Unionin presidentin virkaa.

Pääministeri Taavi Rõivaksen (reformipuolue) ja Sven Mikserin (SDP) allekirjoittamassa 20-sivuisessa ohjelmassa on 15 kategoriaan jaettuna 191 erillistä tavoitetta tai linjausta, joista kahdessa on mainittu Rail Baltic. Tältä näyttävät ohjelman 15 pääotsikkoa sekä Rail Balticia sivuavat alakohdat:

1. Family policy: increased child benefits, continued reform of child benefits
2. Tax policy: reducing labour-related taxes
3. National security: national defence and foreign policy (14. For the Baltic Sea Year, we will set a goal of increasing regional competitiveness. And, among others things, we will support the establishment of Rail Baltic, Baltic Connector and liquefied natural gas (LNG) terminals, together with the promotion of a digital regional common market)
4. Democracy and involvement
5. Social security, labour market, healthcare
6. Education and science
7. Business, innovation, transportation (10. We will determine within a year the route of Rail Baltic, an undertaking of strategic importance in respect to Estonian national importance, giving utmost care to the residential and environmental wishes of local inhabitants. We will specify the presumed operating costs of Rail Baltic.)
8. Energy
9. Citizenship, language and ethnic policy
10. Environment
11. Rural life, agriculture, regional policy
12. Legal order and internal security
13. Culture and sports
14. State reform
15. Republic of Estonia 100 and the 2018 European Union presidency

Ohjelmajulistuksesta päätellen tuuli olisi kääntymässä Eestissä piirun verran pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan, ainakin kevään 2015 parlamenttivaaleihin asti. Äänestäjiä eniten kiinnostavat sisäpoliittiset asiat ovat Eestissä(kin) listan kärjessä, ja Rail Balticin edistäminen näyttäisi olevan The Economist -lehden viime lokakuun uutisen mukaisessa Slow train -moodissa. Baltian maiden väliset neuvottelut Rail Balticista jatkunevat huhtikuussa, mutta näillä näkymin merkittävää edistystä lienee turha odottaa.

Baltian maiden kiinnostus NATO-yhteistyön tiivistämiseen näkyy entistä selvemmin viime päivien kommentoinnissa. Eestin puolustusministeri Urmas Reinsalu ”would welcome NATO precense, particularly American troops” ja Latvian puolustusministeriön valtiosihteeri Janis Sartsin mukaan ”we want to have a larger presence of NATO’s forces as soon as we can”. Rail Balticin rakentaminen ei varmasti olisi ristiriidassa Baltian maiden NATO-aktiviteettien kanssa, mutta tässä tilanteessa junaradan suunnittelu ei yllä prioriteettilistan kärkipaikoille.

  • 28.3.2013 Siim Kallas on kommentoinut Brysselissä liettualaiselle verslo žinios -lehdelle Rail Balticin tilannetta. Kallas ei itse ole tällä hetkellä neuvotteluissa mukana, mutta hän on edelleen optimistinen, eikä halunnut sulkea pois mahdollisuutta Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Balticiin. Kallasin mukaan pallo on nyt kolmella Baltian maalla, joiden täytyisi tehdä yhteinen ratkaisuesitys Euroopan Komissiolle.

Kaikki kolme Baltian maata ovat sekä Euroopan Unionin että NATOn jäseniä. Viime aikojen tapahtumien jälkeen Baltiassa ei tunnu löytyvän kovin vahvaa luottamusta siihen, että Brysselin suunnasta voisi saada apuja tiukan paikan tullen. Sen sijaan Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite ja Latvian Andris Berzins tapasivat viime viikolla USA:n varapresidentti Joe Bidenin, joka lupasi että ”Under Article 5 of the NATO Treaty, we will respond, we will respond to any aggression against a NATO ally”. Grybauskaite tapasi myöhemmin myös Barack Obaman, joka vahvisti että “the Baltic region will remain in the center of United States’ attention”. Sotilaallisen tuen lisäksi Baltian maat ovat lämmitelleet myös kauppasuhteita USA:n suuntaan, Liettua on kiinnostunut esimerkiksi USA:n nestekaasusta.

Eestissä suurin huomio on kiinnitetty hallituksen vaihdokseen. Oletettavasti uusi hallitus jatkaa Rail Balticin edistämisestä edeltäjänsä linjausten mukaisesti, vaikka Siim Kallas vetäytyikin hänelle kaavaillulta pääministerin paikalta. Mielenkiintoinen nimi Taavi Rõivasin hallituksessa on 28-vuotias koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaava ministeri Jevgeni Ossinovski, jonka isä on rautatiekuljetuksiin liittyvällä liiketoiminnalla Eestin rikkaimmaksi mieheksi noussut Oleg Ossinovski.

Suomessakaan ei Rail Balticia edistetä tällä hetkellä ainakaan ministeritasolla. Toivottavasti Merja Kyllösen seuraajalla riittää aikaa ja energiaa kotimaan liikenneinvestointien lisäksi myös Rail Balticiin perehtymiseen.

  • 10.3.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss totesi Biznes&Baltija –lehdelle antamassaan haastattelussa, että Venäjälle mahdollisesti asetettavat taloudelliset pakotteet vahingoittaisivat Latvian kuljetustoimialaa. Noin 60 % Latvian satamien volyymista on Venäjän liikennettä, ja Latvian rautatieyhtiö Latvijas Dzelcelsin palkkalistoilla on 10 000 latvialaista. Kaiken kaikkiaan kuljetussektori muodostaa 12 % Latvian BKT:sta.

Baltic Times -lehden uutisessa Latvian yhtenäisyys-puoluetta edustavan ulkoministeri Matissin lausuntoa pidettiin lyhytnäköisenä. Jos Venäjän Krimin niemimaalla tarjoama ”apu” venäjänkieliselle väestönosalle saisi yleisen hyväksynnän, “the risk is that it may eventually expands its aggression to ‘protect’ Russian-speakers in other parts of Europe, including the Baltics.”

Samaan aikaan Liettuassa… Kaliningradin ja Liettuan välissä kulkevan Skirvytė -joen rannalla sijaitsevan Rusnen kaupungin asukkaat ovat seuranneet huolestuneina joen vastarannalle ilmestyneitä, jatkuvasti vartioituja perävaunuja.  Jotkut liettualaiset pelkäävät ilmiön liittyvän Venäjän sotilaallisen aktiviteetin lisääntymiseen. Todennäköisimpänä selityksenä pidetään kuitenkin parin-kolmen viikon päästä alkavaan kuoreenkalastussesonkiin valmistautumista, eikä Rusnen asukkailla näin ollen pitäisi olla syytä huoleen.

  • 8.3.2014 Baltian maat pitivät viime viikolla Tallinnassa Rail Baltic -kokouksen. Tarkoitus oli jatkaa neuvotteluja Kaunas-Vilna -yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticiin Eestin edellisessä kokouksessa tekemän kompromissiehdotuksen pohjalta. Eestin tekemä kompromissiehdotus pohjautui kahteen asiaan:

•    Euroopan Komissiolta pyydetään varmistus, että Kaunas-Liettua -yhteys voidaan rahoittaa samalla periaatteella kuin Rail Baltic.
•    Liettua tekee selvityksen sen varmistamiseksi, että Kaunas-Liettua -yhteyden kannattavuus tulisi olemaan samalla tasolla kuin AECOMin selvityksessä laskettu Rail Balticin kannattavuus.

Valitettavasti Tallinnan kokous meni taas kerran pieleen, ja Eestin Rail Baltic projektijohtaja Indrek Sirp esitti kokouksen jälkeen tällaisia kommentteja:

•    Kaksipäiväiseksi suunnitellut neuvottelut typistyivät yhden päivän pituisiksi, koska liettualaisilla ei ollut valtuuksia neuvotella Eestin edellisessä kokouksessa tekemästä kompromissiehdotuksesta.
•    Rail Baltic yhteisyritys on tarkoitus perustaa Riikaan, mutta Liettua vaatii että yritys toimisi Liettuan lakien mukaisesti, ja myös monista muista yhtiön hallintoon liittyvistä asioista on edelleen eriäviä mielipiteitä.
•    Kaunasin ja Puolan välisen yhteyden toteuttamisesta on erilaisia näkemyksiä, Liettua haluaisi käyttää vanhaa Neuvostoliiton aikaista ratapohjaa, joka kuitenkin rajoittaisi huippunopeudeksi 120 km/h.
•    Vilnan yhdistäminen Rail Balticiin on edelleen suurin ongelma. Eestin näkemyksen mukaan EU:n rahoitusehdot eivät mahdollista Vilnan yhteyden sisällyttämistä jo neuvoteltuun Rail Baltic -sopimukseen, mutta Liettuan liikenneministeriö ei suostu neuvottelemaan asiasta Euroopan Komission kanssa.
•    Eestiläiset haluaisivat ratkoa jäljellä olevia Rail Baltic ongelmia yksi kerrallaan, mutta Liettua nostaa pöydälle jatkuvasti uusia asioita.
•    Seuraava Rail Baltic -kokous pidetään huhtikuussa, mutta Indrek Sirpin mukaan virkamiestason neuvotteluista on tämän jälkeen turha odottaa edistymistä. Sirpin mielestä auki olevista asioista olisi syytä tehdä päätökset ministeritasolla.

