BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

30.04.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta toukokuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

————-

  • 27.5.2017 Peter Vesterbacka piti eilen Tallinnan Latitude59 -tilaisuudessa veretseisauttavan esityksen tunnelihankkeesta, esityksen voi katsoa täältä. Peter kertoi myös hiukan yksityiskohtia teknisestä toteutuksesta:

• Tunneliradalle tulee neljä asemaa: Tallinnan lentokenttä, Helsingin matalalle rakennettava tekosaari, OtaKeila ja Helsingin lentoasema.
• Tunnelin poraaminen ei ole ongelma, Kiinasta löytyy teknologia.
• Tunnelin rahoittaminen ei ole ongelma, Kiinasta löytyy rahaa.
• Kannattavuutta on selvitetty PwC:n kanssa, ja Peterin mukaan yksi maan alle laitettu euro poikii kymmenen euron edestä toimintaa maan pinnalle. Eli 15 miljardia kiinalaista rahaa maan alle luo 150 miljardin edestä taloudellista aktiviteettia maan pinnalle.
• Käytännön toteutus: Rakennetaan ensin tekosaaret Helsingin matalalle ja Tallinnan matalalle. Sen jälkeen lähdetään poraamaan tunnelia molemmilta lentoasemilta sekä molemmilta tekosaarilta kahteen suuntaan. Porataan kaksi halkaisijaltaan 17 metrin tunnelia [miksi tarvitaan 17 metrin reikä yhtä junaraidetta varten? //toim.huom.], eli käytännössä tarvitaan 12 porakonetta, á 30 miljoonaa euroa.
• Tekosaaresta rakennetaan Suomen ja Eestin yhteinen ”regulatory sandbox”, jonne toivotetaan tervetulleeksi kaikki finanssialan Brexit-pakolaiset Lontoosta.

Vesterbackan hankkeen toteutuminen ei jää kiinni ainakaan kunnianhimon puutteesta, mutta erityisesti linjaus Espoon kautta (eli Helsinki ohittaen) on hankalasti ristiriidassa ”virallisen” tunneliorganisaation suunnitelmien kanssa. Toisaalta Finestlink.fi -sivusto ei ole vähään aikaan kertonut omien projektiensa edistymisestä, joten ehkä saamme vielä ennen lomia kuulla myös virallisemman version tunnelihankkeen aikataulusta ja etenemisestä.

Rail Balticin edistymistä kävi viime viikolla tutkailemassa myös joukko europarlamentaarikkoja, heidän joukossaan Henna Virkkunen.

  • 21.5.2017 RB Rail järjestää avoimen suunnittelukilpailun, jossa haetaan ideoita Tallinnan vanhan sataman ja ja Ulemisten Rail Baltic -terminaalin välisen raitiotie- tai pikaraitiotieyhteyden tekniseen ja taloudelliseen toteutukseen. Suunnittelukilpailuun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy täältä.
  • 21.5.2017 Helsinki-Tampere -suunnan kasvukäytävän kehittämistä tukeva nettisivusto suomenkasvukaytava.fi julkaisi pari viikkoa sitten ”Lentorata on merkittävä osa kasvukäytävää” -kirjoituksen, jossa selvitettiin Rail Balticin ja Helsinki-Tallinna -tunnelin jatkeeksi sopivan ja tarvittavan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta pohjoiseen johtavan uuden ratayhteyden näkymiä.
  • 6.5.2017 EY:n 293 sivun pituisen Rail Baltic kustannushyötyanalyysin voi lukea kokonaisuudessaan täällä.
  • 4.5.2017 Helsingin Sanomat julkaisi viime tiistaina Kaja Kunnaksen kirjoittaman informatiivisen artikkelin Rail Balticista. Painetussa lehdessä otsikkona oli ”Suomalainen rahti on tärkeää Rail Baltic -radalle”, mutta nettilehdessä otsikko oli jostain syystä pitänyt vääntää muotoon ”Tuore laskema: Rail Baltic -rata kannattaa, jos EU rahoittaa sitä vuosia – Suomen rahdista tulee tärkeä osa hanketta”. Jos tällä otsikon viilauksella haluttiin provosoida ihmiset kirjoittamaan kommentteja artikkelin perään, niin ehkä siinä onnistuttiin. Kommenttien sisällöllä ei liene niin väliä.

EDIT: Kiitokset nettiuutisoinnin olemusta pohtineelle lukijalle, joka kommentoi Hesarin nettiotsikointia näin: ”Printti-Hesari on maksullinen tuote, jonka tilaushintaan sisältyy asiallinen ja informatiivinen otsikointi. Netissä ilman käyttäjätunnusta saatavilla oleva uutinen taas on lukijalleen maksuton, mutta lukija ”maksaa” Hesarille suostumalla altistamaan itsensä paremmin kommentteja kirvoittavalle klikkihuorausotiskoinnille. Näin lehden julkaisija saa enemmän trafiikkia sivulleen, ja lukija saa päättää onko ilmaiseksi luettu uutinen hintansa väärti, vaikka lukukokemuksen rasitteena on ärsyttävää otsikointia, joskus idioottimaisia lukijakommentteja ja mahdollisesti mainoksiakin”.

Yksi visioraportti ei paljoa maailmaa muuta, mutta kyllä tämä 37-sivuinen julkaisu on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Tässä kolme pointtia raportista:

Digitalisaatio mullistaa myös liikenteen: Raportin lähtökohtana on että vuoteen 2050 mennessä perinteiset liikenne- ja digitaaliset ratkaisut ovat sulautuneet toisiinsa. Työryhmän mukaan Suomesta voidaan luoda ”globaalisti johtava älykkään liikenteen ekosysteemi”, ja tähän meillä on myös erinomaiset edellytykset.

Infrahankkeiden rahoitus linjataan järkevästi: ”Liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti kysyntäohjautuvasti. Yhteiskunta vastaa kysyntäohjautuvan liikenne- ja viestintäjärjestelmän ulkopuolelle jäävistä osista.” Tämän linjauksen toimeenpaneminen ei välttämättä ole ihan helppo asia, koska julkisen rahoituksen päällä perinteisesti istuneet poliitikot ja virkamiehet eivät luovu vallastaan vapaaehtoisesti.

Visiopaperissa ajatellaan isosti: Aho & co eivät ole jääneet surkuttelemaan tämän päivän ongelmia ja haasteita, vaan katsovat rohkeasti eteen päin. Helsingin metropolialue ei ole tulevaisuudessa pelkkä Suomen pääkaupunkiseutu, vaan ”osa kansainvälistä Helsinki-Pietari-Tallinna-Tukholma kasvu- ja työssäkäyntialuetta”. Jos Peter Vesterbackaa olisi haastateltu tätä raporttia varten, hän olisi varmasti tarkentanut että Helsingin metropolialue ei ole pelkästään Helsinki-Pietari-Tallinna-Tukholma kasvu- ja työssäkäyntialueen osa, vaan ennen kaikkea sykkivä hermokeskus jonka kautta maailman muut kasvukeskukset linkittyvät Finest Bay Area -kasvukeskuksen ympärille kehittyneeseen ekosysteemiin.

Ettei menisi pelkäksi kehumiseksi, niin jaetaan vähän kritiikkiäkin. Oli hauska saada tietää että ”toimivat digitaaliset sisämarkkinat voisivat nostaa EU:n jäsenvaltioiden bruttokansatuotetta jopa 415 miljardia euroa”. Mutta ketä tällaiset hihasta ravistetut konsulttihaarukoinnit oikeasti kiinnostavat?

