BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

10.02.2018

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta helmikuu 2018

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia.

“Extensive public discussions are needed in both countries to make the best possible decision. It is also important that all steps are based on comprehensive analyses and done in excellent cooperation with our northbound neighbour. I plan to meet my Finnish colleague shortly and I also wish to discuss the issue in a joint session of the governments of the two countries before the summer; the session is planned for 7 May.”

Pääministerit Sipilä ja Ratas keskustelevat siis tunneliasioista lähi aikoina, ja laajemman ministeritapaamisen ajankohta on maanantai 7. toukokuuta.

According to the assignment, the study will be carried out on a large scale, which means that it will examine the connections to both the Northeast Passage and the Rail Baltica and the tunnel between Helsinki-Tallinn tunnels. In addition to demand and the business model, the study will also examine different route options.

Toivottavasti tämä selvitys auttaa Suomen poliittisia päättäjiä hahmottamaan pohjois-etelä -suunnan liikenneyhteyden ison kuvan. Mikä merkitys Arktisen yhteyden potentiaaliin on sillä, jos Baltian maat tunaroivat Rail Baltican täydellisesti? Tyytyykö Suomi Rail Balticassa tarkkailijan asemaan myös jatkossa? Kuinka teknologian kehitys vaikuttaa maailmankaupan tavaravirtoihin 2030- ja 2040-luvuilla?

”The attempts by the RB Rail chief to build an impression of alleged conflicts among the company’s shareholders are fully unfounded. There are only disagreements with the RB Rail chief who has lost confidence and whose actions affect the reputation of the project.”

Sankovskin mukaan RB Railissa asiat etenevät enimmäkseen niin kuin pitääkin, ja kuviteltuja ongelmia aiheuttaa ainoastaan itseluottamuksensa menettänyt RB Railin toimitusjohtaja, jonka toiminta vahingoittaa projektin mainetta.

Latvian liikenneministeriötä edustava valtiosihteeri Kaspars Ozolins puolestaan toteaa, että media keskittyy nyt liikaa Baiba Rubesaan, vaikka kyse on vain ja ainoastaan Rail Balticasta. RB Railin seuraava hallintoneuvoston kokous pidetään 22.3.2018, ja siellä varmasti keskustellaan Baiba Rubesan asemasta RB Railin johdossa. Edellisessä kokouksessa Viro ja Liettua esittivät Rubesan syrjäyttämistä, mutta Latvian edustajien jarrutus esti päätöksenteon.

  • 24.2.2018 Rail Baltican tulevaisuuteen voi vaikuttaa vastaamalla kyselyyn täällä:

• Vuosi 2016 meni Rubesan mukaan suurelta osin Liettuan edustajien kanssa riitelemiseen. Rubesalla oli hankkeen rahoittajalta eli Euroopan Komissiolta saatu valtuutus palkata RB Railiin vain parhaita raideliikenteen asiantuntijoita ilman poliittisia agendoja, mutta Liettua vaati oikeutta saada valita itsenäisesti omat politrukkinsa RB Railin hallintoon. Ei pätevintä vaan sopivin. Hallintoneuvoston latvialaisten edustajien Kaspar Briškensin ja Edvin Berzinsin tuella Rubesa sai kuitenkin pidettyä päänsä, eikä poliittisia nimityksiä tehty. Viron edustajat Indrek Orav ja Anti Moppel eivät osallistuneet riitelyyn. Henkilöstöpolitiikan lisäksi kiisteltiin myös RB Railin tilintarkastajasta, mutta tässäkin tapauksessa liettualaiset joutuivat tyytymään puolueettomaan asiantuntijaan, eli myös EU:ta edustavaan Deloitteen.

• Rubesan mukaan Liettuan edustajat ovat myös useaan otteeseen vaatineet nähtäväkseen keskeneräisiä kilpailutuksia koskevia dokumentteja. Näihin tapahtumiin Rubesa viittasi aiemmissa kommenteissaan, joissa hän totesi eräiden hallintoneuvoston jäsenten istuvan kahdella tuolilla. Esimerkiksi Liettuaa hallintoneuvostossa edustava Arenijus Jackus toimii siviilissä johtajana Liettuan Rautateillä, jonka infrayhtiö osallistuu Rail Baltica -kilpailutuksiin.

• Viime joulukuussa Viron asenne hallintoneuvostotyössä muuttui täydellisesti, kun Viro käytännössä liittoutui Liettuan kanssa. Tolkun miehenä tunnetun Indrek Oravin paikalle Viron edustajaksi RB Railin hallintoneuvostoon nimettiin Riia Sillave, joka – noustuaan tammikuussa 2018 hallintoneuvoston puheenjohtajaksi – oli esittänyt Rubesalle, että tämän olisi syytä jättää kirjallinen irtisanoutumisilmoitus. Rubesa kieltäytyi kunniasta, ja kun Latvia pidättäytyi äänestämästä, ei hallintoneuvosto tehnyt asiassa sillä kertaa päätöstä.

Seuraavan kerran RB Railin hallintoneuvosto kokoontuu 22.3.2018. Kun Baltian maiden rivit ovat epäjärjestyksessä, on Rubesan vahvin tuki Euroopan Komissiossa. Liikennekomissaari Violeta Bulc liputtaa vahvasti Rubesan puolesta ja Liettuaa vastaan, ja tulevan budjettikauden neuvottelujen ollessa juuri käynnistymässä olisikin Baltian mailta erittäin jobud teko suututtaa Euroopan Komissio. Varsinkin, kun Rubesan kolmen vuoden virkakausi on joka tapauksessa katkolle ensi lokakuussa.