Myös Latvian liikenneministerin neuvonantaja Ilze Aleksandrovica oli tyytymätön kokouksen antiin. Hänen mukaansa ”liettualaiset kysyivät heti ensimmäiseksi Siim Kallasin kansanäänestys -kommentista, ja sen jälkeen neuvotteluissa ei päästy enää eteenpäin, koska liettualaiset eivät olleet valmistelleet yhtäkään asiaa.

Siim Kallas oli edellisenä sunnuntaina Eestin Reformipuolueen kokouksessa heittänyt ilmaan ajatuksen kansanäänestyksestä, ajatuksena oli että jos kansan enemmistä vastustaa Rail Balticia niin unohdetaan sitten koko juttu. Kyseessä oli kuitenkin vain puolueen sisäisessä keskustelussa käytetty retoriikka eikä Rail Balticin aito kyseenalaistaminen, mutta Liettuan liikenneministeriö löysi siitä yhden uuden syyn olla tekemättä Rail Balticiin liittyviä päätöksiä

Siim Kallasin näkemys Rail Balticin tilanteesta on tälläinen:

“Actually, we don’t have a day to lose anymore. The project and the possible EU financing, right now, is a unique opportunity to fully integrate us with Europe. Infrastructure-wise, Estonia with the other Baltics is still a part of Russia.”

Yhteenveto Liettuan liikenneministeriön näkemyksistä on tässä Arenijas Jackusin Tallinnan kokouksen jälkeen antamassa lausunnossa:

”We see Vilnius as being a component integrated with the Rail Baltic project. The transport ministers agreed and the prime ministers approved it and it doesn’t need to be discussed with the European Commission.”

Valitettavasti Liettuan liikenneministeriön tulkinta poikkeaa Latvian ja Eestin näkemyksistä. Muiden maiden edustajat uskovat vain luvanneensa, että neuvotteluja Vilnan yhteydestä voidaan jatkaa.

Kokoamani kommentit ovat tällä kertaa peräisin lähinnä Eestistä, ensi viikolla saamme varmasti lukea liettualaisen version neuvottelujen kulusta ja ongelmien syistä.

Lähteinä käytetty: Postimees, Baltic Times, Baltic-Course, ERR ja Baltic Business News

  • 7.3.2014 Ulkoministerit Baltian maista sekä Visegrad-ryhmän jäsenvaltioista (Puola, Tsekki, Slovakia ja Unkari) tapaavat tänään Narvassa Eestissä. ITAR-TASSin uutisen mukaan tapaamisen agendalla on tärkeimpänä asiana Azerbaidžanin, Armenian, Valkovenäjän, Georgian, Moldovan ja Ukrainan alueellista yhteistyötä kehittävän Euroopan Unionin Eastern Parnership -ohjelman tilanne. Ohjelman toiminta lamaantui viime marraskuussa Ukrainan presidentti Viktor Yanukovichin kieltäydyttyä Vilnassa pidetyssä kokouksessa allekirjoittamasta sopimusta EU:n kanssa. ITAR-TASSin raportissa mainitaan myös, että Rail Balticin ja Visaginasin ydinvoimalaprojektin viivästyminen on aiheuttanut tyytymättömyyttä Eestissä ja Latviassa. Liettuan harjoittama tietoinen jarruttelu tai päättämättömyys on suurin syy projektien etenemättömyyteen, ja näitäkin asioita saatetaan käsitellä Narvan kokouksessa.

Eestin pääministeri Andrus Ansip on odotetusti jättänyt ero-anomuksensa, ja Eestin reformipuolueen sisäisenä järjestelynä Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas on palaamassa Eestiin pääministerin paikalle. Kallasin valinta ei kuitenkaan ole aivan mutkaton. Eesti Päevaleht raportoi muutama päivä sitten, että Siim Kallas olisi vuonna 1994 Eestin Pankin pääjohtajana toimiessaan käyttänyt noin 100 miljoonan dollarin arvosta Eestin Pankin vakuuksia tarkemmin määrittelemättömiin liiketoimiin Swiss Bank Corporationin kautta. Asiasta kysyttäessä Siim Kallas totesi että järjestely kuulostaa tutulta (kyseessä oli sentään noin 20 % Eestin Pankin pääomista), mutta hän ei muistanut järjestelyn yksityiskohtia tai perimmäistä tarkoitusta tarkemmin. Rail Balticin edistämisen kannalta Siim Kallas olisi varmasti hyvä valinta Eestin pääministeriksi, presidentti Toomas Hendrik Ilves esittelee uuden pääministeriehdokkaan ensi viikolla.

  • 2.3.2014 Ukrainan tilanne tilanne ei vaikuta suoraan Baltian maihin, mutta välillisesti sillä voi olla vaikutusta myös Rail Balticin edistymiseen tai edistymättömyyteen. Baltian maista Eesti ja Latvia ovat jo ottaneet euron valuutakseen ja myös Liettua suunnittelee euroon siirtymistä vuonna 2015, mutta Brysselistä tulevien ohjeiden lisäksi Baltian maiden on päätöksenteossaan edelleen otettava huomioon myös Moskovan intressit. Poikittaisliikenne Itämeren satamien ja Venäjän välillä on kaikille Baltian maille tärkeää, ja alla olevasta kartasta voi palauttaa mieleen miten maiden rajat nykyisin kulkevat.

Baltian kartta

Venäjällä on käytettävissään monia vaihtoehtoisia reittejä Itämeren kautta kulkevan tavaravirran kuljettamiseen:

  • Kaliningradin sataman ja Liettuan ja Valkovenäjän kautta
  • Liettuan (Klaipedan satama) ja Valkovenäjän kautta
  • Latvian (Ventspilsin/Riikan/Liepajan satamien) kautta
  • Eestin (Tallinnan satama) kautta
  • Suomen satamien kautta
  • Suomenlahden pohjukassa sijaitsevien Venäjän omien satamien kautta

Liettuan asema on Venäjän liikenteen hoitamisen kannalta ehdottomasti moniulotteisin. Kaliningradin enklaavin sijainti Venäjältä katsottuna ”Liettuan takana” takaa sen, että Liettuan valtion olemassaolo ei varmasti pääse unohtumaan Kremlissä. Toisaalta Liettualla ei ole yhteistä maarajaa manner-Venäjän kanssa, vaan kaikki Venäjänliikenne kulkee Valkovenäjän kautta. Ukrainan levottomuuksien leviäminen Valkovenäjälle lisäisi jännitystä varmasti myös Baltian maissa, ja siinä tilanteessa Rail Baltic -neuvottelut varmasti peruutettaisiin kiirellisempien kokousten tieltä.

Latvialla on perinteisesti vahva asema Venäjän kuljetuksissa. Latvian suunnasta ei ole tullut kovin paljoa Rail Balticiin liittyviä kommentteja, mutta viime aikoina liettualaiset ovat tulkinneet Latvian olevan Liettuan kanssa samoilla linjoilla. Jos Latvian ensi lokakuun parlamenttivaaleissa Venäjän busineksilla rikastuneet oligarkit vahvistavat asemiaan, voi Latvian suhtautuminen Rail Balticiin viilentyä samalla tavalla kuin Liettuassa tapahtui syksyn 2012 vaalien jälkeen.

Eesti yrittää elvyttää lähes olemattomia transitokuljetuksiaan Venäjän kanssa, ja Narvan yhteyden lisäksi on keskusteltu myös Etelä-Eestissä sijaitsevan Koidulan rajanylityspaikan aktivoimisesta. Suomen satamat kilpailevat Suomenlahden itäosissa sijaitsevien Venäjän omien satamien kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.02.2014

Rail Baltic -seuranta helmikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä vuoden 2013 Rail Baltic -uutisista on täällä, ja tammikuun 2014 kooste on täällä. Laajempi selvitys Rail Balticin tilanteesta löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 28.2.2014 Latvian liikenneministeri Anrijs Matiss on Latvian radiolle antamassaan haastattelussa todennut, että Rail Balticin vaatimien maa-alueiden hankkimista varten tarvitaan erillinen lainsäädäntö. Rail Balticia varten tarvittavia maa-alueita omistavat Latviassa sekä yksityiset maanomistajat että Latvian Rautatiet, ja neuvottelut maa-alueiden hankinnasta esimerkiksi valtateiden rakentamista varten ovat Latviassa usein erittäin aikavieviä prosesseja.

Baltic Course -nettijulkaisun jutussa kerrottiin myös taustatietona, että Rail Balticin rahoitushakemus Euroopan Komissiolle jätettäisiin vasta vuonna 2015, jolloin rakennustyöt pääsisivät alkamaan vuonna 2016. Eestin edustajat ovat pitäneet rahoitushakemuksen takarajana kuluvan vuoden toukokuuta, mutta Latvia näyttäisi olevan aikataulujen suhteen Liettuan linjoilla.

  • 27.2.2014  Baltic Course –nettijulkaisun eilinen uutinen on otsikoitu näyttävästi: Baltic States reached an agreement: Vilnius will be part of Rail Baltica. Valitettavasti uutisesta ei löydy mitään uutta, kyseessä on vain Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen tuore tulkinta viime viikolla Vilnassa pidettyjen Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelujen tuloksesta. Sinkeviciuksen optimismi perustuu siihen, että tällä kertaa neuvotteluissa todellakin käytiin keskusteluja (myös) siitä kuinka Vilnan yhteys mahdollisesti voitaisiin käytännössä ottaa mukaan Rail Balticiin. Pääministeritason neuvotteluja jatketaan ensi viikolla Tallinnassa, ja Sinkevicius uskoo että Latvian uuden pääministerin tuella neuvotteluissa päästään suotuisaan lopputulokseen. Eestin tai Latvian edustajat eivät ole toistaiseksi kommentoineet viime viikon tapaamista, toivottavasti Virossa tekeillä oleva pääministerin vaihdos ei häiritse ensi viikon neuvotteluja.

