BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

05.08.2017

Rail Baltic ja FinEstLink -seuranta elokuu 2017

Päivitämme tänne Rail Balticin ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

  • 19.8.2017 Virossa otetaan syyskuussa käyttöön RB Ülemisten rautatieaseman ja Tallinnan lentokentän välinen raitiotieyhteys, joka tulee olemaan ensimmäinen päivittäiseen käyttöön otettava Rail Baltic -hanke. Toistaiseksi kyseessä on vasta Tallinnan nykyisen raitiotieverkoston jatke, mutta Rail Balticin aikanaan valmistuessa tälle yhteydelle tulee olemaan entistä enemmän käyttöä. Virolaiset saivat lisättyä tämän 11,5 meur (josta EU maksoi 85 %) arvoisen urakan omiin Rail Baltic -suunnitelmiinsa helposti, koska EU oli jo aiemmin taipunut liettualaisten ja latvialaisten kertaluokkaa mittavampiin vaatimuksiin omien pääkaupunkiensa raideyhteyksien investointien sisällyttämisestä Rail Baltic -rahoitukseen.

Näin heimoveljemme lahden eteläpuolella näyttävät kuinka EU-rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti ja kuinka liikenneinfrastruktuurihanke toteutetaan ripeästi!

Virossa hallitaan myös modernin teknologian hyödyntäminen. Baiba Rubesa ja Indrek Orav allekirjoittivat Rail Baltic -projektin puolesta Viron valtion Declaration of Intent on Digital Constructionin. Projektia hallitaan siis moderneilla digitaalisilla työkaluilla, joiden avulla prosessit hoituvat tehokkaasti ja läpinäkyvästi (eli korruptiovapaasti).

  • 19.8.2017 RB Railin liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Kaspars Briškens on sanonut suoraan, että liettualaisten Puolan rajalta Kaunasiin rakentama rata on Rail Balticin kannalta turha. Hän pahoittelee, että tästä kyhäelmästä edes käytetään nimitystä Rail Baltic, koska sillä ei ole mitään tekemistä nyt työn alla olevan oikean Rail Balticin kanssa. Briškensin mukaan Rail Baltic -spesifikaattien (240 km/h, kahdet raiteet) mukaisen ratayhteyden toteuttaminen ei ole mahdollista vanhaa ja mutkittelevaa rataa remontoiden. Ainoa järkevä ratkaisu on kokonaan uuden radan rakentaminen, kuten Baltirailin sivuillakin on muutaman kerran kerrottu.

Tämän tosiasian ääneen sanominen olisi vielä vuosi sitten aiheuttanut diplomaattisen kriisin Liettuan ja Latvian välillä, koska Liettuan liikenneministeriö oli asiasta jyrkästi eri mieltä. Käytännössä liettualaiset ovat haaskanneet satoja miljoonia euroja EU:n varoja vanhan, kelvottoman ratapohjan remontoimiseen, ja tämän jälkeen vielä kehuneet olevansa reilusti muita Baltian maita edellä Rail Balticin rakentamisessa.

Ammattimaisesti johdetun RB Railin perusperiaatteisiin on yhtiön perustamisesta lähtien kuulunut politiikan pitäminen poissa radan rakentamisesta. Helppoa tämä ei ole ollut, mutta viime talvena Liettuan liikenneministeriössä ja rautatieyhtiössä tehdyt henkilövaihdokset kuitenkin tervehdyttivät tilanteen. RB Rail on pystynyt rakentamaan organisaatiotaan kestävin perustein, ja ensisijaisesti demari-puolueen jäsenkirjan perusteella Rail Baltic -organisaatioiden johtotehtäviin päätyneet poliitikot on siivottu pois.

Alla olevasta kuvasta on helppo hahmottaa, kuinka tärkeää on myös Kaunasin ja Varsovan välisen ratayhteyden rakentaminen vaatimusten mukaiseen kuntoon. Suomen ja Baltian maat Euroopaan yhdistävällä radalla ei saa olla pulloonkauloja!

