BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

05.04.2016

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta huhtikuu 2016

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix -hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.
——————

“Today, the greatest challenge for Estonia is the realisation of the Rail Baltic project, and keeping the same pace with Latvia and Lithuania is an unavoidable precondition for that. I have sometimes called it a litmus test which shows whether the cooperation of the Baltic States is great only in words or also in actions.”

Suomessa Finpro patistaa yrittäjiä olemaan aktiivisia Rail Baltic -asioissa ja verkostoitumaan Baltian maiden yritysten kanssa. Tämä on tietysti erittäin järkevää, koska projektin sisäisistä haasteista huolimatta Brysselin rahahanat ovat jo auenneet ja hyväkatteista urakkaa on tarjolla.

  • 20.4.2016 Baltic Institute of Corporate Governance järjestää perjantaina 29.4.2015 Riikassa koko päivän kestävän Rail Baltica Governance Conference 2016 -seminaarin. Tilaisuuden ohjelmassa on esitysten lisäksi paneelikeskustelu, jossa on mukana myös Juhani Tervala Liikenneministeriöstä sekä Kai Rintala Suomen KPMG:ltä. Jostain syystä yhtään liettualaista asiantuntijaa ei ole saatu houkuteltua mukaan esittämään omaa tulkintaansa Corporate Governancesta. Tätä englanninkielistä seminaaria voi seurata myös netissä http://www.delfi.lv -sivustolla.

Zile nostaa esimerkiksi Ranskan ja Italian välille rakennettua Lyon-Torino -radan, jonka rakentamiseen myönnetyn EU-rahoituksen käyttöä European Anti-Fraud Office tutkii parhaillaan. Sattumoisin RB Rail AS:n toimitusjohtaja Baiba Rubesa tweettasi myös eilen linkin Foreign Affairs -lehdessä julkaistuun artikkeliin ”The Geopolitics of Corruption”.

  • 9.4.2016 Euroopan Keskuspankki yrittää elvyttää EU:n taloutta ostamalla markkinoilta käsittämättömän suuria määriä velkakirjoja. Velkaantuneille valtioille tämä tietysti sopii, ja esimerkiksi Suomen valtion liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja riittää EKP/Suomen Pankille ostettavaksi useamman vuoden ajan.

Sen sijaan Viron keskuspankilla on ongelma. Viron valtio on käytännössä velaton eikä se ole laskenut liikkeelle joukkovelkakirjoja, ja niinpä Viron keskuspankki joutuu etsimään muita ”sijoituskohteita” EKP:n tarjoamalle elvytysrahalle. Viimeksi Viron keskuspankki on ostanut Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin joukkovelkakirjalainoja, mutta uusia ostokohteita tarvitaan.

Aripaev -lehden kolmnisti Ahto Lobjakas esittää, että Viron pitäisi perustaa infrastruktuurirahasto eli ”Viron Sampo”, jota rahoitettaisiin EKP:n elvytysrahalla. Tämä rahasto voisi hoitaa Viron osuuden Helsinki-Tallinna -tunnelin rahoituksesta. Tällaisia keskustelunavauksia tarvittaisiin myös Suomenlahden pohjoisrannalla!

HelsinkiTallinnaLiikennenvirrat

  • 5.4.2016 Liettuan varaliikennenministeri Arijandas Šliupasin viime viikolla Finpron/Team Finlandin järjestämässä Rail Baltic -tilaisuudessa pitämän esityksen ”Rail Baltica Project – Lithuanian perspective” materiaali löytyy nyt Slidesharesta. Näissä PowerPoint -dioissa ei ole mitään yllättävää. Šliupas toistelee yleistä Rail Baltic liturgiaa, ja painottaa myös Suomen ulkomaankaupan merkitystä Rail Balticin liikennemäärien ja kannattavuustavoitteiden täyttymisessä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on dian 7 sanoma. Siinä toistetaan Euroopan Komission virallinen tavoite Rail Balticin valmistumisesta vuonna 2025, ja karttaan on piirretty myös Kaunasin ja Puolan rajan välille uusi ratalinja. Liettuan liikenneministeriö on viime aikoina suhtautunut nihkeästi vaatimukseen uuden ratayhteyden rakentamisesta Kaunasista etelään, mutta tämän esityksen perusteella suhtautuminen saattaisi mahdollisesti olla muuttumassa. Liettua tavoittelee myös Kaunas-Vilna -yhteyden avaamista vuonna 2028, mutta sen rakennuttamisesta ja rahoittamisesta Liettua saa luonnollisesti neuvotella suoraan Brysselin kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Mainokset

02.03.2015

Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta maaliskuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——-

Eesti ja Soome majanduste integreerumine ja millest tavaliselt räägitakse võimaliku tunneli kontekstis, saab hoogu juurde juba Rail Balticu ehitamisega, sest suureneb Soome ettevõtete huvi Eestisse investeerida.”