• BREXITIN jäljiltä EU:n budjettiin tulee merkittävän kokoinen aukko.

• Koheesiorahojen jaossa saamapuolella olleiden Itä-Euroopan maiden taloudet ovat viime aikojen vahvan talouskasvun jäljiltä muutaman vuoden takaista tilannetta paremmassa kunnossa, ja siten perusteluja entisen suuruiselle koheesiorahoitukselle ei enää ole.

• Useat Länsi-Euroopan maat paheksuvat Puolan, Unkarin ja eräiden muiden maiden EU-lainsäädännöstä piittaamatonta politiikkaa, ja vaativat rahoituksen jäädyttämistä demokratian pelisäännöille haistattelevilta mailta.

MEP Petri Sarvamaa toteaa Politicolle antamassaan lausunnossa, että koheesiobudjetin pieneneminen on käytännössä varmaa. Kyse on vain siitä, kuinka paljon budjetti pienenee. Itä-Euroopan maat tietenkin haluaisivat Brysselistä virtaavan rahoituksen säilyvän ennallaan, koska tuskallisen suuri osa maiden taloudellisesta aktiviteetista on joko täysin perustunut tai ainakin saanut merkittävää vetoapua EU-rahoituksesta.

Pääministeri Sipilä esitteli EU-linjauksiaan eilisessä Hesarissa. Sipilä muistuttaa että kamreerimainen laskentatapa ei toimi EU-budjetin määrittelyssä, ja kiteyttää Suomen aseman näin:

”Suomen on keskityttävä neuvotteluissa ja ennakkoon vaikuttamisessa kahteen asiaan: budjetin kokonaistasoon ja unionin rahanjakopolitiikan valintoihin. Lopputuloksen pitää viedä sekä Eurooppaa että Suomea eteenpäin. Lopulliset päätökset rahoituskehyksistä tehdään todennäköisesti puheenjohtajakaudellamme loppuvuodesta 2019.”

Baltirail on erityisen kiinnostunut Rail Baltican ja Helsinki-Tallinna -tunnelin rahoituksesta. Ensisijaisen tärkeää olisi saada edistettyä Rail Baltica -projektia siihen malliin, että vuosien 2021-2027 Multiannual Financial Frameworkista löytyy rahoitus Rail Baltican valmiiksi saattamiseen. Jos Rail Baltica tunaroidaan nyt täydellisesti, on Suomen ja Viron turha lähteä kyselemään EU-rahoitusta Helsinki-Tallinna -tunnelille.

  • 24.2.2018 Rakennuslehden blogin mukaan tunnelihanke vaatii vielä paljon kypsyttelyä. Tästä asiasta on vaikea olla eri mieltä, mutta kirjoituksessa tunnelin budjettiin hihasta ravistettu ylimääräinen 50 % korotus (hintahaarukan ylälaidaksi saadaan näin laskettua imaginäärinen 30 miljardia euroa) on hätävarjelun liioittelua.

Rakennuslehden toimituksellisena linjauksena tuntuukin olevan hienovarainen tunnelihankkeen jarruttelu. Agendan taustalla lienee pyrkimys lykätä visiot Tallinna-tunnelin toteuttamisesta sen verran kauas tulevaisuuteen, ettei pääkaupunkiseudun seuraavan verovaroilla toteutettavaksi haluttavan infrahankkeen (Lentorata tai joku muu vastaava) päätöksenteko häiriinny.

”We have a very clear rule on the EU level: use it or lose it. There’s no other way. I have many projects in the pipeline that would love to use your money, because it’s a lot of money.”

”Tell me, what [other] project is co-funded to such a degree [85 %] on the EU level? Please don’t lose this opportunity, and make sure that we agree. I’m not saying who’s right, who’s wrong — we need to find a solution and move forward. So, please, engage, discuss.”

On absurdia lukea EU-komissaarin nöyrää anelua: ”Pliis ottakaa vastaan tämä monen miljardin euron EU-rahoitus! EU maksaa 85 %, ja ALV-kikkailun kautta saatte sen 15 prosentin omavastuunkin helposti maksatettua EU:n veronmaksajilla. Rakennettu infrastuktuurikin jää Baltian maiden omistukseen, kunhaan vaan saataisiin se rakennettua.

RB Railin toimitusjohtaja Baiba Rubesa on omissa lausunnoissaan samoilla linjoilla komissaari Bulcin kanssa, Baltian maiden yhteistyö etenee niin nihkeästi että riski miljardi-rahoituksen valumisesta muihin EU-kohteisiin on todellinen:

”Funding is one of the biggest risks. This funding mechanism is fitted with the very beautiful headline ”Use it or lose it”. So far, we are involved in activities, there is no reason to think that we might lose. But we are lagging in one particular condition, which is about how to form an integrated organization in order to be able to implement the project.”

  • 17.2.2018 RB Rail julkaisi viime viikolla Rail Baltica Global Neswsletter #6:n. Tiedotteessa referoidaan tammikuun lopulla pidetyn Rail Baltica -tiedotustilaisuuden antia, ja eniten pistää silmään Liettuan Rail Baltica -johtaja Arenijus Jackuksen suunnitelmat. Kaunasista pohjoiseen johtavan ratapohjan maahankintojen lisäksi Jackusin vuoden 2018 tavoitteena on Vilnaan johtavan Rail Baltica sivuraiteen Feasibility Studyn teettäminen. Fiksuinta olisi jos Vilnan yhteyden työstäminen aloitettaisiin vasta sitten kun pohjois-etelä -suuntainen Rail Baltica on valmis, mutta Vilnassa ollaan tästä asiasta luonnollisesti täysin eri mieltä.