Tämän tasoisessa tulevaisuutta ansiokkaasti luotaavan raportin tasoa ei myöskään nosta turhanpäiväisen ”Digitalisoituvan liikenteen SWOT-analyysin” esittäminen. Mitä mieltä olette, onko ”Tietorajapintojen avaaminen ja tiedon hyödyntäminen” digitalisoituvalle liikenteelle a) vahvuus, b) heikkous, c) mahdollisuus vai d) uhka? ”Oikean” vastauksen voitte tarkistaa raportin sivulta 9.

• Rail Baltic on kannattava hanke EU-rahoituksen kanssa, mutta ilman Brysselin rahaa se olisi kannattamaton.

• EU-rahoitus vuodesta 2020 eteenpäin on auki, ja on olemassa riski että rahoitusosuus jää pienemmäksi kuin nykyinen 85 %.

• Hankkeen kustannusarvio on nyt 5,78 miljardia euroa, AECOMin vuonna 2011 laskema 3,7 miljardia päivittyi ylöspäin kustannustason nousun ja uusien rataosuuksien lisäämisen seurauksena.

• Henkilöliikenteelle suurin potentiaali on Baltian sisäisessä liikenteessä, kun taas tavaraliikenteen merkittävimmät volyymit suuntautuvat Eurooppaan.

• Liettuan vaatima Kaunas-Vilnius -rataosuus on nyt mukana virallisissakin dokumenteissa, ja sen osuus 5,78 miljardin euron kustannusarvioista on 740 miljoonaa euroa.

• Kustannuksia nostaa myös Latvian hankkeeseen lisäämä Riikan keskusrautatieaseman uusiminen sekä Riikan lentoaseman yhteyden vaatimat rakenteet. Sen sijaan Viron Rail Baltic -suunnitelma ei ole juuri laajentunut AECOMin vuoden 2011 raportin jälkeen.

Puolan Rail Baltic -ratayhteyttä ei näissä raporteissa käsitellä ollenkaan. Ilmeisesti Puolan täämän päivän poliittinen tilanne on niin kaoottinen, että Rail Baltic -panostukset on päätetty suunnata nyt vain Baltian maihin. Puolassa täytynee odottaa vuoden 2019 vaaleihin, ja toivoa että valta vaihtuu.

Riikan konferenssin esitysmateriaaleihin voit tutustua täällä ja täällä.

Liettuassa viime syksyn vaalien jälkeinen siivousoperaatio aiheuttaa edelleen hämmennystä. Liettuan rautateiden ja Liettuan liikenneministeriön johdon vaihtaminen on ollut Rail Balticin kannalta positiivinen asia, mutta korruptionjälkeiseen aikaan siirtyminen ei ole kivutonta. Liettuan rautatiet joutui mitätöimään huhtikuun alussa 5 kilometrin pituisen radanpätkän tarjouskilpailun tulokset, koska edullisimman tarjouksen hinta 21,4 miljoonaa euroa ylitti Liettuan rautateiden arvioiman 9 miljoonan euron käyvän hintatason reilusti. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, sillä vielä vuosi sitten Liettuassa oltiin sitä mieltä että Liettuan rautateiden oma infrastruktuuriyksikkö tulee rakentamaan kaikki Rail Balticin Liettuan osuudet koska muut eivät vaan osaa.

Trautmannilla oli myös mukava anekdootti Puolasta:

Talking to The Baltic Times, Trautmann recalled a recent conversation with a Polish minister, who told her that he had recently travelled by car from Poland’s Bialystok to Helsinki to see how the local rail is functioning.

He told me that the journey had been an eye-opening experience for him, and now he is all for a faster implementation of Rail Baltica. I sometimes believe that such personal experiences are very valuable (in decision-making),“she reasoned.

  • 1.5.2017 Venäjän Rail Baltic -uutisointia on aina mielenkiintoista seurata. Viralliset uutislähteet kuten uutistoimisto TASS ja Venäjän rautateiden uutistoimisto RZD-partner ovat uutisoineet Riikan Rail Baltica -konferenssista yllättävänkin asiallisesti, lähinnä lehdistötiedotteiden faktoja neutraalisti siteeraten. Tämä herättää toiveita paremmasta tulevaisuudesta, sellaisesta jossa maat ja kansat olisivat veljet keskenään.

However, Kremlistä ohjatut propagandamyllyt jauhavat omaa totuuttaan vanhaan malliin. Esimerkistä käyköön tällä kertaa politexpert.net, jonka tarinassa kestävän kehityksen asialla oleva Rea Raus julkituo syvän kiitollisuutensa siitä että Venäjän kansalaiset ovat auttaneet virolaisia taistelussa Rail Balticia vastaan.

Kirjoituksen lopussa Politekspert vielä varoittelee Viron kansalaisia Rail Balticin turmiollisuudesta, ja antaa myös vinkkejä paremmasta politiikasta:

”Obviously, the Baltic Citizens are increasingly thinking about the destructiveness of the state’s policy towards Russia. After all, the transport capacities provided by the Russian Federation could seriously affect the economic performance and improve the situation. However, in this situation, the railway transportation industry can be considered lost for Estonia, which causes discontent not only for the political elite, but also for ordinary citizens,  who go to rallies against the implementation of unprofitable projects in attempts to improve the country’s economy.”

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.02.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta helmikuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

  • 19.2.2017 Helsinki-Tallinna -tunnelin toteuttamista selvittämään nimetyt konsultit julkistettiin maanantaina. Hankkeen kannattavuutta ja vaikutusarviota alkaa työstää konsortio johon kuuluvat ”the usual suspects”, eli Ramboll Finland, Sito, Strafica, Kaupunkitutkimus TA ja Pöyry Finland. Teknisen toteutettavuuden selvittämisen saa tehtäväkseen kolmikko Sweco, WSP ja Amberg Engineering. Swecon Espoon suunnalla ryvettynyttä mainetta paikkaa sweitsiläinen Amberg, jolla on kokemusta mm. Saint Gotthardin ja Brennerin tunneleiden suunnittelusta. Valituiksi tulleilla konsulteilla oli projektin käynnistystapaaminen Tallinnassa tiistaina ja keskiviikkona, mutta tästä tilaisuudesta ei ole sen suuremmin tiedotettu.

In 2017 all of the parties have to work towards two important goals.  Firstly, the project managers have to prove the maturity of certain aspects of the project – i.e. the point of no return, which will be the basis for further funding requests from the European Union for the railway construction works after 2020. This means that the railway routes in all three countries must be officially approved by the governments and the most important studies and analyses must have been carried out. Furthermore, all project activities must be going to plan, as well as procurement procedures being made clear to all involved parties so that the construction phase can be commenced. Additionally, the project must evidence good governance and transparent flows of finance. Secondly, effective use of resources must be adopted in order to avoid duplication of different functions.

”…to continue with construction works in three countries;to finalize the design phase for all the elements of the Global project; to identify infrastructure components, inputs and resources that are more cost-efficient if procured in a consolidated fashion as a result of economies of scale; to carry out thorough supplier market assessments to determine optimum procurement and deployment strategies, as well as preparing the ground for taking a decision on the manager of the built infrastructure.”

Rail Balticin edistymistä pitkään jarruttanut Liettuan liikenneministeriö on kahdessa kuukaudessa muuttanut linjaustaan täydellisesti. Liettuan liikenneministeri Rokas Masiulis on tänään tavannut liikennekomissaari Violeta Bulcin, ja Bulcin Twitter-tililtä lainatun kuvan perusteella neuvottelut näyttäisivät sujuneen hyvässä hengessä. Myös RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on ehtinyt hoitaa suhdetoimintaa. Twitteristä lainatussa kuvassa Rubesa poseeraa Liettuan Rautateiden toimitusjohtaja Mantas Bartuskan ja Suomen Valtionrautateiden toimitusjohtaja Rolf Janssonin välissä.

bulcmasiulisrubesabartuskajansson

Ensi viikolla kuulemme uutisia FinEst Link -hankkeen toteuttamisselvityksestä, mm. konsulttien valinnasta ja kevään suunnitelmista kerrotaan uutta tietoa. Virallisen organisaation kuulumisia odotellessa voimme kuunnella Peter Vesterbackan tuoreet tunneli-suunnitelmat Radio Rockin haastattelusta.