Samaan aikaan Eestissä suunnitellaan Tarton ja Riikan välisen rautatieyhteyden avaamista. Rail Balticin linjaus kulkee Pärnun kautta, ja Rail Balticista sivuun jäävän Tarton suunnalla nähdään, että Etelä-Eestin kehityksen kannalta olisi tarpeen saada paremmat yhteydet Riikaan.

  • 22.2.2014 Liettuan liikenneministeriön ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on raportoinut Verslo Zinios -lehden mukaan, että perjantaina Vilnassa päättyneissä neuvotteluissa muut Baltian maat eivät vastustaneet Kaunas – Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Baltic -projektiin. Liettualaisen tulkinnan mukaan neuvottelut ovat nyt edenneet niin hyvin, että Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen osakassopimus allekirjoitettaneen tulevien kuukausien aikana. Kunhan vaan ensin saadaan selvitettyä Kaunas – Vilna -yhteyden rakentamisen kustannukset ja tekninen totutus, ja tehdään selvityksen pohjalta kaikille osapuolille sopiva kompromissiehdotus.

The Lithuania Tribunen mukaan Arenijas Jackus on todennut että ”this is still rough wording, but it seems that the very fact that Vilnius is part of the route has been agreed on”, ja Eestin Rasmus Ruudan mukaan “the three countries have arrived at a consensus on most of the technical issues”. Neuvottelut jatkuvat maaliskuun alussa Tallinnassa.

Rail Baltic yhdistäisi Itämeren rannalla sijaitsevia Euroopan Unionin jäsenvaltioita joskus tulevaisuudessa, mutta Baltian maiden akuutit raideliikennehaasteet liittyvät poikittaisliikenteeseen. Eestin, Latvian ja Liettuan rautatieyhtiöt ovat riippuvaisia Venäjän liikenteestä, ja raideliikenteen ongelmia yritetään ratkoa usealla eri foorumilla. Eesti Raudtee ilmoitti allekirjoittaneensa eilen Tallinnassa muiden Baltian maiden kanssa yhteistyösopimuksen CIS Railways Councilin ja Georgian rautateiden kanssa. Eestiläisten tavoitteena on panostaa Narvan sijasta Etelä-Eestissä sijaitsevan Koidulan rajanylityspaikan liikenteeseen, ja saada sitä kautta lisättyä Venäjän liikennettä.  Samaan aikaan Liettuan Rautatiet neuvotteli Moskovassa Kaliningradin liikenteen hinnoista.

  • 20.2.2014 Liettuan johtava talouslehti Verslo Zinios raportoi, että Rail Baltic -neuvotteluja jatketaan tänään ja huomenna Vilnassa. Neuvotteluissa haetaan ratkaisua Kaunasin ja Vilnan välisen yhteyden rakentamiseen: Pitäisikö se sisällyttää Rail Balticiin vai pitäisikö Liettuan neuvotella siitä erikseen EU:n kanssa.

Verslo Zinoksen yhteenveto tilanteesta on selkeä. Liettua vaatii Kaunas – Vilna -yhteyden sisällyttämistä Rail Balticiin, Eestin mielestä Liettuan pitäisi hoitaa asia itse, ja Latvia periaatteessa tavallaan ymmärtää Liettuan näkökannan mutta on myös valmis kompromissiratkaisuihin.

Tilannetulkinta pohjoisesta: Verslo Zinios eli ”Liettuan Kauppalehti” kirjoittaa, että Kaunas – Vilna -yhteyden rahoituksen ja toteutuksen irrottaminen Liettuan ja EU:n väliseksi erilliseksi projektiksi on varteenotettava vaihtoehto. Muiden Rail Balticissa mukana olevien maiden kannattaisi tarttua tähän. Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys voitaisiin nimetä Rail Baltic 3:ksi, ja muut maat voisivat luvata 100 % tuen tällä Liettuan ja EU:n väliselle hankkeelle.

  • 15.2.2014 Latvian pääministeri Laimdota Straujuma on tehnyt ensimmäisen valtiovierailunsa Liettuaan, ja tapaamisessa Liettuan pääministeri Algirdas Butkeviciuksen kanssa keskusteltiin luonnollisesti myös Rail Balticista. Liettuan median mukaan Latvian pääministeri Straujuma ymmärtää Liettuan halun liittää Vilna Rail Balticiin, ja että olisi tärkeää saada valmisteltua projekti rahoituksenhakua varten vuoteen 2016 mennessä.

Conclusion: Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas ja Eestin pääministeri Andrus Ansip haluaisivat laittaa Rail Balticin rahoitushakemuksen liikkeelle ensi toukokuussa, mutta liettualaiset puhuvat nyt vuodesta 2016. Tällä hetkellä näyttää siltä että Liettua määrää Rail Balticin etenemisen tahdin.

  • 14.2.2014 Baltic Railway Council eli Baltian Rautatieneuvosto aloitti toimintansa viime viikolla Pietarissa pidetyssä kokouksessa. Neuvoston toiminnan tavoitteena on vahvistaa Baltian maiden rautateiden alueellista yhteistyötä ja parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä.

Perustamiskokouksessa olivat edustettuina Baltian maiden rautatieyhtiöiden lisäksi Pietarin alueen Lokakuun rautatiet ja Kaliningradin rautatiet Venäjältä, Valkovenäjän rautatieyhtiö sekä Suomen VR Group. Neuvoston puheenjohtajaksi valittiin Lokakuun Rautateiden johtaja Viktor Stepov.

Baltic Railway Councilin jäseniksi liittyivät lopulta Baltian maista vain Eestin ja Latvian rautatieyhtiöt, Liettua rautatieyhtiö päätti jostain syystä jättäytyä tarkkailijajäseneksi (”preferred to have the observer status”). Liettuan puuttumisesta huolimatta Venäjän, Valkovenäjän ja Suomen rautatieyhtiöt ovat kuitenkin mukana edistämässä Baltian rautatieliikennettä.

Rail Baltic on suunniteltu toteutettavaksi eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä, ja nyt toimintansa aloittaneessa Baltic Railway Councilissa asioita katsottaneen lähtökohtaisesti 1520 mm raideverkoston näkökulmasta. Nähtäväksi jää ottaako neuvosto ollenkaan kantaa Rail Balticiin, todennäköisesti eurooppalaisella raideleveydellä toteutettavat ratayhteydet eivät ole neuvoston asialistalla kovin korkealla. Toimintaansa vasta käynnistelevän neuvoston toiminnasta ei ole vielä tiedotettu kovin laajasti, yksityiskohtaisinta tietoa Baltic Railway Councilista on jakanut Valkovenäjän rautatiet.

  • 14.2.2014 Liettuan liikenneministeriön ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on todennut Eestin TV:lle antamassaan lausunnossa, että Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys voitaisiin toteuttaa myöhemmässä vaiheessa. Jackusin mukaan ensimmäiseksi täytyisi perustaa Baltian maiden yhteisyritys, ja sen jälkeen tehdä projektisuunnitelma, johon sisältyisi useassa vaiheessa toteutettava rakennussuunnitelma.
    Vaikka Eesti Rahvusringhäälingin (eli Eestin Yleisradion) uutisen otsikointi ja sävy antaa odottaa enemmänkin, käytännössä Liettua haluaa siis edelleen sisällyttää Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen Rail Balticiin. Tästä taas seuraisi koko Rail Baltic -paketin avaaminen ja uusien suunnitelmien teko, mikä viivästyttäisi projektia niin paljon että EU:n rahoitussitoumukset mitätöityisivät aikarajojen mennessä umpeen.
    Eesti Rahvusringhääling nostaa uutisessaan esiin myös AECOMin tekemän Rail Baltic feasibility studyn:

A recent viability study by AECOM found that extending the Rail Baltic line from its initial plan to include Vilnius would not make economic sense.

Head of the company’s Baltic office, Arnis Kakulis, said that a high-speed rail-link between Kaunas, which is on the planned Rail Baltic route, and Vilnius already exists.

Kuten Arnis Kakulis toteaa, Kaunasin ja Vilnan välinen (1520 mm) raideliikenneyhteys on tälläkin hetkellä Liettuan parhaassa kunnossa raideyhteys: Lithuanian Rail Network

  • 12.2.2014 Rail Baltic -rintamalla on ollut hiljaista, mutta Liettuan pääministeri Algirdas Butkeviciuksen eiliset kommentit kertovat paljon Liettuan liikennepoliittisista prioriteeteista. Butkevicius toteaa Liettuan Radiolle antamassaan haastattelussa, että maaliikenneyhteydet Liettuan ja Kaliningradin välillä toimivat hyvin. Mahdolliset häiriöt johtuvat ainoastaan rakennustöistä. Butkeviciuksen mukaan Liettuan tavoite on selkeä:

    ”Our goal is that as much as possible cargo would move through the territory of Lithuania to Kaliningrad region and as much as possible cargo would be carried to the Port of Klaipeda.”

    Venäjän ja Liettuan liikenneministeriöiden asiantuntijat neuvottelevat Kaliningradin suunnan liikenneinfrastruktuurin tilasta ja tariffeista 27-28. helmikuuta pidettävissä neuvotteluissa. Rail Baltic ei ilmeisesti ole näiden neuvotteluiden asialistalla.