Rail Balticaa vuosina 2013-2016 seuranneet tietävät mihin tämä saattaa pahimmillaan johtaa. Liettua jarruttaa kaikkea järkevää päätöksentekoa ”puolustaessaan maansa kansallista etua”, ja on käytännössä kiinnostunut vain Liettuan omasta yhteydestä Eurooppaan. Ehtona yhteistyölle Latvian ja Viron kanssa Liettua vaatii pöytäkirjoihin lisättäväksi Liettuan sanelemia klausuuleja. Esimerkiksi tällaisesta häiriköinnistä käy Baltian maiden, Puolan ja Suomen kesäkuussa 2015 allekirjoittama Rail Baltica Joint Declaration.

Toisaalta, haastattelun lopuksi Ruijters toteaa, että ”tässä vaiheessa on ennenaikaista keskustella mahdollisesta EU-rahoituksesta tai mahdollisesta rahoitustasosta”, ja on ihan oikeassa. Rahoituksesta(kaan) ei ole tarvetta keskustella, jos ei ymmärrä eroa puolen tunnin ja kahden tunnin matkustusaikojen välillä.

  • 10.2.2018 Helsingin Sanomat, Iltalehti ja monet muut mediat ovat uutisoineet näyttävästi Suomen Tallinnan suurlähetystön tammikuun lopulle päiväämästä raportista, jota oli jaettu mm. kansanedustajille. Muistiossa analysoidaan Vesterbackaa ja hänen hankettaan suurelta osin asiallisesti ja asiantuntevasti, ja monet siinä esiin nostetutuista huolenaiheista ovat relevantteja. Jonkin muun tahon kuin Suurlähetystön laatimana tällainen raportti olisi business-as-usual, mutta tässä tapauksessa eräät raportissa käytetyt vähemmän diplomaattiset sanankäänteet ovat herättäneet kummastusta.
  • 10.2.2018 Rail Baltica Global Forum 2018 järjestetään 10-11. huhtikuuta Tallinnassa. Tilaisuuteen ilmoittautuminen on nyt avattu, ja ilmoittautumisaikaa on maaliskuun 18. päivään asti. On mielenkiintoista nähdä onnistuuko Euroopan Komissio houkuttelemaan Suomen täysivaltaiseksi RB Rail -yhtiön osakkaaksi. Viime kuukausien uutisten perusteella näyttää siltä, että RB Railin hallintoneuvostossa olisi tarvetta Baltian maiden keskinäisten nokittelujen ulkopuolelta tulevalle näkemykselle.
  • 10.2.2018 Puolan ja Liettuan rautateiden johtajat neuvottelivat eilen Vilnassa Liettuan liikenneministerin isännöimässä tapaamisessa. Liettuan median mukaan Rail Baltica oli tapaamisen tärkein aihe, mutta Puolan rautateiden tiedotteessa ei Rail Balticaa mainittu ollenkaan. PKP:n listaamia prioriteettihankkeita olivat E75 väylän parantaminen Varsovan ja Vilnan välillä sekä yksittäisten PUolan itäosan rautatieasemien remontoiminen. Toivottavasti Rail Baltican unohtuminen puolalaisten tiedotteesta oli vain freudilainen lipsahdus.
  • 3.2.2018 RB Rail -yhtiön toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana reilut kaksi vuotta toiminut Baiba Rubesa piti eilen tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti jatkavansa tehtävässään. Liettua ja Viro olivat esittäneet Rubesalle epäluottamuslausetta torstaina pidetyssä RB Railin yhtiökokouksessa, mutta Latvian pidättäydyttyä äänestämästä asiassa ei tehty päätöksiä. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa Rubesan asemasta ei keskusteltu, vaan asia on tarkoitus ottaa esille vasta seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa.

Rubesa kertoo tiedotteessaan, että RB Railin johtaminen ei ole ollut helppoa, koska hallintoneuvoston päätöksenteko on ollut hidasta:

”For the past two years RB Rail’s Management Board has been saddled by the consequences of slow decision making processes which has left an impact on the ability to deliver the project faster and some activities – on time. In fact, the joint venture’s Supervisory Board has consistently limited the ability to build a proper RB RAIL organization as one effective delivery unit, which has made the implementation process even more challenging.”

Eräät hallintoneuvoston jäsenet istuvat Rubesan mukaan kahdella tuolilla, ja yrittävät vaikuttaa RB Railin liiketoiminnallisiin päätöksiin edistääkseen muita kuin RB Railin intressejä:

“Some members of the RB Rail supervisory board take decisions while sitting on two chairs. They are Rail Baltica project’s shareholders, managers and potential suppliers at the same time. I have been constantly facing supervisors’ interference both in the procurement processes and the selection of RB Rail managers.”

RB Railin hallintoneuvoston tuore puheenjohtaja, Rail Baltica Estonian toimitusjohtaja Riia Sillave kommentoi eilen asiaa näin:

”If the manager of the company has a suspicion of conflict of interest with regard to whatever side, they should immediately and formally notify the company’s supervisory board about it. ”

”Constant supervision over the Rail Baltic project is being exercised both by the institutions of the three countries as well as the European Commission. The process has been transparent, and in Estonia at least Rail Baltic is one of the projects the most profoundly covered and deliberated in public.”