Orav uskoo, että suomalaiset yritykset voisivat rakentaa logistiikkakeskuksia myös Eestin puolelle, vastaavasta kehityksestä on maailmalla paljon esimerkkejä.

Myös Eestin rautateiden hallituksen puheenjohtaja Raivo Vare on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Rail Balticille ei kannata odottaa ainakaan alkuvaiheessa merkittävää matkustajaliikenteen volyymia, vaan suurin osa liikenteestä tulisi olemaan Suomen markkinoihin liittyviä rahtikuljetuksia.

  • 25.3.2015 The Baltic Trendsetters Club on myöntänyt Baltian maiden Rail Baltic yhtiöille kunniakirjan rohkeasta, periksiantamattomasta ja luovasta työstä Baltian maiden yhteisen RB Rail yhtiön perustamisessa. Harmillisesti kunniakirjassa mainitaan vain Tallinna-Kaunas -ratayhteyden rakentaminen. Jos radan rakentaminen tyssää Kaunasiin, joutuvat ”Yöjunalle Berliiniin” -reissusta haaveilevat valitseman junamatkansa kohteeksi esimerkiksi Vilnan, Minskin tai Kaliningradin, joihin Kaunasista on paremmat junayhteydet.
TheBalticTrendsettersClub

Kuvan lähde: Liettuan Liikenneministeriö

  • 25.3.2015 MEP Zigmantas Balčytis Liettuasta on esittänyt Europarlamentissa aktiivisesti näkemyksiään Rail Balticista. Balčytisin tammikuun lopulla esittämän parlamentaarisen kysymyksen ”debunkkauksen” voi lukea nurkkaresearch sivulta.
  • 19.3.2015 Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kertoi eilen Helsinki-Tallinna -seuran kevätkokouksessa TalsinkiFix -projektin tilanteesta. Saurin tarinaan ei sisältynyt mitään yllätyksiä, mutta esityksen sävy oli oikein ”tunnelimyönteinen”. Tässä muutamia poimintoja:

• Tunneli -hankkeen feasibility studyn tekemisestä aloitetaan keskustelut vaalien jälkeen. Optimistinen aikataulu olisi että liikkeelle päästäisiin tämän vuoden aikana.

• SWECOn tekemän esiselvityksen kustannuksista suurimman osan maksoi EU, Helsingin kaupunki on tähän mennessä panostanut projektiin Saurin mukaan noin 6000 euroa.

• Helsingin ja Tallinnan yhteistyön kehittämiseen tähdännyt Euregio -yhteistyö päättyi vuona 2013, ja Sauri toivoi että tulevaisuudessa kaupunkien ja maakuntien/läänien johdolla tehtävä yhteistyö johtaisi konkreettisempiin tuloksiin. Tallinnasta on nyt esitetty toivomus, että Suomen päässä otettaisiin aktiivisempi rooli Talsinkifix -hankkeen edistämisessä.

• Sauri näkee Helsinki-Tallinna -tunnelin ja Rail Balticin erittäin merkittävinä hankkeina Suomen ulkomaankaupan kilpailukyvyn kannalta. Ruotsin(kin) teollisuuden logistisia yhteyksiä parantavan Femernbelt -tunnelin valmistuttua Tanskan ja Saksan välille Suomen suhteellinen kilpailukyky heikkenee entisestään. Sauri nosti esiin myös Koillisväylän meriliikenteen lisääntymisen mahdollisuuden ja Arctic Corridor -ratayhteyden potentiaalin tunnelin liikennemäärien kasvattamisessa.

• Pekka Sauri lupasi pistää oman persoonansa peliin tunnelihankkeen puolesta!

  • 14.3.2015 Rail Baltic -projektiin liittyvät maanhankinnat etenevät Baltian maissa eri tahtiin:

Eestin Rail Baltic -johtaja Miiko Peris arvio, että Eestissä maanhankintojen kanssa ei pitäisi tulla merkittäviä ongelmia. Suuri osa suunnitellusta ratalinjauksesta kulkee Eestin valtion omistamilla maa-alueilla, ja yksityisessä omistuksessa olevien alueiden lunastamiseen on olemassa selkeät suunnitelmat.