  • 7.2.2017 Helsingin Sanomat julkaisi eilen ”Pitääkö Helsingistä Tallinnaan louhia 9–13 miljardin junayhteys?” -artikkelin, jossa esitettiin Kantar TNS:n tekemän selvityksen tuloksia. Kyselyn mukaan miltei puolet pääkaupunkiseudun ihmisistä kannattaa Tallinna-tunnelin rakentamista. Toisaalta Hesarin kirjoitukseen tulleista 163 kommentista valtaosa on tuttuun tapaan erittäin kielteisiä.

Tunneliteknologiassa mielenkiintoinen avaus oli Elon Muskin joulukuussa julkistama hanke tunneliporauksen tehostamisesta 5-10 kertaa nykyteknologiaa nopeammaksi. Yksittäisen propellipään Twitterissä julkistama suunnitelma perinteisen teollisuudenalan mullistamisesta voi herättää epäilyksiä, mutta tämä tapaus lienee syytä ottaa vakavasti. Elon Musk listaa Twitter-tilillään kiinnostuksen kohteikseen ”Tesla, SpaceX, Tunnels & OpenAI”, ja ilmeisesti Musk uskoo pystyvänsä toteuttamaan tunnelinporauksessa sähköautoilun tai raketti-busineksen veroisen vallankumouksen.

Muskin joulun alla julkistaman hankkeen etenemisestä ei ole annettu yksityiskohtaista tietoa, mutta viime yönä Musk päivitti Twitter-tililleen kuvan tunnelityömaastaan:

musktunnel

Suomi ei tietenkään takaa mitään rahtiliikennettä tälle radalle, mutta uskomme tietysti että ne operaattorit, kuljetusliikkeet, oli ne sitten meri-, rautatie- tai maantiekuljetusliikkeitä, jotka hyötyisivät, ja heidän asiakkaansa hyötyisivät tästä raideyhteydestä ja uudesta palvelusta, käyttäisivät sitä. Mitään takuita ei tietenkään anneta.” (ERR:n uutisen lopussa oleva video ajasta 8:47 eteenpäin)

Suomi ei luonnollisesti voi antaa mitään takuita tulevista liikennemääristä. Olisi kuitenkin ollut mukava kuulla edes hiukan positiivisempi kommentti Suomen edustajalta. Ilman mitään sitoumuksiakin olisi voinut todeta, että toivottavasti Rail Baltic saadaan rakennettua koska se olisi myös Suomelle tärkeä asia.

RB Railin tiedotteessa nostetaan esiin Liettuan halu saada 85 prosentin EU-rahoitus myös Kaunas-Vilna -rataosuudelle, johon Rubesa kuittaa että Rail Balticin rahoitusnäkymien kannalta tärkeintä on pitää huoli projektin uskottavuudesta. On hienoa nähdä että myös toisistaan poikkeavista Rail Baltic -näkemyksistä voidaan pitkästä aikaa keskustella avoimesti, ilman poliittista kikkailua ja uhkailua. Tästä voisivat eräät valtionpäämiehetkin ottaa mallia.

The Minister emphasized that it is essential to encourage the European Union institutions to envisage a long-term financing horizon for the project at the current co-financing rate of 85 percent, including Vilnius-Kaunas connection as part of the Rail Baltic/Rail Baltica. While speaking about the Global project objectives, Ms Rubesa noted necessity to demonstrate the project’s maturity.

Yksi esimerkki RB Railin ja liettualaisten yhteistyön paranemisesta on Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden eri vaihtoehtojen selvitys, jonka kilpailutus avattiin eilen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

14.01.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta tammikuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
—–

Liettuan pääministeri Saulius Skvernelis kommentoi Rail Balticia näin optimistisesti:

”The agreement sends a very important message to our European Union partners – the Baltic states have come together and made a clear commitment to this strategic infrastructure project.”

…ja Latvian pääministeri Maris Kucinskis vakuutti että Rail Balticin etenemistä ei voi enää pysäyttää:

”This project has already been launched and is moving forward, and it cannot be turned back.”

Puolan istuvan hallitus ei sentään ole vielä liittynyt Rail Baltic -fan clubiin, mutta Puolan pääministerinä vuodet 2007-2014 toiminut Eurooppa-neuvoston puiheenjohtaja Donald Tusk vakuutti olevansa täysin sitoutunut Rail Balticin rakentamiseen:

”Believe me, as a Pole I understand, and maybe even better than some of my Western European colleagues, how important the project is.”

Pääministerien allekirjoittama sopimus vaatii vielä kaikkien Baltian maiden parlamenttien hyväksynnän. Tällä hetkellä suurimmat haasteet tuntuvat olevan yllättäen Eestissä, jossa Rail Balticia jarruttavat/vastustavat/Tarton-kautta-kierrättävät aktivistit tekevät parhaansa vaikeuttaakseen järkevän päätöksen tekoa Riikikogussa. Liettuan ja Latvian parlamenttien odotetaan vahvistavan pääministerien allekirjoittaman sopimuksen ensin, ja Eestin päätöstä odotetaan huhtikuussa.

Helsingin Sanomissa tänään olleen kirjoituksen Rail Balticista voi lukea täällä.

  • 29.1.2017 Lokakuussa 2016 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti RB Rail AS on nyt perustanut toimipisteet Eestiin ja Liettuaan hoitamaan projektin koordinointia ja vastaamaan Rail Baltic -urakoiden kilpailutuksista. RB Railin pääjohtaja Baiba Rubesa vastaa toistaiseksi myös Eestin ja Liettuan yksiköiden toiminnasta, mutta itsenäiset maajohtajat aloittavat työt lähiaikoina.

Liettuan yksikön toiminnasta tulee vastaamaan Artūras Vilimas, jonka vastuualueeseen kuuluu LinkedIn -profiilin perusteella myös Puola. Vilimas on viime vuosina työskennellyt vastuullisissa tehtävissä energiatoimialalla ja ollut rakentamassa Liettuan ja Puolan välistä yhteistyötä. CV:n perusteella erinomainen vahvistus RB Railille!

Vilimas liittyi RB Railin organisaatioon Liettuan hallituksen vaihdoksen jälkeen viime joulukuussa, vanhan vallan aikana tälle paikalle olisi tyrkytetty Liettuan liikenneministeriön päteväksi ja sopivaksi sertifioimaa poliitikkoa. Uutistoimisto BNS:lle antamassaan lausunnossa Vilimas painotti, että kuluvan vuoden aikana Rail Balticin tavoitteita on täsmennettävä, ja päätettävä mitkä osat projektista toteutetaan toteutetaan ensisijaisesti.

