Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta syyskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

• 28.9.2016 Eestin liikenneministeri Kristen Michal on painottanut Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin merkitystä sekä Eestille että Suomelle. Michal painotti myös Rail Balticin toteuttamisen tärkeyttä.

• 27.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa kertoo, että Baltian maiden välinen Rail Baltic -sopimus viimeistellään tänään, ja paperit allekirjoitetaan suunnitelman mukaisesti ensi perjantaina. Toivottavasti tällä kertaa vältytään viime hetken ongelmilta!

• 27.9.2016 Sunnuntaina esitetyssä Arto Nyberg Show’ssa oli vieraana Kiinasta palannut Peter Vesterbacka, joka kertoi näkemyksiään Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamisen tarpeellisuudesta. Vesterback esitti piristävän optimistisia arvioitaan hankkeen aikataulusta. Ohjelman voi katsoa YLE Areenasta.

Kuva: Arto Nyberg Show 25.9.2016, YLE

• 25.9.2016 Baltian maiden europarlamentaarikot ovat pitkästä aikaa esittäneet Rail Balticiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä Euroopan Komissiolle.

Latvia ”Saskaņa” sociāldemokrātiskā partija -puolueen edustaja Andrejs Mamikins kyselee Komission näkemystä Puolan Rail Baltic -aktiviteeteista. Kysymys on sinänsä aiheellinen, mutta juuri tällä hetkellä Puolan tilanteella spekuloiminen ei edistä Rail Balticia. Mamikins tietää varmasti myös itse ettei hän tule saamaan kysymykseensä vastaukseksi muuta kuin ympäripyöreää sanahelinää, mutta tällaisen aktiivisuuden perimmäinen tarkoitus lieneekin poliittisten irtopisteiden kerääminen.

Ansiokkaampi on liettualaisen vihreitä edustavan Bronis Ropėn kysymys. Ropė on huolestunut Baltian maiden nihkeästi sujuvan yhteistyön vaikutuksista Rail Balticin rahoitukseen, ja hän on kiteyttänyt huolenaiheensa selkeästi kolmeen pointsiin:

”1. What is the Commission’s opinion about the progress made by Estonia, Latvia and Lithuania in preparation to build the Rail Baltica railway and what impact may the current disagreement of the Baltic States regarding the purchase of the project’s design and construction works have on the future development of the Rail Baltica project?
2. What is the Commission’s opinion about the activity of RB Rail, a company which coordinates the construction of Rail Baltica?
3. Does the Commission see any obstacles in applying the following principle: VAT on the Rail Baltica project’s design and construction works implemented in each Baltic State is paid in a state in which the said works are carried out?”

Ensimmäinen kysymys on vain lämmittelyä, mutta jos Komissio antaisi kahteen jälkimmäiseen kysymykseen selkeät vastaukset “RB Rail tekee erinomaista työtä” ja “Arvonlisäveron jakaminen maittain on ok”, niin sitten asioissa voitaisiin päästä eteenpäin!

• 19.9.2016 Joukko Baltian maiden ja Puolan parlamentaarikkoja on allekirjoittanut julkilausuman, jossa painotetaan Rail Balticin tärkeyttä Baltian maiden taloudelle, turvallisuudelle sekä maiden väliselle yhtenäisyydelle. Myös huoli EU-rahoituksen menettämisestä nostettiin esiin.

Ilmeisesti parlamentaarikkojen aktiivisuuden innostamana myös Liettuan liikenneministeriö päätti tiedottaa Rail Balticin edistymisestä. Varaliikennenministeri Saul Girdauskas hehkuttaa Liettuan edelläkävijyyttä Rail Baltic -asioissa, ja kertoo että Kaunasin ja Liettuan-Latvian -rajan välisen Rail Baltic -radan rakentamishanke on alkamassa marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa ollaan järjestämässä tarjouskilpailu Rokai-Palemonas-Kaunas -rataosuuden remontoimisesta.

Liettuan liikenneministeriön mukaan kilpailutettavan urakan arvo on 88,27 miljoonaa euroa. EU:n odotetaan maksavan siitä 85 % ja Liettuan Rautatiet hoitaisi loput 15 %. Tämän suuruinen urakka pitäisi ilmeisesti kilpailuttaa RB Railin kautta, ja nähtäväksi jää, pääsevätkö Baltian maat syyskuun aikana yhteisymmärrykseen kilpailutuksen pelisäännöistä.

Hiukan ihmetyttää, että miksi Liettuan Rautatiet haluaisi maksaa 15 prosentin osuuden urakan hinnasta. Baltian maiden sopimuksen mukaan kunkin maan alueelle EU-rahoituksella rakennettava Rail Baltic -rata jäisi kyseisen valtion omistukseen. Jos rautetieliikenteen monopolia Liettuassa suvereenisti pyörittävä Liettuan Rautatiet saisi hallintaoikeuden myös Rail Baltic -raiteisiin, saavat muut maat varautua tiukkoihin neuvotteluihin Liettuan läpi kulkemisen hinnasta. Lisää kommentteja tästä aiheesta voi kysyä esimerkiksi puolalaisen Orlen öljynjalostamon edustajilta, joka edelleen haikailee Liettuan Rautateiden vuonna 2008 katkaiseman Itämeren rannalle johtavan ratayhteyden perään.

Kriittisemmin asioihin suhtautuva voisi myös kysyä kuinka nyt julkistettu Rokai-Palemonas-Kaunas -hanke liittyy Kaunasista Latvian suuntaan rakennetavaan ratayhteyteen. Ainakin kartalta katsottuna Rokai sijaitsee Kaunasin eteläpuolella ja Palemonas on Kaunasin keskustasta suoraan itään, eli Vilnan suuntaan.

Liettua aloittaa Kaunasista Latvian rajalle johtavan Rail Baltic -radan rakentamisen parantamalla Rokain, Kaunasin ja Palemonasin välisiä yhteyksiä. (Kartan lähde: Google Maps)

• 14.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on kohtuullisen varma, että Baltiaan maat pääsevät erimielisyyksistään huolimatta yhteisymmärrykseen Rail Baltic -sopimuksen yksityiskohdista:

”There are no doubts that at all times there will be something that someone likes or dislikes, but I am almost sure that the agreement will be signed.”

Rubesan mainitsemat epävarmuudet liittyvät Euroopan Komission liikennevaliokunnan puheenjohtaja Richard Cramerin mukaan Liettuan Liikenneministeriöön:

”The Baltic states must work together. A final decision is necessary, and it is not in place yet. I know they are lacking a political decision, which should be made by the Ministry of Transport of Lithuania.”

• 10.9.2016 RB Rail AS:n lehdistötiedote selventää viime keskiviikkona Brysselissä pidetyn kokouksen päätöksiä. Tässä tiedotteen teksti kommentoituna:

On September 7, the Supervisory Board of RB Rail approved the basic principles of the Rail Baltic/Rail Baltica procurement model which is core to the Contracting Scheme. In order to legally certify that all involved parties agree to this model, Ministry of Economic Affairs and Communications of Estonia, Ministry of Transport of Latvia, Ministry of Transport of Lithuania, Estonian Technical Regulatory Authority, RB Rail, Rail Baltic OU, Eiropas Dzelzceļa līnijas, Rail Baltica Statybas UAB un Lietuvas Geležinkeliai have to sign the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica until September 30, 2016. During September the parties still have to agree on some legal issues to be stipulated in the agreement.