    Venäjän ja Liettuan välejä hiertävät edelleen neuvottelut kaasun hinnasta. Liettua on hakenut Tukholman kauppakamarin välimiesoikeuden kautta Gazpromilta noin 2 miljardin dollarin korvausta kaasusta maksamastaan ylihinnasta, johon Venäjä vastasi kieltämällä Liettuan meijerituotteiden viennin Venäjälle kolmen kuukauden ajaksi. Liettuan pääministeri Butkevicius tapasi viime viikolla Sochissa Gazpromin pääjohtaja Alexey Millerin, ja Butkevicius odottaa tapaamisen rohkaisemana Gazpromilta reilua tarjousta. Jos tarjous olisi riittävän hyvä, Liettua saattaisi luopua Tukholman välimiesoikeudelle esittämästään korvausvaatimuksesta.

Tilannetulkinta pohjoisesta näkökulmasta: Kovaa peliä Baltiassa. Liettuan harrastama Rail Balticin jarruttaminen ärsyttää muita projektin osapuolia, mutta Liettuan geopoliittinen ja reaalipoliittinen asema on kieltämättä erittäin hankala.

  • 7.2.2014 Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas kommentoi eilen Rail Balticia lehdistötilaisuudessa Liettuassa. Kommenteissa ei ollut mitään yllättävää, Šliupas esitti tällaisia näkemyksiä:

•   Mitä tulee Rail Balticin toteuttamissuunnitelman valmisteluun, ympäristövaikutusten arvioimisen valmisteluun, muiden dokumenttien valmisteluun ja yhteisyrityksen perustamiseen, Liettua on useita askelia (muita Baltian maita?) edellä.
•   Toivottavasti projekti (Rail Baltic yhteisyrityksen perustaminen ja rahoituksen hakeminen?) saadaan valmiiksi vuonna 2015, jolloin Liettuan asema on entistä vahvempi, ja Liettualla on entistä parempi mahdollisuus nousta Baltian ja koko Itä-Euroopan johtavaksi logistiseksi keskukseksi.
•   Maanantaina Tallinnassa pidetyssä pääministerikokouksessa kävi ilmi, että Lietuvos Geležinkeliai (Liettuan valtion rautatieyhtiö) ei aio tehdä mitään myönnytyksiä (Kaunas-Vilna -yhteyden suhteen?), ja pyrkii hankkimaan Liettuan infrastruktuurille maksimaalisen hyödyn.

  • 5.2.2014  Baltian maiden pääministerien maanantaina pitämää kokousta on uutisoitu pitkin Baltiaa, ja tulkinnat kokouksen annista ovat vaihtelevia:

•   Eestin pääministeri Andrus Ansipin mielestä Liettuan pitäisi itse hoitaa Kaunas-Vilna -yhteyteen liittyvät neuvottelut Euroopan komission kanssa. Ansip arvioi, että yhteisyritys on saatava toimintaan helmikuun loppuun mennessä, jotta rahoitushakemus Euroopan komissiolle voitaisiin jättää toukokuun aikana.  Pääministeri Ansipin tiedottaja Aare Jarvanasin mukaan Liettuan pääministeri olisi neuvotteluissa luvannut, että Liettua voisi itse vastata Vilnan yhteyden toteutettavuustutkimuksen kustannuksista.
•   Latvian liikenneministeri Anrijs Matissin mukaan Vilnan yhteys on ainoa jäljellä oleva ongelma Rail Balticin tiellä, ja sen selvittämisen takia Baltian maiden yhteisyrityksen perustaminen on lykkääntynyt tammikuulta maaliskuulle. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että Liettuan rautateiden viime viikolla esittämän näkemyksen mukaan Riikassa oltaisiin valmiita yhteisyrityksen perustamiseen huhtikuussa.
•   Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on Tallinnan pääministeritapaamisen jälkeisissä kommenteissaan kääntynyt lähemmäs Liettuan liikenneministeriön ja rautatieyhtiön linjaa. Butkevičius haluaisi nyt selvittää koko hankkeen tarpeellisuuden uudestaan

“Knowing that the European Parliament discusses spending cuts every year, this project does not seem as simple and easy as some try to make it sound. Very serious arguments will have to be provided to prove that it is very important, for example, for passenger and goods transportation. Then it will have to be proven what the operating costs will be once it is launched. This is a project that requires very serious arguments to defend it”

ja ilman erillistä tutkimustakin Butkevičius ymmärtää, että

“Vilnius’ inclusion will put us in a stronger position to defend the project, because 40 per cent of Lithuania’s national product is generated here and much trade is going on here. There are intermodal terminals and passenger numbers are much higher”.

Yhteenveto: Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustaminen voisi mahdollisesti olla mahdollista helmikuussa, maaliskuussa tai huhtikuussa, jokaisella Baltian maalla on oma näkemyksensä.  Rahoitushakemuksen takaraja on ainakin Eestin mielestä joka tapauksessa toukokuu, siitä myöhästyminen (hyvässä tapauksessa vain) viivästyttäisi hankketta tai (huonommassa vaihtoehdossa) vaarantaisi koko projektin toteutumisen.

  • 4.2.2014 Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on tarkentanut Liettuan liikenneministeriön kantaa Rail Balticiin Verslo žinios -lehdelle antamassaan haastattelussa. Šliupasin mukaan Eestin pääministeri Andrus Ansipin kommentti, jonka mukaan Kaunasin ja Vilnan välisen ratayhteyden toteuttamisen yksityiskohdat olisivat Liettuan ja Euroopan komission välinen asia, oli irrotettu asiayhteydestä. Šliupasin näkemyksen mukaan tilanne on nyt tällainen:

•    Pääministerit ovat sopineet, että “Rail Baltica has to be developed and that the joint venture has to start operating, with Vilnius being included”.
•    Myöhemmässä vaiheessa, kun kaikki vaihtoehdot Vilnan kytkemiseksi Rail Balticiin on analysoitu ja optimaalinen ratkaisu löydetty, asiasta neuvotellaan tarvittaessa Euroopan komission kanssa. Näiden neuvottelujen osapuolena tulee olla Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyritys eikä Liettuan tasavalta.

Tilannetulkinta pohjoisesta näkökulmasta: Maanantain neuvottelujen lopputulos näyttää olevan, että Eestillä ja Liettualla on erilainen näkemys siitä mistä kaikista asioista jätettiin konkreettiset päätökset tekemättä.

  • 3.2.2014 Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičiuksen tiedottaja Evelina Butkutė-Lazdauskienė ilmoitti kolmen Baltian maan pääministerien todenneen, että ”the issue of Vilnius is not an obstacle for further implementation of this project”. Liettuan pääministeri oli vakuuttanut, että Liettua haluaa toteuttaa Rail Balticin eikä projektin tiellä ole enää polittisia esteitä. Jäljellä olevat tekniset ongelmat pystytään sopimaan, jonka jälkeen Baltian maiden Rail Baltic yhteisyritys voisi aloittaa toimintansa.

Liettuan pääministerin tiedottajan ympäripyöreä kommentti jättää auki perimmäisen kysymyksen. Tarkoittaako Vilnan yhteyden poistuminen poliittisten ongelmien listalta sitä, että Liettua on valmis kompromissiin omissa vaatimuksissaan, vai ovatko Eesti ja Latvia luvanneet tehdä myönnytyksiä? Vai oliko kyseessä vain sanahelinä?

Liettuan toinen liikenneministeri Arijandas Šliupas on selvittänyt Liettuan näkökantoja Postimees-lehdelle. Hänen mukaansa Liettua on aina kannattanut Rail Balticin rakentamista, koska se lähentää Baltian maita toisiinsa, vahvistaa ystävyyttä sekä tukee turismia ja teollisuutta. Kyse ei ole koskaan ollut Rail Balticin rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä, vaan pelkästään muutamien yksityiskohtien tarkistamisesta. Šliupas myöntää, että Liettua olisi voinut kommunikoida vaatimuksensa Vilnan sisällyttämisestä Rail Balticiin selkeämmin, mutta kaikkien pitäisi ymmärtää että Vilnan jättäminen pois Rail Balticista olisi sama asia kuin Rail Balticin päättäminen Eestissä Tallinnan sijasta Rakvereen.

Eestin hallituksen tiedotteessa keskityttiin Eestin ja Latvian välisiin hyviin suhteisiin ja maiden pääministerien väliseen ensimmäiseen tapaamiseen. Rail Baltic kuitattiin maininnalla, että siitäkin keskusteltiin.

  • 2.2.2014 Liettuan liikenneministeriön kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus on kommentoinut Rail Baltic -neuvottelujen tilannetta perjantaina Tallinnassa. Jackusin kommentteja:
    •    Liettuan liikenneministeri on lähettänyt Latvialle ja Eestille kompromissiehdotuksen Rail Baltic -neuvotteluissa auki olevista asioista. Liettuan liikenneministeriö ei kuitenkaan ole valmis minkäänlaisiin kompromisseihin Vilnan yhteyden sisällyttämisestä Rail Balticin budjettiin, tosin (alla oleva) englanninkielinen teksti on kohtuullisen vaikeasti tulkittava.

    Transport Minister yesterday sent compromise proposals to Latvia and Estonia on various issues, including Vilnius, a provision that the European Union’s funds cannot be used for other public infrastructure, etc… As far as Vilnius is concerned, the letter says that there cannot be any compromise on this issue, that the route cannot exclude Vilnius”.