  • 27.1.2016 Myönteisten Rail Baltic -uutisten jälkeen vaihteeksi toisenlaista tarinaa. Tallinnassa on tänään protestoitu Rail Balticia vastaan, tällaisissa tunnelmissa:

hullumajaprojekt

Kuvan lähde: rus.delfi.ee // Ilmar Saabas

Hanketta vastustetaan Eestissä mm. aluepoliittisista syistä – protestoijat haluaisivat radan kulkevan Tarton kautta, mutta sellainen koukkaus ei käytännössä ole mahdollinen. Luonnonsuojelua käytetään myös perusteluna, eikä Rail Balticin seurauksena vähenevää Via Baltican rekkarallia tieteenkään huomioida tässä yhteydessä. Venäjänmieliset tahot luonnollisesti antavat tukensa mille tahansa Rail Balticia jarruttavalle liikkeelle. Eestin Rail Balticia vastustavat tahot ovat saaneet tukea myös Liettuan luonnosuojelijoilta ja Latvian maanomistajilta. Tosin huhujen mukaan Latviassa on tehty myös spekulatiivisia maakauppoja Rail Balticin linjausten alle jäävistä maa-alueista, ja nämä uudet maanomistajat luonnollisesti ”vastustavat” radanrakennusta vain nostaakseen hankkimiensa maa-alueiden lunastushintaa.

  • 26.1.2017 Baltian maiden pääministerit tulevat allekirjoittamaan Rail Baltic Intergovernmental Agreementin ensi viikolla. Asia varmistui eilen Liettuan hallituksen tehtyä asiaa koskevan myönteisen päätöksen. Liettuan liikenneministeriön tiedotteessa kerrotaan myös hankkeen jatkosta:

“The document will be submitted to the Seimas for ratification, to be followed by ratification by the Latvian and Estonian Parliaments.”

Pääministerien allekirjoitusten jälkeen Liettuan parlamentti Seimas saa sopimuksen vahvistettavakseen, ja vasta tämän jälkeen Latvian ja Eestin parlamentit ottavat sopimuksen käsittelyyn. Tällaisen marssijärjestyksen hyväksyttäminen Liettuan hallituksella ja liikenneministeriöllä kertoo, että Latvialla, Eestillä ja varsinkin Euroopan Komissiolla oli neuvottelupöydässä ennennäkemättömän paljon vipuvoimaa. Muut Baltian maat ovat saaneet kärsiä Liettuan viivyttelystä ja kikkailusta usean vuoden ajan, mutta nyt Liettua pakotetaan allekirjoittamaan sopimus ensimmäisenä. Sopimustekstistä ei oletettavasti löydy tällä kertaa myöskään Liettuan vaatimia tulkinnanvaraisia klausuuleja.

Sopimuksen lopullista ratifioimista saadaan kuitenkin odottaa huhtikuulle asti. Eestin pääministeri Juri Ratas kertoo, että Eestin Riikikogu saa asian käsiteltäväkseen vasta sitten kun tekeillä oleva päivitetty versio Rail Baltic Feasibility Studysta on valmistunut ja sen sisältö on analysoitu.

Päätöksenteko ei kuitenkaan ole helppoa Liettuassa. Latvialainen europarlamentaarikko Roberts Zile pelkää että Liettua saattaa edelleen jarruttaa Rail Balticia mm. seuraavista syistä:

• Kaunasin logistiikkakeskuksen kannalta Rail Balticin jatkaminen pohjoiseen heikentäisi liiketoiminnan näkymiä
• Venäjä vastustaa Rail Balticia, ja idän liikenteestä elävä Liettuan rautatiet myötäilee tärkeimmän asiakkaansa toiveita
• Liettua saattaa viivyttää allekirjoittamista saadakseen neuvoteltua suurempia Rail Baltic -urakoita Eestistä ja Latviasta

Liettuan viivyttely Rail Baltic -asioissa ei ole mitään uutta, mutta tällä kertaa hidastelulle on keskimääräistä paremmat perustelut. Edellisen hallituksen aikana Liettuan Rail Baltic -projektin ympärille viritetyn miinakentän raivaaminen on varmasti mittava urakka. Toisaalta, edellisen hallituksen aikana Rail Baltic -sopimuksiin ujutetut klausuulit Kaunas-Vilna -rataosuuden lisäämisestä projektiin saattavat kummitella vielä pitkään Liettuan sisäpolitiikassa. Jos (ja kun) uudesta Intergovernmental Agreementistä puuttuvat kaikki maininnat Kaunas-Vilna -rataosuuden liittämisestä Rail Balticiin, vanhan vallan edustajat tulevat varmasti syyttämään uutta hallitusta satojen miljoonien eurojen hukkaamisesta.

Jos aikataulu on liian kireä, sopimuksen allekirjoittamista kannattaa varmasti lykätä suosiolla pidemmälle kevääseen. Tärkeintä on saada vihdoin tehtyä kattava sopimus, jonka sanamuotoihin ei sisälly ympäripyöreyksiä eikä tulkinnavaraisuuksia, ja jonka toteuttamiseen kaikki allekirjoittajat aidosti sitoutuvat.

”…the general framework of Rail Baltic, including its route, schedule with preparatory activities, issues regarding the infrastructure’s ownership, and the funding of construction.”

  • 14.1.2017 RB Rail on avannut “Design guidelines for Rail Baltic / Rail Baltica Railway” kilpailutuksen, jonne saa jättää tarjouksia 3.3.2017 klo 10.00 asti. Tarjousdokumentit liitteineen löytyvät täältä.

«Successful realization of Rail Baltica project is in the interest of all three Baltic States. It is important to respect the agreement that came so hard to realize – both in relation to the project itself and matters associated with its institutional supervision,» – Kucinskis said.

Kucinskis toivoo myös että Baltian maat saisivat tammikuun aikana allekirjoitettua (jälleen kerran) hallitusten välisen sopimuksen Rail Balticin toteuttamisesta.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.09.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta syyskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 27.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo, että Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus viimeistellään tänään, ja paperit allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti ensi perjantaina. Toivottavasti tällä kertaa vältytään viime hetken ongelmilta!
  • 27.9.2016 Sunnuntaina esitetyssä Arto Nyberg Show’ssa oli vieraana Kiinasta palannut Peter Vesterbacka, joka kertoi näkemyksiään Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen tarpeellisuudesta. Vesterback esitti piristävän optimistisia arvioitaan hankkeen aikataulusta. Ohjelman voi katsoa YLE Areenasta.
artonybergpetervesterbacka

Kuva: Arto Nyberg Show 25.9.2016, YLE

  • 25.9.2016 Baltian maiden europarlamentaarikot ovat pitkästä aikaa esittäneet Rail Balticiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä Euroopan Komissiolle.

Latvia ”Saskaņa” sociāldemokrātiskā partija -puolueen edustaja Andrejs Mamikins kyselee Komission näkemystä Puolan Rail Baltic -aktiviteeteista. Kysymys on sinänsä aiheellinen, mutta juuri tällä hetkellä Puolan tilanteella spekuloiminen ei edistä Rail Balticia. Mamikins tietää varmasti myös itse ettei hän tule saamaan kysymykseensä vastaukseksi muuta kuin ympäripyöreää sanahelinää, mutta tällaisen aktiivisuuden perimmäinen tarkoitus lieneekin poliittisten irtopisteiden kerääminen.

Ansiokkaampi on liettualaisen vihreitä edustavan Bronis Ropėn kysymys. Ropė on huolestunut Baltian maiden nihkeästi sujuvan yhteistyön vaikutuksista Rail Balticin rahoitukseen, ja hän on kiteyttänyt huolenaiheensa selkeästi kolmeen pointsiin:

”1. What is the Commission’s opinion about the progress made by Estonia, Latvia and Lithuania in preparation to build the Rail Baltica railway and what impact may the current disagreement of the Baltic States regarding the purchase of the project’s design and construction works have on the future development of the Rail Baltica project?
2. What is the Commission’s opinion about the activity of RB Rail, a company which coordinates the construction of Rail Baltica?
3. Does the Commission see any obstacles in applying the following principle: VAT on the Rail Baltica project’s design and construction works implemented in each Baltic State is paid in a state in which the said works are carried out?”