[Kommentti: Keskiviikkona sovittiin Rail Baltic -projektin kilpailutusten yleisistä periaatteista, jotka astuvat voimaan vasta sitten kun kaikkien Baltian maiden liikenneministeriöt ja Rail Baltic -yhtiöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Tulevien kolmen viikon aikana on vielä sovittavana ”muutamia lakiteknisisiä yksityiskohtia”.]

After signing the Agreement on the Contracting Scheme for the Rail Baltic/Rail Baltica, common procurement standards and guidelines for all procurements will be defined by RB Rail as well as common procurement documentation templates and a set of minimum requirements for supplier qualifications. Also, RB Rail will offer more detailed information about the project procurements and planned dates of their execution in the beginning of 2017.

[Kommentti: RB Railin mielestä sopimuksen lopputulema on sellainen, että RB Rail määrittelee yksityiskohtaiset spesifikaatiot eri maissa toteutettavien kilpailutusten menettelytavoista. Pöydällä olevat ”legal issues” liittyvät varmasti suurelta osin tähän asiaan, Liettua haluaisi edelleen erivapauden suosia liettualaisia yrityksiä kilpailutuksissa. Liikenneministeri Sinkeviciuksen pelko on että suuret saksalaiset tai ranskalaiset yritykset hoitaisivat koko urakan.]

Knowing the contractual needs, RB Rail will start to plan its organisation structure to recruit employees from three Baltic states. During the meeting the Supervisory Board agreed on Management Board recruitment in the Baltic by executive search to commence within one month. To implement this decision, RB Rail is shortly planning to announce the request for the proposal for procurement to find the executive search company. The procurement process could conclude in approximately one month.

[Kommentti: RB Rail aloittaa välittömästi rekrytointialan yritysten kilpailuttamisen valmistelun. RB Railin johtokuntaan palkataan asiantuntijoita kaikista kolmesta Baltian maasta. Tässä asiassa Euroopan Komissio ja Baiba Rubesa ovat antaneet periksi, RB Railin toimintasuunnitelmassa painotettiin että yhtiön hallintoon pitää valita parhaat ehdokkaat kansallisuudesta tai varsinkaan poliittisista kytkennöistä riippumatta. Ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus nähdäkseen, että tulevan syksy ja talven aikana Liettua tulee vaatimaan Baiba Rubesan erottamista ja uuden rekrytointiyrityksen valitsemista.]

• 10.9.2016 Liettuan liikenneministeriön tiedote valaisee viime keskiviikon kokouksen taustoja. Neuvotteluissa edistyttiin koska Euroopan Komissio kiristi Liettuaa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan turvalaiteurakan rahoituksella. Liettualle ei ole annettu lupaa käynnistää 85 miljoonan euron arvoisen urakan kilpailutusta, vaikka myönteinen rahoituspäätös on tehty jo viime keväänä. Liettuan liikennenministeriön ääneen lausuttu linjaus on että Liettuassa toteutettavista Rail Baltic -urakoista suurin osa kuuluu ”luonnollisesti” Lietuvos Gelezinkeliain infrastuktuuriyhtiölle, koska muut eivät vaan osaa.

• 7.9.2016 Brysselissä on ilmeisesti päätetty tänään, että Baltian maat tulevat allekirjoittamaan hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen perjantaina 30.9.2016. Kokouksessa päätettiin Rail Baltic -hankkeiden kilpailutusten periaatteista, ja sovittiin että RB Railin hallitukseen valittavien ammattilaisten (tämä tarkoittanee että mitään maakohtaisia poliittisia kiintiöitä ei ole) rekrytointi aloitetaan syyskuun aikana.

Kuullostaa hyvältä, mutta odotellaan vielä tarkempia kommentteja. Ei olisi ensimmäinen kerta, jos Baltian mailla olisi erilainen käsitys siitä mitä tuli sovittua. Latvias Sabiedriskie Medijin (eli ”Latvian YLEn”) uutisen mukaan näyttää siltä, että positiiviset tulkinnat neuvottelun lopputuloksesta ovat peräisin Latvian edustajilta. Ilmeisesti  neuvottelujen tunnelma ei ollut niin kireä kuin etukäteen pelättiin, koska Liettua ei edes nostanut esiin vaatimustaan Baiba Rubesan erottamisesta RB Railin toimitusjohtajan tehtävästä.

Baltirailin valistunut arvaus on, että Komission edustajat esittivät jonkinlaisen ultimaatuminen Baltian maille: Hallitusten välinen sopimus täytyy saada allekirjoitetuksi syyskuun aikana, tai rahoituksen jatkoa ei voida taata. Mutta jos neuvottelujen lopputulos on kiistaton eikä erimielisyyksiä jäänyt enää pöydälle, miksi lopullisen sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin yli kolmen viikon päähän? Liettuan liikenneministeriön tiedotetta odotellessa…

• 6.9.2016 Baltian maiden edustajat tapaavat huomenna Brysselissä, ja tarkoitus on jälleen kerran löytää sopu hallitusten välisen Rail Baltic -sopimuksen sisällöstä. Kiistan osapuolet ovat jakaneet tapaamisen alla ahkerasti lausuntoja, ja tilanne näyttää sekavalta. Tässä muutamia näkemyksiä:

•    RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan mukaan kiistelyn kohteena oleva sopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo syyskuussa 2015, mutta Liettua on jarruttanut prosessia menestyksekkäästi vuoden ajan. Rubesan mukaan Euroopan Komission ehdottoman määräyksen mukaan 40 000 euroa suuremmat kilpailutukset pitää järjestää RB Railin kautta. Eestin ja Liettuan urakoiden laskutus voitaisiin kuitenkin kierrättää näissä maissa toimivien yritysten kautta, jolloin arvonlisäverot jakautuisivat oikeudenmukaisesti maittain. Liettua ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä viime kesänä tehtyä esitystä, vaan haluaa edelleenkin pidättää itsellään oikeuden suosia kilpailutuksissa liettualaisia yrityksiä.

•    Latvian liikenneministeri Uldis Auguliksen kommentti on erikoinen. Augulis ei ole huomannut mitään merkkejä siitä että joku yksittäinen valtio olisi torpedoinut Rail Baltica hankkeen etenemistä:

“There is no indication that anyone is attempting to deliberately torpedo the project.”

Augulis muistetaan erityisesti siitä, että toimiessaan edellisen kerran Latvian liikenneministerinä vuonna 2010 hän yritti tosissaan saada EU-rahoitusta Riika-Moskova -junaradan remontoimiseen.

