Rail Baltic ja Talsinkifix -seuranta heinäkuu 2015

Päivitämme tänne Rail Balticin ja Talsinkifix-hankkeen edistymiseen liittyviä uutisia. Aiempaa seurantaa uutisoinnista löytyy edellisistä posteista.

——————–

• 23.7.2015 Uutistoimisto BNS:n mukaan Liettuan presidentti Dalia ”Iron lady” Grybauskaite syyttää Liettuan rautateitä siitä, että Liettualle myönnettiin vain osa sen hakemasta Rail Balticille varatusta rahoituksesta. Grybauskaiten mielestä Liettuan rautateiden vastuutonta suhtautumista rahoitushakemuksen valmisteluun ei voida enää suvaita. Tällä kertaa ongelmana lienee ollut se, että Liettuan rautatiet olisi halunnut käyttää pohjois-etelä -suuntaisen 1435 mm Rail Baltic -ratayhteyden valmisteluun varattua EU-rahoitusta itä-länsi -suuntaisen 1520 mm radan sähköistämiseen, ja Euroopan Komissio ei tähän tietenkään suostunut.

Presidentti Grybauskaiten mukaan jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä Euroopan Komission kanssa, muuten Liettuan menestys tulevilla rahoituskierroksilla tulee jäämään heikoksi. Perimmäinen ongelma on tietenkin se, että Liettuassa ylintä valtaa rautatieasioissa käyttää Lietuvos gelezinkeliai eli Liettuan rautatiet. Myös liikenneministeri ja pääministeri toteuttavat työssään nöyrästi Lietuvos gelezinkeliain strategiaa.

Grybauskaite on ollut Liettuan presidenttinä vuodesta 2009 lähtien, toimittuaan sitä ennen viiden vuoden ajan Euroopan Komissiossa talousasioista vastaavana komissaarina. Voi hyvin kuvitella että turhauduttuaan äijien kanssa kinaamiseen liikennekomissaari Violeta Bulc (musta vyö taekwondossa) ja Rail Baltic koordinaattori Catherine Trautmann ovat vedonneet presidentti Grybauskaiteen (musta vyö karatessa) Liettuan Rail Baltic -asenteen saamiseksi raiteilleen. Jäämme odottamaan vastaavanlaisia ulostuloja Latvian pääministeri Laimdota Straujumalta ja Puolan infrastruktuuriasioista vastaavalta ministeri Maria Wasiakilta.

• 21.7.2015 Latvian rautateiden johtokunnan jäsen Edvins Berzins, joka edustaa Latviaa myös RB Railin hallinnossa, on valottanut Latvian Rail Balticiin liittyviä suunnitelmia. Hänen mukaansa Euroopan Komission/Connencting Europe Facilityn myöntämästä 238 miljoonan euron rahoituksesta käytettäisiin suurin osa Riikan keskusrautatieaseman ja Riikan lentoaseman välisen yhteyden rakentamiseen. Näiden lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa logistiikkakeskus Salaspilsiin sekä selvitetään Riikan keskusrautatieaseman kunnostamista.

Pohjoisesta etelään kulkevan Rail Baltic -radan rakentamista Berzins ei kommentoi ollenkaan. Liettuan hinku käyttää Rail Balticia varten varattua rahoitusta kaikkeen muuhun kuin itse radan rakentamiseen on ollut tiedossa jo pitkään, ja nyt Latvia näyttää omaksuneen liettualaisten linjaukset. Brysselin raha kelpaa, mutta käyttötarkoituksen latvialaiset haluaat päättää itse.

• 20.7.2015 Porin Suomi-areenalla on viime viikolla keskusteltu myös Helsinki-Tallinna -tunnelista. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen ehdottaa tunnelia Suomen itsenäisyyden satavuotishankkeeksi, ja myös perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari kannattaa tunnelin rakentamista EU-rahoituksella.

• 11.7.2015 Euroopan Komission esittämä 13,1 miljardin euron suuruinen liikenneinvestointien ohjelma hyväksyttiin eilen odotusten mukaisesti, ja näin ollen myös Rail Baltic -projektin käynnistämistä varten haettu reilun puolen miljardin euron rahoitushakemus on mennyt läpi. Seuraava rahanhakukierros järjestetään jo alkuvuodesta 2016, joten rahan puutteeseen ei Rail Baltic tule kaatumaan.