Ensimmäinen kysymys on vain lämmittelyä, mutta jos Komissio antaisi kahteen jälkimmäiseen kysymykseen selkeät vastaukset “RB Rail tekee erinomaista työtä” ja “Arvonlisäveron jakaminen maittain on ok”, niin sitten asioissa voitaisiin päästä eteenpäin!

Ilmeisesti parlamentaarikkojen aktiivisuuden innostamana myös Liettuan liikenneministeriö päätti tiedottaa Rail Balticin edistymisestä. Varaliikennenministeri Saul Girdauskas hehkuttaa Liettuan edelläkävijyyttä Rail Baltic -asioissa, ja kertoo että Kaunasin ja Liettuan-Latvian -rajan välisen Rail Baltic -radan rakentamishanke on alkamassa marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan järjestämässä tarjouskilpailu Rokai-Palemonas-Kaunas -rataosuuden remontoimisesta.

Liettuan liikenneministeriön mukaan kilpailutettavan urakan arvo on 88,27 miljoonaa euroa. EU:n odotetaan maksavan siitä 85 % ja Liettuan Rautatiet hoitaisi loput 15 %. Tämän suuruinen urakka pitäisi ilmeisesti kilpailuttaa RB Railin kautta, ja nähtäväksi jää, pääsevätkö Baltian maat syyskuun aikana yhteisymmärrykseen kilpailutuksen pelisäännöistä.

Hiukan ihmetyttää, että miksi Liettuan Rautatiet haluaisi maksaa 15 prosentin osuuden urakan hinnasta. Baltian maiden sopimuksen mukaan kunkin maan alueelle EU-rahoituksella rakennettava Rail Baltic -rata jäisi kyseisen valtion omistukseen. Jos rautetieliikenteen monopolia Liettuassa suvereenisti pyörittävä Liettuan Rautatiet saisi hallintaoikeuden myös Rail Baltic -raiteisiin, saavat muut maat varautua tiukkoihin neuvotteluihin Liettuan läpi kulkemisen hinnasta. Lisää kommentteja tästä aiheesta voi kysyä esimerkiksi puolalaisen Orlen öljynjalostamon edustajilta, joka edelleen haikailee Liettuan Rautateiden vuonna 2008 katkaiseman Itämeren rannalle johtavan ratayhteyden perään.

Kriittisemmin asioihin suhtautuva voisi myös kysyä kuinka nyt julkistettu Rokai-Palemonas-Kaunas -hanke liittyy Kaunasista Latvian suuntaan rakennetavaan ratayhteyteen. Ainakin kartalta katsottuna Rokai sijaitsee Kaunasin eteläpuolella ja Palemonas on Kaunasin keskustasta suoraan itään, eli Vilnan suuntaan.

rokaipalemonaskaunas

Liettua aloittaa Kaunasista Latvian rajalle johtavan Rail Baltic -radan rakentamisen parantamalla Rokain, Kaunasin ja Palemonasin välisiä yhteyksiä. (Kartan lähde: Google Maps)

”There are no doubts that at all times there will be something that someone likes or dislikes, but I am almost sure that the agreement will be signed.”

Rubesan mainitsemat epävarmuudet liittyvät Euroopan Komission liikennevaliokunnan puheenjohtaja Richard Cramerin mukaan Liettuan Liikenneministeriöön:

”The Baltic states must work together. A final decision is necessary, and it is not in place yet. I know they are lacking a political decision, which should be made by the Ministry of Transport of Lithuania.”

  • 10.9.2016 RB Rail AS:n lehdistötiedote selventää viime keskiviikkona Brysselissä pidetyn kokouksen päätöksiä. Tässä tiedotteen teksti kommentoituna:

On September 7, the Supervisory Board of RB Rail approved the basic principles of the Rail Baltic/Rail Baltica procurement model which is core to the Contracting Scheme. In order to legally certify that all involved parties agree to this model, Ministry of Economic Affairs and Communications of Estonia, Ministry of Transport of Latvia, Ministry of Transport of Lithuania, Estonian Technical Regulatory Authority, RB Rail, Rail Baltic OU, Eiropas Dzelzceļa līnijas, Rail Baltica Statybas UAB un Lietuvas Geležinkeliai have to sign the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica until September 30, 2016. During September the parties still have to agree on some legal issues to be stipulated in the agreement.

[Kommentti: Keskiviikkona sovittiin Rail Baltic -projektin kilpailutusten yleisistä periaatteista, jotka astuvat voimaan vasta sitten kun kaikkien Baltian maiden liikenneministeriöt ja Rail Baltic -yhtiöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Tulevien kolmen viikon aikana on vielä sovittavana ”muutamia lakiteknisisiä yksityiskohtia”.]

After signing the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica, common procurement standards and guidelines for all procurements will be defined by RB Rail as well as common procurement documentation templates and a set of minimum requirements for supplier qualifications. Also, RB Rail will offer more detailed information about the project procurements and planned dates of their execution in the beginning of 2017.

[Kommentti: RB Railin mielestä sopimuksen lopputulema on sellainen, että RB Rail määrittelee yksityiskohtaiset spesifikaatiot eri maissa toteutettavien kilpailutusten menettelytavoista. Pöydällä olevat ”legal issues” liittyvät varmasti suurelta osin tähän asiaan, Liettua haluaisi edelleen erivapauden suosia liettualaisia yrityksiä kilpailutuksissa. Liikenneministeri Sinkeviciuksen pelko on että suuret saksalaiset tai ranskalaiset yritykset hoitaisivat koko urakan.]

Knowing the contractual needs, RB Rail will start to plan its organisation structure to recruit employees from three Baltic states. During the meeting the Supervisory Board agreed on Management Board recruitment in the Baltic by executive search to commence within one month. To implement this decision, RB Rail is shortly planning to announce the request for the proposal for procurement to find the executive search company. The procurement process could conclude in approximately one month.

[Kommentti: RB Rail aloittaa välittömästi rekrytointialan yritysten kilpailuttamisen valmistelun. RB Railin johtokuntaan palkataan asiantuntijoita kaikista kolmesta Baltian maasta. Tässä asiassa Euroopan Komissio ja Baiba Rubesa ovat antaneet periksi, RB Railin toimintasuunnitelmassa painotettiin että yhtiön hallintoon pitää valita parhaat ehdokkaat kansallisuudesta tai varsinkaan poliittisista kytkennöistä riippumatta. Ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus nähdäkseen, että tulevan syksy ja talven aikana Liettua tulee vaatimaan Baiba Rubesan erottamista ja uuden rekrytointiyrityksen valitsemista.]

  • 10.9.2016 Liettuan liikenneministeriön tiedote valaisee viime keskiviikon kokouksen taustoja. Neuvotteluissa edistyttiin koska Euroopan Komissio kiristi Liettuaa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan turvalaiteurakan rahoituksella. Liettualle ei ole annettu lupaa käynnistää 85 miljoonan euron arvoisen urakan kilpailutusta, vaikka myönteinen rahoituspäätös on tehty jo viime keväänä. Liettuan liikennenministeriön ääneen lausuttu linjaus on että Liettuassa toteutettavista Rail Baltic -urakoista suurin osa kuuluu ”luonnollisesti” Lietuvos Gelezinkeliain infrastuktuuriyhtiölle, koska muut eivät vaan osaa.
  • 7.9.2016 Brysselissä on ilmeisesti päätetty tänään, että Baltian maat tulevat allekirjoittamaan hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen perjantaina 30.9.2016. Kokouksessa päätettiin Rail Baltic -hankkeiden kilpailutusten periaatteista, ja sovittiin että RB Railin hallitukseen valittavien ammattilaisten (tämä tarkoittanee että mitään maakohtaisia poliittisia kiintiöitä ei ole) rekrytointi aloitetaan syyskuun aikana.