    •    Jos Baltian maiden pääministerit pääsisivät maanantain tapaamisessa yhteisymmärrykseen Vilnan kysymyksessä (tämä tarkoittanee suostumista Liettuan liikenneministeriön asettamiin ehtoihin), Jackusin mukaan olisi mahdollista luoda raamit seuraaville neuvotteluille, tai parhaassa tapauksessa we could in fact even possibly reach an agreement.
    •    Jackus painotti että Liettuan kanta Vilnan kysymyksessä ei ole muuttunut, mutta kaikista pienemmistä auki olevista asioista on joko päästy yksimielisyyteen tai on ainakin sovittu että niistä voidaan sopia jatkoneuvottelujen aikana.

Kompromissiajatus pohjoisesta näkökulmasta: Eesti, Latvia, Puola ja Suomi voisivat ehdottaa Liettuan pääministerille sopimusta, jonka mukaan:

  1. Eesti, Latvia, Puola ja Suomi  sitoutuvat kannattamaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamista erillisenä EU-projektina
  2. Liettua suostuu Rail Balticin toteuttamiseen alkuperäisen (Kaunasin kautta linjatun) suunnitelman mukaisesti ja Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta käynnistetään välittämästi

©BaltiRail, Esa Nurkka

10.01.2014

Rail Baltic -seuranta tammikuu 2014

Päivitämme tänne Rail Balticin edistymiseen liittyviä uutisia vuoden 2014 alusta lähtien, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Baltirailin kokoama tiivistelmä viime vuoden Rail Baltic -uutisista löytyy täältä, ja laajempi selvitys löytyy Helsingin kaupungin Johtava asiantuntija Olli Keinäsen Uudenmaanliiton Maakuntaparlamentissa 22.11.2013 pitämästä esityksestä.

——————————————-

  • 31.1.2014 Liettuan rautateiden perustaman Rail Baltic -yhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys hämmästelee Eestistä tulevia syytöksiä, joiden mukaan Liettua jarruttaisi tarkoituksellisesti Rail Baltic -hankeen etenemistä. Delfi Lithiuania -lehdelle antamassaan haastattelussa Budrys esittää mm. tällaisia kommentteja:
    •    Liettua ei jarruta Rail Baltic -hanketta, vaan on hankkeen valmistelussa viisi askelta edellä muita Baltian maita
    •    Eestiläisten kiireen taustalla ovat mahdollisesti Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallasilta tulevat paineet
    •    Rail Balticille suunniteltu 240 km/h huippunopeutta pitäisi jarruttaa paremmin tavaraliikenteen tarpeille sopivaksi
    •    Rail Balticin valmistelu Latviassa on ollut hidasta hallituksen vaihdoksen takia, mutta nyt uusi hallitus on aloittanut työt ja Riiassa voitaisiin perustaa Rail Baltic -yritys ensi huhtikuussa
    •    Puolan parlamentti hyväksyi viime vuonna päätöslauselman, jossa kehotetaan selvittämään Vilnan sisällyttämistä Rail Balticiin
    •    Budrys ihmettelee, ettei Aecomin tekemässä Rail Baltic feasibility studyssa (jonka pohjalta Rail Balticia koskevat päätökset on käytännössä tehty) käsitelty ollenkaan Rail Balticin linjaamista Vilnan kautta
    •    Budrys ei halua kommentoida väitteitä, joiden mukaan Liettuan rautatiet jarruttaisi Rail Balticia
  • 29.1.2014  Kolmen Baltian maan ja Puolan pääministerit tapaavat ensi viikon alussa Tallinnassa epävirallisesti, asialistalla ovat the Rail Baltic project, the cross-border introduction of digital signatures, and the EU climate and energy package. Pääministerit pitävät lehdistötilaisuuden maanantaina 3.2.2014 klo 14.00 Eestin aikaa.Liettuan valtion rautatieyhtiön perustaman Rail Baltic -tytäryhtiön toimitusjohtaja Dainius Budrys toteaa, että Liettua olisi valmis Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiseen vaikka huomenna. Budrys kuitenkin painottaa, että jos kaikista yhteisyritykseen liittyvistä asioista (käytännössä Kaunas-Vilna yhteyden toteuttamisesta) päästäisiin yhteisymmärrykseen, niin parhaassa tapauksessa yhteisyritys voitaisiin ehkä saada perustettua ”jo” huhtikuussa.Oman värinsä Liettuan sisäpoliittiseen vääntöön Rail Balticista tuo Liettuan valtion halu siirtyä euron käyttöön jo vuonna 2015. Eestissä otettiin euro käyttöön vuonna 2011, ja Latvia siirtyi euroaikaan kuluvan vuoden alussa.Eestissä on tutkittu Rail Balticin linjausten vaikutuksia luontoon. Rail Balticin Eestin osuudella arvioidaan tarvittavan 20-30 alikulkua (”ecoduct”) villieläinten kulkureittien turvaamiseksi. Rataa varten varataan 66 metriä leveä maa-alue jonka ympärille rakennetaan 2,5 metriä korkeat aidat, ja Eestin Valtiovarainministeriön mukaan 5 % Rail Baltic -hankkeen Eestin budjetista eli 50 miljoonaa euroa on varattu alikulkujen rakentamista varten.
  • 25.1.2014 Professori Ramūnas Palšaitis Vilnan Teknillisestä Korkeakoulusta ja tohtori Vladas Gaidelis Kaunasin Teknillisestä Korkeakoulustasta ovat kommentoineet Rail Balticin tilannetta Delfi.lt -nettisivustolle. Tässä akateemikoiden mietteitä.
    Professori Palšaitis, Vilnan Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Balticista riiteleminen ja hankkeen viivästyminen on ennen kaikkea Venäjän intresseissä.
    •    Liettuan tulisi keskittyä hankkeen toteuttamisen aiemmin sovitun suunnitelman mukaisesti.
    •    Kaunasin ja Vilnan välinen yhteys on myös syytä pistää kuntoon, mutta se voidaan toteuttaa erillisenä projektina.
    •    Suunnitelmat ovat valmiina ja rahoituskin on järjestetty, mutta eräät tahot ajavat omia, tai Venäjän intressejä.
    •    Palšaitis muistuttaa että strategiset hankkeet etenevät Liettuassa aina nihkeästi. Ydinvoimala-projekti kaatui ja nestekaasuterminaali-hanketta jarrutetaan niin paljon että Liettuan liuskekaasu -tuotantoa ei saada käynnistettyä.
    •    Palšaitisin näkemys tiivistettynä: “From my point of view, everything is done to spread anger and confusion between the Baltic States aiming for the decision not to sign agreements. It is obvious who is interested in that – the Russians”.
    Tohtori Gaidelis, Kaunasin Teknillinen Korkeakoulu:
    •    Rail Baltic on strategisesti tärkeä hanke. Gaidelis vertaa sitä hitaasti etenevään Liettuan nestekaasuterminaali -hankkeeseen, jonka toteuttaminen aiheuttaisi Venäjän Liettualle myymän kaasun hinnalle laskupaineita. Viime vuoden lopulla Venäjä asetti (reaktiona Liettuan vaatimuksille tuontikaasun hinnan alentamisesta) Liettuan meijerituotteet tuontikieltoon, ja vaihtoehtoisia vientikanavia meijerituotteille ei huonojen kuljetusyhteyksien takia ollut olemassa.
    •    Rail Baltic tarjoaisi kaikille Baltian maille enemmän vaihtoehtoja ulkomaankaupan hoitamisessa.
    •    Gaidelis toteaa että Liettuan pääkaupunki Vilna olisi kaikesta huolimatta hyvä saada mukaan projektiin.
  • 25.1.2014 Liettuan valtion rautatieyhtiö on rekisteröinyt Liettuan kaupparekisteriin tytäryhtiön nimeltä Rail Baltica Statyba, jonka tarkoitus on edustaa Liettuaa Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksessä. Rail Baltica Statyban johtaja Dainius Budrysin mukaan yhtiön tavoite on valvoa uuden julkisen infrastruktuurin luomista ja puolustaa Liettuan kansallisia intressejä Liettuan lakien mukaisesti. Tavoitteemme on harmonisoida projektin rahoitus niin että kaikki osapuolet olisivat tyytyväsiä. Liettuan parlamentissa Sosialidemokaattista Puoluetta edustava Budrys on kotoisin Klaipedasta, ja viime marraskuussa hänen huolenaiheensa oli Rail Balticin Klaipedan sataman liikennettä mahdollisesti vähentävä vaikutus. Budrys painottaa, että Liettuan maantieteellinen sijainti on ainutlaatuinen, ja se on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa pidettävien Rail Baltic -neuvottelujen onnistuminen tai epäonnistuminen lienee paljolti kiinni siitä kuka/ketkä edustavat Liettuaa neuvotteluissa, ja millä valtuuksilla.

  • 23.1.2014 Eestin pääministeri Andrus Ansip on kyllästynyt talousministeri Juhan Partsin arvaamattomaan toimintaan, ja Eestin hallitus käsittelee tänään 23.1.2014 Partsin jatkoa hallituksessa. Varomattoman Rail Baltic -kommentoinnin lisäksi Juhan Partsin syntilistalla on sooloilu Jan Vapaavuoren kanssa käydyissä LNG-terminaalin sijaintia koskevissa neuvotteluissa, sekä lukuisa joukko Eestin sisäisiin hankkeisiin liittyviä sähläyksiä. Parts itse myöntää tehneensä huonon sanavalinnan kommentoidessaan Liettuan hallituksen toimia Rail Balticissa, mutta muiden syytösten osalta hän toteaa vain tehneensä työtään, jota hän aikoo jatkaa niin kauan kuin hänellä on annettavaa Eestille.