Rahoituksen varmistuminen käynnistää lukuisia Rail Balticiin liittyviä projekteja ja tarjouskilpailuja. Esimerkiksi lakiasiaintoimisto Borenius ehti jo eilen julkistaa Latvian liikenneministeriön kanssa tekemänsä sopimuksen. Boreniuksen tiedotteen lopussa on myös pieni viittaus Rail Balticin ja Suomen yhteyteen:

”The project will reach across the area of 4 EU Member States – Poland, Lithuania, Latvia, Estonia, by indirectly involving also Finland, since the project embraces prolongation of the Tallinn-Helsinki connection.”

Suomen merkitys Rail Balticille tulee vahvasti esiin myös Baltian maiden yhteisyritys RB Railin kilpailuttamisvaiheessa olevan Rail Baltic hyöty/kustannus -analyysin spekseissä, joista kirjoitin Baltirailin uutiseurannassa 20.6.2015. Toivottavasti Suomessa ymmärretään toimia sen suuntaisesti, että Helsinki-Tallinna -raideliikennetunnelin ja arktisen ratayhteyden TEN-T -verkostolle ja Rail Balticille tuottama lisäarvo konkretisoituisi näiden hankkeiden edistämiseen myönnettävänä EU-rahoituksena. Pitkin ja poikin Eurooppaa jaettavista kymmenien miljardien eurojen EU-rahoituksista on turha haaveilla Suomessa, jos emme itse aktiivisesti hae rahoitusta.

• 10.7.2015 Englanninkielinen yhteenveto Rail Baltic -hankkeen tämänhetkisestä tilanteesta on luettavissa nurkkaresearch -sivustolla. Baltian maiden, Suomen ja Puolan liikenneministerien sekä liikennemissaari Bulcin 22.6. Riikassa allekirjoittama Rail Baltic ”Joint Declaration” varustettuna kevyillä kommenteilla ja kritiikillä löytyy täältä.

• 1.7.2015 Myös Puola on saamassa lisää rahoitusta Rail Balticin rakentamista varten, rahaa on tulossa 185,9 miljoonaa euroa. Euroopan Komissio panostaa myös autoliikenteen väyliin, Puola on saamassa Via Baltican parantamiseen 414 miljoonaa euroa.

• 1.7.2015 Mielenkiintoinen näkymä Rail Balticin pelitilanteeseen avautuu hankekoordinaattori Catherine Trautmannin henkilökohtaisesta julkilausumasta, jonka otsikko on ”How Lithuania can help realise the Rail Baltic project, and make the best use of the available EU funding.”

Niin absurdilta kuin se kuullostaakin, Euroopan Komission suuri huoli on että Liettualta jäisi käyttämättä sille Rail Balticin rakentamista varten varattu 182 miljoonan euron rahoitus. Raha toki kelpaisi liettualaisille, mutta ei millä ehdoilla tahansa. Euroopan Komissio luonnollisesti preferoi pohjoinen-etelä -suuntaa ja 1435 mm raideleveyttä, mutta Liettua haluaisi käyttää rahoitusta toisenlaisiin hankkeisiin. Tässä Trautmannin tilitystä:

”So far, Lithuania’s share of projects selected by the Commission corresponds to almost 50% of the €365 million available to Lithuania until 1 January 2017.

It seems that not enough projects corresponding to the priorities and criteria enshrined within the CEF and TEN-T Regulations have been proposed under this call to consume the available envelope. Additionally, some of the projects submitted by Lithuania, such as those involving upgrades of the 1520mm railways reflected low EU added value in the context of the oversubscribed call.

This means that the biggest share of Lithuania’s national envelope (around €182 million) is still available to be utilised, in alignment with the priorities and criteria established within the CEF and TEN-T Regulations in order to make the most of it.

Submitting good projects – such as cross-border sections – for the next upcoming CEF Call, which is going to be published still in 2015 is therefore vital.

According to the CEF and TEN-T Regulations, if a Member State does not commit its national allocation (€365 million in the case of Lithuania) by 1 January 2017, it risks losing it since it becomes available to all the other Cohesion Member States.

Will Lithuania, with a national envelope as large as €365 million – the largest amongst the Baltic States – available until 1 January 2017, hear my message and embrace this unmissable opportunity to commit the money to realise the project of high EU added value – the Rail Baltic, which is one of the most strategic transport infrastructure priorities of the European Union?

I believe that it will and I stand ready to supporting Lithuania in this endeavour.” [Source: Baltic Times]

Tästä lausunnosta on syytä antaa Catherine Trautmannille täydet pisteet. Koordinaattori sanoo suoraan mistä on kyse, ja laittaa reippaasti oman persoonansa peliin. ”My messagesta” puhuminen on piristävä poikkeus tylsässä virkamies-jargonissa.

©BaltiRail, Esa Nurkka