Kuullostaa hyvältä, mutta odotellaan vielä tarkempia kommentteja. Ei olisi ensimmäinen kerta, jos Baltian mailla olisi erilainen käsitys siitä mitä tuli sovittua. Latvias Sabiedriskie Medijin (eli ”Latvian YLEn”) uutisen mukaan näyttää siltä, että positiiviset tulkinnat neuvottelun lopputuloksesta ovat peräisin Latvian edustajilta. Ilmeisesti  neuvottelujen tunnelma ei ollut niin kireä kuin etukäteen pelättiin, koska Liettua ei edes nostanut esiin vaatimustaan Baiba Rubesan erottamisesta RB Railin toimitusjohtajan tehtävästä.

Baltirailin valistunut arvaus on, että Komission edustajat esittivät jonkinlaisen ultimaatuminen Baltian maille: Hallitusten välinen sopimus täytyy saada allekirjoitetuksi syyskuun aikana, tai rahoituksen jatkoa ei voida taata. Mutta jos neuvottelujen lopputulos on kiistaton eikä erimielisyyksiä jäänyt enää pöydälle, miksi lopullisen sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin yli kolmen viikon päähän? Liettuan liikenneministeriön tiedotetta odotellessa…

  • 6.9.2016 Baltian maiden edustajat tapaavat huomenna Brysselissä, ja tarkoitus on jälleen kerran löytää sopu hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen sisällöstä. Kiistan osapuolet ovat jakaneet tapaamisen alla ahkerasti lausuntoja, ja tilanne näyttää sekavalta. Tässä muutamia näkemyksiä:

•    RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan kiistelyn kohteena oleva sopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo syyskuussa 2015, mutta Liettua on jarruttanut prosessia menestyksekkäästi vuoden ajan. Rubesan mukaan Euroopan Komission ehdottoman määräyksen mukaan 40 000 euroa suuremmat kilpailutukset pitää järjestää RB Railin kautta. Eestin ja Liettuan urakoiden laskutus voitaisiin kuitenkin kierrättää näissä maissa toimivien yritysten kautta, jolloin arvonlisäverot jakautuisivat oikeudenmukaisesti maittain. Liettua ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä viime kesänä tehtyä esitystä, vaan haluaa edelleenkin pidättää itsellään oikeuden suosia kilpailutuksissa liettualaisia yrityksiä.

•    Latvian liikenneministeri Uldis Auguliksen kommentti on erikoinen. Augulis ei ole huomannut mitään merkkejä siitä että joku yksittäinen valtio olisi torpedoinut Rail Baltica hankkeen etenemistä:

“There is no indication that anyone is attempting to deliberately torpedo the project.”

Augulis muistetaan erityisesti siitä, että toimiessaan edellisen kerran Latvian liikenneministerinä vuonna 2010 hän yritti tosissaan saada EU-rahoitusta Riika-Moskova -junaradan remontoimiseen.

•    Liettuan varaliikenneministeri Arijandas Sliupas kertoo että työt etenevät, mutta hänen mukaansa joku riidankylväjä tekee parhaansa turmellakseen Baltian maiden hyvät välit:

“We do not delay anything. Debates on some documents continue. We will finish everything in time. I see no risks of losing money. Everything progresses in a constructive manner, but someone does want to create a conflict among shareholders. I don’t know who, though.”

•    Baiba Rubesa arvioi että jos huomenna ei saada nimiä paperiin, EU saattaa vetää rahoituksen pois koko hankkeelta. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että Liettuan täytyy suostua kilpailutusten järjestämiseen RB Railin kautta.

“If a fundamental agreement on funding and realization model is not reached by 7 September, I will watch with bated breath what happens next. It’s not the document that is important – it’s the contents. To give the joint company charge over funding or not to give. If not, I suspect the money will leave.”

Baltirailin valistunut arvaus on, että tällä kertaa Liettuan liikenneministeriön on pakko antaa periksi ja sopimus allekirjoitetaan huomenna. Liettuan parlamenttivaalit järjestetään lokakuun alussa, ja liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen edustaman Lietuvos socialdemokratų partijan vaalikampanjaa ei välttämättä edistäisi keskustelu EU:n rahahanojen sulkemisesta.

Viimeisimpien tietojen mukaan Liettua haluaa edelleen oikeutta kilpailuttaa itse omalla maaperällään toteutettavat Rail Baltic -urakat. Hankkeen rahoittava Euroopan Komissio kuitenkin vaatii että kaikki kilpailutukset järjestettäisiin Riikassa päämajaansa pitävän RB Railin kautta, näin varmistettaisiin prosessin läpinäkyvyys ja minimoitaisiin korruption riski.

Korruption kitkemisessä riittääkin urakkaa. Liettuan presidentti, Dalia ”Iron lady” Grybauskaite kuvasi viime viikolla julki tullutta Liettuan armeijan korruptioskandaalia (armeija osti kilpailutuksen jälkeen mm. 180 euron hintaisia leikkuulautoja ja 142 euron hintaisia leipäveitsiä) termillä ”an open robbery of Lithuanian people” ja vaati puolustusministeri Juozas Olekasia kantamaan vastuun.

Viime toukokuussa presidentti Grybauskaite ryöpytti Liettuan liikenneministeriötä ja Liettuan rautateitä näin:

«Unfortunately, state enterprise Lietuvos Geležinkeliai acts as if being a state within the state. It is intolerable that its interests have been put higher than the state’s interests.”

Liettuan lokakuun alussa pidettäviä parlamenttivaaleja odotellessa…

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

09.12.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta joulukuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————

  • 27.12.2015 Helsingin Sanomat kirjoittaa Helsinki-Tallinna -tunnelin mahdollisuuksista. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esittää asiallisia kommentteja tunnelin mahdollisuuksista, ja kertoo että Euroopan Komissio tekee tammikuun lopulla päätöksen tunnelin toteutettavuusselvitykselle haetun 1,1 miljoonan euron rahoituksen myöntämisestä. Kirjoituksen alapuolella olevat lukijakommentit sen sijaan edustavat enimmäkseen suomalaiskansallista ”varman päälle jalat maassa ja jäitä hatussa” hyssyttelyä, jonka mukaan EU:n rahoittaman toteutettavuusselvityksen tekeminenkin olisi suurta typeryyttä.
  • 26.12.2015 RB Rail AS:n hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut Rail Balticin aikataulua. Rubesa uskoo että ensimmäinen juna Tallinnasta kohti Liettuaa ja Puolaa lähtee liikkeelle tavoiteaikataulun mukaisesti vuonna 2025, mutta Puolan kautta Berliiniin johtavan radan lopulliseen valmistumiseen tarvittaneen viisi vuotta lisää aikaa. Tällä hetkellä Rubesa pitää Puolan aktivoimista mukaan Rail Baltic -projektiin yhtenä RB Railin tärkeimmistä tavoitteista.

Viime syksynä Puolan parlamenttivaaleissa suurvoiton ottanut EU-kriittinen Laki- ja oikeus puolue (PiS) ei ole kovin innokas toteuttamaan Euroopan Komission liikennestrategiaa, ja Puolan sisäpoliittinen tilanne on muutenkin sekava. Joulukuun aikana maassa on pidetty lukuisia mielenosoituksia, sekä hallituksen avainpaikat miehittänyttä PiS -puoluetta tukevia että varsinkin perustuslain rajoja koettelevan uuden hallituksen politiikkaa vastustavia.