•    Liettuan varaliikenneministeri Arijandas Sliupas kertoo että työt etenevät, mutta hänen mukaansa joku riidankylväjä tekee parhaansa turmellakseen Baltian maiden hyvät välit:

“We do not delay anything. Debates on some documents continue. We will finish everything in time. I see no risks of losing money. Everything progresses in a constructive manner, but someone does want to create a conflict among shareholders. I don’t know who, though.”

•    Baiba Rubesa arvioi että jos huomenna ei saada nimiä paperiin, EU saattaa vetää rahoituksen pois koko hankkeelta. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että Liettuan täytyy suostua kilpailutusten järjestämiseen RB Railin kautta.

“If a fundamental agreement on funding and realization model is not reached by 7 September, I will watch with bated breath what happens next. It’s not the document that is important – it’s the contents. To give the joint company charge over funding or not to give. If not, I suspect the money will leave.”

Baltirailin valistunut arvaus on, että tällä kertaa Liettuan liikenneministeriön on pakko antaa periksi ja sopimus allekirjoitetaan huomenna. Liettuan parlamenttivaalit järjestetään lokakuun alussa, ja liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen edustaman Lietuvos socialdemokratų partijan vaalikampanjaa ei välttämättä edistäisi keskustelu EU:n rahahanojen sulkemisesta.

• 2.9.2016 RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa valittaa että RB Railin hallintoneuvoston puheenjohtajuuden siirryttyä Eestiltä Liettualle, päätöksenteko on muuttunut mahdottomaksi. Rubesa ihmettelee, että samaan aikaan kun äännenpainot Brysselin suunnassa kiristyvät, Liettua tuntuu kadottaneen loputkin yhteistyöhalunsa.

Viimeisimpien tietojen mukaan Liettua haluaa edelleen oikeutta kilpailuttaa itse omalla maaperällään toteutettavat Rail Baltic -urakat. Hankkeen rahoittava Euroopan Komissio kuitenkin vaatii että kaikki kilpailutukset järjestettäisiin Riikassa päämajaansa pitävän RB Railin kautta, näin varmistettaisiin prosessin läpinäkyvyys ja minimoitaisiin korruption riski.

Korruption kitkemisessä riittääkin urakkaa. Liettuan presidentti, Dalia ”Iron lady” Grybauskaite kuvasi viime viikolla julki tullutta Liettuan armeijan korruptioskandaalia (armeija osti kilpailutuksen jälkeen mm. 180 euron hintaisia leikkuulautoja ja 142 euron hintaisia leipäveitsiä) termillä ”an open robbery of Lithuanian people” ja vaati puolustusministeri Juozas Olekasia kantamaan vastuun.

Viime toukokuussa presidentti Grybauskaite ryöpytti Liettuan liikenneministeriötä ja Liettuan rautateitä näin:

«Unfortunately, state enterprise Lietuvos Geležinkeliai acts as if being a state within the state. It is intolerable that its interests have been put higher than the state’s interests.”

Liettuan lokakuun alussa pidettäviä parlamenttivaaleja odotellessa…

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta toukokuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

• 30.5.2016 Latvian liikenneministeriön alivaltiosihteeri Dins Merirands kertoo että Baltian maiden hallitusten välisestä Rail Baltic -sopimuksesta käydään intensiivisiä neuvotteluja, mutta varoittaa että ei ole mitään syytä odottaa nopeaa ratkaisua. Uutistoimisto LETAn mukaan Merirands painotti sopimuskokonaisuuteen sisältyvien yksityiskohtien määrää, ja erityisesti vältti syyttämästä Liettuaa kapuloiden laittamisesta rattaisiin:

Dins Merirands, the deputy state secretary of the Latvian Transport Ministry, said intensive consultations were under way between the three countries, but avoided criticizing Lithuania for putting a spoke in the wheel.

• 29.5.2016 Alla oleva Rail Baltic -promovideo ladattiin Youtubeen viikonlopun aikana, mutta siinä esitettävät lausunnot eivät ole aivan tuoreita. Latvian liikennenministeriön näkemyksen esittää liikenneministeri Anrijs Matiss, jonka virkakausi päättyi hallituksen kaatuessa viime vuoden lopulla.

• 26.5.2016 Korkean tason asiantuntijat Baltian maista tapaavat ensi maanantaina 30.5.2016, ja yrittävät löytää yhteisymmärryksen kesäkuussa allekirjoitettavaksi tarkoitetun sopimuksen sanamuodoista. Latvian liikenneministeriön alivaltiosihteeri Dins Merirands painottaa sopimuksen merkitystä, koska Rail Baltic -rahoituksen takaisinperinnän uhka on edelleen realistinen.

Valitettavasti Liettua haraa vieläkin vastaan, mutta siitä ei ole tietoa onko Liettuan vaatimuslistalla arvonlisäverojen jakamisen lisäksi edelleen myös vaatimus Vilnan yhteyden sisällyttämisestä sopimukseen. Liettuan liikenneministerin mukaan arvonlisäverojen jakaminen olisi ainoa auki oleva asia neuvottelupöydällä, mutta on mahdollista että liettualaiset pitävät Vilnan sivuraiteen sisällyttämistä projektiin jo ”saavutettuna etuna” josta ei olisi enää tarvetta neuvotella erikseen.

Ensi maanantain kokouksesta tuskin kannattaa odotella suuria uutisia. Dins Merirandsin kommenttien mukaan tällä hetkellä varaudutaan jo siihen että vain kaksi maata allekirjoittaisi sopimuksen kesäkuussa, ja kolmas joskus myöhemmin:

”It is planned that the agreement will be signed in June. It is not excluded that first a bilateral agreement might be signed, and the third country might join later.”

• 26.5.2016 RB Rail AS:n vuoden 2015 lopussa päättyneen ensimmäisen tilikauden vuosikertomus tilinpäätöksineen löytyy täältä. Yhtiöllä on ollut toistaiseksi toiminnassaan vain kuluja, eikä tilinpäätöksen numeroista löydykään mitään erityisen mielenkiintoista.

Vuosikertomuksen tekstiosiossa oli listattuna vuoden 2016 tavoitteet:

–  Significant progress in attaining the Company’s strategic milestone goals on time and in in good quality;
–  Shareholders´ agreement on the Construction Scheme to determine the role of the Company and then flesh out the split of responsibilities between the Company and the national entities;
–  Establish a transparent, legally adequate framework for timely, efficient and transparent project activity fulfillment as well as gain credibility with INEA partners on project sustainability – including further grant financing stages – to effectively and sustainably acquire financing in full;
–  Strengthen administrative capacity: transparent and professional establishment of the Management Board and other personnel by attracting qualified and experienced professionals, avoiding the politicization of the management.

Kaikille osapuolille kelpaavan osakassopimuksen muotoileminen ja allekirjoittaminen on koko Rail Balticin kannalta kriittisen tärkeää. Jos tämä projekti olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan, yhteisyritys olisi perustettu ja kelvollinen osakassopimus olisi pitänyt allekirjoittaa jo vuoden 2012 loppuun mennessä. Toivottavasti viimeiseksi tavoitteeksi kirjattu ”hallinnon politisoitumisen välttäminen” toteutuu, ja Rail Balticin tulevaisuudeen liittyvät epävarmuudet vihdoin hälvenevät.