Latvia ei ole juuri osallistunut Eestin ja Liettuan väliseen vääntöön Rail Balticin linjauksesta ja laajuudesta, mutta liettualaisen tulkinnan mukaan Latvia kannattaa Liettuan näkemystä. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite kävi viime viikolla tapaamassa Latvian presidentti Andris Berzinsiä, ja matkalla mukana olleen presidentti Grybauskaiten chief advisor Nerius Udrejasin mukaan neuvotteluissa vallitsi täysi yksimielisyys siitä että ”kaikkien Baltian maiden pääkaupungit pitäisi yhdistää modernilla rautatieverkolla”. Latvia ei ole kommentoinut asiaa, joten emme tiedä käytiinkö keskustelua vain yleisellä tasolla vai puhuttiinko myös Rail Balticin akuutista tilanteesta.

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaiten neuvonantaja Nerius Udrejas toteaa, että Liettuan presidentin kansliassa ollaan Liettuan liikenneministeriön puolella Rail Baltic -asiassa. Liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen mukaan Vilnan sisällyttäminen Rail Balticiin on ainoa Baltian maiden neuvottelujen jäljellä oleva ratkaistava asia, ja hän toivoo asian ratkeavan kuuden kuukauden kuluessa. Sinkevicius painotti myös, että Liettua ei tule perääntymään vaatimuksestaan, ja muistutti että ”Neither Estonia nor Latvia will be able to join the European railroad network without Lithuania, this is very important to them”.

Liettuan pääministeri  Algirdas Butkevicius tasapainoilee Rail Baltic edistämisen ja sisäpoliittisten paineiden välissä, ja hänen kommenttiensa sävy tuntuu vaihtuvan vähintään kerran viikossa. Puola ja Suomikin nousevat esiin hänen viimeisimmässä Liettuan Radiolle antamassaan kommentissaan:

Lithuanian Prime Minister Algirdas Butkevicius also said in an interview with Lithuanian State Radio on Tuesday that the Rail Baltica section from Kaunas to Vilnius was envisaged in a memorandum that the Baltic countries had signed with Finland. Now agreement must be reached on European Union funding for this railroad section. If it is Lithuania that must pay for construction of this railroad section, or if the EU decides to cover less than 85 percent of the project’s cost, such a project will be unfeasible to Lithuania, he added.

Butkevicius said he hoped that the matter would be discussed at a meeting of the Baltic prime ministers in Tallinn on February 3. The Polish prime minister has also been invited to the meeting.

  • 21.1.2014 Eestin talousministeri Juhan Partsin varomattoman lausunnon aiheuttama diplomaattinen kriisi on rauhoittunut. Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius sopi maanantaina eestiläisen kollegansa Urmas Paetin kanssa, että maat jatkavat neuvotteluja Rail Balticin toteuttamisesta.

Juhan Parts on itse keskustellut Liettuan pääministeri Rimantas Sinkevičiuksen kanssa, ja esittänyt anteeksipyynnön. Sinkevičius hyväksyi anteeksipyynnön ja totesi Rail Baltic -projektin olevan niin tärkeä, ettei sen onnistumista kannata vaarantaa näin pienillä asioilla. Liettualaisten mukaan Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisen tiellä on seitsemän yksittäistä ongelmaa, joista Vilnan yhteyden sisällyttäminen mukaan projektiin on ainoa merkittävä asia.

Baltian maiden Rail Baltic -neuvottelut jatkuvat maanantaina 3.2.2014 Tallinnassa, ja ainakin Liettuan pääministeri uskoo että neuvottelut saadaan siellä päätökseen. Tällä hetkellä ilmassa on optimismia, mikä johtunee osittain siitä, että Liettuan liikenneministeriön edustajat eivät ole kommentoineet Rail Balticia yli viikkoon.

Swedbankin Liettuan yksikön pääekonomisti Nerijus Mačiulis on todennut kirjoituksessaan, että Vilnan yhdistämiselle Rail Balticiin ei ole taloudellisia perusteita. Hänen mukaansa siitä voisi olla jopa haittaa aluepolitiikalle, koska kaikkea ei kannata keskittää Vilnaan.

  • 20.1.2014 Wall Street Journalin perjantain artikkeli on herättänyt paljon keskustelua Baltiassa. Liettuan nykyistä hallitusta kritisoinut Eestin talousministeri Juhan Parts pahoitteli WSJ:n toimittajan kanssa käytyyn pitkään puhelinkeskusteluun pohjautuneen lehtiartikkelin vihamielistä sävyä. Parts pyytää anteeksi artikkelin sanavalintaa, ja toivoo että kaikkien Baltian maiden yhteinen Rail Baltic -projekti saadaan etenemään vauhdikkaasti. Eestin pääministeri Andrus Ansip totesi että Partsin käyttämä sana ”jobu” ei tarkoita idioottia eikä hölmöä, vaan oikea käännös englanniksi olisi ollut miedompi ”inept” eli kykenemätön.

WSJ:n artikkelin nettikommenteissa lukijat tarjoavat sanalle ”jobu” käännöksiksi myös englanninkielen sanoja ”bastard” [äpärä] ja ”jerk” [kusipää]. Lukijakommenteissa tuomitaan Partsin toiminta ja sanavalinta, mutta yleinen linja sekä eestiläisten että liettualaisten kommenteissa tuntuu olevan, että huonoista sanavalinnoista huolimatta Parts puhui asiaa. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevicius odottaa selitystä Eestin suurlähettiläältä.

  • 18.1.2014 Perjantaina Wall Street Journal julkaisi Liis Kängseppin blogikirjoituksen, jossa Eestin talousministeri Juhan Parts ja Liettuan liikenneministeri Arijandas Sliupas esittävät näkemyksiään avoimesti. Tosin Juhan Partsin Liettuan nykyisen hallituksen edustajista käyttämä Eestin kielen sana ”jobud” oli käännetty WSJ:ssa alun perin sanaksi ”idiots”, joka myöhemmin pehmennettiin sanaksi ”fools”. Eestin ja Liettuan näkemykset Rail Balticin ongelmien taustasta ovat WSJ:n raportin mukaan tällaiset:
    •    Eesti: Liettuan edellinen hallitus nimenomaan halusi Rail Balticin linjauksen Kaunasin kautta. Noin vuosi sitten virkaan astuneessa Liettuan uudessa hallituksessa on hölmöläisiä (ei idiootteja), jotka antoivat Liettuan valtion rautatieyhtiön ohjata toimintaansa.
    •    Liettua: Edellisen hallituksen aikana tehtiin vain alustava selvitys Rail Balticista, ja nyt pitäisi aloittaa sen pohjalta konkreettinen vaihtoehtojen kartoitus. Liettua ainoastaan suojelee kansallista intressiään, ja pitää toimintansa ohjenuorana Rail Baltic -projektin kokonaisuuden ymmärtämistä ja Baltian maiden välistä ystävyyttä. Vilna on ja pysyy Liettuan pääkaupunkina, ja siitä syystä ei ole olemassa perusteita jättää Vilna Rail Balticin linjauksen ulkopuolelle.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Nyt tarvittaisiin Martti Ahtisaarta hoitamaan homma

  • 16.1.2014 Liettuan ja Eestin välinen nokittelu jatkui viikon loppuun asti. Keskiviikkona Eestin talousministeri Juhan Parts totesi että Liettuan pitäisi maksa Kaunas-Vilna -rataosuuden urakka omasta budjetistaan. Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius vastasi sovittelevasti että Partsin kannanotto on turhan jyrkkä, Butkevičius itse uskoi että neuvotteluissa lopulta löydetään yhteinen sävel.
  • 14.1.2014 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius toteaa, että jos Eesti ja Latvia eivät suostu sisällyttämään Liettuan pääkaupungia Vilnaa mukaan Rail Balticiin, koko projekti uhkaa peruuntua. Sinkevičiuksen mukaan Baltian maiden tulisi lopettaa poliittinen kädenvääntö, ja lähteä toteuttamaan Rail Balticia tehdyn sopimuksen mukaisesti. Myös Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius on kommentoinut tilannetta, hänen mukaansa Baltian maat sekä Suomi ja Puola ovat jo sopineet Rail Balticin toteutamisen tarpeellisuudesta. Nyt meneillään oleva neuvottelu on pääministerin mukaan vain asiantuntijatason vääntö Kaunasin ja Vilnan yhdistämisestä Rail Balticiin noin 100 km pituisella 1435 mm raideyhteydellä. Pääministeri Butkevičius totesi tänään Liettuan radiolle antamassaan haastattelussa, että hän henkilökohtaisesti uskoo Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamiseen eurooppalaisella 1435 mm raideleveydellä.

Eesti tai Latvia eivät ole ilmeisesti vielä kommentoineet viime perjantain neuvotteluja, joissa asia ei (liettualaisten kommenteista päätellen) edistynyt ollenkaan.

Tilannetulkintaa pohjoisesta näkökulmasta: Maanantaina 2.12.2013 Liettuan pääministeri totesi näin The Lithuania Tribunelle antamassaan haastattelussa:

“I’d say that it [the line to Vilnius] was more of a bargaining point. What we’ve achieved so far is that this branch line has been included in the memorandum”.