  • 20.12.2015 Euroopan Komission raideliikennehankkeille jakamasta rahoituksesta on yhteenveto täällä. Listalta löytyy kolme vuosille 2015–2020 ajoittuvaa Rail Baltic -hanketta:

Bridging the missing links of the Rail Baltic/Rail Baltica EU gauge railway on line Polish and Lithuanian state border-Kaunas and preparation for the development of the EU gauge railway line Kaunas-Lithuanian and Latvian state border  (kokonaisbudjetti 124,6 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus max 105,9 miljoonaa euroa)

Rail Development of a 1435 mm standard gauge railway line in the Rail Baltica corridor through Estonia, Latvia and Lithuania (kokonaisbudjetti 540,4 miljoonaa euroa, josta EU-rahoiutus max 442,2 miljoonaa euroa)

• Rail Baltic edistyy myös Puolassa, jossa on juuri avattu tarjouskilpailu 35 kilometrin pituisesesta Works on the E75 railway line Sadowne-Czyżew section -urakasta (kokonaisbudjetti 244 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus max 185,9 miljoonaa euroa)

Listalla on yhteensä lähes sata projektia, ja rahaa käytetään miljardeja euroja. Suomi osallistuu näihin hankkeisiin lähinnä maksajana. Ainoa listalta löytyvä suomalainen hanke on Liikenneministeriön vuosille 2015-2018 ajoittuva 32 miljoonan euron suuruinen (EU-rahoitus 50 %) The Planning of the Core Network Railway Corridors in Helsinki.

RB Railin hallituksen puheenjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut Rail Balticin edistymistä Dienas Bizness -lehdelle. Rubesan mukaan hankkeessa keskitytään nyt Tallinnan ja Liettuan/Puolan rajan välisen rataosuuden toteuttamiseen, mutta hänen mukaansa 15 vuoden päästä horisontissa häämöttää suora yhteys Helsingistä Berliiniin. Tällä hetkellä suurin haaste RB Railin toiminnassa on kaikille Baltian maille kelpaavan rahoitusmallin löytäminen. Euroopan Komissio ja Rubesa itse haluaisivat kilpailuttaa koko reilun 700 kilometrin pituisen radan toteuttamisen yhtenä urakkana, mutta erityisesti Liettua haluaisi jakaa itse omalla maaperällä toteutettavat urakat.

Liettuan rautatiet eli Lietuvos geležinkeliai on allekirjoittanut Pohjoismaiden investointipankki NIB:n kanssa 15 vuoden pituisen sopimuksen 50 miljoonan euron suuruisesta lainasta. Rahoitusta tarvitaan Puolan rajalta Kaunasiin johtavan ratayhteyden parantamiseen sekä Kaunasista pohjoiseen johtavan uuden Rail Baltic -radan suunnittelutyöhön.

Rail Baltic -hankkeen kokonaiskustannuksiksi ennakoitiin vuonna 2011 noin 3,8 miljardia euroa. Projektin toteutusta koordinoivan RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on kuitenkin arvioinut, että nykyisellä kustannustasolla ja tarkentuneilla suunnitelmilla kustannuksia voisi kertyä noin 7 miljardia euroa.

  • 6.12.2015 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on kommentoinut latvialaiselle ir-lehdelle Rail Baltic -projektin tämän hetkistä tilannetta. Rubesan mukaan Baltian maiden väliset kulttuurierot ovat erittäin suuria, ja tästä syystä näkemykset RB Railin toimintapolitiikasta ovat hyvin erilaisia. Monia tärkeitä kysymyksiä on edelleen ratkaisematta, ja Rubesa onkin erittäin tyytyväinen Euroopan Komission aktivoitumiseen hankkeen ohjauksessa.

RB Railin toimitusjohtaja Rubesa toteaa, että hänen ensisijainen tehtävänsä on luoda RB Railin ja Rail Baltic -projektin hallintaan sellainen hallintomalli, joka estää rahan tuhlaamisen sekä tehottoman ja jopa rikollisen rahan käytön. Toivotamme toimitusjohtaja Rubesalle menestystä haasteellisessa urakassaan!

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

05.02.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta helmikuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia, uutisten alkuperäinen lähde aukeaa klikkaamalla kommentin alussa olevaa päivämäärää. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—————

Tiedotteen mielenkiintoisinta antia oli tarkennettu arvio Liettuan hakeman rahoituksen määrästä:

”In the near future, the European Commission will evaluate the application for the co-funding of the project “Rail Baltica” to be submitted by the February 26, 2015. Lithuania will apply for a total of EUR 365 million of co-funding under the CEF cohesion envelope.”

Tämä tarkoittanee sitä, että Liettua hakee edelleen omissa nimissään 165 miljoonan euron rahoitusta Rail Baltic I -rakennustöiden viimeistelemiseen, mutta RB Railin kautta haettavan rahoituksen määrä on nostettu 200 miljoonaan euroon. Nyt liettualaisilla on vielä kaksi päivää aikaa laatia suunnitelma siitä mitä 200 miljoonalla on tarkoitus tehdä.

Tuore englanninkielinen kommentti ”The Derailed Rail Baltic” löytyy nurkkaresearch -sivustolta.

  • 20.2.2015 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius selvensi eilisessä lehdistötilaisuudessa Rail Baltic -rahoitushakemusten tilannetta. Asiasta ovat uutisoineet Liettuan liikenneministeriö ja uutistoimisto BNS/Delfi.

• Eesti ja Latvia hakevat kaiken rahoituksen RB Rail -yhtiön nimissä, mutta Liettua hakee RB Railin kautta vain 30 miljoonan euron rahoitusta ”for design and construction works”. Lisäksi Liettuan valtion rautatieyhtiö Lietuvos Geležinkeliai hakee 160 miljoonan euron rahoitusta.

• Liettua minimoi RB Railin käytön omissa rahoitushakemuksissaan, koska se haluaa pitää projektiin liittyvät arvonlisäverot itsellään ja koska se haluaa käyttää rahoitusta maa-alueiden lunastamiseen.

• Liettuan liikenneministeriön arvion mukaan rakennustyöt voisivat alkaa vuonna 2019, jolloin ”The joint venture of the three Baltic States, established last autumn, will coordinate the implementation of the project from Kaunas via Vilnius to Riga and Tallinn”.

Liettualla ei siis ole aikomusta rakentaa Kaunasin ja Puolan välille kunnollista ratayhteyttä, ja Kaunasin ja Latvian välille suunniteltu linjaus (from Kaunas via Vilnius to Riga and Tallinn) on myös hämmästyttävä.

  • 19.2.2015 Lietuvos nacionalinis radijas ir televizijan eli LRT:n mukaan Baltian maat olisivat hakemassa yhteensä noin 620 miljoonan euron rahoitusta Rail Balticin suunnittelua varten. Kokonaissumma täsmää eilisiin tietoihin, mutta uutisen mukaan Eesti ja Latvia hakisivat kaiken rahoituksen RB Railin kautta ja hakemus olisi jo toimitettu Connecting Europe Facilitylle. Jos tämä tieto pitää paikkansa, Eesti ja Latvia olisivat etenemässä Rail Baltic 2 -projektissa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta Liettuan hakemasta rahoituksesta vain 20-30 miljoona euroa olisi menossa Rail Baltic 2 -radan suunnitteluun. On mielenkiintoista nähdä kuinka Brysselissä suhtaudutaan näihin hakemuksiin.
  • 18.2.2015 Kaikki kolme Baltian maata ovat nyt saaneet päätettyä ensi viikolla sulkeutuvalla rahoituskierroksella haettavien Rail Baltic -rahoitushakemustensa suuruuden. Eesti tiedotti 191 miljoonan euron hakemuksestaan jo 7.2.2015, ja nyt Latvia on ilmoittanut hakevansa 240 miljoonan euron rahoitusta ja Liettua 165 miljoonaa euroa. Lisäksi Liettua ilmoitti 20-30 miljoonan euron osuudesta RB Railin kautta haettavasta rahoituksesta. RB Railin hakemuksen kokonaissuuruutta ei ole tiedotettu, mutta asia lienee Liettuan ja Latvian liikenneministerien huomisen tapaamisen agendalla.