• 26.5.2016 Liettua juhlii vuoden 1917 itsenäisyysjulistuksen 100-vuotissynttäreitä. Juhlallisuudet alkavat virallisesti ensi vuonna, ja bileet päättyvät vasta 15. toukokuuta vuonna 2020. Baltirail toivottaa itsenäiselle Liettualle onnea, ja toivoo että neljän vuoden krebaaminen ei häiritse Rail Balticin rakentamista.

• 26.5.2016 Rautatieteknikka -lehden numerossa 2/2016 oli artikkeli Rail Balticista. Kirjoituksessa keskityttiin enimmäkseen Virossa tehtyyn työhön, ja artikkelin sanoma oli että Rail Baltic -hankkeen toteutuminen näyttää päivä päivältä realistisemmalta.

• 21.5.2016 RB Rail AS on rekrytoimassa työntekijöitä Rail Baltic -projektiin, tällä hetkellä on auki kahdeksan vakanssia. Tehtäviä hakevilta edellytetään mm. kielitaitoa, korkeaa eettistä standardia sekä hyvää mainetta. Rautatieasioiden ymmärtämystä tai työkokemusta ei vaatimuslistassa mainita erikseen.

”All candidates must be fluent in Business English, have knowledge of one of the Baltic languages; be honest, have high ethical standards with an impeccable reputation; and be able to benchmark and apply best practices of large infrastructure projects and organizations.”

• 21.5.2016 Korkean tason virkamiehet Baltian maiden liikenneministeriöistä ovat sopineet Rail Balticin vauhdittamisesta. Euroopan Komission suunnalta tulleen painostuksen jälkeen muotoiltu sopimus saatiin allekirjoitettua alkuviikosta Riikassa. Toivottavasti juhannukseen mennessä saadaan sovittua myös konkreettisista asioista, viime  vuosina on allekirjoitettu mittava määrä Rai Balticia koskevia julkilausumia ja aiesopimuksia, jotka ovat harvemmin johtaneet käytännön toimintaan.

• 17.5.2016 Kuusi europarlamentaarikkoa on allekirjoittanut avoimen kirjeen Baltian maiden, Puolan ja Suomen pääministereille ja liikenneministereille. MEPit vetoavat ministereihin että maat tukisivat yksissä tuumin Rail Balticin toteuttamista niin, ettei Euroopan Komission tarjoamaa 85 % rahoitusta menetettäisi.

EDIT: Avoimen kirjeen allekirjoitti itse asiassa 16 MEPpiä, heidän joukossaan myös Merja Kyllönen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Sen sijaan 10 suomalaista MEPpiä ei pidä Rail Balticia niin merkittävänä asiana Suomen kannalta että olisivat pistäneet nimensä paperiin. Listaa kaikista suomalaisista Europarlamentin jäsenistä voi katsella täällä.

• 17.5.2016 Latvian liikenneministeri Uldis Augulis arveli että kiinalaiselle asiantuntemukselle ja työvoimalle olisi käyttöä Rail Balticin rakentamisessa, koska Latvialla ei ole ministerin mukaan riittävää kokemusta tämän kokoluokan hankkeiden toteuttamisesta. Augulis esitti ajatuksensa TV-haastattelussa, tavattuaan edellisenä päivänä kiinalaisen delegaation edustajia. Augulis muistetaan erityisesti siitä, että ollessaan edellisen kerran Latvian liikennenministerinä vuonna 2010 hän olisi halunnut käyttää EU-rahoitusta Riika-Moskova -ratayhteyden rakentamiseen. Ministeri Augulis onkin erityisen pätevä asiantuntija arvioimaan raideliikennenasiantuntemuksen puutetta.

• 12.5.2016 Tallinna24.ee verkkolehti on uutisoinut räväkästi Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen kuulumisista. Huhtikuun lopulla Siim Kallas arveli että tunnelihankkeelle olisi erittäin vaikeaa saada EU-rahoitusta, koska hankkeen taakse pitäisi saada käytännössä kaikki Euroopan maat. Helsingin apulaispormestari Pekka Sauri on kuitenkin optimistisempi, ja hän usko että Rail Baltic -hankkeen päästyä vauhtiin myös tunnelin edistäminen helpottuu.

• 12.5.2016 Uudenmaan maakuntahallituksen kokouksessa ensi maanantaina käsiteltävien asioiden joukossa on Etelä-Suomen liikennekäytävien vertailu aluetalouden näkökulmasta. Aluetalouden näkökulma Helsinki-Tallinna -tunneliin näyttää tällaiselta:

”Helsinki-Tallinna yhteyden lauttaliikenne on kasvanut erittäin nopeasti ja se on ollut ratkaiseva tekijä alueiden integroitumisessa kaksoiskaupunkikonseptin mukaisesti. Kiinteällä tunneliyhteydellä olisi merkittävä vaikutus integraation syvenemiseen.”

• 11.5.2016 Huhtikuun lopulla Riikassa pidetyn Rail Baltica Corporate Governance -seminaarin esitysmateriaalit löytyvät täältä. Toivottavasti Baltian maat osaavat nyt toimia oikeaoppisen corporate governancen hengessä ja löytävät sovun tulevina viikkoina. Juhannusviikolla Rotterdamin TEN-T -päivillä Baltian maat sekä Suomi ja Puola pääsevät toivottavasti allekirjoittamaan sellaisen sopimuksen, jonka pohjalta Rail Baltic-työt saadaan vihdoin kunnolla käyntiin.

Positiivisin Rail Baltic -uutinen pitkään aikaan on Liettuan Liikenneministeriön linjan muutos. Liikenneministeri Rimantas Sinkevičius liputtaa nyt innokkaasti Rail Balticin puolesta, ja jopa kiittelee Catherine Trautmannia hankkeen eteen tehdystä kovasta työstä. Liettuan rauteteiden pääjohtaja Stasys Dailydkan kyyniset kommentit Sinkevcius sivuuttaa toteamalla, että saahan rautatieyhtiön pääjohtajalla toki olla omiakin mielipiteitä. Ilmeisesti Euroopan Komission uhkaukset Rail Baltic -rahoituksen takaisinperinnästä ja Baiba Rubesan vaatima nollatoleranssi korruption suhteen on vihdoin saanut Liettuan ruotuun.

Liettualaisten mukaan ”ainoa” este projektin etenemiselle on rataurakoista kertyvän arvonlisäveron jako, kaikesta muusta oltaisiin päästy jo yhteisymmärrykseen. Vuosien varrella Liettua on esittänyt monenmoista perustelua Rail Balticin jarruttamiselle, ja suurin osa näistä vaatimuksista on ollut täysin perustelemattomia. ALV:n jakaminen maittain (sen sijaan että kaikki ALVit menisivät RB Railin kotipaikan perusteella Latviaan) on kuitenkin hyvin perusteltavissa oleva vaatimus. Juridisia haasteita tällaisen järjestelyn toteuttamiseen varmasti liittyisi, mutta juuri tällaisten asioiden junailemisestahan juristeilla palkkaa maksetaan!

