BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen

02.04.2017

Kuka maksaa Suomenlahtitunnelin?

Kuka maksaa Suomenlahtitunnelin?

Väinö Castrén, 30.3.2017

Lukuisat ihmiset ovat julkisuudessa hämmästelleet sitä, voiko Suomi koskaan saada kallista merenalaista tunnelia Tallinnan ja Helsingin välille. Koska julkisesti esitettyä kysymystä ei voi pitää retorisena, on syytä pohtia kustannusten rahoittamista ja maksujärjestelyn mahdollisuuksia – ainakin seuraavia ”virallisia” selvityksiä odotellessa.

Koko EU-alueen TENT-T -verkosto ja korridorit (Lähde: Euroopan Komissio)

”Se maksaa ken tilaa”

Kuka on tilannut tunnelin? Euroopassa Trans European Network (TEN-T) -strategia toteuttaa EU:n Connecting Europe -päämäärää. Tähän liikenneverkkoon kuuluu myös yhteys Suomesta kaikkiin Euroopan tärkeisiin keskuksiin. Parhaillaan (vuonna 2017) rakennustöitä valmistellaan Baltian maiden osuudelle: tämän Rail Balticina tunnetun hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2025. EU:n osuus uudesta radasta on 85 % lopullisista kustannuksista. Loput kustannuksista kattavat Baltian maat ratayhtiöineen. Puola ja Suomi ovat assosioituneet hankkeeseen, mutta toistaiseksi vasta selvittelytasolla. EU-strategian rotkonreuna päättyy valitettavasti Tallinnan rantakivikkoon: Ruuhka-Suomi on edelleen saarena ilman rautatieyhteyttä Manner-Eurooppaan.

Koko EU-alueen TENT-T -verkosto ja korridorit, Suomelle keskeisiä reittejä pohjoisesta Barentsin mereltä kohti etelää on merkitty valkoisella yhtenäisellä- tai pisteviivalla tai mustalla (Karttapohjan lähde: Euroopan Komissio)

Suomenlahtitunneli tai junalautta on keskeinen osa em. liikennehanketta, joten se on myös EU:n rahoituskohde. Tunnelia on ideoitu, tutkittu, selvitelty ja laskeskeltu jo 1990-luvulta lähtien. Seuraavat – jälleen alustavat – selvitykset ja laskelmat valmistunevat EU-rahan mahdollistamina vuoden 2018 alkupuolella. Suomessa tietysti ihmetellään, miksi muut haluaisivat maksaa tunnelista mitään – mutta niin se vaan kuulkaa on – että EU:n jäsenvaltioiden mielestä kyseinen liikenneverkko on erittäin tärkeä. Siitä vain puuttuu 50 kilometriä merenalaista rautatietunnelia Tallinnasta Porkkalaan ja ratayhteydet Helsingin päärautatieasemalle ja eteenpäin muualle Suomeen. Junia kuljettava lautta ei ole järkevä ratkaisu.

Tämä eurooppalainen liikenneverkkohanke on tällä hetkellä Suomen ja EU:n tärkein monista syistä, esimerkkeinä mm. maamme kilpailukyky ja EU:n itäosien sisäinen turvallisuus. Ja käyttäisiväthän tätä nopeaa väylää (ratoja ja tunnelia) muutkin kuin baltit ja suomalaiset! Varsinkin matkustaessaan Lappiin ja Pietariin tai rahdatakseen tavaraa tehtaista, metsistä, kaivoksista tai lopulta Jäämeren satamasta kaikkialle Eurooppaan. Ei liene tilaajasta siis epäselvyyttä!

Vertailua ja vaihtoehdoista…

Tunnelihankkeen virkamiehet ovat keskustelleet EU:n kanssa 40 %:n rahoituksesta Tallinna-Helsinki -yhteydelle Saksan ja Tanskan välille tulevan (jo toisen) yhteyden, eli Fehmarn-tunnelin, rinnastuksen tuloksena. Koska Suomenlahtitunneli alittaa kansainvälisen vesialueen kahden jäsenvaltion välillä, on myös sen rahoituksen oltava kansainvälinen eli kokonaan EU:n rahoituksen piirissä. Keskimäärin koko ratapituudelta voi Suomenlahti tunnelin rahoituksen EU-osuus olla 85 %. Keskusteluista tuloksena ilmoitettu 40 % voisi riittää siihen toiseen yhteyteen, joka myöhemmin ehkä rakennetaan välille Turku-Maarianhamina-Tukholma. Jos Suomi tyytyy alimittaiseen EU-tukeen pitkässä ja kalliissa Tallinna-Helsinki -tunnelissa (joka lienee ainoa Suomesta käsin esitetty vaihtoehto), niin EU on valmis maksamaan 100…85 % lyhyestä ja halvemmasta Tallinna – Kirkkonummi tunnelista, vaikka eri ratavaihtojen kokonaiskustannus on samaa suuruusluokkaa (tosin ilman maanalaisia Helsingin asemia). Paikallisliikenteen ratoihin tehtävät parannukset ovat tietysti kansallisia kustannuksia, mutta suoran kansainvälisen yhteyden saamiseksi ne kannattaa tehdä molemmissa linjauksissa. Koska metropolikehityksen kannalta linjausvaihtoehdot ovat aivan eri arvoiset, on vertailun tarve poliittisesti välttämätöntä.