Alkuperäinen suunnitelma oli että uskottavuuden lisäämiseksi Baltian maat tekisivät vain yhden yhteisen rahoitushakemuksen Latviaan rekisteröidyn RB Rail -yhtiön nimissä, mutta tästä suunnitelmasta on jouduttu luopumaan. RB Railin pitäisi hoitaa hankkeen koordinointia, mutta näillä näkymin Baltian maat hoitavat projektia itsenäisesti.

Yhteistyön esteenä on taas kerran Liettua, jonka liikenneministeri Rimantas Sinkevičius perustelee maiden erillisiä hakemuksia kansallisella edulla. Latviaan perustetun yhteisyrityksen kautta jaetut urakat kerryttäisivät arvonlisäveroa Latviaan, ja Liettua haluaa pitää verot itsellään. Lisäksi liikenneministeri tietää jo ennen tarjouskilpailujen julkistamista, että Liettuan Rautatiet tulee voittamaan suurimman osan urakoista:

”If all money went through the joint venture, it would benefit Latvia since the company is established in Riga and VAT in that case would be collected by Latvia. On the other hand, we think that the bulk of works will be carried out through Lietuvos Geležinkeliai and VAT should be collected by our country.” (source: Delfi by The Lithuania Tribune)

Liettualla on aikomus käyttää nyt hakemansa 165 miljoonaa euroa vanhan Rail Baltic I -ratayhteyden kunnostamiseen ja sähköistämiseen Kaunasin eteläpuolella sekä maa-alueiden hankintaan yleisiin tarkoituksiin (”construction of a rail section between Rokai and Palemonas, for the acquisition of land for public purposes as well as for partial electrification of the section”). Eesti ja Latvia sekä RB Rail ovat keskittymässä uuden Rail Baltic II -radan suunnitteluun, mutta Liettua haluaisi käyttää näitä varoja muihin projekteihin.

  • 16.2.2015 Latvialainen Dienas Bizness -talouslehti julkaisi brittiläistä kauppavaltuuskuntaa johtaneen ministeri Ian Livingstonen haastatelun. Kysymykseen Liettuan roolista Rail Balticissa (latvialaisen haastattelijan mukaan Liettua on Rail Balticin ”heikoin lenkki”) Livingstone toteaa että Liettuan ja Rail Balticin välinen suhde on tällä hetkellä kiistanalainen, mutta britit auttaisivat mielellään kaikkia kolmea Baltian maata löytämään ratkaisun myös rahoitushakemukseen liittyviin ongelmiin.

Rail Baltic -rahoitushakemus pitää jättää Euroopan Komissiolle viimeistään 26.2.2015.

  • 7.2.2015 Eestin hallitus valtuutti maan liikenneasioista vastaavan Majandus- ja kommunikatsiooniminsteeriumin allekirjoittamaan Euroopan Komission Connecting Europe Facilitylle osoitettavan 191 miljoonan euron rahoitushakemuksen. Rahoitusta on tarkoitus käyttää Rail Balticin hyöty/kustannus -analyysin toteuttamiseen sekä radan alle jäävien maa-alueiden lunastamiseen.

Alkuperäinen tavoite on ollut että Baltian maat jättäisivät vain yhden yhteisen rahoitushakemuksen Connecting Europe Facilitylle, mutta nyt näyttää siltä että kaikki Baltian maat tekisivät oman hakemuksensa ja RB Rail vielä neljännen. Asiasta on erilaisia tulkintoja Eestin mediassa:

Eestin hallituksen tiedote 5.2.2015 klo 18.58 kertoo näin: ”According to the Prime Minister, it is important that the financing request is submitted by the joint venture of the three countries. ”´In doing so, the parties provide a clear message that our aim is to establish Rail Baltic as a joint project´.”

Sen sijaan Baltic Course uutisoi 6.2.2015 (lähteenä LETA/Postimees Online) näin: ”The Prime Minister said it is important that financing applications were submitted by Estonia, Latvia and Lithuania separately, as well as by the three countries’ joint venture. ´This way all the parties send a clear message that our goal is to build Rail Baltica as a common project´.”

Latvian rahoitushakemuksen tilanteesta ei ole uutisoitu mitään, mutta Liettuassa on ankaran loppukirin paikka ennen 26.2.2015 olevaa dead linea. Liettuan liikenneministeriön Arenijus Jackus kertoo että RB Railin nimissä esitettävä Baltian maiden yhteinen hakemus on viimeistelyä vaille valmis, ja Liettuan oman hakemuksen pitäisi valmistua ensi viikon alkupäivinä ehtiäkseen maan hallituksen käsiteltäväksi seuraavalla viikolla. Jackusin mukaan Liettua olisi hakemassa rahoitusta suurin piirtein saman määrän kuin Eesti eli noin 191 miljoonaa euroa.

  • 5.2.2015 Rail Baltic Estonia OÜ:n toimitusjohtaja Indrek Orav on tänään vastannut kansalaisten kysymyksiin Rail Balticista. Kysymykset ja vastaukset ovat nähtävillä logistikauudised.ee -sivustolla. Tässä muutamia poimintoja Oravin vastauksista:

• RB Rail laatii Rail Balticin liiketoimintasuunnitelman lähi kuukausien aikana. Työtä riittää, mutta Indrek Oravin mukaan Eestin, Latvian ja Liettuan näkemykset mm. Rail Balticin hallinnosta, rahoituksesta, rakentamisprosessista ja markkinoinnista ovat lähestyneet toisiaan.

• Rail Balticin hyöty/kustannus -analyysin odotetaan valmistuvan syksyllä 2016.

• Suomen lisäksi myös Puola on kutsuttu mukaan projektiin, mutta Indrek Orav ei halunnut ennakoida olisivatko Suomi ja Puola tulossa mukaan osakkaiksi vai pelkästään tarkkailijoiksi.

• Yhteistyö Rail Balticin ja Eestin Rautateiden välillä sujuu Indrek Oravin mukaan erinomaisesti.

• Kysymykseen Kirkkoniemi-Varsova -yhteyden potentiaalista Indrek Orav vastaa varovaisesti. Oravin mukaan Koillisväylän aukeaminen voisi luoda liikenneväylän Pohjois-Norjasta Suomen ja Baltian kautta etelään, mutta tämä olisi erittäin pitkän aikavälin visio. Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin mahdollisuutta ei nostettu esiin tässä yhteydessä.

• Kysymykseen paikallisten yritysten mahdollisuuksista päästä mukaan Rail Baltic -urakoiden toteuttamiseen Indrek Orav toteaa, että eestiläiset yritykset ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa Rail Balticia kohtaan. Baltian ulkopuolelta mainitaan erityisesti Englannin ja Kiinan suunnasta osoitettu aktiivisuus.

Baltic Assemblyn Committee on Economics, Energy and Innovations kokoontui viime viikolla Vilnassa. Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevičius totesi olevansa tyytyväinen Rail Balticin edistymiseen, ja arvioi että vuonna 2040 Rail Baltic kuljettaisi 25 000 ihmistä ja 15,8 miljoonaa tonnia rahtia vuorokaudessa. Uutistoimisto BNS:n mukaan Kaunas-Vilna -yhteyden toteuttamisen vaatima lisärahoitus aiheuttaisi kuitenkin edelleen eripuraa Baltian maiden välillä, ja Sinkevičius totesikin että myönteisen rahoituspäätöksen saaminen vaatiikin vielä ”ponnisteluja, edunvalvontaa ja oikeudellisia toimia”.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.