• 5.5.2016 Liettuan rautateiden pääjohtaja Stasys Dailydka kritisoi Rail Baltic koordinattori Catherine Trautmannia ja RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesaa. Dailydkan mielestä Trautmannin ja Rubesan pitäisi auttaa Baltian maita ja Puolaa Rail Baltic -projektissa, eikä keskittyä Liettuan toimien kritisoimiseen.

Trautmann on uhannut Rail Baltic -projetin tuen ja rahoituksen lopettamisella:

”It’s hard for me to say why it was said this way. Perhaps something was taken out of context, because there are no reasons for this. And if she was misled by somebody, then it’s difficult for me to explain, because in principle, she should help us –- the Poles, Latvians, Estonians and Lithuanians –- to carry out the project faster and to solve a great deal of various problems. We are all good at criticizing,” Dailydka told BNS.

Rubesa ei edistä Baltian maiden yhteistyötä Dailydkan mielestä:

”She seems to be working for herself, not for the three states. It’s hard to say who she is representing [toim.huom. Baiba Rubesa edustaa Baltian maiden lisäksi luonnollisesti myös projektin rahoittavaa Euroopan Komissiota, ja vastaa siitä että Komission myöntämä rahoitus käytetään Baltian maissa asianmukaisesti]. That joint venture has become a kind of stumbling block instead of accelerating coordination actions,” Dailydka told BNS.

Catherine Trautmannin ja Baiba Rubesan lisäksi myös Latvia ja Eesti ovat eri linjoilla Liettun Rautateiden kanssa. Dailydka valittaa, että Latvia ja Eesti yrittävät estää Liettuan ja Puolan väliseltä rajalta Kaunasiin johtavan radan viestintäjärjestelmän rakentamista varten haetun 75 miljoonan euron rahoituksen myöntämisen.

• 1.5.2016 Riikassa pidettiin perjantaina BICG:n (Baltic Institute for Corporate Governance) järjestämä Rail Baltic Corporate Governance -seminaari. Tilaisuus striimattiin netin kautta livenä, ja toivottavasti aineisto tulee myöhemmin BICG:n nettisivulle katseltaviksi. Tässä satunnaisia huomioita päivän annista:

• Euroopan Komission DG Moven johtaja Herald Ruijters tarjosi avauspuheenvuorossaan Baltian maille porkkanaa ja piiskaa. Ruijters hehkutti että Euroopan Komission yli 700 liikennehankkeen joukosta on valittu kuusi kärkihanketta, joista yksi on Rail Baltic. Tämän hankkeen ja sen 85 % EU-rahoituksen puolesta kannattaisi taistella, koska tämä on Baltian maille once in a lifetime -tilaisuus. Sitä paitsi, Baltian maat ovat jo sitoutuneet hankkeen toteuttamiseen, kyse on siis vanhojen sitoumusten kunnioittamisesta.

• Monikansallisten projektien toteuttaminen EU:n alueella on aina ollut vaikeaa. Ruijters kertoi valaisevia esimerkkejä Hollannissa ja Espanjassa kohdatuista vaikeuksista, ja Brennerin tunnelia Itävallan ja Italian välille rakentavan BBT SE:n pääjohtaja Konrad Bergmeister kertoi havainnollisia esimerkkejä itävaltalaisen ja italialaisen kulttuurin kohtaamisista. Myös Lyon-Torino -rataprojektin ongelmat mainittiin useammassakin esityksessä. Nyt Baltian mailla olisi mahdollisuus näyttää vanhan Euroopan maille mallia monikansallisen projektin onnistuneesta toteuttamisesta.

• Konsultit Arnis Kakulis (AECOM) ja Nauris Klava (EY) ovat yleensä kilpailijoita keskenään, mutta Rail Baltic -asiassa Arnis ja Nauris pitivät yhteisesityksen. Heidän esityksensä ydinsanoma oli corporate governancen ja viestinnän merkitys. Insinöörityö kyllä hoituu ja rata saadaan rakennettua, kunhan taustat saadaan ojennukseen.

• RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa piti erittäin sujuvan ja vakuuttavan esityksen. Rubesa esitteli kylmän viileästi Transparency Internationalin korruptio-indeksejä Suomessa, Eestissä, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa, ja totesi että Rail Balticin kilpailutuksessa täytyy olla nollatoleranssi korruption suhteen. Esimerkkinä pahiten korruptoituneista toimialoista Rubesa mainitsi rakennusalan, ja erityisesti julkisen puolen urakat. Kovaa tekstiä.

• Liettuan liikenneministeriötä edustava Dainius Budrys käytti tilaisuuden alussa lyhyen puheenvuoron, mutta hän piti esityksensä yleisellä tasolla. Puheensa päätteeksi Budrys linjasi että projektin eteneminen vaatisi lisää joustavuutta toimintatapoihin. Koko lystin rahoittava Euroopan Komissio lienee Liettuan havittelemista ”joustoista” eri mieltä.

Rail Baltic-karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. RB Rail tulee julkistamaan uuteen kilpailutusdirektiiviin pohjautuvia suunnitelmiaan lähi viikkoina, ja Baltian maiden hallitusten on tarkoitus – jälleen kerran – sopia projektin etenemisen suuntaviivoista ja allekirjoittaa jonkinlainen kontrahti kesäkuussa.

Liettuan vaatimukset kilpailutuksen järjestämisestä maittain kaatunevat EU:n määräyksiin, eikä tästä asiasta tarvitse toivottavasti enää kinata pitkään. Eestin liikenneministeriön Rail Baltic -koordinaattori Kristjan Kaunissaare ihmettelikin paneelikeskustelun aikana, että mistä tässä enää kiistellään. RB Railin osakassopimuksessa on Kaunissaaren mukaan selkeästi sovittu, että suuret urakat kilpailutetaan RB Railin kautta, ja pienempiä voidaan hoitaa myös kansallisesti.

Viimeisimmät kannanotot Liettuan suunnalta ovatkin keskittyneet urakoiden arvonlisäveroihin. Jos Riikassa pääkonttoriaan pitävän RB Railin kautta laskutettavien urakoiden perusteella tehdystä työstä jaettaisiin arvonlisäverot maittain, ei Liettualla olisi mitään tällaista ratkaisua vastaan.

• 1.5.2016 Euroopan Unionin uudet julkisia kilpailutuksia koskevat säännöt astuivat voimaan 18.4.2016. Tämä on Rail Balticin etenemisen kannalta merkittävä asia, koska Liettuan liikenneministeriön useaan kertaan toistamat vaatimukset liettualaisten yritysten suosimisesta muuttuvat entistä mahdottomammiksi.

New rules designed to open up the EU’s public procurement market to competition and prevent ’buy national’ policies by public authorities came into force on Monday.

•  1.5.2016 Projektikoordinaattori Catherine Trautmann toivoo että Baltian maat ja Suomi ja Puola allekirjoittavat Rail Balticin jatkon sinetöivän sopimuksen juhannusta edeltävällä viikolla Rotterdamissa pidettävien TEN-T päivien aikana.