Latviassa on käyty vilkasta keskustelua ja väittelyä radan alle jäävistä maa-alueista. Koko Rail Baltic -hanketta poliittisista syistä vastustavat tahot hyötyvät muista syistä (ympäristöasiat, NIMBY ym.) hanketta epäilevien aktivistien toiminnasta, ja korkean lunastushinnan toivossa metsäpalstoja haalivat spekulantit sekoittavat kuvioita entisestään. Latvialaiset osaavat myös repiä huumoria Rail Baltic -debatista, kooste Twitter-huumorista löytyy täältä.

Liettuassa ei Rail Baltic II -projekti ole vielä edennyt niin pitkälle, että maa-alueiden lunastamiseen liittyvien ongelmien laajuutta voitaisiin edes arvioida.

  • 11.3.2015 YLE on haastatellut Uudenmaan Liiton maakuntajohtaja Ossi Savolaista ja johtava asiantuntija Olli Keinästä EU:n liikenneinfrastruktuurirahoituksesta. Keinänen toteaa että esimerkiksi Ruotsi ja Viro ovat voimakkaasti parantamassa saavutettavuuttaan EU:n tuella, kun taas Suomea uhkaa jääminen entistä tiukemmin omaksi saarekkeekseen, erillään muusta Euroopasta. Maakuntajohtaja Savolainen kiteyttää tilanteen näin:  ”Suomessa täytyy löytyä yhteisymmärrys, jos EU-rahoitusta halutaan saada. Jos me koko ajan ollaan maakuntasarjassa, eikä haluta päästä Eurooppaliigaan, ni kyl me ihan varmasti jäädään sen Eurooppaliigan ulkopuolelle”.

Rail Balticia vastustetaan myös Kremlissä. Venäläistä näkökulmaa Baltian asioihin julistava rubaltic.ru -sivusto uutisoi Rail Baltic -asioita tositapahtumiin perustuen, mutta oman näkökulmansa asioihin liittyen. Esimerkiksi helmikuun lopun rahoitushakemuksesta uutisoidessaan rubaltic raportoi hankkeen eurot ja kilometrit totuudenmukaisesti, mutta maustoi uutisensa näkemyksellä ”ennen hakemuksen jättämistä kaikki logistiikan ja henkilöliikenteen asiantuntijat olivat nostaneet esiin Rail Baltic -hankkeen taloudellisen mielettömyyden, mutta siitä huolimatta kolmen Baltian maan johtajat päättivät jatkaa hankkeen eteenpäin viemistä”.

Eestissäkin on talven aikana debatoitu Rail Balticin linjauksista, mutta keskustelua on käyty suhteellisen rakentavassa hengessä. Myös Liettuassa on järjestetty keskustelutilaisuuksia Kaunasin ja Latvian rajan välisellä osuudella sijaitsevissa kunnissa.

Hakemusta tuunattiin viimeiseen takarajaan asti, ja Baltian maat päättivät lopulta jättää yhden yhteisen hakemuksen, joka jyvitettiin neljän eri hakijan kesken. Baltic-course.com sivuston mukaan haettavan rahoituspaketin (EU-rahoitus + Baltian maiden oma rahoitus yhteensä) kokonaisarvo oli 540 miljoonaa euroa, joka jakautui seuraavasti:

• Eesti 213 miljoonaa euroa

• Latvia 291 miljoonaa euroa

• Liettua 28 miljoonaa euroa

• RB Rail 7 miljoonaa euroa

Liettuan 28 miljoonan euron hakemus on huolestuttavan pieni summa, ja Eestin Rail Baltic johtaja Miiko Peris toivookin, että Liettuan osuus projektista kasvaisi tulevaisuudessa. Koko projektin uskottavuuden kannalta on kiusallista, jos vuosien 2015 ja 2016 aikana vain Eestin ja Latvian osuuksien rakentamisen valmistelut edistyvät, mutta Liettuan kautta kulkeva linkki Eurooppaan ei etene ollenkaan.

Ennen hakemuksen jättämistä Liettuan liikenneministeri Sinkevicius perusteli 30 miljoonan euron rahoituksen hakemista RB Railin kautta näin:

“For us, it is very important to show that Lithuania is also participating in the project very seriously.”

Syksyllä kuulemme kuinka uskottavana Euroopan Komissiossa rahoituspäätöksiä tekevät virkamiehet pitävät Liettuan sitoutumista Rail Balticiin. Viimeisten kahden vuoden aikana Liettua on lähinnä jarruttanut Rail Balticia, ja suostuminen nimellisen rahasumman hakemiseen Baltian maiden yhteisyrityksen kautta kaipaisi ehkä tuekseen konkreettisempaakin yhteistyötä Latvian ja Eestin kanssa.

©BaltiRail, Esa Nurkka

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.