Lähde: 15min.lt

  • 8.8.2017 Eilisen A-Studion voi katsoa täällä, ja Jäämeren rataa käsittelevä osuus alkaa ajassa 11:30. Ratahanketta käsiteltiin monelta kantilta, ja ääneen pääsivät sekä hankkeeseen myönteisesti että kielteisesti suhtautuvia ihmisiä.

Ministeri Bernerin ja tutkija Kiisken keskustelussa jäin hiukan ihmettelemään spekulointia Jäämeren radan ja Helsinki-Tallinna -tunnelin käyttötarkoituksista. Vaikka Jäämeren radan tärkein käyttö olisi rahdin kuljettaminen ja Helsinki-Tallinna -tunnelissa kulkisi enemmän ihmisiä, niin ei kai tästä tarvitse mitään ongelmaa tehdä. Kyllä Jäämeren radalle varmasti mahtuisi sekaan myös matkustajajunia, samoin kun Tallinna-tunneliin rahtia. Ja jos ei mahtuisi, niin sitten olisi raiteille niin paljon käyttöä että hankkeen rahoituksesta ei tarvitsi kantaa huolta.

  • 6.8.2017 YLEn juttu Jäämeren radasta löytyy täältä, asiaa käsitellään myös huomenna 7.8.2017 klo 21.00 A-Studiossa. Helsinki-Tallinna -tunnelin kannalta Jäämeren ratayhteyden rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on merkittävä asia.
  • 5.8.2017 Rail Baltic -karavaani kulkee, eikä räksyttävistä koirista tunnu olevan tällä hetkellä paljoa haittaa. Rahoituksen varmistuttua RB Rail on pystynyt rakentamaan uskottavan organisaation. Uusia rekrytointeja ja kilpailutuksia on käynnissä jatkuvasti, niihin voi tutustua täällä.
  • 5.8.2017 Syksyn sotaharjoitukset nostavat Baltian maiden aseman idän ja lännen välissä uutisotsikoihin. Rail Balticin poliittinen merkitys korostuu, ja myös keskustelu Itämeren alueen energiayhteistyöstä lämpenee. Baltian maat pyrkivät jatkuvasti vähentämään riippuvuuttaan Venäjän energiasta, ja EU luonnollisesti tukee voimakkaasti näitä hankkeita.

Suomen kannalta erityisen merkityksellisiä ovat Itämeren alueen kaasuputket ja terminaalit. Venäjän ja Saksan välille puuhataan Nordstream2 -kaasuputkea, ja Suomen ja Viron kaasuverkostot yhdistävä Balticconnector -kaasuputki on määrä avata vuonna 2020.

SDP:n kansanedustaja, puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Sirpa Paatero otti Demokraatti -lehdessä kantaa Balticconnector -hankkeeseen:

Demokraatti -lehden otsikko 25.7.2017

Tällaisia ajatuksia Paatero esittää Klaipedan LNG-terminaalista:

– Mistähän muualta kaasu sinne Klaipedaankaan tulisi kuin sieltä samalta Venäjältä, Paatero heittää.

– Projekti on mielenkiintoinen, sillä peruste markkinaehtoisuuteen on varsin kaukana, kun kaasun hinta on Baltiassa yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa.

Kansanedustaja Paaterolle tiedoksi:

• Klaipedan LNG-terminaalin kaasu on todennäköisimmin peräisin Snøhvit kaasukentältä (140 km Hammerfestista luoteeseen) ja tässä tapauksessa kaasun toimittaja on vuonna 2014 viiden vuoden toimitussopimuksen terminaalin kanssa allekirjoittanut norjalainen Statoil. Terminaalia operoiva Klaipedos Nafta ostaa kaasua myös USA:sta ja Shelliltä.
• Jos kaasun hinta Baltiassa on 30 prosenttia korkeampi kuin Suomessa, niin eikö sillä perusteella kannattaisi mieluummin kiirehtiä EU-rahoitteisen  Balticconnector -putken rakentamista? Markkinataloudessa tällaiset ”hinnoitteluvirheet” tuppaavat yleensä korjaantumaan, ja putkissa kaasu liikkuu molempiin suuntiin.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.