”I hope the agreement will be achieved in June this year, during the TEN-T days in Rotterdam, and then we will see how far the project has gone. We will see how sure not only the Baltic states, but also Poland and Finland are about the project. All parties should understand that the project is irreversible.”

Liettualaisen 15min.lt portaalin uutisessa Trautmannin huolenaihe ilmaistaan selkeämmin: Euroopan Komissio on erityisen huolestunut Liettuan venkoilusta.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta maaliskuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

—–

• 30.3.2016 Liikenneministeri Anne Berner on tavannut tänään Liettun varaliikennenministeri Arijandas Šliupaksen, ja yksi tapaamisen aiheista oli luonnollisesti Rail Balticin edistyminen. Tapaaminen järjestettiin Rail Baltica -hanketta käsittelevän Team Finland -seminaarin yhteydessä Vilnassa.

Arijandas Šliupas on myös tarkentanut Liettuan kantaa Rail Balticin rakentamiseen. Hänen mukaansa Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden nopeus voidaan Liettuan Puolesta korottaa jossain vaiheessa 240 km/h tasolle, mutta liettualaisten kiukuttelu Puolan osuudesta jatkuu vanhaan malliin:

According to Sliupas, Poland, which has not yet given a clear answer, also has to make up its mind as regards train speed on the Rail Baltica line.

• 30.3.2016 AmCham on julkaissut tänään raportin kansainvälisten suuryritysten alueellisten pääkonttorien sijoittumisesta. Selvityksen mukaan Malmö-Kööpenhamina ja Tukholma, alue houkuttelevat yrityksiä koollaan, ja kilpailussa pärjätäkseen Helsingin kannattaisi tiivistää yhteistyötään Tallinnan kanssa.  AmChamin raportista kertoo Yle.

• 28.3.2016 Euroopan komission liikennepääosaston DG MOVEn pääjohtaja Henrik Hololei vakuuttaa, että myös Kaunasin ja Puolan rajan välinen Rail Baltic -osuus tullaan rakentamaan 240 km/h nopeuden mahdollistavaan kuntoon. Hololein mukaan myös Liettua on sitoutunut alkuperäiseen Rail Baltic -suunnitelmaan, ja siitä irtautuminen johtaisi jo aiemmin maksettujen EU-rahoitusten takaisin perimiseen. Rail Baltic -rahoituksesta voi tulla mielenkiintoinen teema Liettuan ensi syksyn parlamenttivaaleissa.

• 24.3.2016 Postmees -lehti julkaisi tänään mielenkiintoisen artikkelin The long and winding Lithuanian Rail Baltic. Kirjoituksessa kerrotaan projektin tämänhetkisestä tilanteesta, ja ennen kaikkea Liettuan aiheuttamista ongelmista. Kuten hyvin tiedämme, Kaunasin ja Puolan rajan välinen ”Rail Baltic -rata” ei ole lähelläkään Rail Balticille asetettavia vaatimuksia. Liettualaiset kunnostivat vanhan ratapohjan, mutta reitin mutkaisuuden, lukuisien tasoristeysten ja monien muiden puutteiden takia se soveltuu korkeintaan Liettuan omien tavaraliikennevirtojen hoitamiseen.

Rail Baltic Estonian toimitusjohtaja Indrek Orav kertoo, että Liettua on nyt hakemassa Kaunasin ja Puolan rajan välisen radan liikenteenohjausjärjestelmän rakentamista varten 70 miljoonan euron rahoitusta Euroopan Komissiolta:

”The traffic control system costs close to €70m. For that, Lithuania is again applying for funds from European Commission while having also explicitly said that to such financing to be considered, they should present a clear plan on how to straighten out the existing section within the upcoming ten years or build a new section allowing 240 km/h.”

Brysselissä on siis vihdoin omaksuttuu hiukan tiukempi ote Rail Baltic -rahoituksen käytön suhteen. Rahanjaon edellytyksenä on, että Rail Balticia varten haetulla rahoituksella pyritään rakentamaan alkuperäisen suunnitelman mukainen  Rail Baltic -rata, eikä kokonaisprojektin etenemistä haitata yksittäisen maan omien etujen yli-innokkaalla edistämisellä tai muulla osaoptimoinnilla.

Indrek Oravin mukaan Baltian maiden yhteisyritys RB Rail tekee selvityksen Kaunasin ja Puolan rajan välisen rataosuuden kunnostamisesta, ja Orav onkin tyytyväinen siihen ettei tätä selvitystä annettu liettualaisten tehtäväksi. Sen sijaan Liettuan liikennenministeriön apulaisjohtaja Nerijus Kaučikas ei ollut varauksettoman tyytyväinen tähän ratkaisuun. Hänen mukaansa Liettualla olisi jo ollut asiat selvitettynä muutenkin. Kaučikasin mielestä selvityksen teettäminen RB Raililla viittaisikin siihen, että Eesti ja Latvia eivät luota Liettuaan tässä asiassa:

”As a result of such doubt and insecurity, an agreement was born to do a new study – this is a strange situation hinting at lack of trust.”

• 23.3.2016 FinPron hallinnoima Export Finland -toiminto järjestää ensi viikolla Vilnassa ja Riikassa Rail Baltic -tilaisuudet, joissa suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus saada tietoa Rail Balticin etenemisestä ja verkostoitua paikallisten toimijoiden kanssa. Tilaisuuksien ohjelma löytyy täältä.

• 20.3.2016 Uudenmaan liiton johtava asiantuntija Olli Keinänen on kirjoittanut Viro Nyt -lehteen artikkelin Olisiko nyt aika harkita Tallinnan tunnelia. Tunnelihankkeen etenemisestä ei ole kuultu juuri uutisia tammikuun alun jälkeen, mutta Finestlink -sivustolta voi käydä lueskelemassa tunnelihankkeeseen ja kaksoiskaupungin kehittymiseen liittyviä kirjoituksia.

Tunnelirakentamisen haasteellisuutta pohtivien kannattaa tutustua Ylen nettisivulla olevaan ansiokkaaseen selvitykseen Päijänne-tunnelista. 1970-luvulla päättäjiltämme löytyi rohkeutta lähteä rakentamaan 120 kilometrin pituista kalliotunnelia, ja jälkiviisasti voimme kiittää ja onnitella päättäjiä kaukonäköisestä toiminnasta.

• 19.3.2016 Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Milja Maaria Sinnemäki on vakuutellut Suomen sitoutumista Rail Balticiin puhuessaan MIPIM-messuilla Cannesissa. Sinnemäki nosti puheessaan esiin myös Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen:

The Deputy Mayor of Helsinki, Anni Milja Maaria Sinnemaki, said that Finland and Helsinki considered themselves part of the Rail Baltica project and were preparing to build a tunnel between Helsinki and Tallinn. Construction of Rail Baltica will make transportation of passengers and freight from Finland to Europe more convenient, she said.