Tilanne on hämmentävä. Tässä tiivistelmä faktoista:

• Viron (ja Liettuan) edustajat ehdottavat RB Railin yhtiökokouksessa Baiba Rubesalle potkuja. Päätöstä ei synny, ja asia siirtyy hallintoneuvoston käsiteltäväksi.
• Rubesa selittää epäsuosiotaan sillä, että kahdella tuolilla istuvat hallintoneuvoston jäsenet (kuvitteellinen esimerkki: Liettuan edustaja, joka haluaisi Liettuan Rail Baltica -urakat Liettuan rautateiden infra-yhtiölle ohi kilpailutuksen) vaikeuttavat liiketaloudellisesti järkevää toimintaa. Rubesan mielestä tämä ei palvele hankkeen rahoittavia Baltian maiden ja EU:n veronmaksajien etua.
• Viroa (jonka edustaja kannatti RB Railin yhtiökokouksessa Rubesan irtisanomista) edustava hallintoneuvoston puheenjohtaja vastaa Rubesalle, että jos yhtiön johdolla herää pieniäkään epäilyksiä intressiristiriidoista, johdon kuuluu informoida hallintoneuvostoa tästä asiasta välittömästi.
• Baiba Rubesan pitäisi nyt siis ilmoittaa virallisesti RB Railin hallintoneuvostolle, että hän epäilee RB Railin hallintoneuvoston jäsenten toimintaan liittyvän intressiristiriitoja.

Liettuan venkoiluun Rail Baltica -asioissa on jo totuttu, mutta Viron toiminta on yllättävää. Kaikkein foliohattuisimmat salaliittoteoreetikot ovat jopa teoretisoineet, että Riia Sillave olisi kampanjoimassa itseään Baiba Rubesan paikalle RB Railin johtoon.

Rail Baltican hallinto toimii näin:

  • 3.2.2018 Teknikka&Talous selvittää Suomen suhtautumista Rail Balticaan tuoreessa artikkelissaan. Kirjoituksessa siteeratun liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Lassi Hilskan mukaan Suomi osallistuu RB Railin kokouksiin aktiivisena tarkkailijana. Tästä huolimatta (tai tämän takia…) Suomi ei ole vielä ollut halukas lähtemään RB Railin täysivaltaiseksi osakkaaksi, vaikka mm. Viron pääministeri ja Euroopan Komission liikenteen pääosaston pääjohtaja ovat Suomea siihen suuntaan patistaneet.

”Suomen viranomaiset ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen ohjaukseen. Seuraavaksi toivomme Suomen ottavan roolia osakkaana RB Rail AS -yhteisyrityksessä. Rail Baltica tulee nostamaan talouskehityksen vauhtia Baltian alueella, ja tämä hyödyttää ehdottomasti myös Suomea”.

Uudenmaan liitto ilmoittautui myös Helsingin ja Tampereen pormestarien sekä VR:n ja Finnairin esiin nostaman lentorata-hankkeen tukijaksi.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

FinEst Link -hankkeen loppuraportti julkistettu

Finest Link -projektin loppuraportti julkistettiin viime keskiviikkona Tallinnassa. Kahden vuoden työn tuloksena syntyneen raportin voi ladata täältä, ja projektin tuotoksia havainnollistava videoesitys on tässä:

Seuraavaksi tunnelin mahdollisuuksia selvitetään mm. Viron ja Suomen pääministerien välisessä neuvottelussa, sekä myöhemmin keväällä järjestettävässä laajemmassa ministeritapaamisessa.

Tallinnan tilaisuuden jälkeen mediassa on käyty vilkasta debatointia tunnelin puolesta ja tunnelia vastaan. Hyvä kooste tunneliuutisoinnista löytyy Uudenmaanliiton nettisivulta. Toivottavasti erilaiset ideat ja näkemykset jalostuvat kevään aikana entistä selkeämmiksi ja toteuttamiskelpoisemmiksi ehdotuksiksi, eikä keskustelussa vajota nihilistiseen yhteiseen hiileen kusemiseen.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.12.2017

Rail Baltica ja FinEstLink -seuranta joulukuu 2017

Päivitämme tänne Rail Baltican ja FinEstLink -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

  • 30.12.2017 Rail Baltica etenee Puolassa. Joulun välipäivinä allekirjoitettiin sopimukset huonokuntoisten Bialystok-Elk ja Elk-Trakiszki -rataosuuksien uudistamisesta. Asiasta tiedotti Puolan infrastruktuuri-asioista vastaava ministeriö, jonka mukaan urakoiden pitäisi valmistua vuoteen 2025 mennessä.

Näiden hankkeiden kustannukset ovat useita satoja miljoonia euroja, ja tärkein rahoittaja on luonnollisesti Euroopan Komission Connecting Europe Facility. Puolalaiset uhraavat myös omia rahojaan projektiin, Puolan rautatiet kehuu laittavansa omia pääomiaan Elk-Trakiszki -osuuden toteutettavuusselvityksen laatimiseen peräti 2,6 miljoonaa zlotya eli yli 600 000 euroa.

Alla olevassa kartassa näkyy rataosuuksien linjaus. Varsovan ja Bialystokin välisen osuuden modernisointi on jo käynnissä, ja Trakiszkan jälkeen rata jatkuu Liettuan puolella.