Tunnelista pitää saada kaikki irti…

EU:a kiinnostaa vain edullisimman ja strategisesti vaikuttavimman tunneliratkaisun rahoittaminen. Tässä suhteessa kannattaa Suomessa harkita sitä, millä intresseillä tunnelia edistetään rautatieliikenteen ja maankäytön osalta – erityisesti pääkaupunkiseudulla. Eri linjauksilla on paitsi eri kustannus, myös eri vaikutus Tallinna-Helsinki -kaksoismetropolin kehittymiselle. Pääkaupunkiseutu kasvaa seuraavien vuosikymmenien aikana luontevimmin länteen ja pohjoiseen, yli Helsingin rajojen, Vantaalle, Espooseen ja Kirkkonummelle. Edullisin merenalainen tunneli kaivetaan Kirkkonummella Porkkalanniemen sisällä kohti Tallinnaa. Vaikka Helsingin kaupunki on ansiokkaasti edistänyt tunnelia, on realismia vain edullisin tunneliratkaisu, eli lyhyin merenalainen tunneli. Matkalla on unohtunut myös lähijunien pendelöinti tunnelissa, oikealla tekniikalla kaksoisraiteet ovat mahdollisia – pitää vain ajatella ennakkoluulottomasti!

Sananen hyödyistä

Kun tunnelia rakennetaan tulee suomalaisille paljon työtä. Kun tunneli on käytössä alkaa sen vaikutus vientikaupassa, matkailussa, ym. lisätä tuloja sekä työpaikkoja. Eli kasvattaa bruttokansantuotetta laadittujen laskelmien mukaan jopa 3 % vuosittain. Sen perusteella Suomen valtion kannattaisi maksaa jopa yksin kaikki kulut, sillä hanke maksaisi itsensä takaisin jopa 3-4 vuodessa. Kassavirtaa ajatellen työeläkerahastot olisivat sopiva osarahoittaja. Kiinalaiset ovat kuulemma kiinnostuneita, ja maailmalla riittää sijoituskohteita kaipaavia pääomia – likaisia ja puhtaita. Hyötynä tällaisessa hankkeessa on myös kehittyvän yhteistyön välttämättömyys yli kuntarajojen – kaikkien kaavatasojen läpi – ulottuen vielä Suomenlahden etelärannikollekin. Suomen kannalta on tärkeää, että tunnelin käyttömaksut pysyvät kilpailukykyä tukevalla tasolla. Se onnistuu yhteistyöllä.

Mitä suomalaiset voivat tehdä?

Kuntien tulevat päättäjät tulevat päättämään myös kuntien kaavoituksesta. Tämä on yksi keskeisimpiä asioita etenkin kasvavan pääkaupunkiseudun kunta- ja maakuntayhteistyössä. Onko sinun puolueesi ja ehdokkaasi sydän ja mieli avoinna tulevaisuuden liikenneratkaisuille? Pystyvätkö he tekemään strategisia päätöksiä lastemme ja lastenlastemme hyväksi? Vastauksissa ja keskusteluissa tulisi vilahtaa ainakin sanat Itämeren suojelu, EU-junarata, raideliikenne, Suomenlahtitunneli, Suomen kilpailukyky ja EU:n turvallisuus.

Tulevat maakuntapäättäjät (vaalit vuonna 2018), pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kunnat sekä valtioneuvosto ovat vastuullisen politiikan haasteessa. Etenkin kun valitaan virkamiehiä ja toimielimiä jotka valmistelevat maamme tulevaisuuden kannalta strategisia päätöksiä. Toivottavasti yksikään vastuullinen poliitikko ei enää valita tai ihmettele rahan riittävyyttä. Jos niin olisi, niin voihan aina ostaa seuraavat hävittäjälentokoneet erikoislehmänkaupalla eurooppalaiselta valmistajalta ja vastakauppana saada tunneli Tallinnasta Kirkkonummelle.

***Tämä kirjoitus on julkaistu myös tulosteena, joka on rajallisesti ollut jaossa kevään 2017 kunnallisvaaliehdokkaille ja äänestäjille pääkaupunkiseudulla.***

16.01.2017

Tunneli- ja kaksoiskaupunki -ajatuksia kootaan uudelle sivustolle

16.1.2017 | Baltirail-yhdistys

Baltirail-yhdistyksen puheenjohtaja Väinö Castrén kokoaa Suomenlahtitunnelin ja Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä.

Suomenlahtitunneli ja  Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupunki -hankkeet ovat saaneet uuden kotisivun. Castrén kokoaa 1990-luvulta tähän päivään mielipidekirjoituksia, visioita, selontekoja, lausuntoja sekä kuvamateriaalia henkilökohtaiselle sivustolleen. Tarkoitus on jäsennellä selkeämmin hankkeen pitkää historiaa sekä helpottaa asioiden löytymistä. Yhdistyksen sivut jatkavat uutisvirtojen kokoamista ja ne ovat edelleen keskustelulle avoimet. ”Omasta puolestani vapautan palstatilaa keskittämällä omat kirjoitukseni erilliselle kotisivulleni http://www.arkkitehtivainocastren.fi”  toteaa  Castrén.

Keskustelijoiden lähetteitä toivotaan näille sivustolle entistä lukuisammin. Castrén on luvannut myös vastailla niin kollegoiden, viranomaisten kuin poliitikkojenkin kannanottoihin ja tiedusteluihin – sekä mahdollisuuksien mukaan myös yleisönkin kysymyksiin.

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.