Sinnemäen kommentteja säestää hyvin maakuntajohtajien huoli liikenneinvestointien kohtalosta:

”Kansainvälinen saavutettavuus on elintärkeää Uudenmaan ja koko Suomen hyvinvoinnille. Investoimalla siihen luomme edellytykset pitkän aikavälin kasvulle, jota maa todella tarvitsee. Suomella ei ole enää varaa olla saari Euroopan reunalla”, kommentoi Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

• 19.3.2016 Latvian rautateiden hallituksen puheenjohtaja Edvīns Bērziņš on vakuuttanut, että Rail Balticin rakentaminen on järkevää koko Latvian kannalta. Bērziņšin kommentti on tärkeä linjaus Rail Balticin uskottavuuden kannalta, koska Latvian liikenneministeri Uldis Auguluksen Rail Balticia kyseenalaistaneet kommentit ovat herättäneet hämmästystä.

• 19.3.2016 Liettuan rautatiet eli Lietuvos Gelezinkeliai neuvottelee puolalaisen öljy-yhtiö PKN Orlenin kanssa vuosia jatkuneen kiistan sopimiseksi. Erimielisyyksien taustalla on Orlenin vuonna 2006 ostaman Mazeikiain öljynjalostamon kuljetukset. Liettuan rautateiden mukaan sillä on öljynjalostamon kanssa vuoteen 2024 asti voimassa oleva sitova sopimus rautatierahdeista, kun taas puolalaiset ovat näreissään siitä että Liettuan rautatiet poisti vuonna 2009 Mazeikiaista Latvian kautta Itämerelle johtavat raiteet.

• 12.3.2016 Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkevicius on kommentoinut ministeriönsä liikennepoliittisia linjauksia LETA/BNS:n julkistamassa haastattelussa. Sinkeviciuksen macchiavellimaisia virityksiä vilisevien tarinoiden tulkitseminen on haastava urakka, mutta yritetään:

• ”It is premature to speak about the operation of the future [Rail Baltic] railway. If we are looking to have the railway around 2025, then we still have nine years. Given all possible legal disputes, land issues, designing issues and EU financing possibilities, this may push back the completion of the project. It is difficult to speak today about who will manage the train traffic and who will be the operator.”

o Rail Balticin EU-rahoitteisia rakentamisponnisteluja voidaan Sinkeviciuksen puolesta jatkaa, mutta Liettua ei halua vielä ottaa kantaa siihen millä ehdoilla junat saisivat radan valmistuttua mahdollisesti kulkea Liettuan halki.

• “The creation of a transport holding company grouping together state-controlled transport enterprises would help consolidate their dividends and use the funds for the European standard-gauge railway project Rail Baltica”.

o Sinkeviciuksen mielestä Liettuan valtio-omisteisten kuljetusalan yritysten yläpuolelle pitäisi rakentaa holding-yhtiö, joka voisi osinkotuloillaan rahoittaa Rail Balticin rakentamista. Tällä tarinalla Sincevicius petaa maaperää sille että Liettua saisi järjestää itse omat Rail Baltic -tarjouskilpailunsa. Vaan kovin vaikea on uskoa että tähän Brysselissä suostuttaisiin. Euroopan Komissiolle lienee helpointa odottaa ensi syksyn vaaleja, ja toivoa että yhteistyö sujuisi paremmin Liettuan seuraavan liikenneministerin kanssa.

• ”But our goal remains to ensure that the port of Klaipeda, which gets most of its freight by rail, is attractive.”

o Tämä on Liettuan liikenneministeriön agenda tiiviisti ilmaistuna.

Liikenneministeri Sinkevicius on myös erittäin huolestunut Valkovenäjälle Astravetsiin rakennettavaksi suunnitellun ydinvoimalan Liettualle aiheuttamista turvallisuusriskeistä, ja siitä mahdollisesti seuraavasta idän liikenteen vähenemisestä. Jos Liettua oikeasti toivoo saavansa Brysselistä apua valkovenäläisen säteilyturvariskin hallitsemiseen, niin ehkä kannattaisi harkita liikennepolitiikan linjaamista edes piirun verran lähemmäksi EU:n liikennepolitiikkaa ja lainsäädäntöä.

• 9.3.2016 ”Kaksi askelta eteen ja yksi askel taakse” on Rail Balticin etenemistahti. Rahoitusasiat on saatu järjestykseen Euroopan Komission aktiivisuuden ansiosta, mutta Baltian maiden kesken ei ole löydetty yhteisymmärrystä rataprojektin jatkamisen askelmerkeistä. The Baltic Course -sivuston välittämän uutistoimisto LETAn raportin mukaan Baltian maat kuitenkin jatkavat neuvotteluja, ja pyrkivät saamaan nimet papereihin alkukesän aikana. Kaikki maat pitävät Rail Balticin rakentamista tärkeänä, mutta projektin implementoimisen yksityiskohdat vaativat vielä hiomista.

RB Rail AS:n toimistusjohtaja Baiba Rubesan mukaan suurimmat haasteet neuvotteluissa ovat liittyneet hankintaprosessien läpinäkyvyyteen ja valvontaan (”transparency of procurement procedures and professional supervision”), ja käytännön tasolla ongelmana on Liettua. Vaikka kaikkien Baltian maiden presidentit ja pääministerit kilvan vakuuttavat sitoutumistaan Rail Balticin toteuttamiseen, Liettuan liikenneministeriö kulkee täysin omia polkujaan.

Liettuan parlamenttivaalit pidetään ensi lokakuussa, ja niiden jälkeen valittavalla uudella hallituksella tulee olemaan avainrooli Rail Balticin tulevaisuuden suhteen.  Elämme mielenkiintoisia aikoja.

• 5.3.2016 Tanskan ja Saksan yhdistävä Fehmarn Belt -tunnelihanke etenee. Hankkeen koordinoinnista vastaava Femern A/S on saanut Tanskan liikenneministeriöltä luvan edetä neuvotteluissa neljän tarjouskilpailussa loppusuoralle edenneen urakoitsijan kanssa.

• 5.3.2016 Suomen Latvian suurlähettiläs Olli Kantanen kirjoittaa Ulkoministeriön nettisuvulla julkistetussa blogi-kirjoituksessaan Rail Balticista. Kantanen kertoo RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesan olleen Riian suurlähetystön Team Finland -aamiaisella kertomassa Rail Balticin etenemisestä.

• 5.3.2016 Baltiassa on käyty viime päivinä paljon poliittista keskustelua Rail Balticista.

Latvian tuore pääministeri Maris Kucinskis ja Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite tapasivat Vilnassa, ja pitivät Rail Balticin toteuttamista ensiarvoisaen tärkeänä:

”This project is the shared strategic interest of all three Baltic countries, and it should be high on the political agenda.” (Maris Kucinskis ja Dalia Grybauskaite)

Toisaalta vaikutusvaltainen latvialainen liikemies ja poliitikko, maan suuren satamakaupungin Ventspilsin kaupunginjohtaja Aivars Lembergs pitää Rail Balticia taloudellisesti perustelemattomana poliittisena hankkeena. Lembergsin huoli on siinä mielessä ymmärrettävä, että Ventspilsin sataman ja Venäjän transíto -liikenteen varaan rakennettu liiketoiminta ei juuri hyötyisi Rail Balticin rakentamisesta.