Kuvan lähde: mib.gov.pl

Kuvan lähde: yle.fi

Kuvan lähde: kommersant.ru

”Joskus mainitsen esimerkkinä Suomesta. Olemme työskennelleet pitkään Suomen kanssa, joka on myös EU-maa ja rajaa meidät. Kun oli huhu siitä, että EU pakottaa Suomi muuttamaan raiteitaan. Suomalaisten vastaus tähän oli ainutlaatuinen: ”Emme ole tyhmät!” Miksi luoda ongelmia itsellesi?”

  • 23.12.2017 FinEst Link ja Uudenmaan liitto ovat tiedottaneet tunneliprojektin etenemisestä. Selvityksen lopulliset tulokset julkistetaan helmikuussa Tallinnassa.

Suomi on varmasti valmis tukemaan Rail Balticaa kaikin voimin, mutta Puolan tilanne on huolestuttava. Rail Baltica ei yhdistä Suomea ja Baltian maita Eurooppaan, jos Liettuan rajalta Varsovaan johtava rataa ei saada liikennöitävään kuntoon. Puolan rautatiet on toki aloittanut työt Koillis-Puolassa, mutta Puolan kansaa silmään pissaavan PiS-hallituksen ja Euroopan Unionin välit ovat niin huonossa kunnossa, että mikään ei ole varmaa. Puolan seuraavia parlamenttivaaleja saadaan odotella vielä melkein kaksi piiiiiitkää vuotta.

Viron pääministeri Jüri Ratas puolestaan painotti, että Rail Baltican rahoitus vuonna 2020 alkavalle budjettikaudelle olisi syytä saada varmistettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ratas jakoi myös selkeitä näkemyksiä eräistä muista asioista:

”We [the Baltic countries] must continue contributing to ensure NATO’s attention to our region and its presence in the Baltic States in the future as well.”

Ratas painotti myös Suomen ja Viron välisen kaasuputken sekä Baltian ja Euroopan välisten sähkäverkkojen synkronoinnin tärkeyttä. Baltian maat eivät peittele haluaan vähentää riippuvuuttaan Venäjän toimittamasta energiasta.

  • 23.12.2017 Euroopan Komission talouskomissaari Jyrki Katainen varoittelee kiinalaisen rahan käytöstä Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen -rahoittamisesta. Kataisen mukaan nyt on vielä liian aikaista keskustella mahdollisen tunneliprojektin mahdollisesta rahoituksesta, ja jos ensi vuoden puolella julkistettavan selvityksen pohjalta päätettäisiinkin edetä varsinaisen feasibility studyn tekemiseen, silloinkin ”kolmansien maiden” investointeihin on syytä suhtautua varauksellisesti.

Kiinalaisten näkemys tästä asiasta on tietysti päin vastainen, tohtori Xen Chinin mielestä EU:n kannattaisi aktiivisesti edistää Kiinan ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteistyötä.

Itä-Lapin kuntien aloitteen on huomioinut myös The Barents Observer.

  • 16.12.2017 Kremlin suunnasta on otettu kantaa Helsinki-Tallinna -tunnelin tarpeellisuuteen/tarpeettomuuteen. Rambler.ru -sivusto kertoo että Доктор экономических наук, проректор Финансового университета при Правительстве РФ Алексей Зубецin mielestä Tallinnan ja Helsingin välille ei kannata rakentaa Rail Baltican jatkeeksi suunniteltua tunnelia, koska kuljetettavaa ei riitä. Aleksei Zubets muistuttaa myös, että Baltian maiden ei kannata myöskään laskea sen varaa että Silkkitien kautta Kiinasta kuljetettavaa rahtia päätyisi Baltian maiden satamiin. Silkkitien Euroopan päätepiste on Zubetsin mukaan Valkovenäjä.

Useimmissa tapauksissa Kiinasta Eurooppaan lähetettävä konttijuna varmasti meneekin luontevasti Valkovenäjän kautta Keski-Eurooppaan, mutta jos rahtikirjassa jostain syystä lukee määräaseman kohdalla Riikan satama, niin sinnehän Silkkitie-juna todennäköisesti päätyy, Zubetsin näkemyksistä huolimatta.

Pääministerit keskustelivat pitkään myös Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeesta. Toteutuessaan hanke toisi kaupunkien ja maiden välisen yhteistyön täysin uudelle tasolle. äministerit järjestävät helmikuussa erillisen kokouksen asian tiimoilta. Pääministerit ovat valmiita edistämään hanketta, jos selvitystyö osoittaa, että taloudelliset edellytykset ovat olemassa.

Rubaltic.ru -sivuston toimittajien analyysin mukaan Brexit vähentää EU:n tuloja niin paljon, että Rail Baltican hankerahoitus loppuisi vuoteen 2020. Rahoituksen loppuminen on tietysti erittäin epätodennäköistä, mutta asiansa osaavat progandistit voivat jatkaa tällä teemalla mehustelemista vielä pitkään. Nykyinen 85 prosentin rahoitus on poikkeuksellisen suuri, ja seuraavalla budjettikaudella tukiprosentti tulee todennäköisesti olemaan alempi. Tuen pienentämisen seurauksena Baltian maat joutuisivat itse maksamaan suuremman osuuden urakan kustannuksista, ja tällaisista asioista tehtävät poliittiset päätökset ovat aina värikkäitä näytelmiä.