Reilun kuukauden aikana muistioon mukaan saatu maininta Vilnasta on jalostunut Liettuan Liikenneministeriön tulkinnoissa sitovaksi sopimukseksi. Toivottavasti neuvottelut edistyvät suotuisasti, vaikka näkemyserot Liettuan ja Baltian pohjoisempien maiden välillä ovat merkittävän suuret.

  • 10.1.2014 Baltian maiden edustajat jatkoivat neuvotteluja Tallinnassa, mutta asiassa ei edistytty. Liettuan Liikenneministeriön Kehittämisestä ja ulkomaansuhteista vastaava johtaja Arenijus Jackus totesi maanantaina 13.1.2013 The Lithuania Tribunelle antamassaan lausunnossa, että Eesti ja Latvia haluaisivat nostaa  keskustelun Vilnan yhteyden ottamisesta mukaan Rail Balticiin poliittiselle tasolle. Jackusin mukaan osapuolet ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet poliittisen päätöksen jossa Vilna on mainittuna, eikä asiasta näin ollen ole tarvetta keskustella.

  Baltian maat jatkavat neuvotteluja helmikuussa. Liettuan lähtökohta neuvotteluihin käy ilmi Arenijus Jackusin seuraavasta kommentista (Seimas on Liettuan parlamentti):

I think this issue (including Vilnius into the Rail Baltica route) could be raised during that meeting. However, we have a decision adopted by the Seimas that Vilnius is part of Rail Baltica. Therefore, I do not even know how this issue should be discussed. We are a sovereign state and no one should tell us where to build a railway line.

  • 7.1.2014 Latvian hallitus myönsi Latvian Liikenneministeriölle 4,9 miljoonan euron rahoituksen Rail Baltic -projektin edistämiseen. Latvialaisten mukaan Rail Balticin kokonaisbudjetti olisi 3,87 miljardia euroa, josta Euroopan Komissio rahoittaisi 85 %. Rahoitushakemus jätettäisiin vuonna 2015, jolloin rakennustyöt päästäisiin aloittamaan vuonna 2016.
  • 3.1.2014 Liettuan toinen liikenneministeri ja Liettuan valtion rautatieyhtiön hallituksen puheenjohtaja Saulius Girdauskas (Liettuan työväenpuolue) allekirjoitti Liettuan ja Valkovenäjän rautatieyhtiöiden johdon kanssa sopimuksen Vilna-Minsk rataosuuden parantamisesta. Rahoituksen projektiin järjestää The Latvia, Lithuania and Belarus Cross Border Cooperation Program within the European Neighborhood and Partnership Instrument. Liettuan valtio panostaa siis yhteyksiin Vilnasta itään, ja samaan aikaan Kaunasin kaupungissa kirjaillaan vetoomuksia Kaunasin kautta kulkevan Rail Balticin puolesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

28.12.2013

Rail Baltic – Baltian maiden yhteistyö koetuksella

Filed under: Rail Baltic — baltirail @ 23.06
Tags: , ,

Rail Baltic vuonna 2013

Rail Baltic on yksi Euroopan Komission TEN-T liikenneinfrastruktuuri kärkihankkeista. Sen tavoitteena on nopean raideliikenneyhteyden rakentaminen Baltian maiden halki Tallinnasta Varsovaan. TEN-T dokumenteissa Rail Balticin reitti esitetään usein muodossa Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki, koska Rail Balticin (ja Suomenlahden alittavan raideliikennetunnelin) taloudellisen kannattavuus on riippuvainen Suomesta tai Suomen kautta kulkevan liikenteen volyymista.

Rail Baltic Growth Corridor on Helsingin ja Berliinin kaupunkien aloitteesta käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on ollut viedä eteenpäin Rail Balticin ja siihen liittyvän logistiikkainfrastruktuurin toteuttamista. Euroopan Unionin Baltic Sea Region Programme -ohjelmaan kuuluvasta hankkeesta ovat olleet vetovastuussa Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopiston pienyrityskeskus, ja siinä on ollut mukana partnereita myös Baltian maista, Puolasta, Saksasta ja Ruotsista. Rail Baltic Growth Corridor -hanke käynnistettiin kesäkuussa 2011, ja sen päätöskonferenssi pidettiin 14.6.2013 Berliinissä. Hankkeen lopputuotoksena syntynyt RBGC Growth Strategy löytyy täältä.

Euroopan Komissio on korvamerkinnyt 2,6 miljardia euroa rahoitusta Rail Balticille budjettikaudella 2014-2020. Komissio rahoittaisi 85 % hankkeesta, ja lopuille 15 %:lle järjestyisi edullinen rahoitus Euroopan Investointipankista. Rahoituksen ehtoihin sisältyy fyysisten rakennustöiden aloittaminen vuoteen 2016 mennessä. Jos töitä ei saada siihen mennessä käyntiin, on Euroopan Komissiolla mahdollisuus perua rahoituspäätös, ja käyttää pääomat johonkin muuhun hankkeeseen.

Rail Baltic on tarkoitus toteuttaa eurooppalaisen standardin mukaisella 1435 millimetrin raideleveydellä. Baltian maissa (ja Suomessa ja Venäjällä) käytetään 1520/1524 millimetrin raideleveyttä, ja saman vaunukaluston käyttäminen kahden eri standardin rataverkoissa vaatii erikoiskalustoa.

Rail Balticin edistyminen RBCG -hankkeen päättymisen jälkeen

Rail Balticin edistyminen tai edistymättömyys viime kuukausina on ollut eniten kiinni Eestin ja Liettuan välisistä näkemyseroista. Baltian maiden tasaosuuksin omistaman Rail Baltic -yhteisyrityksen toiminta oli tarkoitus käynnistää tammikuun 2014 alussa, mutta neuvottelujen venymisen takia näin ei tule tapahtumaan.

Rail Balticiin liittyvää uutisointia voi seurata esimerkiksi näistä lähteistä:

Hyvä yhteenveto Baltian maiden Rail Balticiin liittyvistä intresseistä löytyy myös TRINITI Estonian 25.11.2013 päivätystä Rail Baltic katsauksesta.

Heinäkuu 2013: Useita kuukausia Baltian maiden välillä kestänyt kiista näytti päättyvän onnellisesti, kun Baltian maat ilmoittivat päässeensä yhteisymmärrykseen Rail Balticin rakentamiseen ja hallinnoimiseen liittyvistä ehdoista. Sopimus Rail Balticin rakentamista hallinnoivan yhteisyrityksen perustamisesta oli tarkoitus allekirjoittaa syyskuussa. Tiedotustilaisuudessa olivat paikalla myös Suomen ja Puolan liikenneministerit.

Syyskuu 2013: Sopimus Baltian maiden Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta oli tarkoitus allekirjoittaa 17.9.2013. Sopimusta ei kuitenkaan saatu syntymään, koska Eesti ei hyväksynyt Liettuan viime tingassa esittämää vaatimusta Liettuan pääkaupungin Vilnan ottamisesta mukaan Rail Balticin reitille. Kokouksen päätökseksi tosin allekirjoitettiin julkilausuma jossa mainittiin myös Vilna, mutta tämä ei vielä muodostanut riittävää pohjaa yhteisyrityksen perustamiselle. Alkuperäinen suunnitelma on ollut linjata Rail Baltic suorinta tietä Kaunasin läpi, mutta liettualaiset vaativat joko koko Rail Balticin linjauksen siirtämistä idemmäksi, tai ainakin 100 km pituisen Kaunas-Vilna -poikittaisyhteyden kunnostamisen sisällyttämistä Euroopan Komission Rail Baltic -rahoitukseen.
Euroopan Komission liikennekomissaari Siim Kallas totesi, että Liettuan olisi pitänyt esittää vaatimus aikaisemmin, ja neuvotteluja päätettiin jatkaa syksymmällä.

Lokakuu 2013: ”Rail Baltic Express” -juna kuljetti suuren joukon toimittajia, poliittisia päättäjiä ja muita merkkihenkilöitä Liettuasta Tallinnaan. Hitaasti mutta arvokkaasti sujuneen matkan tavoitteena oli edistää päätöksentekoa kolmen Baltian maan tasaosuuksin omistaman Rail Baltic -yhtiön perustamista. Junamatkan päätteeksi Tallinnassa pidettiin 16-18.10.2013 kolmen päivän pituinen TEN-T konferenssi, jossa asia ei valitettavasti edistynyt merkittävästi.

Marraskuu 2013: Baltian maiden pääministerit tapasivat Rigassa 11.11.2013, ja ilmoittivat sopineensa Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamisesta vuoden loppuun mennessä. Marraskuun lopulla Liettuan liikenneministeri vielä tarkensi, että heidän puolestaan yhteisyrityksen perustamisasiakirjat voidaan allekirjoittaa, kunhan vaan Latvia ja Eesti suostuvat Liettuan vaatimukseen sisällyttää Kaunas-Liettua -yhteys Rail Balticiin. Tarkoitus oli päästä laittamaan nimet paperiin seuraavan viikon neuvottelujen jälkeen, ja käynnistää yhtiön toiminta 1.1.2014.