”…on sanottava, ettei Rail Baltic -radalla ole minkäänlaisia taloudellisia perusteita.” (Aivars Lembergs)

Rail Balticin (turvallisuus)poliittisesta tärkeydestä saa hyvän käsityksen lukemalla arvostetun amerikkalaisen Foreign Policy Research Instituten kirjoituksen Rail Balticista. Jenkit sanovat suoraan, että kaikki Baltian junaradat johtavat itään, ja heidän mielestään tämä asia pitää korjata Rail Balticin rakentamisella.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta helmikuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
——————

• 27.2.2016 Latvian tuoreen liikenneministeri Uldis Auguliksen varauksellinen suhtautuminen Rail Balticiin on herättänyt hämmennystä Baltiassa. Latvialaisen europarlamentaarikko Roberts Zilen mukaan juuri työnsä aloittaneen uuden Latvian hallituksen liikennehankkeiden prioriteettilistan kärjestä löytyi alun perin vain itä-länsi suunnan hankkeita, ja Rail Balticin lisäämistä listalle jouduttiin pyytämään erikseen.

Zile muistuttaa, että toimiessaan edellisen kerran Latvian liikenneministeriä vuosina 2010-2011 Augulis olisi halunnut rakentaa EU-rahoituksella uuden suurnopeusratayhteyden Riikasta Moskovaan.

Baltian maiden epävirallisessa pääministeritapaamisessa Auguliksen toimet eivät kuitenkaan painaneet. Eestin, Latvian ja Liettuan pääministerit keskustelivat eilen turvallisuuspolitiikasta, energiahuollosta, maahanmuuttokriisistä sekä infrastruktuurin kehittämisestä. NATOn läsnäolo Baltiassa sai kaikkien maiden täyden tuen, ja energiahuollossa sekä liikenneyhteyksissä integroituminen Eurooppaan ja Venäjä-riippuvuuden vähentäminen oli balttien yhteinen linjaus. Kaikki kolme pääministeriä vakuuttivat tukevansa Rail Balticin rakentamista.

Liettuan ja Puolan väliset kireät suhteet ovat saaneet Liettuan liikenneministeri Rimantas Sinkeviciuksen pyytämään Euroopan Komissiolta tukea Puolan Rail Baltic -osuuden edistämiseksi. Sinkeviciuksen huoli on aiheellinen, ja Euroopan Komissiolla on varmasti iso urakka Puolan liikenneministeriön ruotuun saamisessa. Nimimerkki ”cynical observer” voisi toki epäillä, että Sinkevicius petaa samalla maaperää EU-rahoituksen käyttämiseen Liettuan itä-länsi -suunnan väylien remontoimiseen.

• 20.2.2016 Helsingin apulaispormestari Pekka Sauri on julkaissut Helsingin Vihreiden nettisivulla blogikirjoituksen Suomenlahden tunneli: huuhaasta hankkeeksi. Sauri kirjoittaa Rail Balticin toteutumisen merkityksestä koko Suomelle, ja toteaa Helsinki–Tallinna -tunnelin olevan valtava mahdollisuus Helsingin ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta.

Toivottavasti Saurin peräänkuuluttamaa rohkeutta ja laajakatseisuutta tarttuisi edes hiukan myös Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaiseen, joka Savon Sanomien kolumnissaan toppuuttelee strategisista infrahankkeista käytävää keskustelua.

• 20.2.2016 Baltian maiden yhteisyritys RB Rail on jättänyt Euroopan Komissiolle 210,7 miljoonan euron suuruisen rahoitushakemuksen, jolla rahoitettaisiin yhteensä 248 miljoonan euron arvoisia Rail Baltic -hankkeita. Suurin osa haetusta rahoituksesta on tarkoitus käyttää Liettuassa, ja pienempiä summia on haettu Latviassa tehtäviä suunnittelutöitä varten sekä Eestissä Ulemisten lentokentän yhteyden toteuttamiseen.

• 20.2.2016 Kiina on edelleen kiinnostunut osallistumaan Rail Balticin ja muiden Baltian maiden liikennehankkeiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen. Kiinan kiinnostus liittyy viime syksynä lanseerattuun 16+1 -aloitteeseen, jonka puitteissa Kiina pyrkii syventämään yhteistyötään 16 Itä-Euroopan maan kanssa.

• 15.2.2016 Eestin sähkoverkkoyhtiö Eleringin hallituksen puheenjohtaja Taavi Veskimägi pitää pohjoismaiden ja Baltian sähköverkkojen liittämistä toisiinsa erittäin tärkeänä, koska sähkön tuonti Venäjältä on tulossa tiensä päähän. Veskimägin mukaan uuden siirtokaapelin sijoittaminen Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin yhteyteen olisi järkevä ja kustannustehokas ratkaisu.

• 6.2.2016 Venäjän ulkopoliittista linjaa noudattava uutistoimisto regnum.ru on usein esittänyt kriittisiä arvioita Rail Balticin tarpeellisuudesta. Regnumin tuoreessa uutisessa Eesti Raudteen ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Oleg Chubarov toteaa, että Eestin rautateillä ei ole tulevaisuutta. Hänen arvionsa mukaan käytettävissä olevat rahoitusresurssit tulisi käyttää (idän suunnan) kauttakulkuliikenteen tukemiseen. Chubarov pitää Rail Balticia tarpeettomana päällekkäisinvestointina.

Kirjoituksen lopussa Regnumin toimittaja esittää, että NATO olisi kaikkein merkittävin Rail Balticin tukija. Nykyisellään NATOn sotilaskaluston kuljetukset Baltiaan kulkevat Riikan sataman kautta, mutta Rail Baltic mahdollistaisi Regnumin mukaan nopeammat ja varmemmat kuljetukset.

Rail Balticin Tallinnan asema rakennetaan lentokentän viereen Ülemistelle, ja siellä on käynnissä uuden T1 kauppakeskuksen rakennustyöt. Italialaisen Pro Kapitalin rakennuttama T1:n pinta-ala tulee olemaan 55 000 neliömetriä, eli siitä tulee suurempi kuin esimerkiksi Kampin kauppakeskus Helsingissä.

• 6.2.2016 Puolassa selvitellään kevään aikana Rail Balticin rakentamiseen ja rahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia. Liikenneministeriön alivaltiosihteeri Peter Stomma arvioi optimistisesti, että erittäin huonossa kunnossa oleva Suwalkin ja Trakiszkin välinen osuus voitaisiin remontoida vuosien 2018-2021 aikana, mutta Puolan hallituksen politiikkaan ja päätöksiin liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuuksia. Rail Balticin näkymät Puolassa eivät toki olleet kovin kirkkaat edellisenkään hallituksen aikana, kuten tästä Latvian yleisradioyhtiön viime lokakuun uutisesta voi lukea.

©BaltiRail, Esa Nurkka