Kun EU-komissiossa liikenneasioista vastaavalta komissaarilta Violeta Bulcilta kysyy Vesterbackan tunnelista, hän alkaakin pohtia EU-tunnelia. Viron liikenneministeriössä Vesterbackan idea vaikuttaa erittäin huonosti tunnetulta.

Viro ja komissio ovat siitä yhtä mieltä, että Virosta etelään lähtevä raideyhteys Rail Baltica olisi saatava valmiiksi ennen tunnelia. Etelä vaikuttaa olevan Virolle kiinnostavampi suunta, joten huomio halutaan ohjata rataan.

Myös Vesterbackan rahoitusmalli tuntuu olevan kiusallinen. Bulc vastaa, että kyllä kiinalainen raha kelpaa, mutta. . .

Myös Viron mediassa siteerataan ”Suomen suurinta Helsingin Sanomaa”, ja kerrotaan että suomalaisten mukaan Virossa ei olla innostuneita tukemaan Vesterbackan hanketta.

Ongelman taustalla on Kiinan aktiivinen hakeutuminen yhteistyöhön itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa. Hanke tunnetaan nimellä Cooperation between China and Central and Eastern European Countries, ja Kiina on ottanut siihen mukaan alla olevalla kartalla näkyvät maat. EU:n kannalta on ongelmallista, jos Unionin yhteisiin pelisääntöihin suuripiirteisesti suhtautuvien Itä-Euroopan maiden (esimerkiksi Visegrad-maat Puola, Tsekki, Skovakia ja Unkari) integroituminen Euroopaan hidastuu ja vaikeutuu Kiinan aktiviteettien seurauksena. [EDIT: Sunnuntain Hesarin pääkirjoituksessa lisää tarinaa Kiinan ja EU:n suhteista.]

China 16+1

EU-rahoitteinen ”virallinen” tunnelihanke ja Vesterbackan hanke näyttäisivät ainakin tällä hetkellä olevan toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

  • 2.12.2017 Rail Baltica Estonia on avannut uudet nettisivut:

  • 2.12.2017 RB Raililla tuntuu olevan vahva tekemisen meininki. Uusia työntekijöitä palkataan jatkuvasti, ja joutavanpäiväinen kinastelu on toivottavasti taakse jäänyttä aikaa. Rail Baltica infrastruktuurin omistuksestakaan ei ilmeisesti tarvitse enää kiistellä, toivottavasti alla olevan kuvan ratkaisu on ok myös Euroopan Komission kannalta.

Geotalouspolitiikasta kiinnostuneet voivat miettiä, miten ja miksi Liettua sai lisättyä alkuperäiseen suunnitelmaan kaikkein mittavimman lisäkkeen (Vilnan sivuraide) ja miksi Latvia sai toiseksi eniten lisäherkkuja.

 

©BaltiRail, Esa Nurkka

05.04.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta huhtikuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
——————

“Today, the greatest challenge for Estonia is the realisation of the Rail Baltic project, and keeping the same pace with Latvia and Lithuania is an unavoidable precondition for that. I have sometimes called it a litmus test which shows whether the cooperation of the Baltic States is great only in words or also in actions.”

Suomessa Finpro patistaa yrittäjiä olemaan aktiivisia Rail Baltic -asioissa ja verkostoitumaan Baltian maiden yritysten kanssa. Tämä on tietysti erittäin järkevää, koska projektin sisäisistä haasteista huolimatta Brysselin rahahanat ovat jo auenneet ja hyväkatteista urakkaa on tarjolla.

  • 20.4.2016 Baltic Institute of Corporate Governance järjestää perjantaina 29.4.2015 Riikassa koko päivän kestävän Rail Baltica Governance Conference 2016 -seminaarin. Tilaisuuden ohjelmassa on esitysten lisäksi paneelikeskustelu, jossa on mukana myös Juhani Tervala Liikenneministeriöstä sekä Kai Rintala Suomen KPMG:ltä. Jostain syystä yhtään liettualaista asiantuntijaa ei ole saatu houkuteltua mukaan esittämään omaa tulkintaansa Corporate Governancesta. Tätä englanninkielistä seminaaria voi seurata myös netissä http://www.delfi.lv -sivustolla.

Zile nostaa esimerkiksi Ranskan ja Italian välille rakennettua Lyon-Torino -radan, jonka rakentamiseen myönnetyn EU-rahoituksen käyttöä European Anti-Fraud Office tutkii parhaillaan. Sattumoisin RB Rail AS:n toimitusjohtaja Baiba Rubesa tweettasi myös eilen linkin Foreign Affairs -lehdessä julkaistuun artikkeliin ”The Geopolitics of Corruption”.

  • 9.4.2016 Euroopan Keskuspankki yrittää elvyttää EU:n taloutta ostamalla markkinoilta käsittämättömän suuria määriä velkakirjoja. Velkaantuneille valtioille tämä tietysti sopii, ja esimerkiksi Suomen valtion liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja riittää EKP/Suomen Pankille ostettavaksi useamman vuoden ajan.

Sen sijaan Viron keskuspankilla on ongelma. Viron valtio on käytännössä velaton eikä se ole laskenut liikkeelle joukkovelkakirjoja, ja niinpä Viron keskuspankki joutuu etsimään muita ”sijoituskohteita” EKP:n tarjoamalle elvytysrahalle. Viimeksi Viron keskuspankki on ostanut Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin joukkovelkakirjalainoja, mutta uusia ostokohteita tarvitaan.