Joulukuu 2013: Baltian maiden neuvottelut päättyivät joulukuun alussa tuloksettomina. Asiassa ei auttanut, että Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius oli myöntänyt haastattelussa Vilnan yhteyden vaatimisen olleen liettualaisille lähinnä neuvottelutaktiikkaa.
Neuvottelujen kariuduttua Eestissä nousi taas esiin keskustelua Rail Balticin reitin kierrättämisestä Tarton kautta. Eestin Rail Baltic projektijohtaja Indrek Sirpin mukaan Pärnun kautta koukkaaminen pidentäisi reittiä 100 kilometrillä ja maksaisi 500 miljoonaa euroa, ja tällaiseen ei ole varaa. Myös ympäristönäkökohtia on tuotu voimakkaasti esiin Eestissä, Rail Balticin suunniteltujen ratalinjausten alueelta mahdollisesti löytyvät haikaranpesät tai pikkukiljukotkanpesät saattavat hidastaa rakennustöiden aloittamista.

Liettua ja Rail Baltic

Liettuan parlamenttivaaleissa syksyllä 2012 vasemmistopuolueet voittivat tiukkaa talouskuria ylläpitäneen konservatiivipuolueen, ja joulukuussa 2012 aloittaneen uuden hallituksen pääpuolueina ovat populistista linjaa suosivat sosiaalidemokraatit sekä työväenpuolue. Eestiläinen Postimees-lehti syyttää Liettuan hallitusta Rail Balticin tahallisesta viivyttämisestä. Sen mukaan Liettuan uusi hallitus ei kunnioita edellisen hallituksen tekemiä Rail Balticia koskevia päätöksiä ja sitoumuksia, vaan haluaisi panostaa vain poikittaisten raideyhteyksien kehittämiseen. Postimees vihjaa, että Venäjän liikenteestä täysin riippuvainen Liettuan valtion rautatieyhtiö pitäisi Rail Balticia kilpailijanaan, ja että uuden hallituksen linjaukset olisivat itse asiassa lähtöisin Liettuan rautatieyhtiöltä.

Liettuan sisälläkään ei olla yksimielisiä Rail Balticiin liittyvissä asioissa. Kaunasin kaupungin johto lähetti Liettuan parlamentin jäsenille vetoomuksen pitää kiinni aiemmin sovitusta Kaunasin kautta kulkevasta linjauksesta, mutta tästä huolimatta parlamentti valtuutti 18.12.2013 Liettuan hallituksen teettämän Vilnan kautta linjatun Rail Baltic -yhteyden kannattavuusselvityksen.

Liettuan talous on erittäin riippuvainen Venäjän kaupasta. Liettuan valitettua Gazpromin perimistä kaasun hinnoista Venäjä nokitti viime lokakuussa kieltämällä liettualaisten meijerituotteiden tuonnin Venäjälle. Tämä tulkittiin yleisesti Venäjän varoitukseksi Liettualle, joka on pyrkinyt edistämään Ukrainan ja Euroopan Unionin välistä yhteistyötä. Joulukuun lopun tietojen mukaan Venäjä olisi purkamassa liettualaisten meijerituotteiden tuontikiellon tammikuussa.

Mikä maksaa?

On vaikea keksiä yhtään asiaa mikä muuttuisi huonommaksi Rail Balticin myötä, mutta silti Eestin, Latvian ja Liettuan päätöksenteko asiasta on tuskaisen vaikeaa. Hankkeelle on luvassa 85 % rahoitus Euroopan Komissiolta, joten parempien rahoitusehtojen tinkaamisesta tuskin on kyse.

Eestin, Latvian ja Liettua Rail Baltic -yhteisyrityksen perustamiselle alkaa olla kiire, koska ennen rakennustöiden aloittamista on vielä tehtävänä melkoinen urakka mm. ratalinjauksiin liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä. Liikennekomissaari Siim Kallaksen uhkaukset EU:n 2,6 miljardin euron rahoituksen peruuttamisesta, jos rakennustyöt eivät ole alkaneet vuoteen 2016 mennessä, eivät ole ainakaan vielä johtanut konkreettisiin tuloksiin.

Kauppalehti julkaisi 27.12.2013 Olli Herralan artikkelin ”Baltian kiistelty rautatie toteutuu”, jossa haastatellut Rail Baltic Growth Corridor -hanketta vetäneet Olli Keinänen ja Malla Paajanen uskoivat Baltian maiden välisen sovun löytyvän ja Rail Baltic hankkeen edistyvän kevään aikana..

Syksyn Rail Baltic uutisia

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

13.03.2013

Rikkidirektiivi ja Rail Baltic-tunneli

Filed under: Yhdistys — baltirail @ 16.46
Tags: , ,

EU:n määräämä polttoöljyn enimmäis-rikkipitoisuus tai savukaasujen pesu Itämeren laivaliikenteelle aiheuttaa Suomen kansantaloudelle eräiden arvioiden mukaan kielteisine seurannaisvaikutuksineen jopa 600 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Valtioneuvosto on hyväksynyt ajatuksen kasvavien rahtikulujen kompensoinnista kansallisen kilpailuaseman ja työllisyyden suojelemiseksi mm innovaatiotukena uudelle nesteytetyn polttokaasun teknologialle ja jakelulle. Hyvä niin, ja koska EU:n tavoitteena on edistää vähäpäästöistä liikennettä, olisi meilläkin juuri nyt syytä tarttua tilanteeseen ja selvittää ulkomaanliikenteen uutta mahdollisuutta ilman kallistuvaa öljysidonnaisuutta sekä rikki- ja hiilidioksidipäästöjä. Poikkeusoloista riippumaton, nopea ja varma yhteys asiakkaisiin olisi vientiteollisuudelle ja matkailullekin hyödyllinen. Tavoitteena tulisi olla kiinteä liittyminen uuteen Rail Baltic -rataan.

 EU:n TEN-T projekti PP27 eli Rail Baltic -rata välille Warsova-Tallinna tulee päätettäväksi 2015, ja siinä yhteydessä tulisi päättää myös siihen liittyvän tunnelin aikaansaamisesta Suomenlahden ali. Suomen tulisi olla valmis nopeaan liikenteeseen pääratasuunnissa ja Helsingin lentokentälle vuoteen 2030 mennessä, joten käytössä on vähimmäisaika selvityksille, tutkimuksille, suunnitteluille ja rakentamisille. Selvittämispäätöksen viivyttäminen olisi nykytilanteessa turhauttavaa etupiiripolitiikkaa. Rikkidirektiivi-päätöstä voidaan pitää EU:n painostuksena Suomea kohtaan liittymiseksi Korridoori 1:een, jota se itse on tukenut mm ”pohjoisen ulottuvuuden” politiikalla. Suomessa tulisi ymmärtää, että EU ajaa ratatunnelia paitsi ympäristösyistä, myös koska silloin avautuu mahdollisuus ratoihin Jäämereltä Välimerelle, Tyyneltämereltä ja Aasiasta länsi-Eurooppaan ja Atlantille; Helsinki jaTallinna saavat puolen tunnin kestoisen seutujuna-yhteyden, eli kaksi Euroopan pääkaupunkia muodostavat kaksoiskaupungin.

 Kun Suomessa päätetään tutkia ja suunnitella tunnelin rakentamista, voidaan EU:n kanssa aloittaa neuvottelut rikkidirektiivin toimeenpanon myöhentämisestä. EU ei kerää rikkidirektiiviveroa itselleen, joten sille lienee yhdentekevää kuinka Suomi kuittaa rikkikustannuksen. Tapahtuuko se tukemalla saastuttavaa, kallista ja hidasta merenkulkua vai valitsemalla päästöttömän, edullisen ja nopean sähköjunan. Koska aikaa tunnelin kansallisen rahoitusosuuden keräämiseen on jopa 20 vuotta, riittää tarvittavien laivojenkin polttoaineen uusimiselle rahoitusta.Tämä järjestely merkitsisi samalla sitä, että vallitsevaan tilanteeseen verratuna tunneli ei Suomelle maksa mitään. Vaikka EU ei rahoittaisikaan tunnelia täyteen määrään, mutta myöhentäisi rikkidirektiivin toimeenpanoa tunnelin käyttöönottoon asti, kertyisi Suomen kansantalouteen menosäästöjä yli tunnelin hinnan! Se sopinee kaikille, varsinkin kun tunnelin aiheuttamat säästöt ja tuotot kattavat senkin reaalikustannuksen, jonka Suomi on jo hyväksynyt rikkidirektiiviin alistuessaan. Haastena poliitikoille ja talousihmisille on ”vain” säästöjen kanavointi julkiseksi rahoitukseksi tunnelille. Valtion luottoluokituksen mukaisilla ehdoilla on kansainvälinen yksityinenkin rahoitus saatavilla edullisesti.

 Milloin valtioneuvosto käynnistää tunneliyhteyden vaikutuksia ja rakentamista koskevan kansantaloudellisen selvitystyön, sillä onhan kohteena Suomelle kestävä liikennemuoto, vientituotannon arvon nousu, työpaikkojen lisääntyminen, ehkä jopa uuden aikakauden alku? Tarvitaanko ”lobbariksi” autolautta-öljytankkerihaveri jäämyrskyisellä Suomenlahdella?

 Neuvottelutavoitteena EU:n kanssa tulisi olla siis se, että rakentaessaan tunnelia saisi Suomi vapautuksen rikkidirektiivistä. Syynä on koko Suomen logistisen järjestelmän, erityisesti merenkulun ja satamien, sopeutuminen tunnelin vaikutuksiin. Pitkällä siirtymäajalla voidaan järjestellä näitä välttämättömiä muutoksia.

12.3.2013

Baltirail ry

Väinö Castrén, pj

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.