Aripaev -lehden kolmnisti Ahto Lobjakas esittää, että Viron pitäisi perustaa infrastruktuurirahasto eli ”Viron Sampo”, jota rahoitettaisiin EKP:n elvytysrahalla. Tämä rahasto voisi hoitaa Viron osuuden Helsinki-Tallinna -tunnelin rahoituksesta. Tällaisia keskustelunavauksia tarvittaisiin myös Suomenlahden pohjoisrannalla!

HelsinkiTallinnaLiikennenvirrat

  • 5.4.2016 Liettuan varaliikennenministeri Arijandas Šliupasin viime viikolla Finpron/Team Finlandin järjestämässä Rail Baltic -tilaisuudessa pitämän esityksen ”Rail Baltica Project – Lithuanian perspective” materiaali löytyy nyt Slidesharesta. Näissä PowerPoint -dioissa ei ole mitään yllättävää. Šliupas toistelee yleistä Rail Baltic liturgiaa, ja painottaa myös Suomen ulkomaankaupan merkitystä Rail Balticin liikennemäärien ja kannattavuustavoitteiden täyttymisessä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on dian 7 sanoma. Siinä toistetaan Euroopan Komission virallinen tavoite Rail Balticin valmistumisesta vuonna 2025, ja karttaan on piirretty myös Kaunasin ja Puolan rajan välille uusi ratalinja. Liettuan liikenneministeriö on viime aikoina suhtautunut nihkeästi vaatimukseen uuden ratayhteyden rakentamisesta Kaunasista etelään, mutta tämän esityksen perusteella suhtautuminen saattaisi mahdollisesti olla muuttumassa. Liettua tavoittelee myös Kaunas-Vilna -yhteyden avaamista vuonna 2028, mutta sen rakennuttamisesta ja rahoittamisesta Liettua saa luonnollisesti neuvotella suoraan Brysselin kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

02.03.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta maaliskuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——-

Eesti ja Soome majanduste integreerumine ja millest tavaliselt räägitakse võimaliku tunneli kontekstis, saab hoogu juurde juba Rail Balticu ehitamisega, sest suureneb Soome ettevõtete huvi Eestisse investeerida.”

Orav uskoo, että suomalaiset yritykset voisivat rakentaa logistiikkakeskuksia myös Eestin puolelle, vastaavasta kehityksestä on maailmalla paljon esimerkkejä.

Myös Eestin rautateiden hallituksen puheenjohtaja Raivo Vare on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Rail Balticille ei kannata odottaa ainakaan alkuvaiheessa merkittävää matkustajaliikenteen volyymia, vaan suurin osa liikenteestä tulisi olemaan Suomen markkinoihin liittyviä rahtikuljetuksia.

  • 25.3.2015 The Baltic Trendsetters Club on myöntänyt Baltian maiden Rail Baltic yhtiöille kunniakirjan rohkeasta, periksiantamattomasta ja luovasta työstä Baltian maiden yhteisen RB Rail yhtiön perustamisessa. Harmillisesti kunniakirjassa mainitaan vain Tallinna-Kaunas -ratayhteyden rakentaminen. Jos radan rakentaminen tyssää Kaunasiin, joutuvat ”Yöjunalle Berliiniin” -reissusta haaveilevat valitseman junamatkansa kohteeksi esimerkiksi Vilnan, Minskin tai Kaliningradin, joihin Kaunasista on paremmat junayhteydet.
TheBalticTrendsettersClub

Kuvan lähde: Liettuan Liikenneministeriö

  • 25.3.2015 MEP Zigmantas Balčytis Liettuasta on esittänyt Europarlamentissa aktiivisesti näkemyksiään Rail Balticista. Balčytisin tammikuun lopulla esittämän parlamentaarisen kysymyksen ”debunkkauksen” voi lukea nurkkaresearch sivulta.
  • 19.3.2015 Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kertoi eilen Helsinki-Tallinna -seuran kevätkokouksessa TalsinkiFix -projektin tilanteesta. Saurin tarinaan ei sisältynyt mitään yllätyksiä, mutta esityksen sävy oli oikein ”tunnelimyönteinen”. Tässä muutamia poimintoja:

• Tunneli -hankkeen feasibility studyn tekemisestä aloitetaan keskustelut vaalien jälkeen. Optimistinen aikataulu olisi että liikkeelle päästäisiin tämän vuoden aikana.

• SWECOn tekemän esiselvityksen kustannuksista suurimman osan maksoi EU, Helsingin kaupunki on tähän mennessä panostanut projektiin Saurin mukaan noin 6000 euroa.

• Helsingin ja Tallinnan yhteistyön kehittämiseen tähdännyt Euregio -yhteistyö päättyi vuona 2013, ja Sauri toivoi että tulevaisuudessa kaupunkien ja maakuntien/läänien johdolla tehtävä yhteistyö johtaisi konkreettisempiin tuloksiin. Tallinnasta on nyt esitetty toivomus, että Suomen päässä otettaisiin aktiivisempi rooli Talsinkifix -hankkeen edistämisessä.

• Sauri näkee Helsinki-Tallinna -tunnelin ja Rail Balticin erittäin merkittävinä hankkeina Suomen ulkomaankaupan kilpailukyvyn kannalta. Ruotsin(kin) teollisuuden logistisia yhteyksiä parantavan Femernbelt -tunnelin valmistuttua Tanskan ja Saksan välille Suomen suhteellinen kilpailukyky heikkenee entisestään. Sauri nosti esiin myös Koillisväylän meriliikenteen lisääntymisen mahdollisuuden ja Arctic Corridor -ratayhteyden potentiaalin tunnelin liikennemäärien kasvattamisessa.

• Pekka Sauri lupasi pistää oman persoonansa peliin tunnelihankkeen puolesta!

  • 14.3.2015 Rail Baltic -projektiin liittyvät maanhankinnat etenevät Baltian maissa eri tahtiin:

Eestin Rail Baltic -johtaja Miiko Peris arvio, että Eestissä maanhankintojen kanssa ei pitäisi tulla merkittäviä ongelmia. Suuri osa suunnitellusta ratalinjauksesta kulkee Eestin valtion omistamilla maa-alueilla, ja yksityisessä omistuksessa olevien alueiden lunastamiseen on olemassa selkeät suunnitelmat.

Latviassa on käyty vilkasta keskustelua ja väittelyä radan alle jäävistä maa-alueista. Koko Rail Baltic -hanketta poliittisista syistä vastustavat tahot hyötyvät muista syistä (ympäristöasiat, NIMBY ym.) hanketta epäilevien aktivistien toiminnasta, ja korkean lunastushinnan toivossa metsäpalstoja haalivat spekulantit sekoittavat kuvioita entisestään. Latvialaiset osaavat myös repiä huumoria Rail Baltic -debatista, kooste Twitter-huumorista löytyy täältä.

Liettuassa ei Rail Baltic II -projekti ole vielä edennyt niin pitkälle, että maa-alueiden lunastamiseen liittyvien ongelmien laajuutta voitaisiin edes arvioida.

  • 11.3.2015 YLE on haastatellut Uudenmaan Liiton maakuntajohtaja Ossi Savolaista ja johtava asiantuntija Olli Keinästä EU:n liikenneinfrastruktuurirahoituksesta. Keinänen toteaa että esimerkiksi Ruotsi ja Viro ovat voimakkaasti parantamassa saavutettavuuttaan EU:n tuella, kun taas Suomea uhkaa jääminen entistä tiukemmin omaksi saarekkeekseen, erillään muusta Euroopasta. Maakuntajohtaja Savolainen kiteyttää tilanteen näin:  ”Suomessa täytyy löytyä yhteisymmärrys, jos EU-rahoitusta halutaan saada. Jos me koko ajan ollaan maakuntasarjassa, eikä haluta päästä Eurooppaliigaan, ni kyl me ihan varmasti jäädään sen Eurooppaliigan ulkopuolelle”.

Rail Balticia vastustetaan myös Kremlissä. Venäläistä näkökulmaa Baltian asioihin julistava rubaltic.ru -sivusto uutisoi Rail Baltic -asioita tositapahtumiin perustuen, mutta oman näkökulmansa asioihin liittyen. Esimerkiksi helmikuun lopun rahoitushakemuksesta uutisoidessaan rubaltic raportoi hankkeen eurot ja kilometrit totuudenmukaisesti, mutta maustoi uutisensa näkemyksellä ”ennen hakemuksen jättämistä kaikki logistiikan ja henkilöliikenteen asiantuntijat olivat nostaneet esiin Rail Baltic -hankkeen taloudellisen mielettömyyden, mutta siitä huolimatta kolmen Baltian maan johtajat päättivät jatkaa hankkeen eteenpäin viemistä”.

Eestissäkin on talven aikana debatoitu Rail Balticin linjauksista, mutta keskustelua on käyty suhteellisen rakentavassa hengessä. Myös Liettuassa on järjestetty keskustelutilaisuuksia Kaunasin ja Latvian rajan välisellä osuudella sijaitsevissa kunnissa.

Hakemusta tuunattiin viimeiseen takarajaan asti, ja Baltian maat päättivät lopulta jättää yhden yhteisen hakemuksen, joka jyvitettiin neljän eri hakijan kesken. Baltic-course.com sivuston mukaan haettavan rahoituspaketin (EU-rahoitus + Baltian maiden oma rahoitus yhteensä) kokonaisarvo oli 540 miljoonaa euroa, joka jakautui seuraavasti:

• Eesti 213 miljoonaa euroa

• Latvia 291 miljoonaa euroa

• Liettua 28 miljoonaa euroa

• RB Rail 7 miljoonaa euroa

Liettuan 28 miljoonan euron hakemus on huolestuttavan pieni summa, ja Eestin Rail Baltic johtaja Miiko Peris toivookin, että Liettuan osuus projektista kasvaisi tulevaisuudessa. Koko projektin uskottavuuden kannalta on kiusallista, jos vuosien 2015 ja 2016 aikana vain Eestin ja Latvian osuuksien rakentamisen valmistelut edistyvät, mutta Liettuan kautta kulkeva linkki Eurooppaan ei etene ollenkaan.

Ennen hakemuksen jättämistä Liettuan liikenneministeri Sinkevicius perusteli 30 miljoonan euron rahoituksen hakemista RB Railin kautta näin:

“For us, it is very important to show that Lithuania is also participating in the project very seriously.”

Syksyllä kuulemme kuinka uskottavana Euroopan Komissiossa rahoituspäätöksiä tekevät virkamiehet pitävät Liettuan sitoutumista Rail Balticiin. Viimeisten kahden vuoden aikana Liettua on lähinnä jarruttanut Rail Balticia, ja suostuminen nimellisen rahasumman hakemiseen Baltian maiden yhteisyrityksen kautta kaipaisi ehkä tuekseen konkreettisempaakin yhteistyötä Latvian ja Eestin kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Pidä blogia WordPress.comissa.